Arkisto helmikuu, 2025

Mitkä ovat lakkoilun hyödyt?

perjantai, 14 helmikuun, 2025

PS- ja US-Blogit pe 14.2.2.0215

Haluan herättää keskusteluun yllä olevan kysymyksen.

Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan viime vuoden lakkokierroksesta ei ollut hyötyä kenellekään. Tämän totesi muun muassa AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko Demokraatti-lehdessä viime vuonna lausuessaan: ”Lakoista ei ollut konkreettista hyötyä”.

Olen samaa mieltä. SAK:n kassa tyhjeni, jolloin liiton väkeä vähennettiin roimasti.

Toista asioiden hoito oli vielä 1970 ja 1980 luvuilla, jolloin työehdoista sovittiin, tavoittelematta ”kuuta taivaalta”.

Mielestäni 10 %:n palkankorotus kahden vuoden aikana ei ole tätä päivää. Miksi? Siksi, että lähes 1,4 miljoonalle työeläkkeellä olevalle eläkeläiselle suotiin ”ruhtinaallinen” 1,31 %:n korotus.

Eivätkö toverit tajua, että ylimitoitettu korotus nostaa tuotteiden hintoja ja aiheuttaa siten inflaation nousun.

Leipä on meille kaikille suomalaisille samanhintaista, jolloin eläkeläisten ja työttömien ostovoima – hintojen noustessa – jälleen heikkenee.

Ovatko toverit miettineet sitä, että yritysten palkkakustannukset ovat melkoinen menoero niiden kustannuksissa. Yksi – joskin ikävä – tapa on säästää kustannuksia lomauttamalla tai jopa irtisanomalla työntekijöitä.

Tämä heikentää ay-liikkeen tuloja ja lisää KELAn ja ay-liikkeen menoja lakkolaisille maksettavien lakko- ja työttömyysavustusten muodossa.

Olen edelleen sitä mieltä, että laiha sopu on parempi kuin lihava riita. Tämä hokema pätee niin päivän politiikassa kuin toivottavasti myös ammattiliittojen palkkaneuvotteluissa. Maltti on valttia.

KAUKO TUUPAINEN

”NIET” EU:n yhteisvelalle

sunnuntai, 2 helmikuun, 2025

PS:n ja US-blogit 2.2.2025 sekä Keski-Uusimaa-lehti (lyhyet) ma 17.2.2025

Viime päivinä on jälleen putkahtanut julkisuuteen vaatimus EU:n jäsenmaiden yhteisvelasta. Velkaa ehdotetaan ratkaisuksi lähes kaikkiin EU:n kasvaviin menoihin mukaan lukien Ukrainan sodan avustaminen.

Mihinkä on kadonnut Suonen valtion kriittinen talouskuri ja yhteisvelan vastustaminen? Kysyn siksi, kun hallituksen pääministerin ja päämisterin sijaisen kannat ovat median mukaan muuttuneet.

Olen huolissani, että miten – etenkin maksukyvyttömät – eteläisen Euroopan maat selviytyvät tulevista lisävelvoitteistaan, kun eivät selviä nykyisistäkään.

Joutuisivatko EU:n kymmenkunta nettomaksajavaltiota – Suomi mukaan luettuna  – maksamaan otettavan yhteislainan lyhennykset ja korot.

Suomen nettomaksu EU:lle on ollut viimeisen 10 vuoden aikana yhteensä 6,398 mrde.

Valtiomme velat lisääntyvät jatkossa paitsi NATOsta, myös HVA:n alirahoituksen lainoista ja koroista johtuen. Siksikin tiukka ”Niet” yhteisvelkakaavailulle.


KAUKO TUUPAINEN
talousneuvos, ex. kansanedustaja (ps)