Minulle ojennettiin Keski-Suomen Osuuspankin edustajiston ylimääräisessä kokouksessa 19.12.2023 kunniakirja kukkapuskan kera ”kiitokseksi lähes 50 vuotisesta hallintotyöstä pankin hyväksi”. Kunniakirjan luovuttivat pankin toimitusjohtaja Pasi Sorri ja pankinjohtaja Katri Piilola. Kuva: Miina Matilainen.

Aajatuksia päivänpolitiikasta

03.02.2024 18:44

Keski-Uusimaa lehti, pe 2.2.2024

Ehdotan, ettei maamme istuva hallitus nosta ruoan arvonlisäveroa, mikä tällä hetkellä on 14 %.

Miksi? Siksi, että se vaikuttaa merkittävästi ”vähäväkisen kansan” eli pienituloisten työntekijöiden ja eläkeläisten sekä työttömien ja opiskelijoiden ”jokapäiväisen leivän” hankintaan..

Sen sijaan, jos ALVia on pakko nostaa, niin korotettakoon yleistä veroprosenttia yhdellä prosenttiyksiköllä eli 25 %:iin. 

”Parempipalttoisilla”, jotka käyttävät päivittäin runsaasti rahaa ostoksiinsa,on siihen varaa ja muissakin pohjoismaissa eli Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa on sen suuruinen vero.

Toinen ajankohtainen ajatukseni koskee ns. poliittisia lakkoja, joita viritellään lähinnä SAK:n toimesta.

Eivätkö keskusliiton demarit ja vasurit ole huomanneet, mikä vaikutus lakoilla on suomalaisten puoluepoliittiseen ajatteluun?

Minäpä kerron.  Suomen tasavallan presidentin vaalit ovat parhaillaan käynnissä ja vaikuttaa siltä, että lakkoilusta johtuen, vasemmiston (Sdp ja Vas) ehdokkaiden alhainen gallupkannatus on suurelta osin lakkojen syytä. Kyllä kansa tietää, sanoi aikoinaan eräs entinen puoluejohtaja. Olen samaa mieltä.

Harjun urheilukenttä valtuutettujen ”puntarissa”

21.12.2023 11:44

Suur-Jyväskylän lehti ke 20.12.2023

Taustaa

Jyväskylän kaupunginvaltuusto otti jo keväällä 1918 kantaa kaupungin urheilukenttäkysymykseen. Tällöin pohdittiin kentän paikkaa, rakennetaanko kenttä Hippokselle, Mattilanniemeen vaiko Syrjälään.

Jyväskylässä vuosina 1917–1932  ilmestyneen maalaisliiton äänenkannattajan Saarijärven Paavon pääkirjoituksessa esitettiin paikaksiHarjua, mikä sotki suunnitelmat.

Erinäisten kiemuroiden jälkeen kaupunginvaltuusto päätyi 6.4.1923 äänestyksiin. Ensimmäisessä äänestyksessä Harju voitti Mattilanniemen äänin 13-8 ja toisessa äänestyksessä Harjua kannatti 14 valtuutettua ja Hipposrataa kuusi valtuutettua. Tämä tarkoitti sitä, että urheilukenttä rakennettiin Harjulle arkkitehti Toivo Salervon aiempien suunnitelmien mukaisesti. Tuolloinen kustannusarvio kentästä oli 209 000 markkaa (nykyrahassa 80 240 €).  Kenttä vihittiin käyttöön vuonna 1926.

Harjun kenttä Kalevan kisojen näyttämönä

Rakentamisen jälkeen on Harjun kenttä tuonut Jyväskylän kaupungille ”Kultaa ja kunniaamuun muassa Kalevan Kisojen ansiosta, joita Jyväskylässä on järjestettyneljästi.Paikallinen yleisurheiluseura JKU on voittanut Kalevan Maljan jo seitsemän kertaa. Toivottavasti näin käy jatkossakin.

Valtuuston viimeisin päätös

Seurasin kaupunginvaltuuston kokousta 11.12.2023 ja siinä käytyä vilkasta keskustelua lähinnä uuden katsomorakennuksen tarpeellisuudesta.  Selkeä enemmistö päätti äänin 62 puolesta ja neljä vastaan hyväksyä kaupunginhallituksen esityksen.

