Keski-Uusimaa lehti 25.2.2026

Keski-Uusimaa lehti julkaisi 23.2. Juha Kanervan haastattelun, jonka otsikossa todettiin, että ”urheilua pitää voida myös kritisoida”.

Entisenä kotikyläni (Jyväskylä) urheilujohtajana, rohkenen ottaa kantaa Iivo Niskasen viimeisimpiin hiihtosuorituksiin.

Kysynkin, että onkohan Iivon harjoitusohjelma ollut hieman pielessä? Miksi? Siksi, että hän – omien sanojensa mukaan – on harjoitellut neljän vuoden ajan 4 500 tuntia ja tulos on nähty.

Luvuthan tarkoittavat (teoriassa) harjoittelua joka päivä (aret ja pyhät) keskimäärin kolme tuntia vuorokaudessa vuoden ympäri. Melkoista rääkkiä.

Toki tiedostan, että ”viimeisellä viidellä kympillä” syy oli sairaana hiihtämisestä, mutta sairastelua ja keskeytyksiä on Iivolle tapahtunut melko usein – männä lumilla.

Jos kaltaiselleni, tavalliselle tallaajalle, sanotaan, että ”huilaa päivä viikossa, sillä ihminen ei ole mikään kone”, niin sama pätee myös urheilun ammattilaiselle.

Toki ymmärrän senkin, että vedän tällä kommentillani ”mutkat suoriksi”, mutta jotain on  Iivon harjoitusohjelmassa pielessä.

Mitenkähän se, kuuden kultamitalin norjalainen hiihtäjä, on rautaisen kuntonsa hankkinut? Ei yksikään juoksu-urheilija tule voittamaan matkoja ”mailista maratoniin”, johon vastaavaan suoritukseen, hän hiihdossa kykeni.

KAUKO TUUPAINEN
nykyinen penkkiurheilija
Jyväskylä

Keski-Uusimaa lehti, to 12.2.2026

Eläkeläinen Pekka Patjas otti Kesi-Uusimaa lehden LYHYET palastalla 10.2.2026 kantaa niin Marinin kuin Orpon hallituksen velanottoihin. Huomaan, että hän ei tiedosta kummankaan hallituksen velanoton taustoja

Minäpä valaisen asiaa. Marinin hallitus otti vuosina 2019–2022 nettovelkaa 44 miljardia euroa, kun kahden edellisen hallituksen (Katainen & Sipilä) velanotto vuosina 2011–2018 oli yhteensä 30,4 mrde.

Marinin hallituksen hulvaton velanotto perustui osin siihen, että sitä sai jopa korottomana ja että vasurien (Arhinmäki) näkemys oli, että ”valtio ei maksa velkojaan pois”. Lisäksi Marinin hallitus kylvi miljardeja euroja suoritustilassa (selvitystila/konkurssiuhka) oleville yrityksille, jotka tuen loppuessa ajautuivat konkurssiin ja työntekijät ”kilometritehtaalle”.

 Velkarahaa uhrattiin yli 10 mrde turhuuksiin, josta HS kirjoitti 23.8.2023.

Orpon hallituksen viime vuoden velanotto 18,260 mrde, johtui paljolti kohonneista korkokustannuksista, jotka olivat 3,2 mrde.  Unohtaa ei pidä myöskään maahanmuuton ja EU:n lisääntyneitä kustannuksia ja merkittäviä panostuksia Suonen turvallisuuden lisääntymiseen.

 Kauko Tuupainen

Keskisuomalainen ti 03.02.2026

Jyväskylän kaupunginvaltuuston kokouksien yhteydessä on keskusteltu yksittäisten valtuutettujen käyttämien puheenvuorojen määrästä ja pituudesta. Keskisuomalainenkin on antanut runsaasti palstatilaa näkemyksille.

Keskusteluissa on kuitenkin unohtunut tärkein asia eli Suomen Perustuslain 12 §, jonka mukaisesti ”Jokaisella on sananvapaus, johon sisältyy oikeus ilmaista (muun muassa) mielipiteitä, kenenkään ennakolta estämättä”.

Jyväskylän kaupunginvaltuuston työjärjestykseen on otettu muun muassa määräys, jonka mukaan puheenjohtaja voi puuttua siihen, että puhuja pitkittää tahallisesti asian käsittelyä esimerkiksi toistamalla sitä, mitä aikaisemmissa puheenvuoroissa on jo esitetty.

On kuitenkin syytä korostaa, että kunnan päätösvaltaa käyttää aina asukkaiden valitsema valtuusto. Näin ollen valtuutetun oikeutta ilmaista mielipiteensä asiassa kuin asiassa ei voida hallintosäännön määräyksellä rajoittaa. Tästä näkemyksestä on KHO päättänyt 9.2.2000, T:248.

On kuitenkin mielestäni paikallaan, että kaupungin hallintosäännön liitteenä nro 1 olevaa valtuuston työjärjestystä muutetaan siten kuin valtuuston enemmistö haluaa. Tämä vaatii kuitenkin valtuuston päätöksen. Ei siis riitä, että valtuustoryhmien puheenjohtajat sopivat asiasta, koska ryhmä – puhumattakaan sen yksitäisestä jäsenestä – ei ole kuntalain mukainen kunnallinen toimielin. Näin ollen, sille ei voi siirtää kunnallista päätösvaltaa hallinnollisissa asioissa.

Lopuksi totean, että valtuuston puheenjohtaja Mauri Pekkarisella on laaja ja monipuolinen kokemus, niin kunnan, kuntayhtymän kuin eduskunnankin työskentelytavoista ja toivon, että hänen johdollaan ja asiantuntemuksella, valtuusto pääsee kaikkia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun hallintosäännön määräyksistä.

KAUKO TUUPAINEN
ex. kaupunginvaltuutettu ja reviisori
Jyväskylä