Keskisuomalaisen mielipidepalstalla pe 1.7.2016:

Mitä kuuluu Kreikkavakuuksille valtiosihteeri Hetemäki? Nelisen vuotta sitten keskusteltiin julkisuudessa silloisen valtiovarainministerin hankkimista vakuuksista, koskien Kreikalle myönnettyä toista tukipakettia. Asia tuli julkiseksi vasta KHO:n kumottua valtiovarainministeriön salaamispäätöksen.

Tällöin ilmeni, ettei kyseessä ollutkaan Kreikan ja Suomen valtion välinen sopimus, vaan Suomen ja neljän kreikkalaisen pankin kanssa tehdystä ”poliittisesta sitoumuksesta”. Vakuuden (925 miljoonaa) tuli kattaa – muistini mukaan 2,2 miljardin laina siten, että se tuottaisi kolmen prosentin vuosituotolla 30 vuoden aikana 1,3 miljardia euroa.

Epäilen, ettei tähän lopputulemaan päästä, joten kysyn valtiosihteeri Martti Hetemäeltä tämän hetken tilannetta asian suhteen.

KAUKO TUUPAINEN

talousneuvos

Jyväskylä

 Keskisuomalaisen mielipidepalstalla ma 20.6.2016

Useat asiantuntijat ovat kertoneet, että kuuden yksityisen eläkerahaston varat eivät riitä taitetun indeksin poistamiseen. He väittävät, että rahastot tyhjenevät v. 2060, jos niitä käytetään indeksiremonttiin. Olen asiasta tiukasti eri mieltä.

Suomessa on tällä hetkellä lähes 1,5 miljoonaa työeläkeläistä, joiden eläkkeet maksetaan pääasiassa kuuden yksityisen eläkelaitoksen (rahaston) toimesta. Yhtiöiden yhteinen tasearvo on n. 183 miljardia euroa (Mrde).

Rahastojen sijoitustuotot olivat vv. 2012-2014 eli kolmen vuoden aikana keskimäärin 8,33 % eli yli 13 Mrde vuodessa.

Kolme vuotta sitten Eläkevakuutuskeskuksen ja Työeläkelaitoksen asiantuntijat laskeskelivat, että ns. puoliväli-indeksiin siirtyminen maksaa ensimmäisenä vuonna 104 miljoonaa euroa (Me), kymmenen vuoden kuluttua 900 Me ja v. 2035 jopa 2,2 Mrde.

Laskeskelin eläkevarojen riittävyyttä seuraavilla argumenteilla: pääoma 180 Mrde, vuosittainen sijoitustuotto ”vain” 5 % ja rahaston vuosittainen käyttö eläkkeiden maksuun maksimissaan 5 Mrde. Juoksutusaika vuoteen on 2060 asti. Tarkoituksenani oli tietää rahastojen tasearvo v. 2060?

Lopputulemaan pääsin seuraavasti: laskennan lähtökohta on tämä vuosi, jolloin rahaa on 180 Mrde, josta käytetään vuoden aikana 5 Mrde eläkkeiden maksuun ja sijoitustuotto lasketaan 5 %:n korkokannalla tilillä olevien talletusten vuoden alimman arvon mukaan eli ensimmäisenä vuonna 175 Mrde. Ensimmäisen vuoden korko on tällöin 8,750 Mrde. Korko lisätään pääomaan, jolloin vuoden 2016 lopussa rahastoissa on rahaa 183,750 Mrde.

Vuoden 2017 alkupääoma on laskelmassa 183,750 Mrde. Kun tästä vähennetään jälleen eläkkeiden maksuun 5 Mrde ja lisätään 5 %:n sijoitustuotto, niin vuoden 2017 lopussa tileillä on 187,688 Mrde.

Kun edellä olevan laskelman lähtökohta oli vuoden 2016 alku ja laskenta etenee kertomallani tavalla, niin rahastojen pääoma on vuoden 2060 lopussa noin 779 Mrde.