Harjun Stadionin investoinnin kokonaiskustannus on 12 276 000 euroa (alv 0 %), josta vanhan katsomon purkamisen osuus on 200 000, uuden katsomon rakentaminen 9 530 000 ja urheilukentän korjaus 2 546 000 euroa.

Valtuustossa kysyttiin, mistä saadaan investoinnin rahat. Rakentaminen katetaan pääsääntöisesti lainarahalla, joka sisältyy kaupungin ensi vuoden talousarvioon. Toki kaupunki hakee hankkeeseen valtiolta investointiavustusta ja ympäristöperusteista korkotukea. Tietojeni mukaan tasalyhenteisen talousarviolainan takaisinmaksuaika on enintään 15 vuotta. Korkotaso on tällä hetkellä hieman yli 4 %.

Minusta valtuuston päätös oli hyvä, paitsi INVA-kortin omaavien eli vammaisten puolesta ei yksikään valtuutettu tehnyt muutosesitystä kaavaan. Kaavan mukaan Harjun Stadionin välittömään läheisyyteen on varattu 12 autopaikan lisäksi vain kolme autopaikkaa vammaisille.

Ilmeisesti valtuutetut eivät tiedostaneet paraurheilun merkitystä urheilijoille ja heidän omaisilleen ja ystävilleen. Mielestäni on kohtuutonta, että vammainen joutuu pysäköimään autonsa vaikkapa Kauppatorin pysäköintitaloon ja kulkemaan sieltä joko pyörätuolin tai rollaattorin avulla vastamäkeen Harjun Stadionille.

Ehdottaisinkin, jos se on vielä mahdollista toteuttaa. että Ihantolan tien varteen – Pitkäkadun puoleiselle sivulle – lisätään kymmenkunta autopaikkaa, joista osa olisi ns. INVA- paikkoja.

KAUKO TUUPAINEN

Muistikuvia aiemmista pressavaaleista

18.12.2023 16:53

Kuokkanen lehden Plogi, PS-Plogi ja Uuden Suomen Plogi ke 13.12.2023, Keski-Uusimaa lehti to 28.12.2023 sekä Suur-Jyväskylän lehti ke 17.1.2024

Tulevan Suomen tasavallan presidentin vaalien ensimmäisen kierroksen vaalipäivä on sunnuntaina tammikuun 28. päivä 2024. Toki ennakkoäänestykset kotimaassa ovat sitä ennen eli 17.- 23.1.2024.

Todennäköisen toisen kierroksen vaalipäivä on sunnuntaina 11.2.2024 ja ennakkoäänestys sitä ennen kotimaassa 31.1.- 6.2.2024. Äänestysten jälkeen selviää, kuka on Suomen 13. presidentti.

*****

Julkisuudessa on käyty keskustelua siitä, pitääkö puolustusvoimien ylipäällikön (lue: presidentin) olla asevelvollisuuden suorittanut.

Historian lehdet kertovat, että puolet aiemmista presidenteistä eivät ole suorittaneet varusmiespalvelua. Tähän joukkoon kuuluvat: K.J. Ståhlberg, L.K. Relander, P.E. Svinhufvud, Kyösti Kallio, Risto Ryti, J.K. Paasikivi ja Tarja Halonen. Presidentti Gustav Mannerheim ei suorittanut sotilaspalveluaan Suomessa, sillä hän sai sotilaskoulutuksen Nikolain ratsuväkiopistossa Pietarissa.

Mielestäni varusmiespalvelu ei anna eväitä presidentin viran hoitoon.

 Myöskään saadulla sotilasarvolla ei ole suurta merkitystä, sillä olihan pitkäaikaisin presidenttimme Urho Kekkonen ”vain” kersantti. Kekkosen seuraaja Mauno Koivisto oli alikersantti ja hänen jälkeensä presidentiksi tulleilla Martti Ahtisaarella ja Sauli Niinistöllä jopa kapteenin ”natsat.”.

Mitä tasavallan presidentin kelpoisuusvaatimuksiin tulee, niin ainoa erikseen mainittu vaatimus on se, että presidentin tulee olla syntyperäinen Suomen kansalainen.

*****

Olen ollut aktiivisesti mukana paikallisessa puoluepolitiikassa yli 50 vuotta ja toiminut presidenttiehdokkaiden Koivisto, Ahtisaari ja Halonen –tukiryhmissä.

