Kotiseutuneuvos Taito Mörk (1922 - 2005) sai 3.6.2021 nimikkopolun Jyväskylässä sijaitsevaan Mäki-Matin perhepuistoon. Kuvassa pystytykseen osallistuneet kaupungin työntekijät Tarmo Snoro (vas) ja Harri Tuovinen (oik) sekä Taiton leski Aino Mörk ja polkuhanketta eteenpäin vienyt Kauko Tuupainen. Kuva : Anne Lius-Liimatainen.

Politikointi alkanut aluevaltuustossa

07.02.2022 10:25

Keskisuomalaisen mielipidepalsta, su 2.2.2022

Eräs Keskisumalaisen  verkkolehden kirjoittaja ihmettelee, miksi hyvinvointialueen hallituksen ja lautakuntien jäsenmäärän pitää olla 13 jäsentä, kun vähempikin riittäisi (Ksml 2.2. Olen samaa mieltä.

Kyse on ensisijaisesti poliittisesta vallasta., ei niinkään vastuusta. Jos hyvinvointialueen toimielimiin valittaisiin vain 9 jäsentä, niin keskusta saisi 3 paikkaa ja demarit 2. Kun jäsenmäärä nostetaan 13 jäseneen, niin keskusta ja demarit saavat molemmat 4 paikkaa,

Olen ennenkin sanonut, että politikan uskottavuuden määrää ehdokkaiden laatu, ei määrä. Määrällä kasvatetaan vain puolueiden saamia ns. puolueveroja jäsenten palkkioista.

Kauko Tuupainen
Jyväskylä

Toinen totuus hallituksemme finanssipolitiikasta

23.01.2022 09:16

Keski-Uusimaa lehti, su 23.1.2022

Aluevaaliehdokas Heli Nykäsen (K-U 19.1.) kirjoitukseen liittyen tuon julki seuraavaa:

Valtion tämän vuoden talousarvio on lähes 65 miljardia euroa (mrde). Valtiokonttorin mukaan, valtion bruttovelanotto oli viime vuonna 38,6 mrde ja netto 14,4 mrde, joten valtion lainojen takaisinmaksut, lyhennykset ml. pääomatappiot ovat olleet 24,2 mrde.

Eli velaksi on eletty ja velkarahalla on rahoitettu ja rahoitetaan jatkossakin juoksevia menoja. Bruttovelan määrä on yli puolet valtion talousarviosta.

On syytä myös muistuttaa, että Hallituksen esityksen (HE 99/2021 vp) mukaan Suomella on aiemmin kertyneitä vastuita EU:ssa 51,1 mrde, josta summasta on maksettava vaadittaessa melkoinen siivu eli 14,2 mrde.

Tiedostan, että Suomen ns. negatiivisella korolla saamat miljardilainat ovat edullisia, mutta tämä ei johdu maamme hallituksesta, vaan Euroopan Keskuspankin (EKP) päätöksistä.

Myöskään luottoluokituksemme pysyminen korkealla ei johdu hallituksesta, vaan meidän työeläkkeellä olevien osin rahoittamista työeläkerahastoista.

Rahastot ovat kasvaneet vuodesta 1995 (36,4 mrde) viime vuoden syyskuun loppuun mennessä 245 miljardiin euroon. Kasvu jatkunee keskimäärin 7 mrde vuodessa.

Työeläkerahastojen (ei siis hallituksen) ansiosta kansainvälisen luottoluokittajan S&P Global Ratingsin luokitus on tällä hetkellä Suomen valtion pitkäaikaiselle velalle AA +

KAUKO TUUPAINEN
talousneuvos

Avantouinti karaisee ja virkistää

31.12.2021 14:39

Keskisuomalainen , to 30.12.2021

Tutkimusten mukaan avantouintia on eräänä terveydenhoitomuotona harrastettu Suomessa jo 1920-luvulta asti. Toki lumihangessa kieriskelyä – varsinkin saunomisen yhteydessä – harrastettiin jo 1700-luvulla.

Suomessa on tällä hetkellä noin 150 000 avantouimaria, joista naisia on 60 % ja miehiä 40 %. 

Mikä tekee avantouinnista suositun? Syitä on monia.

Eräät sanovat, että uinti viileässä vedessä vaatii rohkeutta eli itsensä voittamista.