On kuitenkin syytä muistaa, että laskelman lopputulema (779 Mrde) on nimellisarvo, koska rahan ostovoimaan vaikuttaa myös vuosittainen inflaatio.

Toisaalta em. tiedoilla myös rahastojen pääoman ostovoimakorjattukin arvo kasvaa, edellyttäen, että inflaatio on keskimäärin alle 2 % ko. ajanjaksona.

Toivon, että jos asiantuntijat ovat laskelmastani eri mieltä, niin kertokaa se.

KAUKO TUUPAINEN

eläkeläinen, talousneuvos

Jyväskylä

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla ma 9.5.2016

Kansanedustaja Toimi Kankaanniemi (ps) otti kantaa taitetun indeksin poistamiseen Keskisuomalaisessa 6.5.2016. Muutama kommentti kirjoituksen johdosta.

Ex. ministeri Jutta Urpilaisen (sd) selvitystä viime eduskuntakaudella en ole nähnyt, mutta ministeri Paula Risikon (kok) teettämään raporttiin ”Työeläkkeiden indeksijärjestelmää arvioineen työryhmän loppuraporttiin” olen tutustunut.

Työryhmä päätyi siihen, ettei se esitä nykyiseen työeläkkeiden tarkistusmenettelyyn muutoksia.

Raporttiin liittyi kolmen jäsenen (Matti Hellsten EETU ry, Jouni Mykkänen EETU ry ja Sirkka-Liisa Tarjamo VEK ry) eriävät mielipiteet. Heidän mielestä, ”jos minkäänlaisiin toimenpiteisiin ei ryhdytä, jatkuu eläkkeensaajien aseman heikkeneminen suhteessa palkansaajiin nykyistä tahtia myös tulevaisuudessa.”.

He esittivät, että eläkkeiden tarkistuksessa siirryttäisiin indeksiin, jossa palkkatason muutoksen paino on 30 % ja hintatason nousun paino 70 %. Minusta ehdotus on hyvä siirryttäessä kohti puoliväli-indeksiä.

Taitetun indeksin poistoa vastustetaan sillä, että suuria työeläkkeitä saavat hyötyvät enemmän kuin muut eläkkeensaajat.

Täytyy kuitenkin muistaa, että pari vuotta sitten saamani tiedon mukaan 10 000 – 12 000 euroa kuukaudessa saavia eläkeläisiä oli noin 230 ja 12 001 – 39 000 e/kk saavia vajaa 100 eläkeläistä.

Meitä työeläkeläisiä on Suomessa lähes 1,5 miljoonaa, joten isotuloiset ovat marginaaliryhmä ja verotus tasoittaa eläke-erojakin merkittävästi.

Korostan, että työeläkkeiden tarkistus valtion talousarviomenoihin on vähäinen, koska pääosa eläkkeistä maksetaan yksityisten eläkeyhtiöiden toimesta, joilla on siihen varaa.

Pelkän kansaneläkkeen varassa oli viime vuoden lopussa 103 245 eläkeläistä. Heidän vuosittaiset korotukset hoidetaan KELAN toimesta.

KAUKO TUUPAINEN

eläkeläinen

Jyväskylä

Keskisuomalaisen mielipidepalsta, ke 4.5.2016

Vastoin yleistä käsitystä Jyväskylän kaupunginvaltuusto ei ole päättänyt lopettaa Kuokkalan terveysaseman toimintaa. Siksi Kuokkalassa asuvat valtuutetut haluavat selkeän päätöksen asiasta.

Meille ei riitä, että asiaa vatvovat perusturvalautakunnan viranhaltijat, jaostot ja jopa lautakuntakin. Kuuluuhan kunnan hallinnon ja talouden kokonaisvastuu perustuslainkin mukaan valtuustoon valituille kuntalaisten edustajille eli valtuutetuille, riippumatta siitä, miten toimintojen hoito on kaupungissa organisoitu.

