Arkisto toukokuu, 2022

Yritysverotusta on syytä muuttaa

perjantai, 27 toukokuun, 2022

Tein jo kesäkuussa 1984 Lahdessa kokoontuneelle demarien XXXIII puoluekokoukselle ehdotuksen, jonka punaisena lankana oli yritysten tuloverotuksen uudistaminen.

Esitykseni ideana oli, että annettakoon yritysten näyttää voittoa, siitä ”rankaisematta” niin kauan kuin voittovarat pysyvät yrityksessä.

Tämä toimenpide parantaisi yrityksen tasetta ja maksuvalmiutta, eikä aiheuttaisi turhia (lue: tarpeettomia) investointeja irtaimistoon tai kiinteään omaisuuteen verotuksessa hyväksyttävien poistojen saamiseksi. Verotus tapahtuisi vasta silloin, kun omistajat ottavat rahaa yrityksestä omaan käyttöönsä.

Eihän demarien ay-siipi esitykseeni suostunut, sillä heidän ajatuksen juoksuun ei tuolloin mahtunut tieto siitä, missä määrin yritykset työllistävät kansalaisiamme.

38 vuotta sitten tekemäni esityksen on nostanut estradille Perussuomalaisten eduskuntaryhmä viime ja tämän vuoden varjobudjeteissaan. He ovat esittäneet, että yritysverotuksessa siirryttäisiin ns. Viron verotusmalliin, jolloin yrityksiä verotetaan voitosta vasta silloin, kun omistajat nostavat voittovaroja yrityksestään.

Perusteluna edellä kertomani lisäksi on se, että yritykseen jäävät voittovarat toimisivat eräänlaisina puskureina huonoina vuosina, kuten korona-aikana.

Unohtaa ei pidä sitäkään, että suomalaisista yrityksistä on noin 90 % alle 10 hengen mikroyrityksiä, jotka työllistävät lähes neljänneksen maamme työvoimasta.

Edellä esittämilläni perusteilla on – tulevien eduskuntavaalien jälkeen – hallituksen ohjelmaan syytä ottaa lauseke yritysverotuksen muuttamisesta.

KAUKO TUUPAINEN
Jyväskylä

Maksaisimmeko erillisveroa?

perjantai, 20 toukokuun, 2022

Keski-Uusimaa lehti, pe 20.5.2022. Suur-Jyväskylän lehti ke 25.5.2022

Kuten tiedämme, Suomen asukasluku on tällä hetkellä 5,5 miljoonaa ja ”rapiat päälle”. Äänioikeutettuja on 4,460 miljoonaa.

Tiedostamme myös, että maahanmuutto Suomeen ja maamme maksama kehitysapu on noin 4,4 miljardia euroa vuodessa.

Kun tämä summa jaetaan äänioikeutettujen lukumäärällä, niin maahanmuutto ja kehitysapu maksaa 986 euroa per 18 vuotta täyttänyt suomalainen. Jos tämä summa muutetaan YLE-veron kaltaiseksi erilliseksi veroksi, niin aviopari maksaisi sitä 1 972 euroa vuodessa.

Perussuomalaiset tietävät tämän, mutta eduskunnan ja kansalaistemme enemmistö ei tiedosta asiaa.

Kuvitellaan, että kun maksaja on valtio, niin se ei koske minua.

Kansallinen ja kansainvälinen solidaarisuus on hyvä asia, mutta jotain rajaa siinäkin on oltava.

 Suomen valtion tulee ensisijaisesti pitää huolta niistä kansalaisistamme, joiden etujen ajamisesta ja tasavertaisesta sosiaalisesta ja taloudellisesta sekä yhteiskunnallisesta asemasta ei ole oikeudenmukaisesti huolehdittu.

Summa summarum. Puolittamalla maahanmuuton ja kehitysavun menot, saisimme vuosittain pari miljardia euroa ”vähäväkisen kansan” elintason parantamiseen verotusta kiristämättä.

KAUKO TUUPAINEN
talousneuvos

EsityksiäniPS:n Puolueneuvoston kokouksessa

sunnuntai, 15 toukokuun, 2022

PS-Blogit 15.5.2022

Kannoin ”korteni kekoon” eli olin mukana PS:n Puolueneuvoston kokouksessa Hämeenlinnassa 14.5.2022. Paikalla oli kaikkiaan 710 puolueemme jäsentä. Suuresta osanottajamäärästä johtuen puheenvuorot oli rajattu vain kolmen minuutin mittaisiksi.

Tämä tuotti ainakin minulle vaikeuksia, sillä esityslistan kohdassa 8: ”Talous- ja veropoliittinen ohjelma”, olin ajatellut käydä läpi neljä erilaista asiaa. No, eihän se tietenkään onnistunut, koska minuutissa on vain 60 sekuntia, siksi kokosin esitykseni tähän kirjoitukseen.