Arvostin Koivistoa siksi, että hänen elämänkaarensa oli monessa suhteessa poikkeuksellinen. Se kertoi lahjakkaasta, uutterasta ja myöhemmin päämäärätietoisesta ihmisestä. Talousmiehenä ja valtion finanssipolitiikan asiantuntijana Koivistosta tuli hahmo, johon suhdanteet eivät vaikuttaneet.

Vaatimattomista kotioloista lähtenyt Koivisto joutui jo lapsena tarttumaan ansiotyöhön. Koulunkäynnin jatkaminen ei 1930-luvun työläislapselle ollut samalla tavalla mahdollista kuin nykyisin. 

Myöhempi toiminta Suomen Pankin pääjohtajana, pääministerinä ja presidenttinä on jo historiaa. Pidin Koivistoa oppi-isänäni oman vaatimattoman poliittisen urani aikana.

*****

Hiljattain edesmennyt Martti Ahtisaari oli presidenttiehdokas, jonka tukiryhmässä oli ilo toimia. Mielestäni SDP:n ”pääehdokas” Kalevi Sorsa teki suuren virheen vapauttaessaan TUL:n puheenjohtaja Matti Ahteen eduskunnan puhemiehen tehtävästä. Toimenpide sai ”tuomion” lähes kaikilta TUL:n seurajohtajilta.

Jyväskylän demarivaltuutetut asettuivat näkyvästi – kahta lukuun ottamatta – Sorsan taakse. Toinen heistä oli kansanedustaja Reijo Laitinen. Myös hänen avustajansa Ahti Ruoppila oli aktiivisesti mukana vaalityössä. Tukiryhmän puheenjohtajana toimi Petri Mäkinen.

*****

Kolmas presidenttiehdokas, jonka vaalityössä olin mukana, oli Tarja Halonen. Hänen ehdokkuus perustui paljolti Ahtisaaren syrjäyttämiseen, kun Ahtisaari ei suostunut puoluejohdon vaatimaan jäsenäänestykseen.

Halosen vastustajat korostivat ennen vaaleja sitä, ettei hän kuulunut kirkkoon, eli avoliitossa ja kuului demarien vasemmistosiipeen. Kritiikistä huolimatta Halonen sai äänistä 51,6 prosenttia ja vastaehdokas Esko Aho 48,4 prosenttia.

Halonen oli pressana kaksi kautta. Mielestäni suurin moka, minkä Halonen teki, oli jalkaväkimiinojen poistaminen – kylläkin Ottawan sopimuksen myötä – maamme itärajalta.

*****

Maamme 13. presidentti valitaan joko puolueen tai valitsijayhdistysten asettamien ehdokkaiden joukosta. Kuten aiemmin totesin, niin varusmiespalvelulla ja sotilasarvolla ei mielestäni ole merkitystä, joten oletan tulevan presidentin olevan joko korpraali tai sivari, ei kuitenkaan Haavisto.

Muualla rokotukseen pääsi ajanvarauksella

22.11.2023 20:11

Keskisuomalainen, ke 22.11.2023

Maakuntalehtemme Keskisuomalainen on näkyvästi sekä kuvin että sanoin kertonut Keski-Suomen hyvinvointialueen järjestämistä influenssa- ja koronarokotuksista muun muassa Jyväskylässä.  Lehden verkkosivujen mielipiteiden perusteella järjestely on saanut pelkästään kritiikkiä. Olen kirjoittajien kanssa samaa mieltä.

Entisenä kuntapäättäjänä totean kuitenkin, että HVA:n johdon lisäksi syypäitä ovat myös Jyväskylän kaupunginvaltuutetut, jotka päättivät lopettaa Keskustan ja Kuokkalan terveysasemat, joissa aiemmin suoritettiin rokotukset. Viime kertaiseen tapaan ei myöskään Killerillä rokotuksia suoriteta. Tästä johtuen NOVA:n parkkialueet ovat jatkuvasti ylikuormitetut ja rokotettavien jonot satoja metrejä pitkät.

Tein ”tutkivaa journalismia” muun muassa Seniori-Infon sivujen (päivitys 31.10.2023) kautta ja selvisi, että Keski-Suomen HVA oli ainut 21 alueesta, jossa kansalaisilla ei ollut – pääsääntöisesti – mahdollisuutta varata rokotusaikaa joko internetin tai puhelimen välityksellä. Suurista kaupungeista myös Jyväskylä oli ainoa.