Valtuusto hyväksyi vuoden 2015 talousarvion kokouksessaan 1.12.2014. Terveyspalvelujen osalta kuvattiin toimintoja sanatarkasti näin: ”Terveysasemaverkkoa kehitetään palveluverkkosuunnitelman mukaisesti, jossa tavoitteena on kolmen ns. täyden palvelun terveysasemaa – Kyllö, Palokka ja Vaajakoski. Näitä asemia täydentävät monipalvelupisteet Tikkakoskella, Korpilahdella, Säynätsalossa ja Huhtasuolla. Keskustan terveysasema jatkaa toimintaansa ennallaan ja mahdollisista muutoksista päätetään vasta kun tarvittavat selvitykset palvelujen järjestämiseksi on tehty.”

Toimintojen kuvauksessa ei ollut halaistua sanaa Kuokkalan terveysaseman lopettamisesta.

Joukko Kuokkalan aktiiveja luovutti 25.9.2015 Perusturvalautakunnan edustajille pj. Mauno Vanhalalle ja toimialajohtaja Kati Kallimolle adressin, jossa oli 6 240 allekirjoitusta. Adressissa vaadittiin terveyspalvelujen säilyttämistä Kuokkalassa. Keräyksen oli organisoinut Kuokkalan Asukkaat ry. Adressissa on enemmän täysi-ikäisten allekirjoituksia kuin asukkaita eräissä kaupunginosissa, joissa ns. monipalvelupisteet säilytetään.

Valtuuston kokouksessa 25.4.2016 allekirjoitti 25 valveutunutta valtuutettua aloitteen, jossa vaadittiin terveysaseman säilyttämistä Kuokkalassa. Allekirjoittajien mielestä on myös ehdottoman tärkeää, että asiasta päättää kaupunginvaltuusto. Aloite perusteluineen ja allekirjoittajien nimet löytyvät verkkosivultani.

KAUKO TUUPAINEN

kaupunginvaltuutettu (ps)

Jyväskylä

Valtuustoaloite

TERVEYSASEMAN SÄILYTTÄMINEN KUOKKALASSA

Joukko Kuokkalan aktiiveja henkilöitä luovutti 25.9.2015 Perusturvalautakunnan edustajille pj. Mauno Vanhalalle ja toimialajohtaja Kati Kallimolle adressin, jossa oli 6 240 allekirjoitusta. Adressissa vaadittiin terveyspalvelujen säilyttämistä Kuokkalassa. Adressin keräys oli organisoitu Kuokkalan Asukkaat ry:n toimesta. Adressissa on enemmän täysi-ikäisten allekirjoituksia kuin niissä kaupunginosissa asukkaita, joissa ns. monipalvelupisteet tullaan säilyttämään.

Kuokkala on aina ollut asukkaiden ja työntekijöiden arvostama terveysasema. Tästä osoituksena on se, että Medisiinariliito valitsi Kuokkalan terveysaseman vuoden 2014 työpaikaksi, tunnustuksena lääketieteen kandien hyvästä perehdytyksestä ja seniorituesta. Hyvä hoito ja huolenpito on ollut myös asukkaiden etu. Rohkenemme väittää, ettei avosairaanhoidon palveluja pystytä tuottamaan Kyllössä yhtä laadukkaasti kuin Kuokkalassa.

Asukasyhdistys ja adressin allekirjoittajat ovat tyrmistyneet tiedosta, jonka mukaan Kuokkalan terveysaseman toiminnot tultaisiin siirtämään Kyllöön ja yhtenäiskoulun yhteyteen suunniteltu monipalvelupiste ei tulisi sisältämään minkäänlaisia aikuisille suunnattuja terveyspalveluja.

Kuokkalan terveysasema hoitaa myös ennaltaehkäisevän terveydenhuollon tehtäviä. Tällä on suuri merkitys erityisesti riskiryhmien ja ikääntyneiden asukkaiden osalta. Adressin allekirjoittajat esittävätkin, että palvelujen leikkaamisen sijasta tulisi keskittyä niiden toimivuuteen.

