Keskisuomalaisen mielipidesivulla ti 20.6.2017

Jyväskylässä pidetty Perussuomalaisten XII Puoluekokous on herättänyt vilkasta keskustelua mediassa.  Syytä onkin, sillä kokouksen valinnat eivät tyydyttäneet kaikkia kokoukseen osallistuneita. Junttausta on harrastettu, mutta sitähän tehdään kaikissa puolueissa niin puolueen johtoon pyrkivien kuin heidän vastustajiensa toimesta.

Uutta ei ole sekään, että puolueen sisällä tapahtuu – jäsenten erimielisyydestä johtuvaa -hajaantumista. Oman yli 50-vuotisen urheilu-, ay- ja puoluetoimintani aikana on erimielisyyttä ollut TUL:n, SAK:n, SDP:n ja SMP:n keskuudessa. Jäsenistö on ollut aikansa hajallaan, mutta sopu on aina löytynyt.

Hajaannusta näyttää tulleen myös perussuomalaisten keskuuteen. Tuore puheenjohtaja Jussi Halla-aho joukkoineen valtasi perussuomalaisten puheenjohtajiston, joskin puolueen sääntöjen mukaisesti. Menettely ei ollut tyylikäs, mutta ”hyvin suunniteltu on puoliksi tehty”, sanoo vanha sananlaskukin.

Perussuomalaisten uusi puheenjohtaja on älykäs mies, vaikka hän on leimaantunut ns. yhden asian (maahanmuuton) vastustajaksi. Seurattuani neljän vuoden ajan Jussin toimintaa Eduskunnassa, uskon hänestä löytyvän potentiaalia toteuttaa myös ”vanhaa soinilaisuutta”, puolueemme sääntöjen mukaisista päämääristä ja tavoitteista.

Sääntöjen toisen pykälän mukaan perussuomalaisten tarkoituksena on huolehtia mm. lapsiperheistä, eläkeläisistä, työttömistä, opiskelijoista, pienipalkkaisista toimihenkilöistä ja työntekijöistä, pien- ja perheyrittäjistä sekä maa- ja metsätalouden harjoittajista.

Täytyy rehellisesti myöntää että lähes kaikki em. asiat puuttuvat nykyisestä hallitusohjelmasta, jonka perussuomalaisten puoluehallitus ja eduskuntaryhmä hyväksyivät pari vuotta sitten. Tästä syystä persujen gallup-kannatus jämähti pysyvästi alle kymmenen prosentin.  

Lopuksi totean, että maltti on valttia myös puoluepolitiikassa. Siksi aion jatkaa ps:n jäsenenä ja luotan siihen, että uusi puoluejohto kykenee palauttamaan kansalaisten luottamuksen puolueeseen ja ennen kaikkea huolehtimaan niistä tavoitteista, joista puolueen, piirijärjestöjen ja paikallisyhdistysten säännöissä mainitaan.

Haluan ymmärtää heitäkin, jotka ovat puoluekokouksen päätösten johdosta menettäneet ”poliittisen kotinsa”, mutta se on kuitenkin pientä verrattuna meihin, jotka olemme menettäneet lapsuuden kotimme ja joutuneet lähtemään evakkoon kauniista Karjalasta.

KAUKO TUUPAINEN

Jyväskylä

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla ma 5.6.2017

Kesäkuun alussa tuli julkisuuteen EU-komission ehdotus yhteisestä valtiovarainministeriöstä. Ehdotus tarkoittaisi EU-maiden yhteistä budjettia ja yhteistä velkavastuuta. Mielestäni esitys on kuolleena syntynyt.

Miksi? Siksi, että EU-maiden yhteisvelka lienee noin kahdeksan biljoonaa eli 8 000 miljardia euroa. Tästä hyötyisivät eniten maat, joiden velkojen määrä on reippaasti yli sadan prosentin verrattuna BKT:hen.

