Arkisto helmikuu, 2024

Keskustaopiskelijat vaativat eläkeläisten verotuksen kiristämistä

lauantai, 24 helmikuun, 2024

PS- ja Uusi Suomi blogit la 24.2.2024

Oppositiossa olevan Suomen Keskustan nuoret ovat löytäneet uuden maksajaryhmän valtion veloille, joita emopuolue lisäsi demarien kanssa viime hallituskaudella yli 40 miljardia euroa. Uusi kohde ovat maamme eläkeläiset, jotka tienaavat yli 4 000 euroa kuukaudessa. ”On aika laittaa eläkeläiset maksamaan”, he vaativat kannanotossaan.

Laitan esityksen ”tietämättömien eli asiaa tuntemattomien nuorten piikkiin”, sillä he ovat ulkona siitä, miten työeläkeläisiä on vuosikymmenien saatoissa kohdeltu. Ohessa lyhyt oppimäärä asiasta:

Taustaa. Kaikkia työeläkkeelle jääneitä koskee vuoden 1962 heinäkuussa voimaan tullut työeläkelaki. Tällöin ajatus oli, että eläkettä maksetaan 40 prosenttia eläkkeelle jäämishetken palkasta. Samalla päätettiin, että työeläkettä korotetaan vuosittain samalla prosentilla kuin palkkojakin. Vuoden 1975 alusta prosentti korotettiin 60 %:iin eläkkeelle jäämishetken palkasta.

 Ensimmäinen heikennys työeläkkeisiin tuli jo vuonna 1977, kun eläkkeitä ei nostettukaan samalla prosentilla kuin palkkoja. Toimittiin päinvastoin eli eläkkeitä leikattiin.  Tällöin puhuttiin ns. puoliväli-indeksistä.

Toinen heikennys tuli vuoden 1996 alusta, jolloin siirryttiin nykyiseen ns. taitettuun indeksiin ja jälleen eläkkeitä leikattiin.

Työeläkkeellä olevia on siis petetty valtion toimesta raskaasti, sillä eläkettämme on leikattu jo kahdesti. Tästä johtuen eläkkeet eivät ole vuosikymmenien saatossa nousseet samalla prosentilla kuin palkat.

Myös useat kansanedustajat eivät tunne asiaa väittäessään, että kun eläkkeensaajien ei tarvitse maksaa TyEL- ja työttömyysvakuutusmaksuja, niin on oikein, että eläkkeensaajia verotetaan korkeammin. He unohtavat, että kyseiset maksut antavat subjektiivisen oikeuden maksajilleen. TyEL -maksun osalta työntekijät saavat aikanaan eläkkeen ja työttömyysvakuutusmaksun osalta työttömyyskorvauksen työttömäksi joutuessaan.  

Myös Hesari on hölmöillyt. Kirjoittihan lehti syksyllä 2023, että nykyiset seniorit saavat monta kertaa suuremmat eläkkeet kuin ovat aikanaan maksaneet eläkemaksuja.

HS:n toimittajat eivät tiedosta, että jokaisen sukupolven eläkkeet maksaa aina työssä oleva sukupolvi. Toimittajilta on myös unohtunut, että nykyisellä sukupolvella on aivan toisenlaiset lähtökohdat elämälleen kuin aiemmilla sukupolvilla.

Keskustan nuorilta on unohtunut sekin tosiasia, että yli 4 000 euroa/kk työeläkettä saavat maksavat eläkkeestään – normaalin verotuksen lisäksi – ns. solidaarisuusveroa (lue: raippaveroa) 5,85 %, jota palkansaajilta ei peritä.

Lopuksi totean, ettei valtio maksa työeläkkeitä, vaan maksajina ovat eläkerahastot, joiden tase oli vuoden 1995 alussa 35 miljardia euroa ja on nyt kasvanut jo 244 miljardiin euroon. Kasvu jatkuu – kiitos kansanvälisten sijoitustuottojen.

Unohtaa ei pidä sitäkään, että eläkeläiset maksavat eläkkeistään valtiolle, kunnille ja seurakunnille merkittävät verot ja eivät ainakaan toistaiseksi joudu Kelan luukulla, kun keskustanuorten hulvaton esitys tyrmätään.