Jyväskylän kaupungin tulisikin selvittää ennen lopullisia ratkaisuja mm. seuraavat asiat:

• paljonko alueen vanhusten hoitoyksiköille ja tuhansille ikääntyville ihmisille koituisi kustannuksia terveyspalvelujen siirtämisestä Kyllöön,
• mitkä ovat hoitoon pääsyn kynnyksen nousun ja hoidon viivästymisen taloudelliset vaikutukset erikoissairaanhoidon kustannuksiin,
• mikä merkitys ja tarkoitus on nopeasti kasvavina sosiaali- ja terveyspalvelujen menoina sillä, että ennaltaehkäisevät palvelut katoavat Kuokkalasta?

Kuokkalassa on tällä hetkellä yli 17 000 asukasta eli noin 12 prosenttia kaupungin väestöstä. Vain Kantakaupungissa asuu enemmän eli 20 prosenttia kaupunkilaisista. Merkittävä osa Kuokkalan väestöstä on maahanmuuttajia ja opiskelijoita. Unohtaa ei pidä sitäkään, että Kuokkalan terveysaseman välittömässä läheisyydessä on kaksi vanhusten palvelutaloa (Kotikaari ja Vuoropari), joiden asukkaat, lähes 120 henkilöä, tarvitsevat normaalia enemmän terveysaseman palveluja. Kuokkalan neuvola tarjoaa Keski-Suomen Ensi- ja turvakodin asukkaille heidän tarvitsemat neuvolapalvelut.

Kuokkalan ikääntyvältä väestöltä, lapsiperheiltä ja pienituloisilta olemme saaneet palautetta, jonka mukaisesti matkat Kyllön mäelle ja takaisin on melkoinen rahallinen menoerä. Matka Kuokkalan keskustasta Kyllöön on lähes kuusi kilometriä. Sippulan- ja Samulinniemen perukoilta vielä pari kilometriä enemmän.

Perusturvan virkamiehet kertovat, että ”Palvelujen saavuttavuuden näkökulmasta Kuokkalan terveysaseman hoitovastuuseen kuuluvan väestön asioiminen sairaalanmäelle (Uusi sairaala, Kyllön ta) onnistuu joukkoliikenteeltä hyvin”.

Asia ei ole näin yksinkertainen, sillä saamamme tiedon mukaan, ”Kuokkalan terveyspalvelujen siirtäminen Kyllöön vaatisi massiivisen linjauudistuksen ja joukkoliikenteen tarjonnan kasvun Kuokkalan alueen ja Kyllön välille”.

Ovatko virkamiehet tietoisia, ettei Kyllöön ole suoraa yhteyttä Sippulanniemestä, Ristonmaalta, Ylistönmäeltä, Ainolasta, Tikasta ja Kekkolasta. Vain Ristikivestä pääsee Kyllönmäelle suoralla yhteydellä muutaman kerran päivässä.

Kuokkalan terveysaseman toiminta-alueeseen voidaan liittää myös Lutakon alue, josta on erinomainen yhteys – jopa varttitunnin välein – Kuokkalan terveysasemalle.

Kaupunkilaisjärjen vastaista ovat suunnitelmat Kuokkalan terveysaseman lakkauttamisesta ja tuhansien alueen asukkaiden terveyspalvelujen siirtouhka Kyllön mäelle. Sanomattakin on selvää, että sairaalan potilasjonot pidentyvät entisestään eli palvelut ylikuormittuvat.

Hintoihinsa tulevat myös Kyllön mäen kunnallistekniset työt sekä lisääntyvän liikenteen aiheuttamat katujen saneeraukset ja paikoitusalueen laajentaminen. Sanomattakin on selvää, että pysäköinti muuttuu ongelmalliseksi autokannan lisääntymisestä johtuen. Näistäkään kustannuksista ei ole valtuutetuille liiemmin hiiskuttu.