Tallaisia maita ovat mm. Kreikka (valtion velka yli 160 % BKT:sta), Italia (130 %) ja Portugali (125 %). Suomi on yksi vähiten velkaantuneista EU-maista (vajaa 55 %), vaikka tämän hetkinen velka (yli 103 miljardia euroa) on suuri.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä otti viime eduskuntakaudella tiukan otteen ns. liittovaltiokehitykseen ja pankkiunioniin, joihin yhteisen valtiovarinministeriön perustaminen eittämättä johtaisi.

Toivon, että nykyinen ryhmä pitää kiinni aiemmista periaatteistaan.

En tiedä millä tavalla EU-komission esittämä ”European Safe Asset” eli yhteinen sijoitustuote eroaa takavuosien yhteisestä talletussuojasta ja resoluutiorahastosta, mutta samaan lopputulemaan ilmeisesti pyritään.

Totean tämän myös siksi, että komissio haluaa pikaisesti saattaa loppuun pankkkiunionin. Onhan resoluutiorahaston tarkoituksena ajaa alas elinkelvottomat pankit, joita on satoja Euroalueen 6 000 pankin joukossa.

Suomelle ei pankkiunionista ole mitään hyötyä.

Tätä mieltä oli edellisellä kaudella mm. ministeri Alexander Stubb todetessaan blogissaan: ”Tiiviimpään yhteistyöhön kannattaa jäsenmaan mennä mukaan vain silloin kun siitä on sille hyötyä, eikä missään nimessä silloin kun siitä on sille haittaa”.

Olen hänen kanssaan tismalleen samaa mieltä.

KAUKO TUUPAINEN

Jyväskylä

Keskisuomalaisen mielipidepalsta to 18.5.2017

Poliittisten puolueiden ”yhteistyökumppaneina” toimivat eläkeläisjärjestöt (Eläkeliitto ry, Eläkeläiset ry, Eläkkeensaajien Keskusliitto ry, Kansallinen Senioriliitto ry, Kristillinen Eläkeliitto ry ja Svenska pensionärsförbundet rf.) perustivat 20.5.2006 Eläkeläisliittojen etujärjestön EETU ry:n.

EETU ry on rekisteröity yhdistys, jonka pitäisi edustaa yli 260 000 eläkeläistä. Yhdistys väittää, että sillä on toimivat ja vahvat yhteiskunnalliset suhteet niin valtakunnallisesti kuin kansainvälisestikin. Se väittää myös vahvistavansa eläkkeensaajien edunvalvontaa toimiessaan jäsenjärjestöjensä yhteistyöelimenä. Haluankin kysyä näin julkisesti, mitä hyötyä EETU ry:stä on eläkeläisille?

Vaalikaudella 2011–2015 otin eduskunnassa usein esille eläkeläisten ”kirosanan” taitetun indeksin ja sen mahdollisen poistamisen. Silloinen sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok) toisti – kerta toisensa jälkeen – samaa liturgiaa, ettei se ole mahdollista ennen kuin asiaan on perinpohjaisesti tutustuttu.

Sosiaali- ja terveysministeriö asettikin 22.12.2011 työryhmän arvioimaan työeläkeindeksijärjestelmän mahdollisia muutostarpeita. Työryhmän loppuraportti valmistui 9.1.2013. Työryhmässä EETU ry:tä edustivat järjestöpuheenjohtaja Matti Hellsten ja järjestöpuheenjohtaja Jouni Mykkänen.

Reippaan vuoden pohdiskelun jälkeen työryhmä totesi, ettei se esitä nykyiseen työeläkkeiden tarkistusmenettelyyn muutoksia. Tähän ratkaisuun eivät EETU ry:n edustajat tyytyneet, vaan jättivät eriävän mielipiteen. He esittivät, että eläkkeiden tarkistuksessa ryhdytään käyttämään indeksiä, jossa palkkatason muutoksen paino on 30 % ja hintatason nousun paino 70 %. Lisäksi he esittivät, että indeksitarkistus tehdään kahdesti vuodessa saman mallin mukaan, joka oli käytössä vuosina 1977–1984.