Ensimmäiseksi kertasin lyhyesti PS-Blogini 11.5.2022 kirjoitusta maahanmuuton ja kehitysavun kustannuksista, jotka ovat noin 4,4 miljardia euroa vuodessa. Jos kyseinen summa perittäisiin YLE-veron tapaan, niin jokainen 18 vuotta täyttänyt suomalainen maksaisi sitä 986 euroa eli aviopari 1 972 euroa vuodessa.

Eduskunnan ja suomalaisten enemmistö hyväksyy sen, joten asiaa ei kannata laittaa tulevien Eduskuntavaalien kärkiteemaksi. Toki listalla sen kuuluu olla.

Sen sijaan nostin esille EK-vaalien kolme kärkiehdotustani.  Ensimmäisenä kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaan ja 25 muun kansanedustajan 4.10.2019 tekemä lakialoite ”Työntekijän eläkelain 98 §:n muuttamisesta”. Kyse on ns. taitetusta indeksistä.

Suomessa on tällä hetkellä noin 1,5 miljoonaa äänioikeutettua työeläkeläistä, joista 48,3 % (lähes 725 000) saa eläkettä alle 1 500 euroa/kk. Sijoitustuottojen ansiosta työeläkerahastot ovat kasvaneet vuoden 1996 määrästä (35,4 miljardia euroa) vuoden 2021 loppuun mennessä 255 miljardiin euroon. Vuosikasvu oli 25 vuoden aikana keskimäärin 8,4 Mrde eli 7,88 %.

Esitin, että tulevana EK-kautena rahastoista maksettaisiin työeläkeläisille 3 mrde per vuosi 4 vuoden ajan. Sen jälkeen tarkistettaisiin, miten rahastot jaksavat. Toimenpide lisäisi valtion, kuntien ja seurakuntien verotuloja lähes miljardin vuodessa ja eläkeläisten toimeentulon parantuessa myös KELAn vuosittaiset menot vähenisivät.

Toisena asiana, esitin että yritysverotuksessa siirryttäisiin ns. Viron malliin. Tätä on ehdottanut PS- eduskuntaryhmäkin tämän ja viime vuoden varjobudjeteissaan. Ideana on, että yrityksiä verotetaan voitosta vasta silloin kuin omistajat nostavat voittovaroja yrityksestään.

Tämä toimenpide parantaisi yrityksen tasetta ja maksuvalmiutta sekä ei aiheuttaisi turhia (lue: tarpeettomia) investointeja irtaimistoon tai kiinteään omaisuuteen verotuksessa hyväksyttävien poistojen saamiseksi.

Unohtaa ei pidä, että suomalaisista yrityksistä noin 90 % on alle 10 työntekijää työllistäviä ns. mikroyrityksiä, jotka työllistävät lähes neljänneksen maamme työvoimasta.

Viimeisenä eli kolmantena kärkihankkeena nostin esille omaishoitajien verotuksen muutoksen. Esitin, että nykyisen verotuskäytännön sijaan siirryttäisiin omaishoitajien osalta ns. lähdeverotukseen, jonka suuruus olisi 10 – 20 %.n välillä.

Nykyisinhän palkkio (pienin alle 430 euroa/kk) lisätään työssä tai eläkkeellä olevan omaishoitajan kuukausittaiseen ansiotuloon, jolloin veroprogressio ”nappaa” siitä merkittävän siivun. Täytyy muistaa, että Suomessa on tällä hetkellä yli miljoona omaishoitajaa, joilla kaikilla on äänioikeus tulevissakin vaaleissa.

KAUKO TUUPAINEN
talousneuvos
kotikylä Jyväskylä

Vastaan nimimerkki ”Eläkeläiselle”

keskiviikko, 11 toukokuun, 2022

Keskisuomalainen, pe 6.5.2022 ja Suur-Jyväskylän lehti , ke 11.5.2022

Nimimerkki ”Eläkeläinen” kysyi maakuntalehden lyhyet palstalla 29.4: ”Mitä nyt sanot Kake, kun taitettu indeksi on useana vuonna antanut enemmän kuin palkkaindeksi?”.

 Vastaan: Viimeisen 26 vuoden aikana vain kolmena vuotena (2009, 2012 ja 2017) on inflaatio ollut suurempi kuin ansiotason nousu. Tästä on johtanut, että taitetun indeksin nousu on ollut silloin suurempi kuin ansiotason nousu.

Viime vuosista puheenollen, vuonna 2019 oli taitetun indeksin muutos 1,45 % ja ansiotason muutos 2,09 % eli vuositasolla taitetun indeksin jälkeenjääneisyys oli 0,64 %.

Vuonna 2020 olivat vastaavat luvut taitettu indeksi 1,24 % ja ansiotason muutos 1,94 % eli jälkeenjääneisyys 0,70 % ja vuonna 2021 oli taitettu indeksi 0,53 % ja ansiotason muutos 2,18 % eli jälkeenjääneisyys 1,65 %. Revi siitä oikeaa tietoa.

KAUKO TUUPAINEN
eläkeläinen

Jyväskylä