Kuokkalan terveysaseman säilyminen turvaisi myös Kuokkalan Apteekin säilymisen terveysaseman välittömässä läheisyydessä. Asukkaat ovat erittäin tyytyväisiä apteekin asiallisiin palveluihin.

Edellä kerrotun perusteellä esitämme kunnioittaen, että mahdollinen Kuokkalan terveysaseman säilyttäminen/lopettaminen tuodaan kaupunginvaltuuston käsittelyyn vielä tämän vuoden aikana.

Kuuluuhan kunnan hallinnon ja talouden kokonaisvastuu Perustuslainkin mukaan valtuustoon valituille kuntalaisten edustajille, riippumatta siitä, miten toimintojen hoito on kaupungissa organisoitu.

Jyväskylässä 25.4.2016

Kauko Tuupainen, Jukka Hämäläinen, Mauri Pekkarinen, Irma Hirsjärvi, Kauko Isomäki, T. Mäki, Simo Halttunen, Heli Kupari, Raija Sipinen, Minna Mäkinen, Ari Saxberg, Jouko Asikainen, Jorma Uski, Eila Tiainen, Jari Blom, Miguel Lopez, Kari Yksjärvi, Paul Abbey, Raimo Kinnunen, Anna-Leena Sahindal, Matti Pöppönen, Touko Aalto, Jukka Ammondt, Kimmo Ojala ja Matti Björk.

Keskisuomalaisen mielipidesivulla su 24.4.2016

Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssin edustajat ottivat kantaa (Ksml 20.4.) eläkeläisten kirosanaan eli taitettuun indeksiin tavalla, joka vaatii myös eläkeläisen mielipiteen.

Vaikuttaa siltä, ettei Allianssin edustajilla ole hajuakaan asiasta. He toistavat niitä mielipiteitä, joita kuuden yksityisen eläkeyhtiön johtajat ja muut eläkerahastojen “asiantuntijat” ovat julkisuuteen lausuneet.

Kuuden yksityisen eläkerahaston varallisuus oli viime vuoden lopulla yli 180 miljardia euroa, kun Suomen tasavallan talousarvio on luokkaa 54 miljardia ja rapiat päälle. Ynnää siitä!

Reipas kolme vuotta sitten Eläketurvakeskuksen ja Työeläkevakuutusyhtiöiden asiantuntijat laskivat, että taitetun indeksin poistaminen maksaisi ensimmäisenä vuonna 104 miljoonaa euroa. Kymmenen vuoden kuluttua hintalappu olisi yli 900 miljoonaa ja vuonna 2035 jopa 2,2 miljardia euroa.

Se on toki paljon rahaa, mutta “paljon” ovat myös eläkeyhtiöiden vuosittaiset sijoitustuototkin. Esimerkiksi vuosina 2012–2014 eli kolmen vuoden aikana oli keskimääräinen tuotto 8,33 %! Sijoitustuotto huiteli noina vuosina reippaasti yli 10 miljardin euron per vuosi.

Kyllä eläkerahastojen maksukyky pysyy erinomaisena myös tulevina vuosina, sillä yhden prosentin sijoitustuotto kasvattaa rahastoja 1,8 miljardilla ja kahden prosentin tuotto jo 3,6 miljardilla eurolla per vuosi.

Tästä on helppo ynnätä, mitä suuruusluokkaa rahastot ovat vuonna 2060, vaikka osa sijoitustuotoista käytettäisiin taitetun indeksin poistamiseen.

Valtion Eläkerahaston kasvu ei ole samaa luokkaa, koska tänäkin vuonna tuloutettiin rahastosta 500 miljoonaa euroa valtion budjetin menojen katteeksi.

KAUKO TUUPAINEN

eläkeläinen

kaupunginvaltuutettu (ps)

Jyväskylä

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla ke. 6.4.2016

Keski-Suomen kunnat ovat viime aikoina yksityistäneet toimintojaan melkoisesti. Vaikuttaa siltä, etteivät kaikki päätöksentekijät tiedosta mistä yksityistämisessä eli privatisoinnissa on kysymys.