Tähän EETU ry:n edustajien esitykset hyytyivätkin. Miksei yhdistys ottanut yhteyttä taustaryhmiin (kesk., vas., sdp, kok, kd ja rkp), kun valiokunnassa käsiteltiin Suomen Senioriliike – arvokkaan vanhenemisen puolesta ry:n puheenjohtaja Kimmo Kiljusen alullepanemaa kansalaisaloitetta taitetusta indeksistä? Mihin unohtuivat yhdistyksen yhteiskunnalliset suhteet tai väite eläkkeensaajien edunvalvonnan vahvistamisesta? Kysynkin toistamiseen, mitä hyötyä EETU ry:stä on eläkeläisille?

KAUKO TUUPAINEN

eläkeläinen

Jyväskylä

Keskisuomalaisen mielipidepalsta, la 29.4.2017

Osallistuin eduskunnan asettaman tarkastusvaliokunnan kokoukseen, kun verotusneuvos Markku Hirvonen totesi jo viisi vuotta sitten, että valtio menettää vuosittain noin 800 miljoonaa euroa verotuloja kansainväliseen sijoitustoimintaan liittyvän harmaan talouden seurauksena.

Menetykset ovat pääosin seurausta arvopaperiomistuksen nimettömyydestä. Tällöin osakkeiden tosiasiallista omistaa ei tarvitse selvittää osinkoja maksettaessa. Myöskään pörssissä toimivilta ulkomaisilta etävälittäjiltä ei vaadita tietoja suomalaisten asiakkaiden arvopaperikaupoista.

Onko niin, että julkisuteen jälleen tullut hallintarekisteri on tarkoitettu palvelemaan vain finanssimaailman ja suurten sijoittajien tarpeita? Palveleehan hallintarekisteri ensisijaisesti niitä, jotka haluavat pitää osakeomistuksensa salassa.

Väitän, että kysymys ei ole ainoastaan merkittävistä veromenetyksistä. Kysymys on myös yritysomistusten salaamisesta ja sen myötä talousrikollisuudesta ja korruptiosta.

Tuolloin, jo vuosia sitten, kerrottiin, että poliisiviranomaisilla on uudistukseen erittäin kielteinen kanta. Polisi ei pysty tunnistamaan suomalaista sijoittajaa eikä paljastamaan väärinkäytöksiä. Heidän kertoman mukaan järjestäytyneet rikollisryhmät olivat jo tuolloin kiinnostuneita hallintarekisteröinnistä.

En tiedä, että onko verottajan näkemys muuttunut, mutta asian ollessa esillä vuosia sitten, heidän näkemys hallintarekisteriin oli kriittinen.

Verottaja totesi jo tuolloin, että tiukan pankkisalisuuden massa toimiva säilyttäjä tai etävälittäjä on oma-aloitteisesti antanut vuosi-ilmoituksen. Eräs ongelma on ollut, ettei verottaja saa aina ilmoituksia saaduista osingoista.

Toivonkin, että perussuomalaiset säilyttävät edelleen tiukan otteen hallintarekisteriin, jottei osakeomistusten julkisuus heikkene jatkossakaan.

KAUKO TUUPAINEN

talousneuvos

Jyväskylä

Keskisuomalaisen mielipidesivulla la 22.4.2017

Taina Hämäläinen Muuramesta oli oikeassa kirjoittaessaan 8.4. tällä palstalla otsikolla ”Väärää tietoa taitetusta indeksistä”.  Syy ei todellakaan ollut Esko Ahon hallituksen, vaan Paavo Lipposen sateenkaarihallituksen.

Paavo Lipposen sateenkaarihallitus (sdp, kok, vas, vihr ja rkp) teki päätöksen ns. taitetusta indeksistä.

