Keskisuomalainen la 28.3.2026

Keskisuomalainen uutisoi 23.3. näyttävästi otsikolla ”Valtuutetut kutsuttiin jakamaan ruoka-apua”.   Juttu aiheutti melkoisen kirjoitustulvan lehden verkkosivuilla, joissa erään naispuolisen kirjoittajan toimesta arvosteltiin voimakkaasti muun muassa perussuomalaisia siitä, ettei kukaan kolmesta valtuutetusta ollut paikalla.

Toimittajan jutussa oli virhe, joka tänään (27.3.) oikaistiin. Tilaisuuteen ei kutsuttu kaikkia valtuutettuja, vaan ainoastaan kaupunginhallituksen jäsenet ja valtuuston puheenjohtajat. Siksi kerron, että PS:n edustaja Janne Luoma-aho, valtuuston varapuheenjohtaja,  ilmoitti  jo samana päivänä, ettei hän pääse tilaisuuteen työesteen vuoksi. Työskentelee HVA:n Pelastuslaitoksella.

Kauko Tuupainen, lehden aktiivinen lukija
Jyväskylä

Keski-Uusimaa lehti, ma 23.3.2026

Arvostamani keskustan puheenjohtaja  Antti Kaikkonen ehdotteli (K-U 21.3.) muun muassa Suomeen eläkekattoa ja kotitalousvähennyksen kasvattamista.

Työeläkkeellä olevien eläkeläisten asioihin perehtyneenä, haluan todeta muutamia asioita.

 Kaikkonen taisi unohtaa, että ennen eläkeläisten eläkekattoa, pitää eduskunnan säätää laki eläkepalkkakatosta, jonka ylimenevästä osasta eivät työntekijät ja yritykset maksa muun muassa eläkemaksuja. Kun suurituloisten maksut vähenevät, niin pienituloisten maksut lisääntyvät. Kaikkosen kysymykseen, että mitä ihminen tekee yli 10 000 euron eläkkeellä, niin yksi vastaus on, että hän maksaa siitä melkoiset verot.

Hänen esittämä Viron verotusmalli yrityksille on harkinnan arvoinen myös Suomessa, joskin sen toteutuessa, yritysten valtiolle maksamiin veroihin tulee muutaman vuoden siirtymä.

Eräs Kaikkosen ehdotus oli taloyhtiöille valtion maksamat korjausavustukset.Kun olen asunut sekä asunto-osakeyhtiöissä että omakotitalossa, niin molemmissa asuntomuodoissa joudutaan maksamaan korjaustöistä. 

Olisiko järkevää, että yhtiöiden hallitukset ennakoivat tulevia korjauskuluja esimerkiksi poistojen avulla, jos ei haluta niitä lainottaa. 

Toisaalta on syytä perehtyä Asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 3 §:ään, jossa ovat määräykset tulevan viiden vuoden kunnossapitotarpeista.

Kotitalousvähennyksen merkitystä liioitellaan. Otanpa esimerkin.  Minä teetin viime vuonna kylpyhuoneessa pienen remontin, josta työn osuus oli 1 620 euoa.

Summasta tehtiin verottajan toimesta 35 %:n vähennys ja sen jälkeen vielä 150 euron omavastuuvähennys, joten verosta vähennettäväksi määräksi jäi vaivaiset 417 euroa.

Toki, jos palvelut maksavat vaikkapa ”kymppitonnin”, niin vähennyksestä on todellista hyötyäkin.

KAUKO TUUPAINEN
eläkeläinen, talousneuvos
Jyväskylä

PS-blogi ja US-plogi , pe 13.3.2026, Keski- Uusimaa lehti su 15.3.2026

Eläketurvakeskuksen (ETK) vuonna 2022 julkaisemassa ennusteessa arvioitiin vuoden 2025 eläkevarojen sijoitustuotoiksi 11 miljardia euroa (mrde), kun ne todellisuudessa olivat 19,8 mrde.

Varallisuuden määräksi ETK ennusti samana ajankohtana 250,3 mrde, niiden ollessa 290 mrde. Sijoitustuotoissa oli kuitenkin laskua, sillä aiemmin eli vuonna 2024 ne olivat 23,2 mrde. Johtuuko lasku riskisijoituksista? Mene ja tiedä.

ETK:n ennuste eläkeyhtiöiden rahavarojen määräksi vuonna 2050 on 274,9 mrde, kun omat laskelmani kertovat niiden olevan merkittävästi enemmän eli 530 mrde.

Ynnäilyni perustuu seuraaviin lukuihin.  Vuosittaisiksi eläkemaksuiksi (yritykset ja työntekijät) arvioin 30 mrde ja eläkkeitä maksettaisiin 40 mrde vuodessa. Vuosittaiset sijoitustuotot olisivat 20 mrde (riskisijoituksista huolimatta). Tällöin eläkevarojen määrä olisi vuonna 2050 jopa 530 mrde. Täytyy myös muistaa, että harva suurten ikäluokkien eläkeläinen nauttii eläkettä enää vuonna 2050.

Edellä olevat luvut tiedostaen, rohkenen edustaa näkemystä, ettei tulevia eläkkeitä ole syytä leikata, vaikka Talouspolitiikan arviointineuvosto sitä edellyttää.

