Esittely

Kauko Tuupainen

Kauko Tuupainen

Olen Kauko Ilmari Tuupainen, syntynyt 8.5.1940. Tuolloin Ester äitini joutui lähtemään Sortavalasta – sodan jaloista – evakkoon ja kävi synnyttämässä minut Kalajoella asti. Palasimme myöhemmin takaisin Sortavalaan, josta oli taas lähdettävä syksyllä 1944 – tällä kertaa lopullisesti – määränpäänä Jyväskylä.

Lapsuus

Lapsena asuin ensin Halssilassa, myöhemmin Kivistön ”kasarmeissa”. Helsingin Olympialaisten aikoihin vv. 1951-53 Kauppakatu 3:ssa ja vuodesta 1953 alkaen Kypärämäessä (Salokatu 35, oheinen perhekuva).

 

Perhe

Koulutus

Koulunkäyntini on nopeasti selattu: Kolme vuotta kansakoulua Tourulassa, yksi vuosi Cygnaeuksella, josta pyrin ja pääsin kunnalliseen kokeilukeskikouluun syksyllä 1951. Kauppaopiston kävin vv. 1957-59 uudessa Jyväskylän kauppaoppilaitoksessa Rajakadulla.

Työelämä

Työelämän aloitin 15-vuotiaana Kypärämäessä (Salokatu) asuneen muurari Vladimir Isrikin hanslankarina. Työpäivä oli 8 tunnin pituinen ja palkkaakin sain markan tunnilta (puhtaana käteen). Työurani, jos niin rohkenen sanoa ja jos se lukijaa kiinnostaa, selviää lyhennetystä ansioluettelostani.

Aikuiselämä

Vuonna 1963, jolloin avioidun nykyisen vaimoni kanssa, muutin pois kotoa ja asuimme ensin vuoden Cygnaeuksenkadulla, sen jälkeen viisi vuotta Mattilanpellolla (Purokatu). Vuoden 1969 syksyllä hankimme ensimmäisen ”oman” asunnon Aittorinteeltä, josta muutimme Lohikosken kautta Köhniölle (Varpukatu) alkuvuodesta 1982.

Jouluksi 1985 muutimme omakotitaloon Ristonmaalle (Aatintie), josta luovuimme ”lasten lähdettyä maailmalle” loppuvuodesta 1996. Siirryimme Kuokkalan keskustaan kerrostaloon josta muutimme pienkerrostaloon takaisin Ristonmaalle (Aarontie). Eli asumisen suhteen se tavallinen tarina: kun perhe kasvaa, niin asuntoneliöiden koko ensin suurenee ja myöhemmin pienenee.

Perheestä puheen ollen: Kun itse kasvoin 8-lapsisen työläiskodin vanhimpana ja oikeasti koin ja näin, mitä köyhyys on, niin päätin, että jos itse menen joskus naimisiin, niin minulla on korkeintaan kaksi lasta ja molemmat koulutan ylioppilaiksi. Näin onkin tapahtunut. Tyttäreni Teija Johanna kirjoitti ylioppilaaksi Jyväskylän Lyseosta ja poikani Jouni Ilmari Kilpisen lukiosta. Viime vuosien parhaita hetkiä olen saanut viettää tyttäreni pojan Nalle Niemisen (6 v) kanssa.

Toimintani SDP:n jäsenenä

Politiikkaan sotkeennuin aikuisena eli v. 1967, jolloin toimin koripallon erotuomarina suomi-sarjatasolla. Ollessani Pentti Sahin (mestaruussarjan tuomarikortti) kanssa viheltämässä alkutalvella 1967 koripalloturneen pelejä Kuopiossa, hän kysyi, että kun olet lähtöisin työläiskodista ja toimit aktiivisesti ay-osastossasi (KTV nro 1), niin etkö haluaisi liittyä sos.dem. puolueen jäseneksi? Samalla hän antoi minulle JTY:n (Jyväskylän Työväenyhdistys ry.) liittymislomakkeen. Tapasin Pentin seuraavassa matsissa parin viikon kuluttua, palautin kortin hänelle ja niin minut hyväksyttiin JTY:n jäseneksi 1.3.1967.

Monet kaverit ihmettelivät, että kuinka minusta tuli demari, vaikka isäni oli vannoutunut skdl:n kannattaja ja itsekin äänestin ensimmäisissä eduskuntavaaleissa kirvesmies Matti Koivusta (skdl)? Syy oli hyvinkin yksinkertainen: Jos esim. Pertti Hagman (Keljon Viesti) olisi tarjonnut minulle tuolloin Skdl:n jäsenyyttä, olisin tällä hetkellä ”hyvinkin punainen” vasemmistoliittolainen”. Pentti Sahi oli kuitenkin nopeampi. Kun tapoihini ei ole harrastaa ”loikkauksia”, niin olen pysytellyt tiukkana demarina, kohta 40 vuotta.