Ratkaisun piti olla tilapäinen, mutta se on ollut voimassa jo reippaat parikymmentä vuotta.

Tällä hallituskaudella ei muutosta tapahdu, koska eduskunnan kaikki ryhmät ovat niin sopineet.

Ihmettelen kuitenkin, että mikseivät sdp ja vasurit lunasta aiempia lupauksiaan indeksin poistosta, vaikka kyseiset puolueet käyttävät valtaa SAK:ssa, joka on merkittävä sopijapuoli kolmikannassa.

Nyt olisi korkea aika tehdä jotain, sillä muutoin saamme vain toivoa eläkeläisten ”kirosanan” taitetun indeksin, poistamista vielä seuraavat 20 vuotta.

Kauko Tuupainen

Jyväskylä

Keskisuomalaisen mielipidepalsta, pe 31.3.2017

Alkuperäinen otsikko: ”Kukahan se on rahastanut?”

Seurasin Jyväskylän kaupunginvaltuuston kokousta maanantaina 27.3. kotonani. Eräs keskustan kaupunginvaltuutettu, joka joulukuussa 2014 loikkasi perussuomalaisten valtuustoryhmästä, kritisoi voimakkaasti kokouspalkkioiden korottamista.

Tätä hän perusteli sitä sillä, että työssä olevien ja eläkeläistenkään tulot eivät ole kasvaneet. Perustelu ontui ainakin hänen kohdaltaan.

Miksi? Siksi, että kun on kahminut itselleen useita luottamustoimia, niin kyllä maksetuilla palkkiot riittävät.

Kyseinen valtuutettu halusi loikkauksestaan huolimatta säilyttää perussuomalaisilta saamansa mandaatit eli nauttia nauttia niin kaupunkirakennelautakunnan kuin maakuntavaltuuston ja Keski-Suomen liiton tarkastuslautakunnan maksamista palkkioista.

Kauko Tuupainen

Jyväskylä

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla ma 6.3.2017

Ksml kertoi 2.3.2017 kuinka ”Yli neljännes pyöräilee Jyväskylässä vastoin sääntöjä”. Olen todennut saman jo toistakymmentä vuotta sitten. Teinkin 27.10.2003 valtuustoaloitteen otsikolla ”Kevyen liikenteen väylien merkitseminen selkeästi”.

Aloitteessa totesin mm., että ”Erityisesti kaupungin keskustassa on ollut ongelmia kevyen liikenteen sujumisessa, kun pyöräilijät käyttävät pelkästään jalankululle tarkoitettuja jalkakäytäviä”.

Esitykseni oli, että ”Niille väylille, joissa on sallittu sekä jalankulku että pyöräily, maalattaisiin katuun selkeästi asiasta kertovat merkinnät. Ne väylät, joissa merkintää ei ole, olisivat vain ja ainoastaan jalankulkijoiden käytössä”.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi aloitteen kokouksessaan 5.4.2004. Toivoisinkin, että ao. virkamiehet tutustuvat päätökseen ja toimivat sen mukaisesti.

KAUKO TUUPAINEN

Jyväskylä

Suur-Jyväskylän lehti, Kommentti ke 1.2.2017

Kansalaisaloite eduskunnan käsittelyyn

Viime kuukausina on käyty vilkasta keskustelua yksityisten eläkerahastojen varojen riittävyydestä tulevina vuosikymmeninä. Eräänä syynä on VT Kimmo Kiljusen masinoima kansalaisaloite, koskien työeläkeindeksin palauttamista palkkaindeksiksi. Kansalaisaloitetta käsiteltäneen eduskunnassa helmi-maaliskuulla.

