Arkisto marraskuu, 2019

Mistä on kyse JE-kaupoissa?

perjantai, marraskuu 1st, 2019

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla pe 1.11.2019

Valtuutetut: ”Nähkää metsä puilta”

Jyväskylän kaupungin sähkölaitos perustettiin 23.4.1902 eli se on saanut toimia kaupunkilaisten sähkön toimittajana jo 117 vuotta.  Myöhemmin yhtiö on huolehtinut myös kaupunkilaisten kaukolämmöstä ja vesihuollosta useiden vuosien ajan.

Jyväskylän Energia Oy perustettiin kaupunginvaltuuston päätöksellä 11.11.1996 ja sen ensimmäinen hallitus valittiin 9.12.1996, jonka jälkeen osallistuin hallituksen työskentelyyn vuosina 1997–2000. Tässä roolissa sain puolustaa yhtiön olemassaoloa useita vuosia. Olihan yhtiöittämisen päätarkoituksena myydä yhtiön osakkeet ulkopuoliselle sijoittajalle. Asiaa ajoi voimakkaasti silloinen virkamies- ja luottamusmiesjohto.

Energia-liikelaitoksen myynti oli julkisuudessa jo 1990 luvulla, jolloin käytiin voimakasta kädenvääntöä kaupungin ja maalaiskunnan yhdistämisestä. Maakuntalehti Keskisuomalaisen päätoimittaja Erkki Laatikainen ja kunnallistoimittaja Jorma Rahkonen kirjoittivat kesäkuun 1994 kommenteissaan, että jos Jyväskylän Energialaitos myydään, niin saaduilla rahoilla kuitattaisiin kaupungin velkoja. Menettely edistäisi toimittajien mukaan kuntaliitosta kaupungin ja maalaiskunnan välillä.

Myyntiä vastusti voimakkaasti myös edeltäjäni eli Energialaitoksen hallituksen puheenjohtaja Raimo Sopo. Hän oli kirjoittanut Keskisuomalaiseen jo 15.4.1994 mm. seuraavaa: ”Keskisuomalaisen esille nostama kauppa-ajatus lienee tulkittava siten, että kaupungin tulisi myydä koko energialaitoksensa sähkö- ja lämpöverkkoineen Keski-Suomen Valolle. Samalla siirtyisi 90 vuotta jyväskyläläisten määräysvallassa ollut energiahuolto Saarijärvellä pääkonttoriaan pitävän yhtiön tai jonkun muun omistajan komentoon.”

Kirjoitin Keskisuomalaiseen 3.5.1996 mielipidekirjoituksen otsikolla ”Jyväskylän Energiaa ei pidä myydä”. Totesin mm. seuraavaa: ”Viime päivinä ovat eräät Jyväskylän kaupungin johtavat virkamiehet ja porvarilliset poliitikot kilvan vaatineet, että kaupungin on luovuttava Jyväskylän energialaitoksesta. Perusteluksi he ovat sanoneet, että kaupunki pääsisi kerta heitolla eroon huomattavasta osasta suurta lainataakkaansa.”

Kuten aiemmin totesin, energialaitoksen yhtiöittämisen päätarkoitus oli yhtiön osakkeiden myynti. Ostajaehdokkaina oli useita kansainvälisiä energia-alan yhtiöitä sekä IVO Oy. Myyntiä varten oli 12.1.1998 kutsuttu koolle kaupunginvaltuuston kokous, jonka alussa puheenjohtaja Marja-Leena Viljamaa totesi, että koska kaupunginhallitus oli peruuttanut 29.12.1997 tekemänsä myyntipäätöksen, asia poistetaan valtuuston listalta. Tähän päättyi ensimmäinen yritys myydä energiayhtiömme

Nyt on julkisuuteen putkahtanut paitsi energiayhtiön myyntiä edeltänyt nimenmuutos, myös yhtiön osakkeiden osittainen myynti. Nyt olisi valtuutettujen ”nähtävä metsä puilta” eli tajuttava mistä on kyse.

Kansalaiset kritisoivat voimakkaasti maamme hallituksen toimia myydä kansallisomaisuuttamme valtion menojen kattamiseksi. Olen samaa mieltä, siksi vastustan edelleenkin kaupunkilaisten jo kahteen kertaan maksaman Jyväskylän Energia Oy:n osakkeiden myyntiä. Miksi? Siksi, että sanomattakin on selvää, että vähemmistöosakas vaatii sijoittamalleen pääomalle korkeaa korkoa osinkojen muodossa. Tämä vaikuttaa suoraan kaikkien energiayhtiön perimien taksojen ja tariffien hinnoitteluun.

Mielestäni ei ole oikein eikä kohtuullista, että ns. vähäväkinen kansa maksaa korotettuja hintoja saman suuruisina kuin ns. parempipalttoiset. Kysehän on ns. piiloverottamisesta, mikä koskee pienituloisia eläkeläisiä, työttömiä ja toimeentulotuen varassa kituuttavia kaupunkilaisia.

Maalaamatta pirua seinälle tulee mieleeni, että saatavilla sadoilla miljoonilla saatetaan rahoittaa Hippos 2020 investointia, kun päärahoittajat ovat kateissa.

KAUKO TUUPAINEN
Jyväskylä