PS-Blogi, Savon Sanomat, Keski-Uusimaa lehti ke 16.7.2025, Karjalainen to 17.7.2025 ja Keskisuomalainen ti 22.7.2025 sekä US-Blogi ke 23.7.2025

Uutissuomalainen kirjoitti 12.7.2025 vaalialuemallista, mikä on parhaillaan lausuntokierroksella. Kyse on ns. piilevästä vaalikynnyksestä, mikä aiheutti Lapin vaalipiirissä viime vaaleissa sen, ettei lähes 10 000 ääntä saanut vihreiden ehdokas yltänyt eduskuntaan, vaikka sinne pääsi keskustan edustaja reilut 5 000 ääntä pienemmällä äänimäärällä.

Otanpa toisen esimerkin Pohjois-Karjalan vaalipiiristä vuodelta 2007. Vihreiden silloinen puheenjohtaja Tarja Gronberg sai vaalissa toiseksi eniten ääniä (7 804), muttei valtakirjaa eduskuntaan. Sen sijaan neljä muuta ehdokasta merkittävistä pienemmillä äänimärillä tulivat valituksi. Viimeinen valittu edustaja sai tuolloin ”vain” 4 391 ääntä eli 3 413 ääntä vähemmän.

Olisiko 2020-luvulla aika siirtyä puoluevallasta kansan (lue: äänestäjien) valtaan. Tällöin eri instituutioihin valittaisiin eniten ääniä vaaleissa saaneet ehdokkaat. Toki puolueilla olisi nykyiseen tapaan oikeus asettaa vaaleihin omat ehdokkaansa.

Tästä olen Keski-Suomessa saanut kokemusta niin osuuskaupan kuin osuuspankin vaaleissa.
Molemmat osuuskunnat ovat siirtyneet suhteellisesta enemmistövaalista henkilökohtaiseen vaaliin, jolloin osuuskunnan edustajistoon valitaan eniten ääniä saaneet ehdokkaat. Hyvä niin.

PS-blogi ja Keski-Uusimaa lehti ma 7.7.2025, US-blogi ti 8.7.2025 ja Keskisuomalainen to 10.7.2025

On todettu taloyhtiöiden voivan siirtää vastuitaan osakkeenomistajille, jolloin on syytä tarkistaa yhtiöjärjestyksestä, että onko osakkeenomistajalla enemmän vastuita kuin laki määrää.

Haluan nostaa esille asian, jota ei useinkaan tiedosteta asunto-osaketta ostettaessa. Asunnon lisäksi tarjotaan uusissa yhtiöissä ostettavaksi autotalli- tai katospaikka korkeilla hinnoilla (autokatospaikka yli 10 000 ja -tallipaikka jopa kymmeniä tuhansia euroja). Tässä vaiheessa ei tiedosteta, mitä lisäkuluja hankinnasta myöhemmin aiheutuu.

Useissa yhtiöjärjestyksissä todetaan, että autotallien ja -katosten vastikekerroin on 0,5 verrattuna yhtiön asuntojen hoito- ja rahoitusvastikkeeseen. Yhtiöjärjestyksissä ei todeta, että kyseinen korotettu vastike peritään autotallien ja -katosten omistajilta myös yhtiön teettäessä myöhemmin asuinrakennuksessa peruskorjauksia, kuten salaojitusten uusimisia, ikkuna- ja oviremontteja tai ilmastokanavien saneerauksia. Tämä on kohtuuton vaatimus varsinkin erillisten autotalli- ja katospaikkarakennusten omistajille. Siitä aiheutuu heille useiden tuhansien eurojen lisälasku, jota autottomat ja yhtiön omistamien sähkötolppapaikkojen haltijat eivät joudu maksamaan.

Kokemukseeni perustuen kehotan varsinkin uusien yhtiöiden osakkeenomistajia tutustumaan yhtiöjärjestyksen sisältöön ja vaatimaan tarvittaessa kyseisen kohdan muutosta.

Kauko Tuupainen