Monet toteavat, ettei vesi olekaan kylmää, vaan virkistävää, mihin eräs syy on karaistuminen.

Uinnin jälkeinen keventynyt olo puolestaan johtuu verenkierron lisääntymisestä. 

Myös erilaiset kolotukset, niska- ja hartiakivut, stressi, reuma, migreeni, iskiaskivut sekä satunnainen huonotuulisuus jäävät avantoon.

Karaistumisesta johtunee, että avantouimarit vilustuvat melko harvoin.

Tietoa avantouinnin merkityksestä ihmisen terveyteen ja erilaisten sairauksien ennaltaehkäisyyn on tutkittu jo reilut parikymmentä vuotta sitten.

Tuolloin Oulun Yliopiston dosentti Pirkko Huttunen tutki avantouinnin ja kylmän fysiologisia vaikutuksia avantouinnin harrastajiin.

Tutkimuksen yhteydessä haastateltiin satoja avantouinnin ystäviä. Heistä yli puolet koki stressinsietokykynsä parantuneen ja avantouinnin lisänneen energisyyttä

Avantouinti sopii niin nuorille kuin varttuneillekin, mutta erilaisista sairauksista kärsivien on kuitenkin syytä keskustella lääkärin kanssa harrastuksen riskeistä.

Etenkin sydän- ja verenpaineoireista kärsivien on syytä jutella lääkärin kanssa.

Minä käyn avannossa vain joka toinen päivä, mutta tiedän että ”koukkuun jääneet” avantouinnin ystävät pulahtavat viileään veteen jopa pari- kolme kertaa vuorokaudessa.

KAUKO TUUPAINEN
Suomen Avantouintiliitto ry:n
puheenjohtaja vv. 2002 – 2006
Jyväskylä

Ehdotan muutosta kunnallisverotuksen vähennyksiin

08.12.2021 10:06

Keski-Uusimaa lehti ma 6.1.2021

Valtioneuvoston tavoitteiden mukaisesti Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämisvastuu ja niistä aiheutuvat kustannukset siirtyvät kunnilta hyvinvointialueille. Tällöin kuntien saamia ansiotuloveroja siirretään valtiolle noin 12,8 miljardia ja yhteisöveroja lähes 670 miljoonaa euroa. Siirto johtuu siitä, että valtio huolehtii jatkossa hyvinvointialueiden rahoituksesta.

Kaikkien kuntien kunnallisveroprosentteja alennetaan (vuoden 2022 tasossa) 12,39 prosenttiyksikköä ja valtion verotusta kiristetään vastaavasti muuttamalla tuloveroasteikkoa.  Myös kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta pienennetään yhdellä kolmanneksella, jolloin valtionverotus kasvaa vastaavasti.

Nyt olisi oikea hetki muuttaa maksuunpantavan kunnallisverotuksen määrän laskentaperusteita. Esimerkiksi Keski-Uusimaa lehden levikkialueella Järvenpäässä on kunnallisveroprosentti 20,25 mutta todellisuudessa veroja kertyi viime vuonna vain 14,90 %:n mukaisesti.

Samankaltainen tilanne on myös Keravalla, jossa vastaavat luvut ovat 19,25/14,49, Tuusulassa 19,75/14,92 ja Nurmijärvellä 19,75/14,95.

Puhutaan efektiivisestä veroasteesta, mikä on maksuunpannun kunnallisveron suhde ansiotuloihin.

Kunnallisverotuksessa tehdään vähennyksiä veronalaisista ansiotuloista. Vähennyksiä ovat muun muassa matkakustannukset, tulonhankkimiskulut, ansiotulovähennys ja perusvähennys. Tulosta tehtävät vähennykset vähentämällä saadaan verotettava tulo, josta veron määrä lasketaan kunnallisveroprosentin mukaisesti.

Tämän jälkeen tehdään vähennykset verosta ja näin saadaan maksuunpantavan kunnallisveron määrä. Verosta tehtäviä vähennyksiä ovat muun muassa työtulovähennys, kotitalousvähennys sekä asuntolainan koron alijäämähyvitys.

Luettelemieni kuntien saama kunnallisverotuotto paranisi vuodessa useita miljoonia euroja, jos kunnallisveron vähennykset siirrettäisiin kokonaisuudessaan valtion piikkiin.

