Kotiseutuneuvos Taito Mörk (1922 - 2005) sai 3.6.2021 nimikkopolun Jyväskylässä sijaitsevaan Mäki-Matin perhepuistoon. Kuvassa pystytykseen osallistuneet kaupungin työntekijät Tarmo Snoro (vas) ja Harri Tuovinen (oik) sekä Taiton leski Aino Mörk ja polkuhanketta eteenpäin vienyt Kauko Tuupainen. Kuva : Anne Lius-Liimatainen.

Suomen edustus NATOssa

30.04.2022 11:00

PS-Blogit, la 30.4.2022

STT/Saila Kiuttu uutisoi 26.4.2022 seuraavaa:

”Jos Suomi liittyy Natoon, maata edustaa huippukokouksissa presidentti. Näin arvioi STT:lle kolme perustuslain asiantuntijaa. He eivät siten usko uuteen niin sanottuun lautaskiistaan tässä vallanjakoon liittyvässä kysymyksessä.

Kaikki perustelevat näkemystään perustuslain pykälällä 93. Sen mukaisesti Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.”

*****

Entisenä reviisorina ja mm. Eduskunnan tilintarkastajana pohdiskelin Perustuslain 66 §:n määräyksiä pääministerin tehtävistä.

Kyseisen pykälän 2. momentissa todetaan, että ”Pääministeri edustaa Suomea Eurooppa-neuvostossa. Pääministeri edustaa Suomea myös muussa valtion ylimmän johdon osallistumista vaativassa Euroopan unionin toiminnassa, jollei valtioneuvosto poikkeuksellisesti toisin päätä”.

Kuten tiedetään EU ja NATO ovat omaksuneet työjaon. jonka mukaan Euroopan unioni on keskeinen Euroopan turvallisuuspoliittinen toimija ja Nato keskittyy yhä enemmän Euroopan ulkopuolisiin kriisinhallintatehtäviin sekä tarvittaessa raskasta asevoimaa vaativiin tehtäviin myös Euroopassa.

Rohkenen edustaa näkemystä, että Suomen edustus Naton kokouksissa on presidentin ja pääministerin osalta kuin ”veteen piirretty viiva”.

 Ehkä olisi järkevää säätää edustamisesta erillinen pykälä perustuslakiin, kuten aiemmin tehtiin ns. lautaskiistan yhteydessä.


www.tuupainen.n
et

Persut – nyt on muutoksen paikka !

24.04.2022 18:40

PS-blogit , su 24.4.2022

Vaikka gallupit ovat vain ”kalluppeja”, niin ne kertovat kuukausittain kansalaisten mielipiteen puolueiden kannatuksista. Perussuomalaisten gallupkannatus on ollut laskusuunnassa jo useiden kuukausien ajan. Nyt on muutoksen paikka.

Me kaikki tiedostamme, että maahanmuuton ja kehitysavun kustannukset ovat vuosittain yli 4,4 miljardia euroa. Jos tämä kuluerä perittäisiin kaikilta suomalaisilta (5 537 116 kansalaista) YLE-veron tapaan, niin lapseton aviopari maksaisi veroa 1 606 euroa ja 3-lapsisen perheen vero olisi 4 014 euroa vuodessa. Olen varma, että YLE-veron kaltainen erillisvero maahanmuuton ja kehitysavun kustannusten kattamiseksi nostaisi kaikki suomalaiset barrikadeille.

Me perussuomalaiset tiedostamme asian, mutta äänestäjien enemmistö haluaa säilyttää niin kehitysavun kuin maahanmuutonkin kustannukset entisellään ja jopa kasvattaa kiintiöpakolaisten määrää.  Toisin sanoen, meidän on syytä vaihtaa ”levyä”.

Rohkenen esittää yli 55 vuoden eriasteisella kokemuksella puoluepolitiikasta ja sen tekemisestä, että ryhdymme toteuttamaan omia – jo tehtyjä – päätöksiämme. Olen usein todennut, että mielipiteet, esitykset, kirjoitukset ja jopa lakialoitteet ilman niiden eteenpäin viemistä, ovat sananhelinää ja turhanpäiväistä populismia.

