Arkisto toukokuu, 2020

GPS-siru kalliisiin polkupyöriin

torstai, 28 toukokuun, 2020

Keski-Uusimaa lehti, ke 27.5.2020 ja Keskisuomalainen, to 28.5.2020

Olen ihmettelyt, että miksei polkupyöriin voida jo kokoamisvaiheessa asentaa ns. GPS-sirua, mikä paljastaisi, missä päin Suomea polkupyörä on varastamisen jälkeen.

Muistelen, että joitakin kuukausia sitten löydettiin varastettu ruohonleikkuri vastaavanlaisen sirun ansiosta.

Sirun hinta on pieni lisäkustannus arvokkaisiin 2 000 – 10 000 euron hintaisiin polkupyöriin, joita varastellaan nykyisin satoja kappaleita kuukaudessa.

Uskon, että myös vakuutusyhtiöt suosivat hinnoittelussaan ”sirullisia” pyöriä. Vai olenko väärässä?

KAUKO TUUPAINEN
Jyväskylä

Eläkeläisten puoluetta tuskin tulee

sunnuntai, 24 toukokuun, 2020

Keski-Uusimaa lehti la 23.5.2020

Nimimerkki ”Yksi heistä” kaipasi eläkeläisten omaa puoluetta (K-U 20.5.) Esitys on erinomainen, mutta sillä ei ole tulevaisuutta. Miksi? Siksi, että Suomeen on perustettu eläkeläisten puolue jo kahdesti.

Ensimmäinen yritys tapahtui 24.10.1985, jolloin Seinäjoella perustettiin Suomen Eläkeläisten Puolue (SEP) .

Puolue oli puoluerekisterissä kahteen otteeseen eli vv. 1985 – 1991 ja 1992 – 1999, muttei koskaan saanut yhtään kansanedustajaa eduskuntaan ja poistettiin myöhemmin rekisteristä.

Toinen eläkeläisten puolue perustettiin sen jälkeen, kun SEP hajosi riitoihinsa.

Uusi puolue merkittiin puoluerekisteriin tammikuussa 1991 ja sai nimekseen Riippumattomat Sitoutumattomat Eläkeläiset Suomessa (RSES).

Samana vuonna nimi muuttui ensin Eläkeläiset Kansan Asialla (EKA) ja saman vuoden kesällä nimeksi tuli Suomen Senioripuolue. Puolueen toiminta oli melko kivikkoista, sillä järjestö poistettiin puoluerekisteristä kolmesti eli vuosina 1995, 2003 ja 2011, koska sekään ei saanut ensimmäistäkään kansanedustajaa.  

Suomen Senioripuolueen toiminta päättyi vuonna 2011, jolloin sen jäsenmäärä oli noin 500, joskin jäsenmaksun maksaneita oli vain sata.  

Viimeisenä puheenjohtajana toimi jyväskyläläinen Anja Koivistoinen.  Pienenä kuriositeettina kerron, että Anja pyysi minuakin puolueen puheenjohtajaksi, mutta toki kohteliaasti kieltäydyin tehtävästä.

Lopuksi totean arvoisalle nimimerkille, että vaikka esityksesi on todella hyvä, niin Suomen 1,5 miljoonaa eläkeläistä haluaa toimia omien puolueittensa taustayhteisössä eli niiden eläkeläisjärjestöissä ja eivät ole riittävästi kiinnostuneita omista asioistaan.

Tätä todistaa sekin, ettei eläkeläisten kattojärjestö EETU ry ole halukas hoitamaan sille kuuluvia tehtäviään eli ajamaan mm. ns. taitetun indeksin poistamista.

KAUKO TUUPAINEN
eläkeläinen, talousneuvos

Suomea viedään EU:n liittovaltioon

torstai, 7 toukokuun, 2020

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla to 7.5.2020

EU:n liittovaltio – hyvä vaiko paha?

Suomen valtiota ollaan EU:n toimesta viemässä kohti liittovaltiota. Tähän toteamukseen olen tullut seuratessani EU:n viimeaikaisia päätöksiä.

Iso-Britannia on vetänyt EU:sta omat johtopäätöksensä ja palaamassa jälleen itsenäiseksi valtioksi. Pitäisikö Suomen miettiä samaa? Mielestäni pitäisi.

Suomi on jo nyt melkoinen nettomaksaja EU:ssa.  Viimeisen kuuden vuoden aikana (vv. 2013 – 2018) on nettomeno ollut 3 050 miljoonaa euroa eli keskimäärin 508 miljoonaa euroa per vuosi. Maksut ovat melkoisessa nousupaineessa, kiitos eräiden hulttiomaiden, kuten Kreikka, Italia ja Portugali.