KAUKO TUUPAINEN
talousneuvos

https://ssl.gstatic.com/ui/v1/icons/mail/no_photo.png

Avantouinti karaisee

18.11.2021 20:26

Suur-Jyväskylän lehti, ke 17.11.2021, Palokka-lehti, to 18.11.2021 ja Keski-Uusimaa lehti ti 23.11.2021

Tutkimusten mukaan avantouintia on eräänä terveydenhoitomuotona harrastettu Suomessa jo 1920-luvulta asti. Toki lumihangessa kieriskelyä – varsinkin saunomisen yhteydessä – harrastettiin jo 1700-luvulla.

Suomessa on tällä hetkellä noin 150 000 avantouimaria, joista naisia on 60 % ja miehiä 40 %. 

Mikä tekee avantouinnista suositun? Syitä on monia. Eräät sanovat, että uinti viileässä vedessä vaatii rohkeutta eli itsensä voittamista. Monet toteavat, ettei vesi olekaan kylmää, vaan virkistävää, mihin eräs syy on karaistuminen. Uinnin jälkeinen keventynyt olo puolestaan johtuu verenkierron lisääntymisestä. 

Myös erilaiset kolotukset, niska- ja hartiakivut, stressi, reuma, migreeni, iskiaskivut sekä satunnainen huonotuulisuus jäävät avantoon. Karaistumisesta johtunee, että avantouimarit vilustuvat melko harvoin

Tietoa avantouinnin merkityksestä ihmisen terveyteen ja erilaisten sairauksien ennaltaehkäisyyn on tutkittu jo reilut 15 vuotta sitten. Tuolloin Oulun Yliopiston dosentti Pirkko Huttunen tutki avantouinnin ja kylmän fysiologisia vaikutuksia avantouinnin harrastajiin. Tutkimuksen yhteydessä haastateltiin satoja avantouinnin ystäviä. Heistä yli puolet koki stressinsietokykynsä parantuneen ja avantouinnin lisänneen energisyyttä.

Avantouinti sopii lähes kaikille, mutta erilaisista sairauksista kärsivien on kuitenkin syytä keskustella lääkärin kanssa harrastuksen riskeistä. Etenkin sydän- ja verenpaineoireista kärsivien on syytä jutella lääkärin kanssa.

Jo nyt, ennen järvien jäätymistä, on syytä aloittaa oman terveyden vaaliminen avantouinnin avulla. 

Kokoomus petti Perussuomalaiset v. 2015

02.11.2021 08:58

Perussuomalaisten Blogi-palstalla su 31.10.2021

TV 1:ssä pyörivä Politiikka-Suomi sarjan toinen osa otsikolla: ”Kyllä kansa tietää”, kertoo selkeästi, että Timo Soinin johtama perussuomalaisten ministeriryhmä vedettiin kokoomuksen toimesta räikeästi ”kölin alta”.

Silloinen Kokoomuksen puheenjohtaja Alexander Stubb toteaa –  yllä mainitussa ohjelmassa: ”Ja mitä me tehtiin hallituksessa 2015, kun otettiin perussuomalaiset mukaan.

Silloin filosofia lähinnä oli se, että nyt halataan perussuomalaiset kuoliaaksi. Ja niinhän siinä aluksi kävi eli perussuomalaiset tulivat hallitukseen kolmella lupauksella, joista yksi oli EI talouskuria, EI rahaa Kreikalle ja EI maahanmuuttoa.

No – sinä kesänä, tiukka talousohjelma, Kreikan kolmas paketti ja sitten historian anomalian takia suurin tulopaikkakriisi – sitten toisen maailmansodan. Ja heidän kannatuksensa puolittui sen kesän aikana kahdeksastatoista yhdeksään ja me ajateltiin, että se oli siinä, mutta sitten toisin kävi”.

*****

Muistan, kun PS:n pj. Timo Soini sanoi silloisen eduskuntaryhmän – johon kuuluin – kesäkokouksessa Tikkurilassa 26.8.2014, että ”persut eivät tule myymään persettään, jos hallitukseen joskus mennään”. 