Nyt on muutoksen paikka ainakin seuraavien kolmen asian eteenpäin viemiseksi:

  1. 26 perussuomalaisen kansanedustajan 4.10.2019 tekemä ”lakialoite laiksi työntekijän eläkelain 98 §:n muuttamiseksi” on syytä nostaa näkyvästi poliittiselle agendalle. Kyse on 1,5 miljoonan työeläkeläisen kirosanasta eli ”taitetusta indeksistä”.
  2. Yksin- ja pienyrittäjien verohelpotus (Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti 2021, sivu 19): ”Suomessa yli 90 % yrityksistä on alle 10 hengen mikroyrityksiä, jotka työllistävät liki neljänneksen maamme työvoimasta.” Esitys koskee ns. VIRON mallin käyttöottoa yritysverotuksessa, jossa maksettavan veron täytäntöönpanoa lykätään ajankohtaan, jolloin voittovaroja nostetaan ulos yrityksestä.

Perussuomalaiset ovat esittäneet selvityksen käynnistämistä myös tämän vuoden vaihtoehtobudjetin sivulla 15.

3. Perussuomalaisten vuoden 2022 vaihtoehtobudjetin sivulla 20 esitetään omaishoidon tuen verotuksen keventämistä. Asia on hyvä, sillä Suomessa on tällä hetkellä yli miljoona omaishoitajaa, joista monet hoitavat läheistään ilman virallista omaishoitajastatusta. Heistä noin 700 000 huolehtii omaisistaan ansiotyön ohessa. Virallisen statuksen saaneita on tällä hetkellä noin 350 000.

Esitän, että omaishoitajan verotus muutetaan nykymuotoisesta ns. lähdeveroksi – pankkien korkoverotuksen tapaan. Tällöin työelämässä tai eläkkeellä olevan omaishoitajan verotus kevenisi melkoisesti.

Näillä esityksillä uskon kannatuksemme kasvuun jo ennen Eduskunta-vaaleja.

Nyt olisi oikea hetki tarkistaa työeläkkeitä

28.03.2022 10:41

PS:n Plogi-palsta, pe 25.3.2022, Länsi-Savo, la 26.3.2022, Etelä-Saimaa, su 27.3.2022, Iisalmen Sanomat, ma 28.3.2022, Itä-Häme, ti 29.3.2022, Etelä-Suomen Sanomat, pe 1.4.2022, Itä-Savo, pe 1.4.2022, Keski-Uusimaa lehti, pe 8.4.2022, Suur-Jyväskylän lehti , ke 13.4.2022

Suomen valtion talous on tiukoilla. Velkaa on riittävästi (helmikuun lopussa 126,6 miljardia euroa), Inflaatio jyllää täällä hetkellä noin 4,5 %:n voimalla, eräät ammattiliitot vaativat oikeutetusti lisää liksaa työntekijöilleen ja maamme täytyy myös auttaa Ukrainan pakolaisia.

Mistä otetaan rahoitus? Minäpä annan pienen vinkin. Työeläkeyhtiöiden taseissa oli meidän 1,5 miljoonan työeläkkeellä olevien eläkeläisten varoja viime vuoden lopussa 255 miljardia euroa (mrde).

Miksi niin paljon? Siksi, että vuonna 1995 varoja oli ”vain” 36,4 mrde, mutta kasvu on ollut vv. 1996 -2021 keskimäärin 8,4 mrde per vuosi eli vuosikasvuna 7,88 %.  

Kuten tietänette nykyinen työeläkelaki tuli voimaan heinäkuussa 1962. Tällöin lainsäätäjän ajatuksena oli, että eläkkeitä tarkistetaan vuosittain samalla prosentilla kuin palkkojakin. Tätä päätöstä on heikennetty jo kahdesti eli vuosina 1977 ja 1996. Heikennysten seurauksena ansiotaso on noussut vuodesta 1995 vuoteen 2021 noin 112 %, mutta työeläkkeet vain 54 % eli eläkkeiden jälkeenjääneisyys on ollut 58 prosenttiyksikköä.

Korotukset vaikuttaisivat erityisesti pienituloisten jokapäiväiseen elämään, sillä alle 1 499 euroa kuukaudessa eläkettä saavia oli Suomessa 724 952 vuoden 2020 lopussa.

