Opposition tavat eivät ole muuttuneet

PS-blogit to 22.6.2023, Keskisuomalainen to 13.7.2023, Keski-Uusimaa lehti to 13.7.2023 ja Suur-Jyväskylän lehti ke 26.7.2023

Olen seurannut myös valtakunnan politiikkaa useiden vuosikymmenien ajan ja todennut, etteivät oppositiossa olevien vasemmistopuolueiden tavat ole lainkaan muuttuneet. Kun ollaan oppositiossa, niin pyritään kaikin mahdollisin tavoin demonisoimaan hallituksen toimia. Enkä tarkoita tällä perinteistä räksytystä eduskuntasalissa.

Muistan kuin eilisen päivän, kun seurasin vasemmistotoverien puheenvuoroja vuonna 2010 eduskuntasalissa. He kävivät tuolloin kilpalaulantaa kuntien valtionosuuksien lisäämisestä Matti Vanhasen hallituksen vuoden 2011 talousarvioon. Demarien esittäessä 300 miljoonan euron lisäystä valtionapuihin, panivat Vasurit paremmaksi halutessaan budjettiin lisäystä 731 miljoonaa euroa. Näin toimivat silloiset oppositiopuolueet. Mitäpä tapahtui samaisessa asiassa vuoden kuluttua?

Päästyään Jyrki Kataisen (kok) hallitukseen molemmat vasemmistopuolueet hyväksyivät hallituksen yksimielisen esityksen, jonka mukaisesti kuntien peruspalvelujen valtionosuuksia leikattiin 631 miljoonaa euroa vuoden 2012 talousarviossa. Seuraavina vuosina leikattiin lisää 125- 362 ja 276 miljoonaa euroa eli neljän vuoden aikana 1,394 miljardia euroa. Näin muuttuu ääni kellossa, kun siirrytään räksytyksestä hallitusvastuuseen.

Samainen vasemmisto-opposition tyyli näyttää jatkuvan myös tällä hallituskaudella – seuratessani 20.6.2023 pidettyä täysistuntoa.  Istuva hallitus pyrkii hallitusohjelmallaan nostamaan Suomen valtion talouden suosta määrätietoisiin ottein, mutta eihän se oppositiolle kelpaa.

Oppositio ei tajua, valtion velan ollessa toukokuun lopulla 146,440 miljardia euroa eli lähes 26 000 euroa per jokainen suomalainen, ettei sitä entiseen tapaa voi harkitsemattomasti lisätä. Onhan velka myöhennettyä veroa, päinvastoin kuin Osuuskaupan bonus on myöhennettyä alennusta. Valtiokonttorin ottamien viimeisten viikkojen miljardilainojen korko on jo nyt yli 3 % eli lähentelee – uusittavien lainojen osalta – vuositasoalla neljää miljardia euroa. Kaino toivomukseni onkin, että eduskunnan täysistuntojen pöytätavat muuttuisivat eduskunnan arvokkuuden säilyttämiseksi.

KAUKO TUUPAINEN
talousneuvos, ex. eduskunnan ikäpuhemies
Jyväkylä