Kun kunnat tai kuntayhtymät  siirtävät toimintojaan perustamilleen osakeyhtiöille, ettei kyse ole lainkaan yksityistämisestä vaan toimintojen modernisoimisesta. Näin ajattelevat ovat väärässä.

Kuntien tai kuntayhtymien valitsemat henkilöt perustettujen yhtiöiden hallituksiin eivät ole kuntalain 69 §:n tarkoittamia luottamushenkilöitä.

Kuntalain mukaan kunnan luottamushenkilöitä eivät ole osakeyhtiön yhtiökokoukseen tai hallitukseen, säätiön kokoukseen tai hallitukseen, yhdistyksen kokoukseen tai hallitukseen, osuuskunnan kokoukseen tai hallitukseen nimetyt henkilöt. Sama koskee myös kunnan tytäryhteisöjä.

Melkoista porua on vastikään  pidetty Jyväskylän kaupunkilaisten laboratoriopalvelujen siirrosta Fimlab Laboratoriot Oy:lle. Lähinnä eläkeläiset ovat harmistuneet, kun niin sanotut vuoronumeropalvelut on poistettu tai  poistetaan  yksityisen yhtiön toimenpiteenä.

Meitä eläkeläisiä on kansalaisista lähes 25 % ja meillä kaikilla ei ole ajanvaraukseen tarvittavia tietokoneita eikä puhelimiakaan.

Ikävää on sekin, että me valtuutetut saamme ”pyyhkeitä” asiasta, vaikka päätökset on usein tehty muualla kuin valtuustosalissa.

Jyväskylässä vuoronumeropalvelu toimii toistaiseksi Telefoonikujan ja Keskussairaalan laboratorioissa ja Säynätsalossa tämän kuun loppuun asti.

Mitä tuumivat kaupungin ja maakunnan eläkeläiset, kun labraan pääsee vain internetin ajanvarauksen kautta? Toivottavasti heillä kaikilla on tarvittavat nettiyhteydet ja niiden käyttö hallinnassa.

KAUKO TUUPAINEN

eläkeläinen, kaupunginvaltuutettu (ps)

Jyväskylä

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla, ti 8.3.2016

Olen eri yhteyksissä todennut, että Perussuomalaiset rp ei ole poliittisesti sen enempää vasemmalla kuin oikeallakaan, vaan pääsääntöisesti oikeassa. Mielipiteeni on herättänyt ymmärrettävää katkeruutta eräiden puolueiden jäsenissä.

Suomessa toimivien puolueiden tarkoitus ja toiminnan laatu ilmenevät puolueiden sääntöjen 2 pykälästä. Kehotan tutustumaan.

Perussuomalaisten päämääränä on kristillissosiaaliselta pohjalta koota yhteen ne väestöryhmät, joiden etujen ajamisesta ja tasavertaisesta sosiaalisesta ja taloudellisesta sekä yhteiskunnallisesta asemasta ei ole oikeudenmukaisesti huolehdittu.

Näitä kansalaisryhmiä ovat: lapsiperheet, eläkeläiset, työttömät, pien-ja perheyrittäjät sekä itsenäisen ammatin harjoittajat, pienipalkkaiset toimihenkilöt, virkamiehet ja työntekijät, opiskelijat sekä maa-ja metsätalouden harjoittajat.

Tavoitteemme eivät mielestäni ole oikeistolaista politiikkaa. Valitettavasti ne eivät ole toteutuneet hallituskumppanien kanssa hallitusohjelmasta sovittaessa. Uskon, että vasemmistopuolueet hyväksyvät tavoitteemme. Kunpa oikeisto ajattelisi samoin.

KAUKO TUUPAINEN

kaupunginvaltuutettu (ps)

Jyväskylä

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla ma 29.2.2016

Sainpa muuramelaiselta demarivaltuutetulta Jani Kokolta palautetta (KSML 25.2.) juttuuni (KSML 16.2.) oppositiopuolueiden edustajien palkkioiden puolittamista. Kun luulo ei ole tiedon väärti, muutama oikaisu pariin selkeään asiavirheeseen.

