Arkisto heinäkuu, 2021

Kuntavaalien jälkipohdintaa 2

keskiviikko, 21 heinäkuun, 2021

Suur-Jyväskylän lehti, ke 21.7.2021

Olen tykönäni pohtinut jo pitkään, että onko nykymuotoinen suhteellinen vaalitapa demokraattinen, kun valitaan edustajia eduskuntaan ja kuntien valtuustoihin.

Eräs hyvä esimerkki juontaa vuoden 2007 eduskuntavaaleihin, jolloin Pohjois-Karjalan vaalipiiristä valittiin eduskuntaan kuusi edustajaa. Silloinen Vihreiden puheenjohtaja Tarja Cronberg sai vaalissa toiseksi eniten ääniä (7 804), muttei saanut valtakirjaa eduskuntaan.

Sen sijaan neljä muuta ehdokasta merkittävästi pienemmillä äänimäärillä tulivat valituiksi, Viimeinen valittu sai Pohjois-Karjalan eduskuntavaaleissa ”vain” 4 391 ääntä eli 3 413 ääntä vähemmän.

*****

Jyväskylässä valtuustoon pääsi 100 äänellä, mutta varasijalle jäivät Keskustan edustajat 215, 210 ja 206 sekä PS:n edustajat 217 ja 208 äänellä. Lisäksi SKP:n edustajan 245 ääntä ei oikeuttanut edes varasijaan.

Voimassa olevan kunta- ja vaalilain mukainen D´Hontin laskentatapa suosii niitä puolueita, jotka ovat asettaneet ns. täyden listan ehdokkaita ja jos heillä sen lisäksi on tunnettuja ns. ”ääniharavia” listoillaan.

Mielestäni nykyinen vaalitapa ei ole demokraattinen. Miksi? Siksi, ettei äänestäjien tahto aina toteudu, kun oma ehdokas – saamastaan kannatuksesta huolimatta – ei yllä valtuuston varsinaiseksi jäseneksi. Siksi ainakin kuntavaaleissa tulisi siirtyä ns. henkilökohtaiseen vaaliin, jolloin eniten ääniä saaneet saisivat valtuustopaikan.

Jyväskylän osalta viime kuntavaaleissa olisi valtuustoon päässyt henkilökohtaisen äänimäärän perusteella myös SKP:n ehdokas Riitta Tynjä 245 äänellä.

Valtuustossa olisi tapahtunut – edellä kertomani lisäksi – myös seuraavat muutokset: Keskusta olisi saanut kolme ja Perussuomalaiset kaksi lisäpaikkaa.  Menettäjinä olivat olleet kokoomus kolmella valtuutetulla, KD, Vas ja Vihreät olisivat kukin menettäneet yhden valtuutetun.

KAUKO TUUPAINEN
Jyväskylä

Taloustiedolle tulee kysyntää

tiistai, 20 heinäkuun, 2021

Keskisuomalainen ti 20.7.2021

Jyväskylän kaupungin talousarvion loppusumma on tänä vuonna 1 189 miljoonaa eli lähes 1,2 miljardia euroa.

Tästä sosiaali- ja terveyspalvelut lohkaisevat 40 % eli 480,2 Me sekä kasvu ja oppiminen (sivistys) 20 % eli 239,7 Me.

Vastaavasti tulopuolella verotulot ovat budjetin tuloista 47 % eli 561 Me ja valtionosuudet 17 % eli 210,1 Me.

Kun Sote toteutuu, niin kaupungin veroprosentista (20 %), nappaa valtio 13,26 prosenttiyksikköä, jolloin kaupungin on ”kärvisteltävä” jatkossa alle 7 prosenttiyksikön verotuloilla. Yhteisöverosta siirtyy valtiolle 10,7 prosenttiyksikköä.

Kaupungin (467,8 Me) ja kaupunkikonsernin (1,3 Mrde) huikeat velat (12 295 euroa per asukas) jäävät kuitenkin kaupunkilaisten maksettaviksi.

Valtion velka oli toukokuun lopussa 126,110 Mrde eli 22 722 euroa per suomalainen. Kun tähän lisätään Jyväskylän kaupungin ja kaupunkikonsernin (50 yhteisöä) velat, kaupunkilaisen velkataakka on noin 35 000 euroa asukas.

Tulevaan maakunnalliseen sotevaltuustoon (lue: Hyvinvointialue) on syytä valita ehdokkaita, joilla on keskitasoa parempi kuntatalouden ja valtion finanssipolitiikan asiantuntemus.

KAUKO TUUPAINEN
Jyväskylä

Nykyinen vaalitapa ei ole demokraattinen

lauantai, 3 heinäkuun, 2021

Keski-Uusimaa lehti, la 3.7.2021

Kaupunginvaltuutettu Pentti J. Rönkkö on huolissaan lautakuntapaikkojen jaosta Keravalla. Syy ei ehkä ole ”paikkojen jakajissa”, vaan nykyisessä lainsäädännössä ja vaalitavassa.

 Sen mukaisesti 13- jäsenisen lautakuntapaikkajako tapahtuisi Keravalla seuraavasti: Kokoomus 4, SDP 3, PS ja Vihreät 2 ja Vasemmisto 1 lautakuntapaikka. Viimeinen paikka ”arvottaisiin” SDP:n, PS:n ja Keskustan välillä. Toki puolueilla on mahdollisuus sopia paikkajaosto ja muodostaa keskinäisin yhteenliittymiä.

Mielestäni nykyinen vaalitapa ei ole demokraattinen. Miksi? Siksi, ettei äänestäjien tahto aina toteudu, kun oma ehdokas – saamastaan kannatuksesta huolimatta – ei yllä valtuuston varsinaiseksi jäseneksi. Siksi ainakin kuntavaaleissa tulisi siirtyä ns. henkilökohtaiseen vaaliin, jolloin eniten ääniä saaneet saisivat valtuustopaikan.

Keravalla valtuustoon pääsi 72 äänellä, mutta varasijalle jäivät KD:n edustaja 108, PS:n edustajat 99 ja 92 sekä Vihreiden edustaja 96 äänellä. Voimassa olevan kunta- ja vaalilain mukainen d´Hontin laskentatapa suosii niitä puolueita, jotka ovat asettaneet ns. täyden listan ehdokkaita ja jos heillä sen lisäksi on tunnettuja ns. ”ääniharavia” listoillaan.

Henkilökohtaisella vaalitavalla olisi Keravan valtuustossa tapahtunut seuraavat muutokset: Perussuomalaiset olisivat saaneet kaksi lisäpaikkaa sekä Vihreät ja Kd yhden. Menettäjinä olivat olleet kokoomus kolmella valtuutetulla ja Vasemmisto yhdellä valtuutetulla.

KAUKO TUUPAINEN