Suur-Jyväskylän lehti, ke 24.9.2025

Jokin aika sitten oli maakuntalehdessä ilmoitus uusien asunto-osakkeiden myynnistä niin Jyväskylässä kuin muutamassa ympäristökunnassakin. Samanaikaisesti on mahdollisuus ostaa autokatososake (9 000–12 000 €) tai autopaikkaosake (3 000–6 000 €).

Kokemukseeni perustuen, kehotan asunto-osakkeen ostajia tutustumaan yhtiön yhtiöjärjestyksen pykälään, jossa todetaan autokatos- ja autopaikkaosakkeen omistajien vastuusta osallistua yhtiön asumis- ja tulevien peruskorjausten rahoituskustannuksiin. Yleensä vastikekerroin on 0,5 kertaa suurempi kuin asunto-osakkeen hoitovastike.

Mielestäni ei kuitenkaan ole oikein eikä edes kohtuullista, että parin-kolmenkymmenen vuoden kuluttua kyseisten osakkeiden omistajilta peritään samansuuruinen rahoitusvastike yhtiön asuntoihin liittyvistä investoinneista ja peruskorjauksista.

Miksi? Siksi, että niin autokatokset kuin autopaikatkin ovat erillään asuntorakennuksesta ja korotettu vastike riittää korvaamaan lumityöt autopaikoilla, lumien pudotukset autokatosten katoilta sekä lämmitystolppien sähkönkulutuksen.

Olisikin syytä saada yhtiöjärjestykseen lausuma, jonka mukaisesti autokatos- ja autopaikkaosakkeet eivät velvoita kyseisten osakkeiden omistajia osallistumaan asunto-osakeyhtiön tuleviin investointi- ja peruskorjausten kustannuksiin.

KAUKO TUUPAINEN
talousneuvos, eläkeläinen
Jyväskylä

Keski-Suomessa ovat useat kansalaiset ihmetelleet ja jopa kritisoineet, että mikseivät maakunnan edustajat käytä puheenvuoroja eduskunnan kyselytunneilla. Vastaus on hyvin yksinkertainen, kyselytunnit on tarkoitettu oppositiopuolueiden edustajille.

Istuva puhemies Jussi Halla-aho on onnistunut hyvin tehtävässään. Seurasin viimeisen kolmen kyselytunnin puheenvuorojen jakautumista TV 1:n lähetyksen aikana ja totesin seuraavaa: Puheenvuoroja käytettiin kaikkiaan 71 kpl, joista opposition edustajat käyttivät 84,5 % eli 60 kpl ja hallituspuolueiden edustajat 11 kpl.

Puhemies on onnistunut myös puheenvuorojen jakaantumisessa oppositiopuolueiden edustajien kesken, sillä demarit saivat kolmen kyselytunnin aikana 24 puheenvuoroa, keskusta 15, vasurit ja vihreät 9 ja Liike NYT 3 puheenvuoroa.

Yhtä asiaa rohkenen kritisoida ja se on opposition puheenvuorojen saman asian toisto, mikä ilmeni jälleen viime torstaina (25.9.), kun keskusteltiin hallituksen veropolitiikasta. Samaa asiaa kyseltiin hieman eri sanoin ja ihmeteltiin, miksi pääministeri vastaa aina lähes samoilla sanoilla. Ei ymmärretty, että hallituksella on vain yksi totuus asiasta kuin asiasta.

Mielestäni kyselytuntien elävöittämiseksi, puhemiehen tulisi sallia vain puolentusinaa kysymystä yhdestä ja samasta asiasta. Sen sijaan aiheita voisi olla useampiakin.

Sain aikoinaan läpi Eero Heinäluoman ollessa puhemies ajatukseni, että kyselytunnilla voitaisiin ministereiltä kysyä asiasta kuin asiasta. Tällöin lähes kaikki aitiossa istuvat ministerit joutuivat vastaamaan toimialansa kysymyksiin. Ilmeisesti esitykseni oli liian työläs ja se onnistui vain yhden kerran.