Sipilän hallitukseen mentiin ja muistelen sanoneeni PS:n Puolueneuvoston kokouksessa Lahdessa 6.11.2016, että ”Persut ovat myyneet paitsi peffansa, myös koko Homo sapiens`in eli äänestäjänsä. Jos hallitusohjelmaa ei muuteta tai lähdetä kävelemään hallituksesta, niin menetämme 400 valtuustopaikkaa tulevissa kuntavaaleissa”. Olin hieman väärässä, menetimme 420 valtuustopaikkaa.

Onneksi Jyväskylän puoluekokous teki oikeita ratkaisuja ja PS on jatkuvasti ollut gallupeissa mitalisijalla.

Summa summarum. Istuvan puoluejohdon on syytä pohtia, että jos ja kun eduskuntavaalien jälkeen ollaan hallitustyöhön menossa, niin on syytä harkita, keiden kanssa hallitusohjelmaa sorvataan.

KAUKO TUUPAINEN                

Julkisuudesta poimittuja kommentteja eläkeindeksistä

28.10.2021 16:53

Perussuomalaisten Blogi-palsta la 23.10.2021, Keski-Uusimaa lehti su 24.10.2021 ja Itä-Häme lehti ti 26.10.2021

Demarinuoret syyttivät mediassa Kimmo Kiljusta sanomalla: ”Ikääntyvän väestörakenteen ja pienenevien ikäluokkien vuoksi käsillä on tilanne, jossa eläkemenot ovat pysyvästi maksutuloja suuremmat”.

Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder taas totesi (Erno Laisi/Uutissuomalainen): ”Eläkevarat 180 miljardia. Eläkevastuut 600 miljardia. Indeksin muutos tyhjentäisi rahastot. Sanomme siis ei”.

Tällä tasolla liikkuu niin nuorten kuin vanhempienkin ajatusmaailma. Toinen ei edes tiedä, kuinka suuret ovat eläkevarat ja kumpikaan ei ymmärrä, että rahastot ovat syntyneet pääasiassa nykyeläkeläisten maksamien eläkemaksujen sijoitustuottojen ja sen säästön turvin, minkä eläkkeensaajat ovat hävinneet taitetun indeksin vuosittaisen eläkeleikkauksen kautta.

Myös keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Juha Pylväksen väite, että ”indeksimuutos hyödyttäisi erityisesti suurta eläkettä saavia”, ei pidä paikkaansa. Eikö siis muka prosentuaaliset palkankorotukset hyödytä enemmän suuri- kuin pienituloisia. Mielestämme tasokorotus, jolla saatettaisiin kunkin eläke sille tasolle, millä se olisi, jos taitettua indeksiä ei olisi otettu lainkaan käyttöön, olisi kaikkien kannalta oikeudenmukaisin ratkaisu.

Pitää myös tiedostaa, että eläkkeensaajista 48,3 %:lla on nettoeläke maksimissaan 1 292 euroa kuukaudessa. Tasokorotuksen suurin vaikutus kohdistuisi juuri tähän ryhmään. Eihän vuonna 2020 eläkkeelle jääneen noin 1 900 euron keskieläkkeen saajaa tasokorotus koskisi juuri lainkaan.

Vihreiden Emma Kari on ulkona asiasta, väittäessään, että ”taitetusta indeksistä luopuminen asettaisi eläkejärjestelmän maksutaakkaa nykyistäkin enemmän nuorten harteille”. Tilanne on aivan päinvastainen, sillä osin ”tämän hetken eläkeläisten” ansiosta on rahastoissa rahaa 241 miljardia euroa eli lähes neljä kertaa Suomen valtion budjetti. 

RKP:n Anders Adlercreutz epäilee myös eläkerahastojen kestävyyttä ja siksi puolue ei kannata indeksimuutosta.

Ymmärrämme, että Paavo Lipposen sateenkaarihallituksen (SDP, Kok, Vas, RKP ja Vihr.) aikaansaama työeläkkeiden heikennys on kova pala myös istuvalle hallitukselle, mutta nyt kun ”työeläkkeiden kassa” on kunnossa, voitaisiin jotain tehdä niiden eläkeläisten hyväksi, jotka ovat olleet omalla panoksellaan rahastoa kartuttamassa.