Mitä puoluetyö ja toiminta puolueessa oikeasti on, siihen sain käytännön koulutusta ja kokemusta toimiessani JTY:n (toimisto) sihteerinä vv. 1968-72. Tuolloin näin läheltä, kuinka poliittinen valta otetaan ja kuinka sitä käytetään omaksi ja lähipiirin eduksi. Hyvänä esimerkkinä oli Pentti Sahin valtaan nousu 1969 ja samanaikainen Eino Palanderin putoaminen puolue- ja kunnallispolitiikan huipulta tavalliseksi ”Matti Meikäläiseksi”. Palaan asiaan ehkä vuoden kuluttua, kun julkaisen omakustanteisen opukseni työnimellä ”Poliittisen vallan käyttö kotikylässäni”.

Erosin JTY:n palveluksesta helmikuussa 1972, tultuani valituksi Suolahden srk:n taloudenhoitajaksi ja liityin välittömästi Veikko Halosen johtamaan Suolahden Työväenyhdistyksen jäseneksi. Toimin samanaikaisesti Keski-Suomen Nuoret Kotkat ry:n puheenjohtajana (vv. 1971-75), joka aiheutti sen, että Suolahden porvarit ilkkuivat silloisen kauppalan kaduilla, että ”onkohan se seuraava kirkkoherrakin jokin Nuori Kotka”.

Muutettuamme kesällä 1973 takaisin Jyväskylään ja Lohikoskelle liityin paikallisen puolueosaston: Jyväskylän Lohikoksen Sos.dem työväenyhdistys ry:n jäseneksi. Yhdistyksen puheenjohtajana toimi tuolloin Juhani Surakka, joka suostutteli minut yhdistyksen rahastonhoitajaksi, jossa tehtävässä olinkin useita vuosia. Hankin tuolloin ”sen kuuluisan sähkökäyttöisen kirjoituskoneen” maahantuontihinnalla ja kolmen vuoden korottomalla maksuajalla.

Muutimme Lohikoskelta Köhniölle alkuvuodesta 1982, jolloin liityin Erkki Roinilan johtaman Kypärämäen Työväenyhdistys ry:n jäseneksi. Pääasiallinen tehtäväni yhdistyksessä oli toimia sääntömääräisten kokousten puheenjohtajana. Muuta vastuuta ei minulle suotu.

Loppuvuodesta 1985 muutimme vastavalmistuneeseen omakotitaloon Kuokkalan Ristonmaalle ja liityin sikäläisen Tikka-Kuokkala Työväenyhdistys ry:n jäseneksi. Yhdistyksen puheenjohtajana toimin vv. 1987-1997 eli 11 vuoden ajan. Nykyisin nimi on Kuokkalan Sosialidemokraatit ry.

Olen vuosikymmenien saatossa saanut nauttia Jyväskylän seudun demarien luottamuksesta, sillä olen kuulemma eräs kokeneimmista SDP:n puoluekokousedustajista. Laskeskelin aikakirjoista, että olen ollut virallisena kokousedustajana 10. kertaa ( vv. 1975, 1978, 1981, 1984, 1987, 1990, 1991, 1993, 1996, 2002 ja varaedustajana 2005). Puoluekokouksen sääntövaliokunnan jäsenenä olen toiminut puolenkymmentä kertaa.

ERO SDP:TA

Syy puolueesta eroamiseeni oli, että erottuani Jyväskylän Sos.dem. valtuustoryhmän jäsenyydestä 13.11.2006 perustin oman ”Suomalaisten perusdemarien, Spd-valtuustoryhmän” ja en halunnuit turhaa kirjeenvaihtoa puolueosastoni (Kuokkalan Sosialidemokraatit ry) ja kunnallisjärjestön välille. Erosin KuoSosta 28.11.2006.

KATSO tarkempi selvitys omalta sivultaan ”Ero Sdp:sta”

Liittyminen Perussuomalaisiin

Käväisin Helsingissä ja Eduskunnassa 30.11.2006 ja tapasin siellä PS:n puheenjohtaja Timo Soinin ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Raimo Vistbackan ja lyhyen palaverin jälkeen lupaannuin sitoutumattomaksi kansanedustajaehdokkaaksi PS:n Keski-Suomen listoille. Menestykseni vaaleissa oli kohtalainen, huomioiden vaalimainontaan käyttämäni vähäisen rahallisen panostukseni. Sain Keski-Suomesta 899 ääntä, joista Jyväskylästä 498 ja Jyv. maalaiskunnastakin 169 ääntä.

Perussuomalaisten puoluehallitus hyväksyi minut puolueen jäseneksi 5.9.2007 ja puolueen Keski-Suomen piirijärjestö valitsi minut piirin hallitukseen syyskokouksessaan 13.10.2007.