Palaan kirjoitukseni ensimmäiseen kappaleeseen. Keski-Suomesta on eduskunnassa 10 edustajaa, joista hallituspuolueiden edustajia vain neljä. On ymmärrettävää, etteivät nämä neljä saa useinkaan puheenvuoroa kyselytunnilla, koska eduskunnassa on yli sata halituspuolueiden edustajaa.

Toisaalta hallituspuolueiden puheenvuorot annetaan pääsääntöisesti puolueiden johtohenkilöille ja valiokuntien vetäjille. Toki puhemies – harkintansa mukaan – antaa puheenvuoroja myös riviedustajille.

Puheenvuorojen pituus on yksi minuutti. Ihmettelen sitäkin, kun puhujat pääsääntöisesti lukevat puheensa papereista, niin eivätkö he kykene testaamaan sen pituutta ennakkoon, jottei aika ylittyisi. Ministereille antaisin vastausaikaa jopa 1,5 minuuttia.
Kauko Tuupainen

Keski-Suomessa ovat useat kansalaiset ihmetelleet ja jopa kritisoineet, että mikseivät maakunnan edustajat käytä puheenvuoroja eduskunnan kyselytunneilla. Vastaus on hyvin yksinkertainen, kyselytunnit on tarkoitettu oppositiopuolueiden edustajille.
Istuva puhemies Jussi Halla-aho on onnistunut hyvin tehtävässään. Seurasin viimeisen kolmen kyselytunnin puheenvuorojen jakautumista TV 1:n lähetyksen aikana ja totesin seuraavaa: Puheenvuoroja käytettiin kaikkiaan 71 kpl, joista opposition edustajat käyttivät 84,5 % eli 60 kpl ja hallituspuolueiden edustajat 11 kpl.
Puhemies on onnistunut myös puheenvuorojen jakaantumisessa oppositiopuolueiden edustajien kesken, sillä demarit saivat kolmen kyselytunnin aikana 24 puheenvuoroa, keskusta 15, vasurit ja vihreät 9 ja Liike NYT 3 puheenvuoroa.
Yhtä asiaa rohkenen kritisoida ja se on opposition puheenvuorojen saman asian toisto, mikä ilmeni jälleen viime torstaina (25.9.), kun keskusteltiin hallituksen veropolitiikasta. Samaa asiaa kyseltiin hieman eri sanoin ja ihmeteltiin, miksi pääministeri vastaa aina lähes samoilla sanoilla. Ei ymmärretty, että hallituksella on vain yksi totuus asiasta kuin asiasta.
Mielestäni kyselytuntien elävöittämiseksi, puhemiehen tulisi sallia vain puolentusinaa kysymystä yhdestä ja samasta asiasta. Sen sijaan aiheita voisi olla useampiakin.
Sain aikoinaan läpi Eero Heinäluoman ollessa puhemies ajatukseni, että kyselytunnilla voitaisiin ministereiltä kysyä asiasta kuin asiasta. Tällöin lähes kaikki aitiossa istuvat ministerit joutuivat vastaamaan toimialansa kysymyksiin. Ilmeisesti esitykseni oli liian työläs ja se onnistui vain yhden kerran.
Palaan kirjoitukseni ensimmäiseen kappaleeseen. Keski-Suomesta on eduskunnassa 10 edustajaa, joista hallituspuolueiden edustajia vain neljä. On ymmärrettävää, etteivät nämä neljä saa useinkaan puheenvuoroa kyselytunnilla, koska eduskunnassa on yli sata halituspuolueiden edustajaa.
Toisaalta hallituspuolueiden puheenvuorot annetaan pääsääntöisesti puolueiden johtohenkilöille ja valiokuntien vetäjille. Toki puhemies – harkintansa mukaan – antaa puheenvuoroja myös riviedustajille.
Puheenvuorojen pituus on yksi minuutti. Ihmettelen sitäkin, kun puhujat pääsääntöisesti lukevat puheensa papereista, niin eivätkö he kykene testaamaan sen pituutta ennakkoon, jottei aika ylittyisi. Ministereille antaisin vastausaikaa jopa 1,5 minuuttia.
Kauko Tuupainen

PS-blogi: ti 2.9.2025
Maahanmuuton kustannusten minimointi on ollut eräs PS:n vaatimuksista jo vuosikymmenen ajan. Yksikään muu puolue ei ole asiasta huolissaan, vaikka kaikkien pitäisi tiedostaa sen kustannukset Suomen valtiolle.