Suuria eläkkeitä eli yli 10 000 euroa/kk saa noin 940 eläkeläistä, jotka edustavat vain 0,03 % kaikista työeläkkeen saajista. Heille maksettavista eläketuloista yli puolet palautuu takaisin yhteiskunnalle verojen muodossa.  

Oikeudenmukaisin tapa korjata taitetun indeksin turmiollisuus, olisi suorittaa kertakorotus kaikille nykyisille eläkkeensaajille. Korotuksen suuruus määräytyisi sen mukaan, kuinka paljon kukin on jäänyt jälkeen siitä tasosta, mikä hänen eläkkeensä olisi, jos vuonna 1995 taitettua indeksiä ei olisi otettu käyttöön lainkaan.

Vanhimmat ikäluokat, jotka joutuivat taitetun indeksin uhriksi jo vuonna 1996, saisivat luonnollisesti suurimmat korotukset, kun taas viime vuonna eläkkeelle jääneille korotus olisi täysin olematon. Tämän lisäksi paluu puoliväli-indeksiin tekisi oikeutta kaikille tulevillekin eläkkeensaajille. Eläkkeiden korotukset lisäisivät eläkeläisten ostovoimaa ja samalla myös valtion, kuntien ja seurakuntien verotulot kasvaisivat todella merkittävästi.

Eli jos viimeinkin toteutetaan eläkeläisten vaatimus ns. taitetun indeksin muuttamiseksi, niin eläkeläisten ostovoiman kasvu lisäisi mm. palveluammattilaisten työllistymistä, valtion kassatilanteen paranemista, eikä nosto edellytä verotuksen kiristämistä.

Kauko Tuupainen

Now or Never

23.03.2022 10:53

 Suur Jyväskylän lehti, ke 23.3.2022

Vaikka tiedostan, että esimerkiksi sotilastiedustelun eversti, FT Martti J. Kari on oikeassa NATON suhteen, niin rohkenen kuitenkin nostaa esille sotaisan Vladimir Putinin taka-ajatukset myös omasta näkövinkkelistäni.

Sain toimia varusmiespalveluni jälkeen yli 30 vuotta – kotikyläni – Jyväskylän eriasteisissa väestönsuojelutehtävissä (VSS). Tällöin kaupunkilaisten väestönsuojelun turvallisuudesta vastasi kaupungin virkamiesjohdon ja VSS-päällikön lisäksi joukko meitä ”tavallisia tallaajia”.

Edellä kertomastani johtuen olen huolestunut meidän kaupunkilaisten turvallisuudesta mahdollisen kriisitilanteen aikana.  

Sanomattakin on selvää, ettei ”War” Putin halua, että Suomi liittyisi NATON jäseneksi. Hän ilmaisi tahtonsa jo Ukrainan suhteen ja kun viesti ei mennyt perille, Venäjä hyökkäsi Ukrainaan tunnetuin seurauksin.

Maalamatta pirua seinälle, niin pelkään hänellä olevan samat aatokset myös Suomen suhteen. Siksi haluan politiikkojen – myös paikallisten – kiinnittävän huomiota väestönsuojelun tämänhetkiseen tilaan.

Tiedän, että Jyväskylän Pelastuslaitoksella on hiljattain päivitetyt ja ajantasaiset kaupunkilaisten evakuointi- ja valmiussuunnitelmat. Myös ns. säteilyturvaverkko on hyvä Jyväskylässä ja muuallakin Keski-Suomessa.

Mitä sitten haluan? Toivon, että Jyväskylässä avoinna olevat kaksi tärkeää osin VSS-toimintaan liittyvää virkaa täytetään mitä pikimmiten, jotta saadaan riittävästi lisäresursseja valmiuspäällikön avuksi.

Tiedän, että Keski-Suomessa on yli 2 400 asuinrakennusten sekä työpaikka- ja kokoontumistilojen väestösuojaa, muttei yleisiä – kaikille kansalaisille – tarkoitettuja suojia. Olisikin syytä löytää varoja myös näiden rakentamiseen.

Investointimäärärahojen lisäksi tulisi[KT1]  paitsi valtion, myös kuntien talousarvioihin varata vuosittain riittävät määrärahat väestönsuojelun muihin tarpeisiin, jotta me kansalaiset voisimme elää jatkossakin turvallisin mielin, osaavien virkamiesten opastamina.

