Suur-Jyväskylän lehti ke 14.1.2026
Otsikon kysymys esitettiin minulle joulun alla, kun Keskisuomalainen uutisoi 15.12.2025 Keski-Suomen kuntien vuoden 2026 tuloveroprosenteista.
Jyväskylän prosentti on 8,10, kun Muuramessa se on 6,90. Toki Luhangassa, väkiluvultaan Manner-Suomen toiseksi pienimmässä kunnassa se on vain 5,90 %.
Sanomattakin on selvää, että yli 150 000 asukkaan kaupungissa on esimerkiksi liikuntaan ja kulttuuriin liittyviä merkittäviä kulueriä, joita pienemmissä kunnissa ei ole.
Esimerkiksi Jyväskylän Kaupunginteatterin nettomeno on ensi vuonna 5,531 miljoonaa euroa, Sinfoniaorkesterin 3,392, museoiden 5,990 ja kirjastojen 9,452 eli instituutiot yhteensä 24,365 miljoonaa euroa.
Kun summaan lisätään kaupungin osuus Jyväskylän seudun joukkoliikenteen kuluista 8,979 miljoonaa, niin menojen yhteismäärä nousee jo yli 33 miljoonaan euroon, mikä on kaupungin veroprosentilla mitattuna 1,1 prosenttiyksikköä.
Ei pidä myöskään unohtaa, että kaupunginteatterin peruskorjauksen aiheuttama hintalappu on yli 30 miljoonaa, josta aiheutuu tulevan 25 vuoden aikana 1,2 miljoonan euron vuosittaiset lisäkulut (poistot) tähän vuoteen verrattuna.
Tiedostan, että kaikissa pienissä kunnissa on vain yksi kirjasto, mutta Jyväskylässä niitä on vuonna 1980 valmistuneen Pääkirjaston lisäksi 13 kappaletta eri puolilla – pinta-alaltaan laajaa – kaupunkia. Toivon, että nykyiset valtuutetut varaavat Pääkirjaston peruskorjaukseen riittävät määrärahat ja säilyttävät sen nykyisellä paikallaan.
Lyseorakennukseen kohdistunut – historiallisesti typerä – vuonna 2013 tehty päätös on hyvä (lue: huono) esimerkki siitä, kun poliitikot eivät riittävästi perehdy päätöksen sisältöön ja sen tulevaan merkitykseen, vaan antavat rakennuksen rapistua.
Jotta Jyväskylä säilyttää perinteisen arvonsa niin kulttuuri- kuin liikuntakaupunkina, on kaupunkilaisten sopeuduttava siihen, ettei kaupungin veroprosentti tule koskaan olemaan maakunnan edullisin.
Jyväskylä on maakunnan pääkaupunki, jolloin sillä on velvollisuus tarjota kansalaisille kaupungin ja maakunnan historiaan, kulttuuriperinteeseen ja keskisuomalaisuuteen liittyviä palveluja. Tästä kaikesta huolehtii tasokkaasti ja asiantuntemuksella Keski-Suomen Museo.
Lopuksi totean, että Jyväskylän maine erinomaisena yliopisto- ja koulukaupunkina (yli 40 000 opiskelijaa) aiheuttaa tänä päivänä – työttömyyden takia – menoja, joita pienillä kunnilla ei ole, sillä niin akateemisen arvonimen kuin ammatillisen tutkinnon saaneet opiskelijat eivät useinkaan välittömästi työllisty.
KAUKO TUUPAINEN
entinen kaupunginvaltuutettu, talousneuvos
Jyväskylä