Eläkekeskustelusta näyttää täysin puuttuvan tietoisuus pääomasta ja sen tuotosta. Vuonna 1995 rahastojen pääoma oli 35,4 miljardia ja tällä hetkellä 241 miljardia euroa.

Vuosien 1998 – 2020 eläkelaitosten keskituotto (5,6 %) kasvattaa tämän hetken pääomaa 13,5 miljardia euroa vuodessa, joten tasokorotuksen toteuttaminen ei olisi syömässä eläkerahastoja lainkaan. Päinvastoin ne kasvaisivat entisestään

KAUKO TUUPAINEN, talousneuvos Jyväskylä

PAAVO JAUHIAINEN, kauppaneuvos Siilinjärvi

Puolueet voivat tehdä politiikkaa myös yhdessä

24.10.2021 18:00

Keski-Uusimaa lehti, su 24.10.2021

On erinomainen asia, että Kimmo ja minä pystymme keskustelemaan asioista ilman turhaa nokittelua eli lähes herrasmiesmäisesti.

Totean aluksi KU-lehden kommenttiin 14.10.2021: ”Kuka ajatusta eniten ja ensin on esittänyt”, että Kimmo Kiljunen ja 85 336 muuta kansalaista jättivät jo kymmenen vuotta sitten eli 24.9.2015 kansalaisaloitteen otsikolla: ”Työeläkeindeksin palauttaminen palkkatasoindeksiksi”.

Tämä edistyksellinen aloite tyrmättiin kaikkien edustaryhmien toimesta myöhemmin eduskunnassa. Puolueet uskoivat enemmän työeläkeyhtiöiden ”asiantuntijoideni” tarinoita kuin punnittua puhetta ja tekstiä.

Mitä Kimmon kirjoitukseen (K-U 19.10.) otsikolla ”Työeläkkeiden nostotavoite ei ole vaalipolitikointia” tulee, niin kommentoin sitä seuraavasti.

OIen tietoinen Kimmon ja yhdeksän muun edustajan 4.9.2019 jättämästä lakialoitteesta (La 7/2019) sekä Kiken ja 24 muun edustajan 4.10.2019 allekirjoittamasta lakialoitteesta (LA 9/2019)).

Lakialoitteiden ero oli siinä, että Kike ja knit halusivat ensisijaisesti esittää ”puoliväli-indeksin soveltamista kaikkiin alle 1 500 euroa/kk saaviin pienituloisiin eläkkeisiin eli parantaa pienituloisten eläkeläisten taloudellista asemaa”.

Sinun aloitteesi oli merkittävästi laajempi ja siten hinnakkaampi. Ymmärtääkseni siksi persut eivät olleet mukana neljän demarin, kahden vasurin ja kokoomukselaisen sekä yhden vihreän ja kristillisen allekirjoittamassa lakialoitteessa.

Nyt kun molemmat suuret puolueet olette samalla linjalla eli pienituloisten työeläkeläisten asialla, niin suosittelen yhteistyötä – molemmille puolueille –  asian eteenpäin viemiseksi.

KAUKO TUUPAINEN
talousneuvos, eläkeläinen

Selvitysten sijaan päätöksiä

17.10.2021 08:59

Perussuomalaisten Blogi-palsta, pe 15.10.2021 ja Keski-Uusimaa lehti , su 17.10.2021 ja Keskisuomalainen, to 21.10.2021 sekä Itä-Savo, ti 19.10.2021 ja Itä-Häme ma 25.10.2021

Arvostamani Suomen Senioriliikkeen perustaja ja ensimmäinen puheenjohtaja, kansanedustaja Kimmo Kiljunen on 22 muun demarikansanedustajan kanssa jättänyt kirjallisen kysymyksen Eduskunnan puhemiehelle, koskien pienten työeläkkeiden tarkistamista.

Hyvä niin.  Jotta kysymyksen teosta ei jäisi yhdellekään suomalaiselle politiikan teon makua näin hyvinvointialuevaalien (lue: maakuntavaalit) alla, niin kehottaisin ottamaan yhteyttä perussuomalaisten johtoon. Miksi? Siksi, että kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa ja 25 muuta perussuomalaisten kansanedustajaa on jo pari vuotta sitten eli 4.10.2019 tehneet lakialoitteen (LA 9/2019 vp) samasta asiasta.