Oliko niin, etteivät paikalliset toimijat olleet yhteyksissä kollegoihinsa, jotka hoitivat rokotukset merkittävästi paremmin. Esimerkiksi Kymenlaaksossa olivat rokotusajat porrastettu siten, että eri ikäryhmät (80, 75, 70 ja 65 vuotta) kävivät viikon välein maanantaisin rokotuksissa.

Henkilökohtaisena toiveena olisikin, että rokotusaikoja lisättäisiin vielä muutamaksi arkipäiväksi, jolloin riskiryhmään kuuluvien eläkeläisten ei tarvitsisi seistä terveiden kanssa samoissa jonoissa, joissa turvaväleistä ei ymmärrettävästi pidetä kiinni. Myös ajanvarausta olisi syytä harkita.

KAUKO TUUPAINEN
Jyväskylä

Faktaa vuoden 2015 maahanmuutosta

14.11.2023 15:56

Uuden Suomen ja PS-blogit ti 14.11.2023

Suomeen saapui vuoden 2015 pakolaiskriisin seurauksena yhteensä 32 476 turvapaikanhakijaa. Maahantulo laitettiin silloisen perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin syyksi.

Soini ei todellakaan ollut ”syyllinen”, vaan jäljet johtivat sylttytehtaalle eli Keskustan puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilänja kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Alexander Stubb`in piikkiin.   

Asiasta kerrottiin lokakuussa 2021 YLE:n ohjelmassa ”Politiikka-Suomi” sarjan toisessa osassa otsikolla ”Kyllä kansa tietää”. Siinä Stubb kertoi, mitä persuille tehtiin, kun heidät otetiin hallitukseen.

Hänen ja pääministerin filosofia oli lähinnä se, että ”nyt halataan perussuomalaiset kuoliaaksi. Ja niinhän siinä aluksi kävi, kun persut tulivat hallituksen kolmella lupauksella, joista yksi oli EI talouskuria, EI rahaa Kreikalle ja EI maahanmuuttoa.

No – sinä kesänä, tiukka talousohjelma, Kreikan kolmas paketti,  ja sitten historian anomalian takia suurin tulopaikkakriisi – sitten toisen maailmansodan. Ja heidän kannatuksensa puolittui sen kesän aikana kahdeksastatoista yhdeksään ja me ajateltiin, että se oli siinä, mutta sitten toisin kävi”.

Yllä oleva suora lainaus Stubb’ in puheesta edellä mainitussa TV-ohjelmassa kertoo, ketkä olivat oikeita ”syyllisiä” vuoden 2015 maahanmuuttokriisiin.

*****

Onneksi nyt on toinen ääni kellossa, kun kokoomus ja perussuomalaiset etsivät uutta ”säveltä” eli ratkaisua itärajan rajanylitysten hillitsemiseksi ja maahanmuuton rajoittamiseksi. Onhan Venäjä viime viikkoina päästänyt Suomen rajalle henkilöitä, joilla ei ole kunnossa olevia matkustusasiakirjoja.  Suurimmat tulijaryhmät ovat olleet irakilaisia, somalilaisia ja jemeniläisiä.

Tarvitaanko Suomeen patriotismia vaiko sosialismia?

06.11.2023 12:52

Uuden Suomen ja PS:n blogipalstat ma 6.11.2023, Keski-Uusimaa lehti, ti 28.11.2023

Tarkastelin eduskunnassa olevan kolmen suurimman puolueen sääntöjä ja tein seuraavat havainnot:

KOKOOMUKSEN tarkoituksena on muun muassa Suomen itsenäisyyden turvaaminen ja kansojen välisen ymmärryksen lisääminen kansainvälistä oikeudenmukaisuutta sekä väkivallatonta vuorovaikutusta edistämällä.

PERUSSUOMALAISTEN päämääränä on kristillissosiaaliselta pohjalta koota yhteen ne väestöryhmät, joiden etujen ajamisesta ja tasavertaisesta sosiaalisesta ja taloudellisesta sekä yhteiskunnallisesta asemasta ei ole oikeudenmukaisesti huolehdittu.