EU:n liittovaltiohan tarkoittaisi lähinnä sitä, että kaikilla EU:n jäsenmailla olisi yhteinen valtiovarainministeriö, talousarvio ja jopa presidentti. Suomi olisi vain yksi osavaltio 27 muun osavaltion joukossa ja toteuttaisi kiltisti kaikki EU:n päätökset.  Mihin nykyistä Eduskunnan päätösvaltaa enää tarvittaisiin? Vastaan ei mihinkään, tai tarkemmin mietittynä direktiivien toteuttamiseen.

Suomen valtionvelka oli maaliskuun lopussa 117,7 miljardia euroa eli 21 225 euroa jokaista suomalaista kohden.  Suomen julkisen talouden velkaantumisaste eli EDP-velka on 58,9 %, joskin se on nousussa tunnetuista syistä.

Suomi joutuu ottamaan lisävelkaa – koronalainojen lisäksi – myös, jos Italian vaatimuksiin suostutaan. Onhan kyseisen maan EDP-velka jo 132 %. Suomen hallituksen ei pitäisi missään olosuhteissa suostua EU:n talousarvion kasvattamiseen, sillä rahathan menisivät ensisijaisesti paitsi Italian, myös Kreikan, Portugalin ja Ranskan valtioiden talouden tasapainottamiseen. 

Jos ja kun velkaa otetaan, niin ns. eurobondit eli jäsenmaiden yhteiset joukkovelkakirjat tulisi kiertää kaukaa. Miksi? Siksi, että lainojen kustannukset jaettaisiin kaikkien jäsenmaiden kesken. Tämä saattaisi tarkoittaa sitä, että eräät hulttiomaat lisäisivät vastuuttomasti velkaantumistaan, koska muut jäsenmaat hoitaisivat velkojen korot ja lyhennykset.

KAUKO TUUPAINEN

Työeläke on myöhennettyä palkkaa

maanantai, 4 toukokuun, 2020

Keski-Uusimaa lehti , ma 4.5.2020

Tapoihini ei kuulu olla erimieltä minua fiksumpien kirjoittajien kanssa, mutta nyt olen. Professori Mauri Airila kirjoitti kolumnissaan (K-U 19.4.2020), ettei työeläke ole myöhennettyä palkkaa. Höpö höpö. Siinä hän on oikeassa, että eläke määräytyy ihan eri tavalla kuin palkka. Mielestäni eläke on myöhennettyä palkkaa samaan tapaan kuin osuuskaupan bonus on myöhennettyä alennusta.

Taustaa mielipiteelleni. Nykyinen työeläkelaki tuli voimaan heinäkuussa 1962. Tällöin ajatus oli, että eläkettä maksetaan 40 prosenttia eläkkeelle jäämishetken palkasta. Samalla päätettiin, että työeläkettä korotetaan vuosittain samalla prosentilla kuin palkkojakin. Vuoden 1975 alusta prosentti korotettiin 60 %:iin eläkkeellejäämishetken palkasta.

En minäkään ole kuullut eläkeläisten irtisanomisista, mutta eläkkeen maksun päättymisestä olen tietoinen. Sehän päättyy välittömästi, kun eläkeläinen poistuu keskuudestamme.

Siinäkin kirjoittaja on oikeassa, etteivät eläkkeet hyppele palkkojen tapaan. Totuus on se, että työeläkkeet ovat jääneet parikin kertaan paikoilleen, kun palkat ovat hyppelehtineet ylöspäin.

Ensimmäinen heikennys työeläkkeisiin tuli jo vuonna 1977, kun eläkkeitä ei nostettukaan samalla prosentilla kuin palkkoja. Toimittiin päinvastoin eli eläkkeitä leikattiin.  Tällöin puhuttiin ns. puoliväli-indeksistä. Toinen heikennys tuli vuoden 1996 alusta, jolloin siirryttiin nykyiseen ns. taitettuun indeksiin ja jälleen eläkkeitä leikattiin.

Toistan jälleen kerran, että me työeläkkeellä olevat 1,5 miljoonaa kansalaista olemme todellakin vauhdittamassa kansantalouttamme. Meitä on valtion toimesta petetty raskaasti, sillä myöhennettyä palkkaamme eli eläkettämme on leikattu jo kahdesti. Eläkkeet eivät ole vuosikymmenien saatossa nousseet samalla prosentilla kuin palkat. Sen sijaan lähes miljoona työeläkeläistä maksaa edelleenkin sekä työeläke- että työttömyysvakuutusmaksua lähes 10 prosenttia korkeamman verotuksen muodossa kuin palkansaajat samasta tulosta.  

Maksukykyä eläkeyhtiöillä kyllä olisi, sillä onhan yhtiöiden taseissa tälläkin hetkellä varoja reilusti yli 210 miljardia euroa. Ainut hyvä puoli asiassa on, että varat toimivat eräänlaisina finanssipolitiikan puskureina ja mahdollistavat valtion edullisen lainansaannin.

KAUKO TUUPAINEN
eläkeläinen, talousneuvos