On totta, että perussuomalaiset vastustavat ”rahan lappamista Kreikkaan”. Kanta ei ole muuttunut. Kreikan jatkoavustaminen ei ole istuvan hallituksen syytä, kuten Kokko väittää.

Edellinen eduskunta päätti silloisen hallituksen esityksestä jo vuonna 2012, että Kreikalle annetaan riihikuivaa rahaa 1,440 miljardia euroa. Samalla hallitus sitoutui siihen, että Suomi antaa EVM:lle (Euroopan vakausmekanismi) vaadittaessa noin 12 miljardia euroa, josta maksetaan mm. Kreikalle lisätukea hamaan tulevaisuuteen.

Suomen valtion antamia sitoumuksia ei voida muuttaa edes persujen toimesta. Eli Kokon tieto oli virheellinen, joskin – opposition edustajana – anteeksi annettava.

Ymmärtääkseni hallituksen oikeistosiiven esittämät ”pakkolait” eivät etene, jos ay-liike ja työnantajat pääsevät ns. yhteiskuntasopimukseen. Tätä toivon yli 50 vuotta erääseen SAK:n jäsenliittoon kuuluvana vapaajäsenenä.

Pakolaisten määrän voimakas kasvu ei ole myöskään perussuomalaisten vika, vaan ”syntipukit” löytyvät lähinnä Saksan ja EU:n suunnalta. Se on totta, että perussuomalaiset ovat jo vuosia esittäneet kansallisia toimenpiteitä pakolaistulvan minimoimiseksi.

Vaikuttaa kuitenkin siltä, että lähinnä oppositio ei ymmärrä, että hallitus joutuu jatkuvasti tekemään kipeitä leikkauksia, jotta pakolaiset voidaan ottaa suomalaisten veronmaksajien kontolle. Maahanmuuttoon panostetaan valtion budjetissa tänä vuonna 588 miljoonaa euroa enemmän kuin viime vuonna. Vuonna 2019 lisäpanostus on 1,5 miljardia euroa nykyistä enemmän.

”Punainen lankani” oli se, että suomalainen parlamentarismi on tiensä päässä. Olen edelleen samaa mieltä. Jos kunnallinen demokratia on toiminut yli 90 vuotta Muuramessa, miksi vastaava malli ei toimisi myös Suomen valtion hallinnossa.

Ryhmäkurista totean, että olen ollut yli 40 vuotta mukana Jyväskylän kunnallisessa päätöksenteossa, enkä ole koskaan alistunut ryhmäkuriin. Miksi? Siksi, että kaikki valtuutetut eivät jaksa tai ehdi selvittää päätöksen taustoja, vaan luottavat muutaman ”kellokkaan” ratkaisuihin. Toki yhteisesti sovittujen kuntavaalitavoitteiden takana tulee seisoa ja viedä niitä päätökseen.

KAUKO TUUPAINEN

Eduskunnan ex-ikäpuhemies

kaupunginvaltuutettu (ps)

Jyväskylä

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla  ti 16.02.2016

Maamme parlamentarismilla ovat pitkät perinteet. Ne ajoittuvat Suomen itsenäistymisen aikaan eli vuoden 1917 lopulle. Parlamentarismissa enemmistö päättää ja vähemmistö vikisee. Näinhän se on toiminut tähän aamuun asti ja toimii taatusti jatkossakin.

Miksi minä siihen puutun? Siksi, että mielestäni nykymeno eduskunnassa on tiensä päässä.

Viime eduskuntakaudella seurasin hyvinkin läheltä eduskunnan työskentelyä, jolle antaisin kouluarvosanan kuusi. Ei voi olla oikein, että Suomen kansanlaisten valitsemien edustajien mielipiteet vaihtelevat sen mukaan, että ovatko he hallituspuolueen edustajia vaiko oppositiossa.