Kaikki alkoi siitä, kun heinäkuussa 1962 voimaan tuli uusi eläkelaki, jonka mukaisesti työntekijöiden eläkkeitä korotettiin samalla prosenttiyksiköllä kuin palkkojakin. Ratkaisu korosti näkemystä, että rahastoitava eläkemaksu on myöhennettyä palkkaa, jolloin eläkeläisten ostovoima säilyisi eläkevuosinakin ansiotuloon verrattuna. Myöhennetty palkka on samankaltainen kuin esimerkiksi S-Kaupan bonukset, jotka ovat asiakkaille maksettavaa myöhennettyä alennusta.

Työeläkkeiden heikennykset

Ensimmäinen heikennys työeläkkeellä oleville tuli vuonna 1977, jolloin päädyttiin ns. puoliväli-indeksiin. Tällöin työeläkkeitä tarkistettiin siten, että korotuksessa huomioitiin 50 prosenttia palkkojen noususta ja toinen puoli perustui hintojen korotuksiin.

Toinen heikennys tapahtui, kun aiemmin voimassa ollut ns. heinäkuun 1. päivän indeksitarkistus poistettiin. Tarkistuksen määrä oli kaksi viidesosaa vuoden vaihteen arvioidusta indeksitarkistuksesta.  Tarkistus tehtiin vuosina 1977 – 1984 kahdesti vuodessa.

Kolmas heikennys tapahtui v. 1996, jolloin siirryttiin nykyiseen ns. taitettuun indeksiin, jolloin työeläkkeiden tarkistus perustui 20 prosentin osuudella palkkojen korotuksiin ja 80 prosentin osalta hintojen tarkistuksiin.

Tästä on aiheutunut melkoinen vääristymä työeläkeläisten osalta. Tämä johtui siitä, että vv. 1996–2014 palkkataso nousi 88 % ja työeläkkeet vain 46 % eli eläkkeiden jälkeenjääneisyys oli 42 prosenttiyksikköä.

Työeläkkeiden suuruudet

Työeläkeläisiä on noin 1,5 miljoonaa, joista enin osa eli 60 % on pienituloisia. Heidän kuukausittainen eläke on noin 1 500 euroa kuukaudessa. Työeläkkeiden tarkistuksia vastustavat kansanedustajat vetoavat siihen, että eniten korotuksista hyötyvät suurituloiset. 1,5 miljoonan eläkeläiseen verrattuna heitä on tosi vähän, sillä 10 000- 12 000 euroa kuukaudessa eläkettä saavia oli pari vuotta sitten noin 230 ja 12 001-39 000 e/kk saavia noin 100 henkilöä. Isotuloisia on siis marginaalisesti tosi vähän (n. 320) ja marginaaliverotus tasoittaa eläke-eroja merkittävästi.

KELAN maksaman takuueläkkeen (766,85 e/kk) piirissä on noin 103 000 eläkeläistä, joiden eläkkeitä ei siis makseta yksityisten eläkeyhtiöiden toimesta, vaan maksuista ja mahdollisista korotuksista huolehtii valtio. ”Huolehtia ”on ehkä liian positiivinen ilmaisu, koska eläke pieneni – hallituksen leikkauksista johtuen – tämän vuoden alusta 6,59 e/kk eli 760,26 euroon kuukaudessa.

Eläke-, sijoitus- ja korkotuloja enemmän kuin menoja

Rahastoissa oli viime vuoden lopulla työntekijöiden, työnantajien ja yritysten maksamaa sekä saatuja korko- ja sijoitustuottoja yli 180 miljardia euroa. Syynä kasvuun on se, että vain vuotta 2015 lukuun ottamatta vakuutusmaksut ovat kattaneet maksetut eläkkeet. Vuonna 2015 työeläkemaksuja saatiin lähes 25 miljardia euroa, kun eläkkeitä maksettiin noin 26 miljardia euroa. Siitä huolimatta eläkerahastot kasvoivat 7,4 miljardia euroa, kiitos ulkomaisten sijoitustuottojen. On siis turhaa höpinää, ettei työeläkeläisten asemaa voida korjata.