SOSIALIDEMOKRAATTINEN puolue haluaa muun muassa rakentaa sosialismin arvoille rakentuvaa hyvinvointiyhteiskuntaa, jossa kaikilla kansalaisilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet inhimilliseen kasvuun.

*****

Mielestäni kaikilla suurilla puolueilla on ainakin sääntöjen mukaan erinomaiset tavoitteet. Suurin ero on siinä miten tavoitteisiin päästään.

Kokoomus ja perusuomalaiset toimivat ns. patriotismin tavoitteiden mukaisesti. Isänmaallisuus ja isänmaan rakkaus on paitsi rakkautta myös omistautumista isänmaata kohtaan.

Sosialidemokraatit haluavat edelleenkin rakentaa yhteiskuntaa historiallisen sosialismin aatteisiin ja arvoihin perustuen. Sosialismi on aate, joka pyrkii sosialistiseen yhteiskuntajärjestelmään ja lyö korville muun muassa yksityistä yritystoimintaa ja valvoo yksityisen kansalaisen jokapäiväistä elämää.

Olen vakuuttunut, etteivät suomalaiset kannata Kiinan, Pohjois-Korean tai Venäjän kaltaista elämää eli diktatuuria.

Ei tarua, vaan totta eläkeläisen elämästä

06.11.2023 10:00

Keski-Uusimaa lehti, ma 06.11.2023

10 vuotta eläkkeellä ollut järvenpääläinen Matti Raahenkari kirjoitti (K-U 4.11.) tarun eläkeläisten elämästä. Komppaan hänen mielipidettään.

Vihreiden (a la Atte Harjanne) esittämä verojen korotus oli todellakin politiikan pohjanoteeraus. Esittää korotusta ryhmälle, jossa monet ovat jo nyt köyhyysrajan alapuolella. Sitä paitsi työeläkkeitä ei maksa valtio, vaan yksityiset eläkeyhtiöt.

Vihreät eivät ymmärrä sitäkään, että jokaisen sukupolven eläkkeen maksaa aina työssä oleva sukupolvi. He eivät näytä tiedostavan, mistä olosuhteista sotien jälkeen syntyneet eli nykyiset eläkkeensaajat ovat lähteneet yhteiskuntaa rakentamaan niin, että nykynuorilla on merkittävästi paremmat lähtökohdat elämälleen kuin aikaisemmilla sukupolvilla.

Vihreiden lisäksi eräät muutkin poliitikot ovat sanoneet, että kun eläkkeensaajan ei tarvitse maksaa TyEL- ja työttömyysvakuutusmaksuja, niin on oikein, että eläkeläisten verotus on korkeampi. He ovat unohtaneet, että kyseiset maksut antavat subjektiivisen oikeuden maksajalle. Mahdollistaahan TyEL-maksu mm. työttömyyskorvauksen työttömyyden sattuessa. Eläkkeensaajilla ei tämän kaltaisia etuuksia ole, vaikka heillä on lähes 10 % yksikköä korkeampi veroaste kuin työelämässä olevilla.

Monet ovat unohtaneet myös eräiden yksittäisten eläkkeensaajien rasituksen, mikä koskee 47 000 euroa ylittävää vuosituloa. He joutuivat maksamaan eläkkeestään 5,85 %:n ns. raippaveron, jota palkansaajilla ei ole.

KAUKO TUUPAINEN
ex. järvenpääläinen
Jyväskylä

Jyväskylän tuloveroprosentin tarkistus

01.11.2023 21:17

Suur-Jyväskylän lehti: ke 01.11.2023

Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koiviston ehdotus ensi vuoden talousarvioksi on herättänyt keskustelua varsinkin tuloveroprosentin tarkistuksen osalta.

Mielipiteitä ovat esittäneet paitsi istuvat valtuutetut myös muut kaupunkilaiset. Minä hyväksyn esityksen. Miksi? Siksi, että se on järkevin keino saada kaupungin talous raiteilleen ilman tuottavan omaisuuden realisointia.

Taustaa

Kaupungin tuloveroprosenttia on viimeksi nostettu kymmenkunta vuotta sitten eli vuosina 2011 ja 2013, molempina vuosina 0,5 prosenttiyksikköä.

Sitä ennen kaupunki vältti kriisikunnaksi joutumisen kolmella konsernin sisäisellä kaupalla eli realisoimalla kaupungin taseessa olevaa omaisuutta.

