Arkisto syyskuu, 2022

Turve esille tulevissa hallitusneuvotteluissa

perjantai, 30 syyskuun, 2022

P-S-Plogit ma 26.9.2022, Itä-Savo-lehti 27.9.2022, Keski-Uusimaa lehti ke 19.10.2022, Perussuomalainen lehti nro 11/2022

Ollessani 2000-luvun alussa Keski-Suomen maakuntavaltuuston jäsen, puolustin voimakkaasti turvealan yrittäjiä ja heidän työntekijöittensä oikeuksia.

Turvealalla työskentelevät ovat monialaisia maa- ja metsätalouden sekä kone- ja kuljetusalan yrittäjiä. Heille turve on tuonut osan jokapäiväisestä leivästä, muu urakointi tai maa- ja metsätalous loput. On arvioitu, että energiaturpeen alasajo vaikutti merkittävästi lähes 600 yrittäjän ja vielä useamman työntekijän tuloihin alueilla, joilla ei ole vastaavia toimeentulon edellytyksiä.

Turve on nostettava tulevien hallitusneuvottelujen kohteeksi. Ei ole oikein, että lähes 22 vuotta sitten turve todettiin Suuren valiokunnan kokouksessa 5.12.2000 fossiiliksi polttoaineeksi – arvonnan jälkeen. Sitä ennen demareiden ja vihreiden edustajat Kimmo Kiljunen ja Tuija Brax saivat aikaan äänestyksen, mikä päätyi tasatulokseen 12 – 12, yksi tyhjä. Äänestyksestä ei tehty nimilistaa.

Asia oli aiemmin esillä pääministeri Paavo Lipposen hallituksessa 7.9.2000. Se oli otsikoitu ministeri Mönkäreen esityksessä: ”Valtioneuvoston kirjelmä Eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi (uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön käytön edistäminen)”.

Kyseinen valtioneuvoston kirjelmä (U34/2000) eduskunnalle käsitteli EU:n direktiiviehdotusta, jossa ei esitetty turpeen sisällyttämistä uusiutuvien luonnonvarojen joukossa.

Kuten jo aiemmin totesin, päätöksen turpeen kieltämisestä teki suuri valiokunta arvanheiton jälkeen, ei siis maamme valtioneuvosto eikä eduskunta.

Jos ja kun turpeen tuottaminen otetaan esille tulevissa hallitusneuvotteluissa, on syytä korostaa, että maaseudulla asuvat kansalaisemme voivat jatkossakin asua kotiseuduillaan, tehdä siellä töitä ja maksaa veronsa kotikunnalleen.

Toiseksi suota Suomessa riittää ikuisiksi ajoiksi. Suomen pinta-alasta on lähes kolmasosa eli 9,3 miljoonaa hehtaaria soita ja turvemaita, joista Geologian tutkimuskeskuksen mukaan teknisesti ja taloudellisesti hyödyntämiskelpoista suota on 1,2 miljoonaa hehtaaria eli lähes 13 prosenttia koko suopinta-alasta. Keski-Suomessakin on suoalaa riittävästi (380 000 ha), joten pelko siitä, että turvemiehet menisivät luonnontilassa oleville soille, on aiheeton.

Suo, kuokka ja sisu. Niitä meillä on aina ollut. Nyt tarvitaan paitsi suota ja turvetta, myös viisaita päätöksiä – tavoitteena suomalaisen energiatalouden omavaraisuus.

KAUKO TUUPAINEN
talousneuvos, eläkeläinen

En kannata työeläkerahastojen riskien kasvattamista

sunnuntai, 18 syyskuun, 2022

PS-Plogit to 15.9.2022, Keski-Uusimaa -lehti su 18.9.2022, Suomenmaa ma 19.9.2022, Länsi-Savo la 25.9.2022, Suur-Jyväskylän lehti ke 5.10.2022

TELA:n toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes esitti jokin aika sitten, että eläkelaitoksille annettaisiin mahdollisuus ottaa nykyistä enemmän sijoitusriskiä. Olen eri mieltä asiasta.

Työeläkerahastojen suuruus oli viime vuoden lopussa 257,5 miljardia euroa (mrde), joista tämän vuoden kesäkuun loppuun mennessä oli sulanut pois 18,5 mrde. Eräs syy oli koronaepidemian aiheuttama osakemarkkinoiden voimakas alamäki.

Tämä vuosi ei suinkaan ollut ensimmäinen, kun eläkerahastot tuottivat tappiota, joskin pitkällä ajanjaksolla näin on käynyt aiemmin vain kolme kertaa, jolloin alijäämät olivat yhteensä 26,3 mrde.

Satunnaisista alijäämistä huolimatta ovat työeläkerahastot kasvaneet vuoden 1995 tasearvosta 36,4 mrde viime vuoden lopun 257,5 miljardiin euroon eli 27 vuoden aikana keskimäärin 8,2 mrde vuodessa.

Osakemarkkinat ovat nyttemmin lievässä nousussa ja oletan sen vaikuttavan positiivisesti myös eläkerahastojen sijoitustuottoihin. Olen tietoinen, että eläkelaitosten varoista yli puolet (52 %)  on sijoitettu lähinnä pörssiosakkeisiin, mutta tästä huolimatta ei ole syytä hötkyillä, eikä varsinkaan miettiä ailahtelevien riskisijoitusten tekemistä.

Lisäys Keski-Uusimaa lehden julkaisemaan kirjoitukseeni:

Viitaten kirjoitukseeni (K-U 18.9), jossa esitin, ettei Suvi-Anne Siimekselle ja kumppaneille tule antaa oikeutta entistä suurempiin riskisijoituksiin, totean kirjoittamani lisäksi seuraavaa.

 On erikoista, että kansanedustajat käyvät kädenvääntöä Fortumin 8 miljardin euron menetyksestä, mutta eivät puutu sanallakaan työeläkerahastojen yli 18 miljardin euron sijoitustappioihin.

Summa on suuri, sillä kaikki Keskarin levikkialueen kunnat pärjäisivät sillä – nykyisten talousarvioiden perusteella – yli 18 vuotta, vaikka kuntien kassaan ei kyseisenä aikana kilahtaisi killinkiäkään. Jos budjeteista poistetaan tulevien vuosien sosiaali- ja terveyspalvelut pörssitappioiden summalla pärjättäisiin lähes 30 vuotta.

KAUKO TUUPAINEN
talousneuvos, eläkeläinen
Jyväskylä