KAUKO TUUPAINEN
eläkeläinen, talousneuvos
Jyväskylä

Pelasiko SDP itsensä ulos seuraavasta hallituksesta?

lauantai, 17 helmikuun, 2024

US- ja PS-plogit, to 15.2.2024, Iisalmen Sanomat la 17.2.2024, Iltalehden ”Päivän poiminta” palstalla ma 19.2.2024, Keski-Uuusimaa lehti ma 26.2.2024

Yllä oleva kysymys tuli mieleeni, kun entisenä ay-aktiivina (KTV) katselen SAK:n ja sen myötäjuoksijoiden tämän päivän toimintaa.

 1960- ja 1970 -luvuilla ammattiliitot puolustivat jäseniään työnantajien kanssa käydyissä neuvotteluissa. Tuolloin ei hyökkäilty demokraattisesti valittua maamme hallitusta ja eduskunnan enemmistöä vastaan. Nyt kyse näyttää olevan lakkoiluista, joiden tarkoituksena on maamme hallituksen kaataminen.

Kansalaiset ja monet ay-järjestöjen rivijäsenet ymmärtävät, että kyseessä on poliittinen lakkoilu, jonka ensisijaisena tarkoituksena ei ole vaikuttaa työehtosopimuksiin ja työnantajiin, vaan lakoilla ajetaan poliittisia päämääriä JHL:n 12.2.2024 lähettämän jäsenkirjeen mukaan. Vaikuttaa siltä, että liittoni jäsenet ymmärtävät asian ja kun lakkoilu ei heitä innosta, niin samaisessa kirjeessä etsitään työpaikkojen ulkoalueille lakkovahteja rivijäsenistä.

SAK:n johdossa olevat demarit eivät näytä vieläkään ymmärtävän, että maamme finanssipolitiikkaa ei hoideta jatkuvan velanoton avulla. He ovat unohtaneet, että Marinin (sdp) hallitus otti – toki eduskunnan suostumuksella – yli 10 miljardia euroa enemmän velkaa kuin Kataisen ja Sipilän hallitukset yhteensä kahdeksan edellisen vuoden aikana. Unohtaa ei pidä sitäkään, että Kataisen hallitus otti velkaa myös ns. finanssikriisin torjuntaan.

Osa Marinin hallituksen velasta saatiin jopa miinuskorolla, mikä ilmeisesti kannusti velkamäärän kasvattamiseen. Toisaalta eräs vasemmiston entinen ministeri, nykyinen ”grafiittitaiteilija” on myös sanonut, ettei valtion velkaa kannata lyhentää, koska se ei ole järkevää.

 Valtiolla on velkaa tällä hetkellä yli 162 miljardia euroa (29 240 €/asukas) ja uusien lainojen korot huitelevat jo 3,7 %:n tienoilla. Sitä on jouduttu ottamaan reilut 1,5 mrde pelkästään edellisen hallituksen alimitoittamiin HVA:n menoihin.

Palaan otsikkoasiaan. Lähes puolivuosisadan poliittisella kokemuksella totean, että demarit ovat pelanneet itsensä ulos seuraavasta hallituksesta. Hallitus, johon kuulunevat tulevien vaalien jälkeen kokoomus, perussuomalaiset ja keskusta saanevat 52 – 54 %:n kannatuksen. Jos ja kun mukaan otetaan vielä kristilliset ja RKP, niin hallituksen kannatus noussee lähes 60 prosenttiin.

Demareita ei hallituksessa nähtäne, sillä heidän viimeviikkoiset tempaukset demokratian murentamisessa ovat saaneet kritiikkiä istuvan hallituksen kannattajien keskuudessa. Pääkaupunkiseudun Vihreät ”kunnostautuivat” Elokapinoiden järjestämisessä, estämällä pääkaupungin liikenteen sujumista. Demarit ovat kehittäneet oman ”ÄLÄkapinansa”, mottoina: ”ALÄ hyväksy ainuttakaan hallituksen esitystä ja ÄLÄ äänestä istuvaa eduskunnan puhemiestä”.

Sanotaan, että ”kansalla on lyhyt muisti”, mutta politiikoilla asiat ovat toisin. Ei ole kuin vajaa vuosi siitä, kun opposition edustajat nostivat esille eräiden hallituksen jäsenten vuosikymmenen takaiset kirjoitukset. Tätä taustaa vasten oletan, että opposition ÄLÄkapinat pysyvät mielessä tulevien eduskuntavaalienkin jälkeen.