Sanomattakin on selvää, ettei nyt maksettaviin eläkkeisiin voida puuttua, koska niillä on perustuslain suoja. Toisaalta eläkkeet ovat kansankielellä ilmaistuna myöhennettyä palkkaa, kuten osuuskaupan bonus on myöhennettyä alennusta.

Olen jo aiemmin todennut, että eläkeleikkauksia vaativat ovat unohtaneet, että eläkkeitä on vuosikymmenien saatossa leikattu useasti. Pääministeri Kalevi Sorsan (sdp) hallitus sai aikaan vuonna 1977 ns. puoliväli-indeksin, pääministeri Paavo Lipposen (sdp) hallitus heikensi vuonna 1996 eläkkeitä ns. taitetulla indeksillä ja pääministeri Antti Rinne (sdp) tiputti viime hallituskauden alussa  1,1 %:n indeksikorotuksen 0,4 %:iin.

Meitä työeläkkeellä olevia rasittaa yli 47 000 vuosiansiolla ns. raippavero (5,85 %), josta on osin aiheutunut, että maksamme enemmän veroa kuin työssä olevat samansuuruisesta tulosta.

Otanpa pari esimerkkiä. Jos työeläkkeellä olevan ja työntekijän vuositulo on noin 54 000 euroa, niin työntekijä maksaa siitä veroa keskimäärin 21,6 % ja eläkeläinen 32,8 %. Erotus 11,2 %. Jos molempien tulot ovat noin 97 000 euroa vuodessa, niin työntekijän vero on siitä on 28,2 % ja eläkeläisen 41,3 %. Ero 13,1 %.

Summa summarum. Edellä kertomani luvut kertovat, ettei tulevien eläkeläisten eläkkeitä tarvitse leikata ja että me nykyiset eläkeläiset maksamme vuosittain yli 10 % enemmän veroa kuin työntekijät saman suuruisesta vuositulosta.

KAUKO TUUPAINEN                                                                                          
talousneuvos, eläkeläinen                                                                       
                              

PS-blogi 1.2.2026

Lehtitietojen mukaan on ”Talouspolitiikan arviointineuvosto” leikkaamassa eläkkeitä.

Vuosikymmeniä eläkeasioita ja eläkemaksujen muutoksia seuranneena, ihmettelen neuvoston esityksiä. Syy selvisi, kun selvitin, keitä neuvostoon kuuluu. Jäsenet ovat kaikki ”kirjanoppineita” eli professoreja, joilta näyttää puuttuvan tavallisen kansalaisen ns. ”maalaisjärki”.

Neuvoston eräs peruste leikkauksiin on, että työeläkemaksuja ja työttömyysmaksuja voitaisiin alentaa heti. Olen samaa mieltä, mutta kyseisten maksujen alennukset voitaisiin tehdä ilman leikkauksiakin. Professorit eivät tiedosta, että eläkeyhtiöiden eläkevarat kasvoivat vuona 2024 sijoitustuottojen ansiosta lähes 2 miljardia euroa kuukaudessa eli 23,4 mrde vuodessa. Viime vuoden tulos tullee olemaan vieläkin parempi.

Eläkeyhtiöiden eläkevarojen tasearvo oli 30.9.2025 noin 279 mrde eli yli kolme kertaa enemmän kuin Suomen valtion tämän vuoden talousarvio. Kasvu on vuosikymmenien saatossa ollut rajua, sillä taseavo oli vuonna 1996 vain 36 mrde.

Professoreilta on unohtunut tieto siitä, ketkä ovat mahdollistaneet rahastojen peruspääoman.  Rahastojen kasvun ovat aikaansaaneet suuret ikäluokat ja yritykset, joiden maksuilla on eläkkeet maksettu. Mielestäni tämä on osoitus sukupolvien jatkuvasta oikeudenmukaisuudesta.

Haluan myös korostaa, että eläkkeet ovat saajalleen myöhennettyä palkkaa, samaan tapaan, kuin osuuskaupan bonukset ovat myöhennettyä alennusta.

Jos arviointineuvosto haluaa esittää jotain myönteistä, niin esitykseni on, että tekisitte ehdotuksen eläkeläisen lisäveron eli raippaveron (5,85 %) poistamiseksi. Tämä tarkoittaa sitä, että kun eläkkeensaajille on kohdistettu 5,85 %:n lisävero yli 47 000 euroa olevasta tulosta, on vastaava lisävero muilta tulonsaajilta vain 2 % yli 150 000 euron tulosta.

Otanpa lopuksi pari esimerkkiä. Jos eläkeläisen tai työntekijän vuositulo on noin 54 000 euroa, niin työntekijä maksaa siitä veroa 21,6 % ja eläkeläinen 32,8 %. Erotus 11,2 % . Jos molempien tulot ovat noin 97 000 euroa vuodessa, niin työntekijän vero siitä on 28,2 % ja eläkeläisen 41,3 %. Erotus 13,1 %.

Summa summarum. Esimerkit kertovat totuuden, jota professorit eivät näköjään tiedosta, että tällä hetkellä eläkkeellä olevat 1,6 miljoonaa työeläkeläistä ovat eläkkeensä aikoinaan maksaneet ja maksavat – siitä huolimatta – eläkkeestään vuosittain yli 10 % enemmän veroa kuin työntekijät samansuuruisesta tulosta.