Ensimmäinen ”temppu” tehtiin Pekka Kettusen aikana vuoden 1996 lopulla, kun Jyväskylän Energialaitos yhtiöitettiin. Yhtiöittämisen hinta oli 520 miljoonaa markkaa.  Kauppahinta maksettiin siten, että kaupunki siirsi uuden yhtiön piikkiin lainojaan 200 miljoonaa markkaa. Loput kauppahinnasta maksettiin yhtiön liikkeelle laskemasta ja kaupungin merkitsemällä 320 miljoonan debentuurilainalla, jonka korko oli 7,6 %.

Toinen ”temppu” tehtiin Markku Anderssonin aikana vuonna 2005, kun Jyväskylän Veden liiketoiminta myytiin Jyväskylän Energia Oy:lle huikeaan 150 miljoonan euron (Me) hintaan. Tämäkin kaupan rahoittamiseksi kaupunki merkitsi Jyväskylän Energia Oy:n liikkeelle laskeman 150 Me:n debentuurilainan 5,91 %:n korolla.

Kolmas ”temppu” tehtiin vuonna 2008, jolloin Jyväskylän mlk:n ja Korpilahden kunnan vesilaitokset myytiin Jyväskylän Energia Oy:lle 73,6 Me:n hintaan, kauppavoiton ollessa 41,4 Me. Nämä kaupat rahoitettiin kaupungin myöntämällä 63 Me:n lainalla, koron ollessa 6,88 %. Lisäksi yhtiö joutui ottamaan vastuulleen kaupungin taseessa olleet palautuskelpoiset vesi-, jätevesi- ja kaukolämpöliittymämaksut 10,2 Me sekä lähes 0,4 Me:n korkotukilainat.

Tämän hetkinen tilanne

Kuten aiemmin totesin, viimeiset tuloveroprosentin korotukset tehtiin kymmenkunta vuotta sitten. Ilmeisesti Timo Koivisto ei halua kaupata – aiempien kaupunginjohtajien tapaan – kaupungin taseessa olevia yhtiöitä tai osia niistä, vaikka niitä on konsernitaseessa yli 40 kpl.  Kaupungin yksin omistamat yhtiöt: ALVA Oy (ex. JE Oy), JVA Oy, Jyväs-Parkki Oy ja Education Facilities Oy pärjäävät jatkossakin omalla tulorahoituksellaan.

”Temppuilun” välttääkseen Koivisto on esittänyt tuloveroprosentin maltillista korotusta 7,36 %:sta 8,0 %:iin. Sanon maltillista, kun tiedän, että kymmenen suurimman kaupungin joukossa on kolme kaupunkia (Kuopio, Lahti ja Pori), joissa prosentti on Jyväskylää korkeampi.

Täytyy myös tiedostaa, että ns. efektiivinen tuloveroprosentti on ensi vuonna Jyväskylässä – Kuntaliiton ennakkotiedon mukaan – 5,8 %. Tämä tarkoittaa sitä, että me työeläkkeellä olevat kaupunkilaiset maksamme veroa lähes 8 prosentin mukaan, kun työelämässä olevat maksavat keskimäärin ”vain” 5,8 %.

Tätäkin taustaa vasten ihmettelen Vihreiden esittämää työeläkkeiden harjausta (a la Atte Harjanne) eli verojen korotusta, sillä eläkkeitä ei maksa Suomen valtio, vaan yksityiset eläkeyhtiöt.

Palaan otsikkoon eli tuloveroprosentin tarkistus on paikallaan, jotta kaupunki selviää ensisijaisesti lakisääteisistä tehtävistään. Toiseksi kannan edelleenkin huolta niin sanotun vähäväkisen kaupunkilaisen jokapäiväisestä leivästä, sillä kyllä ne ”parempipalttoiset” (lue: hyvätuloiset) pärjäävät, vaikka maksavat kuukausittain kympin – pari enemmän ansiotuloistaan.

