Arkisto tammikuu, 2019

Onko vanhusten hoito retuperällä?

torstai, 31 tammikuun, 2019

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla ke 30.01.2019ja Maaseudun Tulevaisuus pe 15.2.2019

On erinomainen asia, että VALVIRA eli sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto on puuttunut yksityisten hoiva- ja palvelukotien hoitajamääriin. Istuvan hallituksen privatisointi eli kunnallisten palvelujen alasajo on mennyt liian pitkälle jo vuosia sitten. Onko se ikäluokka, joka sai aikaan maamme vaurauden ja hyvinvoinnin, ansainnut huonon ja kalliin kohtelun yksityisissä palvelukodeissa? Mielestäni ei.

Entinen puoluetoverini, kansanedustaja Raimo Vistbacka totesi eduskunnassa jo 18.9.2009, että ”Suomen lainsäädännöstä löytyy vahvemmat oikeudet lypsylehmien ja vankien ulkoiluun, kuin laitoksissa olevien vanhusten pääsy ulkoilmaan”. 

Muutosta parempaan ei ole tapahtunut viimeisen kymmenen vuoden aikana, kuten julkisuuteen tulleet epäkohdat kertovat. Olisiko tulevan eduskunnan ja hallituksen tehtävä jotain asiantilan parantamiseksi?

KAUKO TUUPAINEN
eläkeläinen
Jyväskylä

Kansalaisaloite kaatui Eduskunnassa

torstai, 31 tammikuun, 2019

Suur-Jyväskylän lehti, ke 30.01.2019

Tunsin vuosi sitten suurta myötä häpeää, kun yksikään kansanedustaja ei puolustanut Suomen Senioriliikkeen alullepanemaa kansalaisaloitetta ns. taitetun indeksin muutoksesta sosiaali- ja terveysvaliokunnassa.  Ei, vaikka sen oli allekirjoittanut 84 820 äänioikeutettua kansalaista.

Taustaa työeläkelain muutoksille
Vuonna 1961 voimaan tullut eläkelaki takasi työeläkkeelle jääneille saman suuruisen korotuksen kuin palkansaajillekin. Tätä ”autuutta” kesti vuoteen 1977 asti, jolloin työeläkelakia tarkistettiin siten, että täysimääräinen korotus muuttui ns. Puoliväli-indeksiksi. Tällöin huomioitiin palkkojen korotuksista vain 50 % ja ja loput hintojen noususta.

Seuraava huononnus tapahtui v. 1996, jolloin päätettiin, että seuraavan vuoden alusta tuli voimaan nykyinen ns. Taitettu palkkaindeksi, jossa palkkojen osuus on 20 % ja hintojen osuus 80 %. Syynä oli Lipposen hallituksen pelko ”suurten ikäluokkien” eläköitymisestä.

Eläkerahastot ovat kasvaneet silloisesta (vuosi 1996) 36 miljardin euron tasosta 202 miljardiin euroon! Ansiotasoindeksi kasvoi samaan aikaan 96,2 % ja eläkeindeksi vain 48,8 %, joten jälkeenjääneisyys on 47,4 prosenttiyksikköä!

Oliko MOT-ohjelma oikeassa?
MOT-ohjelma kertoi hiljattain, ettei työeläkkeensaajien vaatima indeksikorjaus puoliväli-indeksiksi poista eläkeläisköyhyyttä, pitänee paikkansa, mutta mitä mieltä ollaan taitetun indeksin kuoppakorotuksesta? Kuoppakorotuksella tarkoitan työeläkkeiden jälkeenjääneisyyttä sen voimassaoloaikana. 

Esimerkkinä totean, että yli 80 vuotiaita työeläkeläisiä on Suomessa lähes 300 000. Heidän työeläkkeiden keskiarvo vuonna 2017 oli 1 174 euroa/kk. Tämän yksittäisen ryhmän eläkkeiden jälkeenjääneisyys palkansaajien saamiin korotuksiin nähden on 31,8 %.

Tämän ryhmän ”kuoppakorotus” nostaisi kuukausieläkkeen noin 1 550 euroon. Mistä saadaan yli 80 vuotiaiden eläkeläisten kuoppakorotuksen vaatima noin neljä miljardia euroa?

Korotus rahoitettaisiin eläkerahastojen kasvusta
Kahden viimeisen vuoden aikana eläkerahastot ovat kasvaneet yli 20 miljardia euroa. Taitetun indeksin voimaantulosta eli vuodesta 1997 alkaen noin 166 miljardia euroa!

Jos ja kun työeläkkeitä tarkistettaisiin, niin se mahdollistaisi myös Kelan maksamien eläkkeiden tarkistuksen. Miten? Siten, että työeläkkeiden tarkistus lisäisi verottajan tuloja noin 1,5 miljardin euron verran.

Valtion lisääntyneet verotulot mahdollistaisivat sen, että valtion budjettiin voitaisiin vuosittain lisätä riittävä määräraha käytettäväksi Kelan maksamiin eläkkeisiin.

KAUKO TUUPAINEN
eläkeläinen
Jyväskylä

 

 

 

 

Suomen hävittäjähankinnoista

maanantai, 14 tammikuun, 2019

Keskisuomalaisen ja Keski-Uusimaa lehden mielipidepalstalla su 13.1.2019

 Olen usein miettinyt ”Hävittäjä-kaupan järkevyyttä” suomalaisen veronmaksajan vinkkelistä. Totesin muutama vuosi sitten eli 11.6.2016 Lahdessa pidetyssä perussuomalaisten Puolueneuvoston kokouksessa, että eikö olisi järkevämpää ostaa veronmaksajien rahoilla ilmatorjuntaohjuksia kuin kovahintaisia hävittäjiä.

Puolustusministeri Jussi Niinistö oli tietenkin eri mieltä ehdotuksestani ja piti hävittäjähankintaa perusteltuna.

Tulipa mieleeni ”Kuuden päivän sota”, jossa Syyrian ja Egyptin johtajat ilmoittivat tavoitteekseen Israelin täydellisen tuhoamisen. 23. toukokuuta 1967.  Egypti sulki Tiraninsalmen Israelin laivaliikenteeltä, mitä Israel piti sodanjulistuksena.

Israel tuhosi yllätyshyökkäyksessä Egyptin ilmavoimat täydellisesti. Myös Syyrian ja Jordanian ilmavoimat tehtiin nopeasti toimintakyvyttömiksi. Siinain niemimaa, Golan ja Länsiranta joutuivat Israelin haltuun parissa päivässä.  (Lähde: Wikpedia).

Tämä vahvisti käsitystäni, että jos Suomi joutuu aseelliseen selkkaukseen jonkin toisen valtion kanssa, niin kyllä pommituksen kohteina ovat taatusti meidän vähäiset lentokenttämme ja niillä jököttävät hävittäjämme.

Eikö olisi viisaampaa käyttää torjuntaohjuksia hyökkäävien hävittäjien torjuntaan, jotta kenttiämme (myös varalaskupaikat) ei tuhottaisi jo alkumetreillä, kuten kävi edellä kertomassani ”Kuuden päivän sodassa”. Minä vaan kysyn?

KAUKO TUUPAINEN

eläkeläinen, talousneuvos

Jyväskylä