Arkisto huhtikuu, 2021

Taustaa taitetulle indeksille

keskiviikko, 7 huhtikuun, 2021

Keski-Uusimaa lehti, ke 7.4.2021

Tunnen Jaakko Kuuselan yli 50 vuoden takaa ja pidin häntä jo silloin keskivertoa parempana demarina. Siksi ei ole mielestäni oikein, että eräät henkilöt arvostelevat häntä nimimerkkien takaa.

Mikäli yksityiseen henkilöön kohdistuva kritiikki on paikallaan, mutta sitä on syytä antaa kirjoittajan omalla nimellä.

Kuusela näyttää kuitenkin olevan ulkona – eduskunnan enemmistön tapaan – yli 1,5 miljoonaa työeläkeläistä koskevassa ns. taitetun indeksin poistamisasiassa.

Taustaa mielipiteelleni. Nykyinen työeläkelaki tuli voimaan heinäkuussa 1962.

Tällöin ajatus oli, että eläkettä maksetaan 40 prosenttia eläkkeelle jäämishetken palkasta. Samalla päätettiin, että työeläkettä korotetaan vuosittain samalla prosentilla kuin palkkojakin. Vuonna 1975 eläkeprosentti nostettiin 60 %:een.

Ensimmäinen heikennys työeläkkeisiin tuli jo vuonna 1977, kun eläkkeitä ei nostettukaan samalla prosentilla kuin palkkoja. Toimittiin päinvastoin eli eläkkeitä leikattiin.  Tällöin puhuttiin ns. puoliväli-indeksistä.

Toinen heikennys tuli vuoden 1996 alusta, jolloin siirryttiin nykyiseen ns. taitettuun indeksiin ja jälleen eläkkeitä leikattiin.

Toistan jälleen kerran, että me työeläkkeellä olevat yli 1,5 miljoonaa kansalaista olemme vauhdittamassa kansantalouttamme.

 Meitä on kuitenkin valtion toimesta petetty raskaasti, sillä myöhennettyä palkkaamme eli eläkettämme on leikattu jo kahdesti.

 Eläkkeet eivät ole vuosikymmenien saatossa nousseet samalla prosentilla kuin palkat. Sen sijaan lähes miljoona työeläkeläistä maksaa edelleenkin sekä työeläke- että työttömyysvakuutusmaksua lähes 10 prosenttia korkeamman verotuksen muodossa kuin palkansaajat samasta tulosta. 

Edellä kertomani menettely on ristiriidassa voimassa olevan Perustuslain yhdenvertaisuuspykälän (6 §) kanssa.

Siinä todetaan: ”Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.”

Maksukykyä eläkeyhtiöillä kyllä olisi, sillä onhan yhtiöiden taseissa tälläkin hetkellä varoja 225 miljardia euroa ja kasvu jatkunee keskimäärin 7 miljardin euron vuosivauhdilla.

Ihmettelen, että mihin perustuu ETK:n julistama ”mahtava eläkkeiden nousu”. Todellisuudessa – verotuksen muutoksista johtuen – monen eläkeläisen nettoeläke on viime vuosina jopa pienentynyt.

 On myös syytä muistaa, että lähes 500 000 eläkeläisen eläke oli viime vuonna alle 1 250 euroa kuukaudessa.

 Ainut hyvä puoli asiassa on, että työeläkelaitosten varat toimivat eräänlaisina finanssipolitiikan puskureina ja mahdollistavat valtion edullisen lainansaannin.

KAUKO TUUPAINEN
talousneuvos, eläkeläinen
Jyväskylä