Otsikkoon viitaten, nyt tai ei koskaan olisi aika huomioida myös VSS:n tarpeet.

KAUKO TUUPAINEN
ex. VSS:n pikkupomo
Jyväskylä


 [KT1]

Kuokkalan terveysasema on palautettava

02.03.2022 19:44

Keskisuomalainen, ke 2.3.2022

Hyvinvointialueen aluehallituksen jäsen Mauno Vanhalan kirjoituksen otsikko: ”Pihistämisen inhimillinen hinta on kova”, on osuvasti sanottu. Toivottavasti puheet eivät jää vain puheeksi.

Vanhalan johdolla Jyväskylän kaupungin Perusturvalautakunta päätti kokouksessaan 22.5.2014 mm. Kuokkalan terveysaseman avosairaanhoidon toimintojen siirtämisestä Uuteen sairaalaan. Tämä tarkoitti Kuokkalan terveysaseman toiminnan loppumista Kuokkalassa.

Nyt kun olet päässyt uuden toimijan hallitukseen ja taustayhteisösi (Keskusta) on luvannut säilyttää terveysasemat pienissäkin kunnissa, niin olisi korkea aika päättää terveyspalvelujen palauttamisesta Kuokkalaan, jossa on yli 18 000 asukasta.  

Saanet tukea niiltä hyvinvointialueen päättäjiltä, jotka 25.4.2016 esittivät, että ”Kuokkalan terveysaseman säilyttäminen/lopettaminen tuodaan kaupunginvaltuuston käsittelyyn”.

Vetoomuksen allekirjoitti 25 kaupunginvaltuutettua ja heidän joukossaan olivat muun muassa Touko Aalto, Irma Hirsjärvi, Jukka Hämäläinen, Kauko Isomäki ja Eila Tiainen.

KAUKO TUUPAINEN
Jyväskylä

Aluevaalien jälkipohdintaa

17.02.2022 10:46

Suur Jyväskylän lehti, ke 16.2.2022

Suomen ensimmäiset hyvinvointialueiden vaalit on pidetty. Keski-Suomessa valtuustoon ylsi suhteellisessa vaalissa 69 edustajaa. Jos vaalit olisivat olleet ns. henkilövaalit, niin valtuutettujen joukossa olisi tapahtunut muutoksia.

Mielestäni nykyinen suhteellinen vaalitapa ei ole demokraattinen. Miksi? Siksi, ettei äänestäjien tahto aina toteudu, kun oma ehdokas saamastaan kannatuksesta huolimatta ei yllä aluevaltuuston varsinaiseksi jäseneksi. Siksi vaaleissa tulisikin siirtyä henkilökohtaiseen vaaliin, jolloin eniten ääniä saaneet saisivat valtuustopaikan – äänestäjän tahdon mukaisesti.

Nytkin kävi niin, että aluevaltuustoon pääsi VKK:n ehdokas 249 äänellä, mutta ”rannalle” jäivät keskustan ehdokkaat 419, 409, 407, 405, 390 ja 387 äänellä sekä demarien ehdokkaat 382 ja 374 äänellä.

Henkilökohtainen vaali toteutettiin hiljattain pidetyissä Osuuskaupan ja -pankin vaaleissa. Tällöin vaikuttimina eivät olleet täydet ehdokaslistat ja ääniharavat, vaan ehdokkaan oma osaaminen ja kannatus.

 Jos aluevaalit olisikin pidetty osuuskuntien tapaan henkilövaalina, niin valtuutetut olisi valittu heidän saamien henkilökohtaisten äänien perusteella.

Tällöin valtuutettujen keskuudessa olisi tapahtunut melkoinen myllerrys. Varsinaisista valtuutetuista olisi tippunut varalle kolme kokoomuksen ja kaksi PS-valtuutettua. Lisäksi yhden valtuutetun olisivat menettäneet: vihreät, KD ja VKK eli yhteensä kahdeksan valtuutettua. Varasijalta olisivat varsinaisiksi valtuutetuiksi nousseet kuusi keskustan ja kaksi demarien ehdokasta.