Eduskuntaryhmien tieto kateissa

Tunsin myötähäpeää perussuomalaisia kohtaan, kun he yhtyivät kokoomuksen ja keskustan näkemykseen, että ”Rahastojen tuotot ovat jo käytössä eläkkeiden maksussa. Jos rahastoja ryhdytään syömään nykyistä nopeammin, on edessä ennen pitkää eläkemaksujen korotus tai eläke-etuuksien pienentäminen”.

Muutama vuosi sitten Eläketurvakeskuksen ja Työeläkelaitoksen asiantuntijat laskeskelivat, että ns. puoliväli-indeksiin siirtyminen maksaisi ensimmäisenä vuonna 104 miljoonaa euroa, kymmenen vuoden kuluttua 900 miljoonaa ja v. 2035 jopa 2,2 miljardia euroa.

Jokainen voi tarkistaa yksityisten eläkeyhtiöiden rahastojen kasvun Excel-taulukkolaskennan avulla. Otanpa esimerkin, jossa rahastojen pääoma on 180 miljardia euroa (v. 2017), sijoitusten vuosikorko vain 3 %. Rahastoista nostetaan vuosittain jopa 2 miljardia euroa eläkkeiden maksuun ja juoksutusaika vuoteen 2060. Tällöin rahastoissa on v. 2060 rahaa yli 489 miljardia euroa. Jos juoksutusaika jatketaan vuoteen 2100 asti, rahastoissa on 1 402 miljardia euroa.

On kuitenkin syytä muistuttaa, että molempien laskelmien lopputulema (489 ja 1 402 miljardia euroa) on nimellisarvo, koska rahan ostovoimaan vaikuttaa myös vuosittainen inflaatio. Toisaalta em. tiedoilla myös rahastojen pääoman ostovoimakorjattukin arvo kasvaa, edellyttäen, että inflaatio on keskimäärin kahden prosentin luokkaa kyseisinä ajanjaksoina.

Esimerkkinä sijoitustuottojen kasvun toteutumisesta olkoon vuodet 2012–2014 eli kolmen vuoden ajanjakso, jolloin rahastojen keskimääräinen korko oli 8,33 % ja vuosittainen sijoitustuotto yli 10 miljardia euroa.

Mitä olisi tehtävä Kimmo Kiljusen kansalaisaloitteen kanssa?

Ensinäkin täytyy muistaa, että KELA maksaa kansaneläkkeet ja takuueläkkeet, joista päätökset tehdään maamme hallituksen esityksestä eduskunnassa. Työeläkkeitä ei rahoiteta valtion talousarviosta, lukuun ottamatta maatalousyrittäjä-, merimies- ja yrittäjäeläkkeitä.

Kansalaisaloitteen vaatimus on mielestäni liian vaativa. Työeläkeläisten taloudellista asemaa voitaisiin parantaa nykyisestä ”hieman lyhemmin askelin”, askelin – joiden päämäärä olisi ns. puoliväli-indeksiin siirtyminen. Tämä tapahtuisi siten, että ansiotason nousun painoarvoa työeläkeindeksissä nostetaan aluksi 20 prosenttiyksiköstä 30 prosenttiin ja vuoden – parin kuluttua 40 prosenttiin jne. Tällöin saataisiin faktatietoa eläkeyhtiöiden vuosittaisten kustannusten lisääntymisestä. Lisäksi todentuisi oma näkemykseni siitä, ettei työeläkerahastojen varallisuus suinkaan vähene, vaan kasvaa tavalla, josta kirjoitin kappaleessa ”Eduskuntaryhmien tieto kateissa”.

KAUKO TUUPAINEN

eläkeläinen, Jyväskylä

kauko.tuupainen@gmail.com

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla ke 11.1.2017

Olin viime lauantaina seuraamassa SDP:n kolmen puheenjohtajaehdokkaan esiintymistä Jyväskylässä. Parhaiten Pekka Ervastin käsittelyssä pärjäsi istuva puheenjohtaja Antti Rinne.

