Perussuomalaisten Blogi-palsta ti 30.5.2023, Keski-Uusimaa lehti, su 4.6.2023, Länsi- Savo la 3.6.2023, Keskisuomalainen la 16.6.2023 ja Ilkka Pohjolainen lehti ti 20.6.2023, Uusi Suomi, puheenvuoro 1.9.2023

Olisiko nyt korkea aikaa muuttaa systeemiä ja siirtyä kauan kaipaamaani demokraattiseen parlamentarismiin? 

Tämä tarkoittaisi sitä, että Suomen  hallitus valittaisiin samaan tapaan kuin maamme peruskunnissa ja kuntayhtymissä eli D´Hondin suhteellista vaalitapaa noudattaen.  Jos kuntien poliittinen vallankäyttö on toiminut maamme kaikissa kunnissa jo toistasataa vuotta, niin miksei se toimisi myös eduskunnassa?

Jos tuleva hallitus valittaisiin viimeksi pidettyjen eduskuntavaalien tuloksen perusteella, niin maamme 15 jäseniseen hallitukseen tulisi neljä kokoomukselaista ja perussuomalaista, kolme demaria, kaksi keskustan edustajaa sekä yksi jäsen vihreistä ja vasemmistosta. Hallituksen puheenjohtajan eli pääministerin paikka kuuluisi tässä ehdotuksessani kokoomukselle.

Muiden ministereiden salkkujako sovittaisiin edellä kertomani perusteella. Hallituksen ulkopuolelle jäisivät vähäisen kannatuksen vaaleissa saaneet pienpuolueet, tässä tapauksessa RKP, KD ja Liike Nyt. Kuntapuolella tutuksi tulleet vaaliliitot eivät kuitenkaan olisi hallitusta muodostettaessa käytössä. Toki pienpuolueiden edustajat huomioitaisiin eduskunnan valiokuntia nimettäessä.

Ehdotuksessani päätösvaltaa käyttäisivät ne puolueet, jotka ovat saaneet kansalaisilta eniten ääniä. Hallitusohjelma painottuisi mandaatin saaneiden ohjelmiin.  Tämä olisi mielestäni merkittävä askel kohti demokraattisempaa parlamentarismia, jolloin esimerkiksi kolmanneksi yltänyt puolue saisi edustuksen maamme hallitukseen, eikä yksittäinen pienpuolue vedättäisi neuvottelujen kulkua viime viikkojen tapaan.

KAUKO TUUPAINEN
ex. eduskunnan ikäpuhemies
Jyväskylä

Perussuomalaisten Blogi-palsta to 25.5.2023

Hallitusneuvottelu ovat par`aikaa käynnissä. Alla muutamia vinkkejä neuvottelijoille:

Valtiolle lisää verotuloja. Miten? Siten, että parannetaan 1,6 miljoonan työeläkeläisen toimeentuloa. Kuten tunnettua Eläketurvakeskuksen (Tela) tilastojen mukaan eläkerahastoissa oli viime vuoden vaihteessa varallisuutta 243 mrde. Sijoitustuotot menivät vuonna 2022 pakkaselle 14,9 mrde, tuottaen edellisvuonna 2021 voittoa 34,9 mrde.

Riskisijoituksilla on siis hyvät ja huonot puolensa. Pitkällä ajanjaksolla ovat rahastojen tuotot olleet pakkasella aiemmin vain kolme kertaa, jolloin alijäämät olivat yhteensä 26,3 mrde. Satunnaisista alijäämistä huolimatta ovat rahastot kasvaneet vuoden 1995 tasearvosta 36,4 mrde viime vuoden lopun 243 miljardiin euroon eli 28 vuoden aikana keskimäärin 7,4 mrde vuodessa.

Eläkeläisille lisätuloja. Mielestäni olisi oikein ja kohtuullista, että tulevan neljän vuoden aikana rahastojen tuotosta käytetään vuosittain kaksi miljardia euroa työeläkkeiden tarkistuksiin. Tällöin eläkeläisten jokapäiväinen toimeentulo paranisi ostovoiman lisääntyessä. Tästä syystä valtiolle tulevat ansiotuloverot kasvaisivat ja ALV-tuotot lisääntyisivät varovaisesti arvioiden yli 500 miljoonaa euroa vuodessa. Neljän hallitusvuoden kuluttua oli kasassa 2 miljardia euroa, jolloin kokoomuksen tavoite olisi lähempänä toteutumista. Sopinee myös perussuomalaisille. 

KELAlle säästöjä. Myös valtion rahoittamat KELA-maksut vähenisivät merkittävästi edellä kertomistani syistä ja mikä on kokonaisuudessa parasta, homma ei maksaisi valtiolle senttiäkään.

Jos kävisi niin, etteivät rahastot kasvaisikaan jatkossa viittä miljardia euroa vuodessa, niin neljän vuoden koeajan jälkeen, voisi hallitus tehdä uusia päätöksiä.

KAUKO TUUPAINEN

www.tuupainen.net

PS-Blogi to 11.5.202, Suur-Jyväskylän lehti ke 24.5.2023

Kansanedustaja Jussi Halla-aho on hallitusneuvotteluiden yhteydessä todennut, että PS vaatii suuria leikkauksia kehitysyhteistyövaroihin.

Kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo ry ”nosti kissan pöydälle” todetessaan, että kehitysyhteistyön leikkaaminen heikentää Suomen omaa turvallisuutta ja kauppanäkymiä.

Taitaa yhdistyksellä olla oma lehmä ojassa, sillä yhdistyksen vuoden 2021 toiminta-avustus yli 5,1 miljoonaa euroa saatiin pääasiassa UM:n ohjelmatuesta, EU:n komissiolta, Opetushallitukselta ja Sitralta. Toissa vuonna oli yhdistyksen henkilöstön määrä työvuosina mitattuna 44,8. Minäkin – jos toimisin yhdistyksen johdossa – olisin huolissani mahdollisen yhteiskunnan tuen vähenemisestä, koskeehan leikkuri myös eri järjestöjen avustuksia.

Toisaalta UM:n viimeisen kyselytutkimuksen mukaan noin kaksi kolmesta (2/3) suomalaisesta pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä tai erittäin tärkeänä.

Saattaisi kansalaisten mielipide hyvinkin muuttua, jos 1 534 000 000 euron (1,534 mrde) kehitysyhteistyövarat maksettaisiin kansalaisten maksamina erillisveroina YLE-veron (163 €) tapaan.

Jos ja kun kyseinen summa jaetaan vaikkapa kaikkien kansalaistemme määrällä (5 566 800 asukasta), niin jokainen suomalainen – vauvasta vaariin – maksaisi erikseen perittävää kehitysapuveroa 275,56 euroa vuodessa. Tällöin 4-henkisen lapsiperhe maksaisi veroa 1 102, 24 euroa. Summa olisi merkittävästi suurempi per veronmaksaja, jos jako tapahtuisi täysi-ikäisten kansalaisten kesken.

Summa summarum.  Mielestäni kehitysavun merkittävä leikkaaminen ei heikennä Suomen turvallisuutta eikä kauppanäkymiä. Vaikutus on hyvinkin päinvastainen, persuja myötäillen: ”Suomi ja suomalainen ensin”.

KAUKO TUUPAINEN
talousneuvos
ex. Eduskunnan ikäpuhemies
Jyväskylä