Tämä olisi nostanut keskustan valtuustoryhmän entistäkin suuremmaksi ryhmäksi 24 valtuutetulla. Demarit olisivat saaneet 18 edustajaa. Kokoomuksen valtuutettujen määrä olisi tippunut kahdeksaan jäseneen.

Kauko Tuupainen
Jyväskylä

Politikointi alkanut aluevaltuustossa

07.02.2022 10:25

Keskisuomalaisen mielipidepalsta, su 2.2.2022

Eräs Keskisumalaisen  verkkolehden kirjoittaja ihmettelee, miksi hyvinvointialueen hallituksen ja lautakuntien jäsenmäärän pitää olla 13 jäsentä, kun vähempikin riittäisi (Ksml 2.2. Olen samaa mieltä.

Kyse on ensisijaisesti poliittisesta vallasta., ei niinkään vastuusta. Jos hyvinvointialueen toimielimiin valittaisiin vain 9 jäsentä, niin keskusta saisi 3 paikkaa ja demarit 2. Kun jäsenmäärä nostetaan 13 jäseneen, niin keskusta ja demarit saavat molemmat 4 paikkaa,

Olen ennenkin sanonut, että politikan uskottavuuden määrää ehdokkaiden laatu, ei määrä. Määrällä kasvatetaan vain puolueiden saamia ns. puolueveroja jäsenten palkkioista.

Kauko Tuupainen
Jyväskylä

Toinen totuus hallituksemme finanssipolitiikasta

23.01.2022 09:16

Keski-Uusimaa lehti, su 23.1.2022

Aluevaaliehdokas Heli Nykäsen (K-U 19.1.) kirjoitukseen liittyen tuon julki seuraavaa:

Valtion tämän vuoden talousarvio on lähes 65 miljardia euroa (mrde). Valtiokonttorin mukaan, valtion bruttovelanotto oli viime vuonna 38,6 mrde ja netto 14,4 mrde, joten valtion lainojen takaisinmaksut, lyhennykset ml. pääomatappiot ovat olleet 24,2 mrde.

Eli velaksi on eletty ja velkarahalla on rahoitettu ja rahoitetaan jatkossakin juoksevia menoja. Bruttovelan määrä on yli puolet valtion talousarviosta.

On syytä myös muistuttaa, että Hallituksen esityksen (HE 99/2021 vp) mukaan Suomella on aiemmin kertyneitä vastuita EU:ssa 51,1 mrde, josta summasta on maksettava vaadittaessa melkoinen siivu eli 14,2 mrde.

Tiedostan, että Suomen ns. negatiivisella korolla saamat miljardilainat ovat edullisia, mutta tämä ei johdu maamme hallituksesta, vaan Euroopan Keskuspankin (EKP) päätöksistä.

Myöskään luottoluokituksemme pysyminen korkealla ei johdu hallituksesta, vaan meidän työeläkkeellä olevien osin rahoittamista työeläkerahastoista.

Rahastot ovat kasvaneet vuodesta 1995 (36,4 mrde) viime vuoden syyskuun loppuun mennessä 245 miljardiin euroon. Kasvu jatkunee keskimäärin 7 mrde vuodessa.

Työeläkerahastojen (ei siis hallituksen) ansiosta kansainvälisen luottoluokittajan S&P Global Ratingsin luokitus on tällä hetkellä Suomen valtion pitkäaikaiselle velalle AA +

KAUKO TUUPAINEN
talousneuvos

Avantouinti karaisee ja virkistää

31.12.2021 14:39

Keskisuomalainen , to 30.12.2021

Tutkimusten mukaan avantouintia on eräänä terveydenhoitomuotona harrastettu Suomessa jo 1920-luvulta asti. Toki lumihangessa kieriskelyä – varsinkin saunomisen yhteydessä – harrastettiin jo 1700-luvulla.

Suomessa on tällä hetkellä noin 150 000 avantouimaria, joista naisia on 60 % ja miehiä 40 %. 

Mikä tekee avantouinnista suositun? Syitä on monia.

Eräät sanovat, että uinti viileässä vedessä vaatii rohkeutta eli itsensä voittamista.

Monet toteavat, ettei vesi olekaan kylmää, vaan virkistävää, mihin eräs syy on karaistuminen.

Uinnin jälkeinen keventynyt olo puolestaan johtuu verenkierron lisääntymisestä. 