Kysymykseeni, kuinka puheenjohtajaehdokkaat suhtautuvat lähes kaikkien työeläkeläisten ”kirosanaan” taitettuun indeksini ja VT Kimmo Kiljusen kansalaisaloitteeseen, sain ylimalkaisia vastauksia. Niistä huomasin, että kaikilta puuttui luotettavat taustatiedot asiasta.

Me eläkkeellä olevat tiedostamme, että taitettu indeksi on aiheuttanut melkoisen vääristymän työeläkeläisille. Tämä on johtunut siitä, että vuosina 1995 – 2014 palkkataso nousi 88 % ja työeläkkeet vain 46 %, joten eläkkeiden jälkeenjääneisyys oli 42 prosenttiyksikköä ja meno jatkuu.

Väitetään, että jos työeläkeläisten asemaa parannetaan, niin eläkerahastot hupenevat. Täyttä tosiasioiden vastaista puhetta. Entinen alakoululainenkin osasi laskea, että jos pääoma on 180 miljardia euroa, niin yhden prosentin tuotto vuodessa on 1,8 miljardia eli 1 800 miljoonaa euroa.

Viimeisen 50 vuoden aikana on rahastojen tuottoon jouduttu puuttumaan vain yhden kerran eli v. 2015, jolloin tuotoista ohjattiin eläkemaksuihin 300 miljoonaa euroa. Rahastojen pääomiin ei puututtu tuolloinkaan.

Kuuden yksityisen eläkeyhtiön hallintomenot ovat noin 500 miljoonaa euroa vuodessa, johtuen siitä, että johtajien kuukausipalkka on kymmeniä tuhansia euroja kuukaudessa, eivätkä hallituksen jäsenetkään kokoustele ilmaiseksi. Kukapa sitä nyt ”omaa oksaansa” sahaisi eli rahastoja kasvatetaan tietoisesti oman edun nimissä.

Valtion nettovelka kasvaa tänä vuonna reilun 10 000 euroa minuutissa eli 600 tuhatta tunnissa. Se on paljon rahaa. Vielä suurempi on eläkerahastojen kasvu – yli 20 000 euroa minuutissa eli yli  1 200 tuhatta tunnissa. On siis turhaa höpinää, ettei työeläkeläisten asemaa voida parantaa.

KAUKO TUUPAINEN

eläkeläinen

Jyväskylä

Keskustelu Tourulaan sijoitettavan avovankilan paikasta on kiihtynyt. Kulmakunnan asukkaat ovat keränneet kolmisentuhatta nimeä asiansa puolesta. Turhaa työtä. Puhun kokemuksesta. Se ei ole uutta, että Suomessakin on levinnyt lontoonkielinen sanonta ”Not in My backyard” eli ”Ei Minun takapihalleni”.  Kyse ei kuitenkaan ole takapihasta, vaan lähinnä tunteesta.

Kävin viime viikolla paikan päällä. Alue ei ole mielestäni puisto, vaan paremminkin puita kasvava risukko ja kaukana Tourulan asutuksesta.

Nimien keruu on aikaa vievää puuhaa. Me Kuokkalan terveysaseman säilyttäjät keräsimme 6 240 täysi-ikäisen allekirjoitusta, mutta turhaan. Kaupunginvaltuuston enemmistö ei asiaa noteerannut. Asiaa, jonka monet allekirjoittajat muistavat huhtikuun vaaleissa.

Valtiovalta on jo pari vuotta sitten tehnyt päätöksen, jonka mukaisesti Risen ja avovankilan toimet yhdistetään Jyväskylään. Päättäjillä oli siihen omat perustelunsa, joihin on tyytyminen.

KAUKO TUUPAINEN

Jyväskylä