Maahanmuuton kustannuksia ei ole valtion toimesta – kunnista puhumattakaan – haluttu selvittää, vaikka resursseja molemmilla instituutioilla luulisi siihen olevan. Kyse on pelkästä haluttomuudesta, koska muut puolueet eivät halua kustannuksista puhua.

Ainut henkilö, joka on tehnyt merkittävän työn kustannusten selvittämiseksi, on ollut KHT-tilintarkastaja Pauli Vahtera. Iltalehti uutisoi 6.3.2019 otsikolla:” Maahanmuutto maksaa Suomelle 3,2 miljardia euroa vuodessa”. Lehden jutusta ilmeni, että Vahteran laskelma (3,264 mrde) perustui 16 yksittäiseen menoerään, josta oli vähennetty sekä ansiotulo- että arvonlisäveron osuus.

Hän totesi myös, että humanitäärisen maahanmuuton menot ovat olleet vuosina 1990–2018 noin 46 mrde, ilman korkomenoja. Kun tiedetään, että humanitäärinen maahanmuutto ja kehitysapu on hoidettu velaksi ja jos velalle lasketaan 2 %:n vuotuinen korko, niin kyseiset menoerät ovat maksaneet vuosina 1990-2018 yhteensä 79 mrde. Se on peräti 76 % valtion velasta.

*****

Mitä Teemu Keskisarjan näkemykseen maahanmuutosta tulee, niin mielestäni hän otti – vanhaan sanontaan viitaten – ”sanasta miestä ja sarvesta härkää”. Teemu varmasti tiedosti, että hänen sanomaansa tartutaan ja niistä otetaan mittaa, ja että puheita voi joutua jopa katumaan tai vastaamaan. Teemu ei ole katunut, mutta on vastannut asiallisesti saamaansa kritiikkiin. Hyvä niin.

Mielestäni Teemu on sisäistänyt Suomen perustuslain 12 §:n 1. momentin sisällön, jossa todetaan, että ”Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennalta estämättä”.

Mielestäni voimakkaat puheet eivät aiheuta fyysistä vahinkoa kenellekään, joten niitä ei tulisi käsitellä Suomen valtion hallituksessa. Puoluejohdon ja rivijäsenten puheet ja teot kuuluvat ao. puolueen sisäiseen keskusteluun ja jos ne ovat ristiriitaisia ja puolueen sääntöjen tai päätösten vastaisia, niin silloin toimitaan puolueen sääntöjen mukaisesti.

Pääministeri Orpolle lähettäisin viestin vanhan sananlaskun sanoin: ”Paljon melua, vähän villoja”. Tuli mieleeni Itä-Suomen hovioikeuden presidentin Markku Arposen lausuma: ”Oikeusistuin ei voi tehdä ratkaisujaan sillä perusteella, suuttuuko joku tuomiosta tai nouseeko asiasta mediassa kohu”. Liittyy KHO:n ratkaisuun 6.6.2006, koskien eräälle jyväskyläläiselle virkamiehelle maksetun erorahan samasta kohusta.

Saman ajatuksen (Markku Arponen) tulisi koskea myös Orpon hallituksen päätöksiä yksittäisen kansanedustajan voimakkaasta puheenvuorosta, josta eräät poliitikot ovat vetäneet herneet nenäänsä.

KAUKO TUUPAINEN
ex. kansanedustaja, talousneuvos
Jyväskylä