Arkisto syyskuu, 2021

Valtion holtiton talous

lauantai, 18 syyskuun, 2021

Perussuomalaisten Blogi-palsta, la 18.9.2021, Keski-Uusimaa lehti, ma 20.9.2021 ja Suur-Jyväskylän lehti, ke 6.10.2021

Istuva hallitus ei näytä tiedostavan finanssipolitiikan alkeita, vaan noudattaa ex. ministeri Paavo Arhinmäen (vas) neuvoa, jonka mukaisesti velkaa ei tarvitse maksaa takaisin.  Kuolleena syntynyt ajatus.

Valtion ensi vuoden talousarvio tullee olemaan noin 65 miljardia euroa (mrde). Valtiokonttorin neljännesvuosikatsauksen 2/2021 mukaan, valtion bruttovelanotto on tänä vuonna ollut 38,6 mrde ja netto 14,4 mrde, joten valtion lainojen takaisinmaksut, lyhennykset ml. pääomatappiot ovat olleet 24,2 mrde. Eli velaksi on eletty ja velkarahalla on rahoitettu ja rahoitetaan jatkossakin juoksevia menoja.  Bruttovelan määrä on yli puolet valtion vuosittaisesta talousarviosta.  

On syytä myös muistuttaa, että Hallituksen esityksen (HE 99/2021 vp) mukaan Suomella on aiemmin kertyneitä vastuita EU:ssa 51,1 mrde, josta summasta on maksettava vaadittaessa melkoinen siivu eli 14,2 mrde. Tästä huolimatta on istuvan hallituksen finanssipoliittinen slogan: ”Osta kolme – maksa kuusi” eli rahaa työnnetään jatkossakin eteläisen Euroopan hulttiomaille vastoin EU:n omia säännöksiä.

Myönnän, että osa Marinin hallituksen ottamasta velasta (elokuu 2021 mennessä 11,95 mrde) on käytetty Koronan torjuntaan, koska parempaa keinoa ei yksikään puolue ole kyennyt esittämään. Kritisoin kuitenkin sitä, että vaikka elpymistä on tapahtumassa, niin velkaa otetaan jälleen lisää – tässä vaiheessa – lähes 7 mrde.

Tiedostan, että Suomen ns. negatiivisella korolla saamat miljardilainat ovat edullisia, mutta tämä ei niinkään johdu maamme hallituksesta, vaan meidän työeläkkeellä olevien osin rahoittamista työeläkerahastoista. Rahastot ovat kasvaneet vuodesta 1995 (36,4 mrde) tämän vuoden syyskuuhun mennessä 241 miljardiin euroon.

Työeläkerahastojen ansiosta kansainvälisen luottoluokittajan S&P Global Ratingsin luokitus on tällä hetkellä Suomen valtion pitkäaikaiselle velalle AA +

KAUKO TUUPAINEN
talousneuvos, eläkeläinen
Jyväskylä

Lainalla nämäkin menot katetaan

torstai, 16 syyskuun, 2021

Keski-Uusimaa lehti, to 16.9.2021

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra on eri yhteyksissä ottanut kantaa Suomen valtion maksamaan ulkomaan kehitysapuun ja maahanmuuton kustannuksiin. Hän on kritisoinut niiden suuruutta. Olen samaa mieltä.

Kehitysapuun käytetään tänä vuonna 1,245 ja maahanmuuttoon noin 3,2 miljardia euroa (tilintarkastaja Pauli Vahteran laskelma vuodelta 2019).

Suomen väkiluku on noin 5 537 000 eli kehitysapuun käytetään keskimäärin noin 225 euroa ja maahanmuuttoon 578 euroa per suomalainen – vauvasta vaariin.

Edellä olevaan viitaten, olen laskenut, Keski-Uusimaa lehden levikkialueelta, että Järvenpään asukasmäärän ollessa noin 44 200 henkilöä, kustannukset ovat järvenpääläisille – kehitysavun osalta – 9,9 miljoonaa euroa, Keravan osalta (asukaslukuun suhteutettuna) 8,4 me, Tuusulan 8,6 me ja Nurmijärven 9,3 me.

Vastaavasti maahanmuuton osalta voit laskea kotikuntasi asukkaiden kustannusosuuden kertomalla asukasmäärän 578 eurolla.

Kerron tämän siksi, että jos vaikkapa kehitysapu perittäisiin – YLE-veron tapaan – erillisverotuksena, niin kansalaiset nousisivat barrikadeille. Näin ei tule tapahtumaan, sillä kehitysapukin katetaan valtion holtittomalla lainanotolla. Sanon holtittomalla, koska valtiokonttorin tiedotteen 2/2021 mukaan valtion bruttovelanotto on tänä vuonna ollut jo 38,6 miljardia euroa.

Vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja ja ministeri Paavo Arhinmäki lausahti reipas vuosi sitten Kansan Uutisten haastattelussa, ettei Suomen valtion tarvitse maksaa lainojaan pois, vaan otetaan uusia lainoja entisten tilalle. Ilmeisesti Suomen hallitus on omaksunut saman ajattelutavan eli me elämme ”kädestä suuhun”.

KAUKO TUUPAINEN