KAUKO TUUPAINEN

Näkemykseni työelämästä, lakkoilusta ja sosalismista

lauantai, 17 helmikuun, 2024

US- ja Ps-plogit, pe 9.2.2024

Kokoomus ja perussuomalaiset ovat tuoreen (helmikuu 2024) Työelämägallupin mukaan suurimmat työelämäpuolueet. Kokoomuksen kannatus on työelämässä olevien parissa 17 prosenttia, perussuomalaisten 16 prosenttia ja SDP:n 15 prosenttia. Keskusta on neljäs yhdeksällä ja vihreät viides seitsemällä prosentilla.

17 prosenttia vastaajista ei osaa tai halua sanoa kantaansa. Naisista 21 prosenttia ei osaa tai halua kertoa kantaansa.

Perussuomalaisten ja kokoomuksen työelämäkannatus on pysynyt samana kuin se oli edellisessä Verianin mittauksessa syyskuussa 2023. SDP:n kannatus on puolestaan hieman laskenut. Se oli syyskuussa 17 prosenttia.

 Kokoomus ja perussuomalaiset ovat pitäneet pintansa työelämässä olevien parissa huolimatta ay-liikkeen ankarista hyökkäyksistä. Ay-liikettä tukeneen SDP:n kannatus on taas hieman laskenut. Tämä toivottavasti rohkaisee hallitusta edistämään työelämäuudistuksia, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

*****

Mielestäni SAK:n ja sen jäsenliittojen masinoimat laittomat ”poliittiset” lakot eivät ole nostaneet vasemmistopuolueiden gallupkannatusta, kun mittarina pidetään presidentinvaalien kannatuslukuja.

Demarien lakkoilun tärkeimmäksi syyksi oletan puolueen sääntöjen mukaan: ”Puolue haluaa muun muassa rakentaa sosialismin arvoille rakentuvaa hyvinvointiyhdyskuntaa, jossa kaikilla kansalaisilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet inhimilliseen kasvuun.”

Monet ovat unohtaneet sen, että sosialismi on aate, mikä pyrkii sosialistiseen yhteiskuntajärjestelmään ja lyö korville muun muassa yksityistä yritystoimintaa ja valvoo yksityisen kansalaisen jokapäiväistä elämää.

Tämän pitäisi myös eduskunnan opposition tiedostaa vastustaessaan istuvan hallituksen toimia maamme talouden vakauttamiseksi. Haluan muistuttaa, että edellinen demarijohtoinen hallitus otti neljän vuoden aikana enemmän velkaa kuin Kataisen ja Sipilän hallitukset yhteensä kahdeksan vuoden aikana.  

KAUKO TUUPAINEN
Jyväskylä

Aajatuksia päivänpolitiikasta

lauantai, 3 helmikuun, 2024

Keski-Uusimaa lehti, pe 2.2.2024

Ehdotan, ettei maamme istuva hallitus nosta ruoan arvonlisäveroa, mikä tällä hetkellä on 14 %.

Miksi? Siksi, että se vaikuttaa merkittävästi ”vähäväkisen kansan” eli pienituloisten työntekijöiden ja eläkeläisten sekä työttömien ja opiskelijoiden ”jokapäiväisen leivän” hankintaan..

Sen sijaan, jos ALVia on pakko nostaa, niin korotettakoon yleistä veroprosenttia yhdellä prosenttiyksiköllä eli 25 %:iin. 

”Parempipalttoisilla”, jotka käyttävät päivittäin runsaasti rahaa ostoksiinsa,on siihen varaa ja muissakin pohjoismaissa eli Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa on sen suuruinen vero.

Toinen ajankohtainen ajatukseni koskee ns. poliittisia lakkoja, joita viritellään lähinnä SAK:n toimesta.

Eivätkö keskusliiton demarit ja vasurit ole huomanneet, mikä vaikutus lakoilla on suomalaisten puoluepoliittiseen ajatteluun?

Minäpä kerron.  Suomen tasavallan presidentin vaalit ovat parhaillaan käynnissä ja vaikuttaa siltä, että lakkoilusta johtuen, vasemmiston (Sdp ja Vas) ehdokkaiden alhainen gallupkannatus on suurelta osin lakkojen syytä. Kyllä kansa tietää, sanoi aikoinaan eräs entinen puoluejohtaja. Olen samaa mieltä.