KAUKO TUUPAINEN
Jyväskylä

Eduskuntapuolueiden alustavat vaalibudjetit tammikuun vaaleissa:

25.09.2023 15:05

PS:n ja Uuden Suomen Blogit, ma 25.9.2023

SDP: noin 610 000 euroa, Kokoomus: noin 500 000 euroa, Perussuomalaiset: noin 500 000 euroa, Keskusta: noin 300 000 euroa (ohjataan Olli Rehnin kampanjalle), Vasemmistoliitto: runsaat 160 000 euroa, Vihreät: noin 100 000 euroa (lahjoitetaan Pekka Haaviston kampanjalle), Kristillisdemokraatit: päättää vaalibudjetista lokakuussa, Liike Nyt: ei vielä arviota vaalibudjetista. RKP:llä ei ole omaa ehdokasta presidentinvaalissa. -LÄHDE: Keskisuomalainen (ma 25.9.2023).

Vaalimainontaan käytetyt eurot eivät aina takaa menestystä vaaleissa. Esimerkiksi viime kevään eduskuntavaaleissa Suomen Keskusta käytti mainontaan eniten rahaa eli 1,5 miljoonaa euroa, mutta menetti 8 paikkaa eduskunnassa.

Alla ”neljän suuren” puolueen yksittäisen äänen hinta viime eduskuntavaaleissa:

Suomen Keskustalla ”arvokkaimmat” äänet. Puolueen vaalibudjetti oli 1,5 miljoonaa euroa (Me)  ja äänimäärä 349 362 kpl, joten yhden äänen hinnaksi tuli 4,29 euroa/kpl.

Kokoomus ylsi toiselle sijalle 2 Me:n budjetilla ja 643 877 äänellä, jolloin yksi ääni maksoi 3,11 euroa.

Kolmas oli SDP 1,8 Me:n vaalikuluilla ja 616 218 äänellä, jolloin yhden äänen hinnaksi tuli 2,92 euroa.

”Neljän suuren” peränpitäjäksi jäi 0,550 Me:n budjetilla ja 620 102 äänellä Perussuomalaiset, jolloin yhden äänen hinnaksi jäi vaivaiset 89 senttiä.

Äänen hinta ei siis ratkaise vaalissa menestymistä. Puolueen vaalimenestykseen tarvitaan tekoja, totuudessa pysymistä ja kansalaisten luottamusta.

Mielenkiintoista onkin tammikuussa 2024 todeta, mikä merkitys on opposition myötäjuoksijoiden (mm. SAK:n jäsenliitot) jatkuvalla riekkumisella demokraattisesti valittua maamme hallitusta vastaan.

Kauko Tuupainen

Eläkeläisten sorto jatkuu edelleen

18.09.2023 08:12

PS:n ja uuden Suomen Plogit la 16.9.2023 ja Keski-Uusimaa lehti ma 18.0.2023

Vaikuttaa siltä, että myös Orpon hallitus jatkaa työeläkkeellä olevien 1,6 miljoonan eläkeläisen sortamista. Pitääkö hallitusta jälleen muistuttaa Suomen perustuslain 2 LUVUN 6 §:n määräyksestä, jonka mukaisesti ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan muun muassa iän perusteella.

Hallitus väittää, että eläkeläisten ja palkansaajien ”verorasitus” on samaa tasoa.

Onko unohtunut, että palkansaajan maksaman työeläkemaksun ansiosta kukin saa aikanaan vastikkeena työeläkkeen. Vastaavasti työttömyysvakuutusmaksun vastineena hän saa työttömäksi joutuneena työttömyyspäivärahaa.

Näitä henkilökohtaisia etuja ei saa työeläkeläinen, vaikka maksaa eläkkeestään yli 10 % suurempaa veroa kuin palkansaaja saman suuruisesta tulosta.  Työntekijän etuihin kuuluu myös työantajan maksamat terveydenhuollon kustannukset. Eläkeläinen maksaa ne omasta pussistaan.

Alla faktaa siitä, kuinka eriarvoisia verotuksessa ovat jopa pienituloiset eläkeläiset Jyväskylässä palkansaajiin verrattuna. Erotus pätee lähes samanlaisena myös muissa kunnissa.

Eläkeläinen, syntynyt 1945, naimisissa, ei alaikäisiä lapsia, ev.lut. srk:n jäsen ja vain eläketulo 25 000 euroa (2023): vero 20 %.

Palkansaaja, syntynyt 1985, naimisissa, yksi alaikäinen lapsi, ev.lut. srk:n jäsen ja vain palkkatulo 25 000 euroa (2023):  vero 7,0 %.