Lakialoitteessa esitetään puoliväli-indeksin soveltamista kaikkiin työeläkkeisiin aina 1 500 euroon saakka. Tarkoituksena on erityisesti pienituloisten eläkeläisten taloudellisen tilanteen parantaminen.

Aloitteen toteuttaminen on paikallaan, sillä se lisäisi pienitulosten eläkeläisten ostovoimaa ja samalla yhteiskunnan verotulot kasvavat. Työeläke on todellakin myöhennettyä palkkaa, samaan tapaan kuin osuuskaupan bonus on myöhennettyä alennusta.

Työeläkeyhtiöiden herrat ovat huolissaan työeläkerahastojen riittävyydestä, mutta he ovat tyystin unohtanet rahastojen vuosittaiset sijoitustuotot ja niiden myötä rahastojen vuosittaiset kasvut.

Työeläkerahastoissa oli vuonna 1995 pääomaa 35,4 miljardia ja tämän vuoden syyskuussa 241 miljardia euroa. Yhden prosentin tuotto kasvattaa rahastoja 2,4 miljardia ja neljän prosentin tuotto 9,6 miljardia euroa vuodessa, joten rahastoista voidaan irrottaa muutama miljardi pienituloisten eläkeläisten eläkkeiden tarkistamiseen.

Kaikkien eläkeläisten puolesta toivon päätöksiä, en selvityksiä.

KAUKO TUUPAINEN
talousneuvos, eläkeläinen

Valtion holtiton talous

18.09.2021 19:00

Perussuomalaisten Blogi-palsta, la 18.9.2021, Keski-Uusimaa lehti, ma 20.9.2021 ja Suur-Jyväskylän lehti, ke 6.10.2021

Istuva hallitus ei näytä tiedostavan finanssipolitiikan alkeita, vaan noudattaa ex. ministeri Paavo Arhinmäen (vas) neuvoa, jonka mukaisesti velkaa ei tarvitse maksaa takaisin.  Kuolleena syntynyt ajatus.

Valtion ensi vuoden talousarvio tullee olemaan noin 65 miljardia euroa (mrde). Valtiokonttorin neljännesvuosikatsauksen 2/2021 mukaan, valtion bruttovelanotto on tänä vuonna ollut 38,6 mrde ja netto 14,4 mrde, joten valtion lainojen takaisinmaksut, lyhennykset ml. pääomatappiot ovat olleet 24,2 mrde. Eli velaksi on eletty ja velkarahalla on rahoitettu ja rahoitetaan jatkossakin juoksevia menoja.  Bruttovelan määrä on yli puolet valtion vuosittaisesta talousarviosta.  

On syytä myös muistuttaa, että Hallituksen esityksen (HE 99/2021 vp) mukaan Suomella on aiemmin kertyneitä vastuita EU:ssa 51,1 mrde, josta summasta on maksettava vaadittaessa melkoinen siivu eli 14,2 mrde. Tästä huolimatta on istuvan hallituksen finanssipoliittinen slogan: ”Osta kolme – maksa kuusi” eli rahaa työnnetään jatkossakin eteläisen Euroopan hulttiomaille vastoin EU:n omia säännöksiä.

Myönnän, että osa Marinin hallituksen ottamasta velasta (elokuu 2021 mennessä 11,95 mrde) on käytetty Koronan torjuntaan, koska parempaa keinoa ei yksikään puolue ole kyennyt esittämään. Kritisoin kuitenkin sitä, että vaikka elpymistä on tapahtumassa, niin velkaa otetaan jälleen lisää – tässä vaiheessa – lähes 7 mrde.

Tiedostan, että Suomen ns. negatiivisella korolla saamat miljardilainat ovat edullisia, mutta tämä ei niinkään johdu maamme hallituksesta, vaan meidän työeläkkeellä olevien osin rahoittamista työeläkerahastoista. Rahastot ovat kasvaneet vuodesta 1995 (36,4 mrde) tämän vuoden syyskuuhun mennessä 241 miljardiin euroon.

Työeläkerahastojen ansiosta kansainvälisen luottoluokittajan S&P Global Ratingsin luokitus on tällä hetkellä Suomen valtion pitkäaikaiselle velalle AA +

KAUKO TUUPAINEN
talousneuvos, eläkeläinen
Jyväskylä