Muutama esimerkki.. Ensin  vasemmistoryhmien työtavoista eduskunnassa. Kun vasemmisto oli oppositiossa Matti Vanhasen hallituksen aikana ja käsittelyssä oli vuoden 2011 valtion talousarvio, niin vasemmistoryhmien kesken syntyi kilpalaulanta kuntien valtionosuuksien lisäämisestä.

Demarien esittäessä lisäystä 300 miljoonaa euroa, panivat vasurit paremmaksi ja esittivät budjettiin 731 miljoonaa euroa lisärahaa kunnille jaettavaksi. Näin sooloiltiin silloisessa oppositiossa.

Kuinkas kävikään vuoden kuluttua, kun vasemmisto pääsi hallitukseen? Valtionosuuksia leikattiin 631 miljoonaa euroa vuoden 2012 talousarviossa ja seuraavana vuonna leikattiin lisää 756 miljoonaa euroa!

Mielestäni vastuullisten puolueiden tulisi tiedostaa, missä kulloinkin mennään. Katteettomia esityksiä ei pitäisi tehdä, ellei niiden takana pysytä myös hallitusvastuussa.

Toinen esimerkki Keski-Suomesta, josta on valittu kymmenen kansanedustajaa.

Kaikki edustajat sitoutuivat v. 2011 yksimielisesti viemään eteenpäin eräitä maakuntahallituksen esittämiä asioita. Kun niistä äänestettiin ”Isossa salissa”, niin silloisen hallituspuolueen edustajat äänestivät vastaan.

Onko oikein, että ryhmäkuri menee demokratian edelle? Minusta ei. Miksi? Siksi, että Suomen perustuslain 2 §:n 1 momentin mukaan: ”Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta”. Kansaa edustaa siis eduskunnassa kansanedustaja, ei rekisteröity puolue.

Olenkin tullut kannalle, että hallituspolitiikassa tulisi siirtyä ns. kaikkien puolueiden hallituksiin, peruskuntien tapaan. Tällöin viime eduskuntavaalien perusteella 15 ministerin hallitukseen kuuluisi Suomen Keskustasta neljä ministeriä,Perussuomalaisista, Kokoomuksesta ja SDP:stä kustakin kolme ja sekä Vihreistä ja Vasemmistoliitosta, molemmista yksi ministeri.

Hallituksen puheenjohtajan eli pääministerin paikka kuuluisi suurimmalle ryhmälle eli Keskustalle. Pienet puolueet ja valitsijayhdistykset jäisivät ilman hallituspaikkaa, ellei kannatus vaaleissa olisi riittävä.

Jos ja kun nykyinen ”parlamentarismi” jatkuu, olisi tehtävä raju rakenteellinen muutos.

Kokemuksesta tiedän, kuten jo edellä totesin, etteivät opposition hyvätkään lakiesitykset mene eduskunnan täysistunnossa läpi, vaikka lähetekeskustelussa niitä kehutaan salissa – laidasta laitaan. Tämä johtuu hallituspuolueiden tiukasta ryhmäkurista.

Tarjoan oppositioon jättäytyneille  porkkanan sijasta keppiä. Kansanedustajilla on mielestäni kohtuulliset kuukausipalkkiot, joita maksattakoon vain hallituspuolueiden jäsenille. Jos ja kun jäät oppositioon, niin palkkio puolitettakoon.

Joutavasta politikoinnista ja räksytyksestä on turhaa maksaa täyttä ”liksaa”. Eiköhän puolueiden kiinnostus hallitusvastuuseen lisääntyisi?

Miksei demokraattinen päätöksenteko onnistuisi eduskunnassa, kun se onnistuu maamme peruskunnissakin? Tätä tulisi kaikkien istuvien kansanedustajien pohtia.

KAUKO TUUPAINEN

Eduskunnan ex. ikäpuhemies,

talousneuvos,

Jyväskylä