Myös erilaiset kolotukset, niska- ja hartiakivut, stressi, reuma, migreeni, iskiaskivut sekä satunnainen huonotuulisuus jäävät avantoon.

Karaistumisesta johtunee, että avantouimarit vilustuvat melko harvoin.

Tietoa avantouinnin merkityksestä ihmisen terveyteen ja erilaisten sairauksien ennaltaehkäisyyn on tutkittu jo reilut parikymmentä vuotta sitten.

Tuolloin Oulun Yliopiston dosentti Pirkko Huttunen tutki avantouinnin ja kylmän fysiologisia vaikutuksia avantouinnin harrastajiin.

Tutkimuksen yhteydessä haastateltiin satoja avantouinnin ystäviä. Heistä yli puolet koki stressinsietokykynsä parantuneen ja avantouinnin lisänneen energisyyttä

Avantouinti sopii niin nuorille kuin varttuneillekin, mutta erilaisista sairauksista kärsivien on kuitenkin syytä keskustella lääkärin kanssa harrastuksen riskeistä.

Etenkin sydän- ja verenpaineoireista kärsivien on syytä jutella lääkärin kanssa.

Minä käyn avannossa vain joka toinen päivä, mutta tiedän että ”koukkuun jääneet” avantouinnin ystävät pulahtavat viileään veteen jopa pari- kolme kertaa vuorokaudessa.

KAUKO TUUPAINEN
Suomen Avantouintiliitto ry:n
puheenjohtaja vv. 2002 – 2006
Jyväskylä

Ehdotan muutosta kunnallisverotuksen vähennyksiin

08.12.2021 10:06

Keski-Uusimaa lehti ma 6.1.2021

Valtioneuvoston tavoitteiden mukaisesti Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämisvastuu ja niistä aiheutuvat kustannukset siirtyvät kunnilta hyvinvointialueille. Tällöin kuntien saamia ansiotuloveroja siirretään valtiolle noin 12,8 miljardia ja yhteisöveroja lähes 670 miljoonaa euroa. Siirto johtuu siitä, että valtio huolehtii jatkossa hyvinvointialueiden rahoituksesta.

Kaikkien kuntien kunnallisveroprosentteja alennetaan (vuoden 2022 tasossa) 12,39 prosenttiyksikköä ja valtion verotusta kiristetään vastaavasti muuttamalla tuloveroasteikkoa.  Myös kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta pienennetään yhdellä kolmanneksella, jolloin valtionverotus kasvaa vastaavasti.

Nyt olisi oikea hetki muuttaa maksuunpantavan kunnallisverotuksen määrän laskentaperusteita. Esimerkiksi Keski-Uusimaa lehden levikkialueella Järvenpäässä on kunnallisveroprosentti 20,25 mutta todellisuudessa veroja kertyi viime vuonna vain 14,90 %:n mukaisesti.

Samankaltainen tilanne on myös Keravalla, jossa vastaavat luvut ovat 19,25/14,49, Tuusulassa 19,75/14,92 ja Nurmijärvellä 19,75/14,95.

Puhutaan efektiivisestä veroasteesta, mikä on maksuunpannun kunnallisveron suhde ansiotuloihin.

Kunnallisverotuksessa tehdään vähennyksiä veronalaisista ansiotuloista. Vähennyksiä ovat muun muassa matkakustannukset, tulonhankkimiskulut, ansiotulovähennys ja perusvähennys. Tulosta tehtävät vähennykset vähentämällä saadaan verotettava tulo, josta veron määrä lasketaan kunnallisveroprosentin mukaisesti.

Tämän jälkeen tehdään vähennykset verosta ja näin saadaan maksuunpantavan kunnallisveron määrä. Verosta tehtäviä vähennyksiä ovat muun muassa työtulovähennys, kotitalousvähennys sekä asuntolainan koron alijäämähyvitys.

Luettelemieni kuntien saama kunnallisverotuotto paranisi vuodessa useita miljoonia euroja, jos kunnallisveron vähennykset siirrettäisiin kokonaisuudessaan valtion piikkiin.

KAUKO TUUPAINEN
talousneuvos

https://ssl.gstatic.com/ui/v1/icons/mail/no_photo.png