Valtuustoryhmän nimi vaihtui kaupunginvaltuuston kokouksen 20.8.2008 alla – PerusÄssän valtuustoryhmäksi ja samalla pyysin eroa Jyväskylän kaupunkisuunnittelulautakunnan ja Keski-Suomen liiton valtuutetutun tehtävistä.

Katsoin, että koska en käytä ryhmästäni demari-sanaa (missään muodossa ja mielessä) ja demarien kunnallisjärjestö minut aikoinaan tehtäviin nimesi, on korrektia pyytää niistä eroa. Näin tapahtuikin valtuuston kokouksessa 24.9.2007, jolloin kaupunkisuunnittelulautakuntaan valittiin (varamieheni) Vesa Asp (KuoSo) ja maakuntavaltuustoon kaupunginvaltuutettu Juha Hjelt (JTY).

Kunnallispolitiikka ja muu vaikuttaminen

Ensimmäisen kunnallisen luottamustehtäväni sain toimiessani vielä JTY:n sihteerinä v. 1969, jolloin minut valittiin Jyväskylän Kauppaoppilaitoksen johtokuntaan. Suolahdessa ollessani toimin Suolahden kauppalan kansakoulunjohtokunnassa. Jyväskylän ksrk:n kirkkovaltuustoon minut valittiin ensi kerran syksyn 1974 vaaleissa ja kaupunginvaltuustoon syksyn 1976 valeissa. Olen toiminut myös kuntayhtymien ja kunnallisten osakeyhtiöiden hallituksissa ja jos toimeni kiinnostavat Sinua, niin ”klikkaa tästä” merkillä kunnallispolitiikka.

Ay-toiminta

SA:n varusmiespalvelun (KymJP) jälkeen pääsin Jyväskylän kaupungin Rakennusviraston leipiin työmaakirjuriksi v. 1960. Vuoden työskentelyn jälkeen minut kelpuutettiin Eino Palanderin johtaman Jyväskylän Kunnantyöläiset ry:n eli KTV:n ao 1:n jäseneksi. Ensimmäisessä toimikunnan kokouksessa minut valittiin huvitoimikunnan, urheilutoimikunnan sekä tiedostustoimikunnan puheenjohtajaksi. Kävin vv. 1964-65 viikon mittaiset järjestötyön jatkokurssit KTV:n kurssikeskuksessa Karjaalla. Palattuani kaupungin töihin v. 1973 (apulaisreviisorin virkaan) minut valittiin Jyväskylän kaupungin Viranhaltijat ry:n (KTV:n osasto 103) varapuheenjohtajaksi ja palkka- neuvottelijaksi. Näissä tehtävissä sain osallistua kahteen KTV:n liittokokoukseen, jotka pidettiin komeasti Finlandia talossa.

Urheilutoiminta

Urheiluun innostuin jo pikkupoikana, sillä jalkapallon peluun aloitin 10-vuotiaana, koripallon 15-vuotiaana ja lentopallon 25-vuotiaana. Lisäksi olen lähes koko ikäni harrastanut hiihtoa ja juoksua. Puolimaratoneja olen juossut kymmeniä, mutta ensimmäisen täyden maratonin juoksin Berliinissä vasta syksyllä 1997 eli 57-vuotiaana.

Urheilutoimintaan olen osallistunut lähinnä Jyväskylän Toverit ry:n riveissä ja toimin mm. seuran puheenjohtajana kahteen eri otteeseen yhteensä 17 vuotta. Avantouintiin ”hurahdin” seitsemän vuotta sitten JyTon hiihtoleirillä Kiilopäällä ja toiminkin tällä hetkellä 3-vuotiaan Suomen Avantouintiliitto ry:n puheenjohtajana.

Kynäily

Olen innokas ”kynän käyttäjä”, jos nykyaikaista tekstinkäsittelyä voi enää sellaiseksi sanoa. Kirjoittelen satunnaisesti kolumneja Keski-Suomen Viikko- lehteen ja mielelläni otan kantaa myös Keskisuomalaisen Puheenvuoro- ja Mielipide-palstoilla, unohtamatta Suur-Jyväskylän lehteäkään. Mielipiteitäni ja kannanottojani voitte lukea myös kotisivuiltani ”osoitteista”: kolumnit ja puheet.

VIERAS Kotisivujeni ”Vieras-palstalla” kirjoittaa silloin tällöin yksi tai kaksi näkyvää vaikuttajaa, joka hyvin usein on muu kuin ns. poliitikko. Kyseeseen tulee myös tavallinen aktiivikaupunki- lainen, jolla on ”jotain sanottavaa”. Seuraa ainakin tätä palstaa ja ota yhteyttä allekirjoittaneeseen, niin saatat löytää itsesi kirjoittajien joukosta.