Arkisto : ‘Kolumnit’ Category

Kuntalakia muutettava!

torstai, helmikuu 4th, 2010

JYVÄSKYLÄN Kaupunkilehti ke 3.2.2010

Kuntalain mukaan valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Hallitus huolehtii kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä edustaa lakisääteisesti kuntaa.   Viimeinen sana on kuitenkin aina valtuustolla. Kunnan tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä kunnan alueella.

Viime aikoina on Jyväskylän kaupunginhallitus ottanut, kylläkin lain mukaan, käsiteltäväkseen useita perusturvalautakunnan lähes yksimielisesti päättämiä asioita. Haluan tietää, millä eväillä näin on menetelty? Se, että laki sallii lautakunnan simputtamisen, ei saa olla ainut peruste.

Valtuusto on valinnut keskuudestaan kaupunginhallituksen jäsenet ja perusturvalautakunnan selkeä enemmistö kuuluu myös istuvaan valtuustoon.  Heillä kaikilla on siis kaupunkilaisten antama valtakirja.  Katson kuitenkin, että lautakunnan jäsenillä on parempi tieto, taito, ammatti- sekä sektoriosaaminen kuin hallituksen jäsenillä. Tästäkään syystä en hyväksy hallituksen menettelytapoja.

Ehdotankin, että järjestöjen tilavuokrien maksuttomuus ja Kyllön väistötilojen sijaintikysymys tuodaan valtuuston päätettäväksi, koska kaupunkilaiset niistä molemmista meitä valtuutettuja kysymyksillään pommittavat.  Onhan kunnan tehtävä edistää asukkaiden hyvinvointia, ei heikentää sitä.

Olisiko kuntalakia muutettava siten, että hallitukseen ei valittaisi istuvia valtuutettuja lainkaan?  Tai jos valitaan, niin he menettävät valtuustopaikkansa hallituksessa olonsa ajaksi. Nythän on niin, että samat jepet esittelevät asiat valtuustolle ja ovat niistä myöhemmin päättämässä muiden valtuutettujen tapaan. Kunnallinen demokratia ei horjuisi, vaikka hallitus olisi nimetty valtuuston ulkopuoleltakin.

Menettely ei olisi uutta kunnallisessa päätöksenteossa, sillä esimerkiksi suurten kuntayhtymien hallituksissa ovat pääsääntöisesti eri henkilöt kuin valtuustoissa ja asiat tulevat kuitenkin hoidetuiksi. Samalla monet jääviysepäilyt ja -keskustelut jäisivät unholaan.

Toinen asia on kaupungin virkamiesten ja työntekijöiden osallistuminen kaupunginhallituksen ja lautakuntien työskentelyyn. Monet kaupunkilaiset ovat ottaneet minuunkin yhteyttä ja esittäneet, että lakia muutettaisiin siten, että henkilöstön mukanaolo evättäisiin. Minusta ajatus ei ole mahdoton, sillä pärjätäänhän ilman työntekijöiden osallistumista päätöksentekoon niin kuntayhtymien kuin seurakuntienkin hallinnossa.

Kunnan palkollisilta ei kuitenkaan, missään olosuhteissa, tule estää valtuustotyöskentelyyn osallistumista, jos kansa heidät sinne valitsee. Kaupunginhallitus ja lautakunnat ovatkin jo eri asioita, koska tunnettu hyvä veli, hyvä sisko ja hyvä toveri järjestelmä puree vielä tänä päivänäkin. Tästä on selkeitä näyttöjä mm. KettusPekan jutun käsittelyn yhteydessä.  Vanha sanonta: ”Ei korppi korpin silmää noki”, pitää paikkansa ainakin kotikyläni – Jyväskylän poliittisessa päätöksenteossa. Sen sijaan kaupungin palkollisilla olisi käyttöä kuntayhtymien valtuustoissa, hallituksissa ja lautakunnassa.  Siitä minullakin on henkilökohtaista kokemusta.

KAUKO TUUPAINEN, kaupunginvaltuutettu (PS) (lisää…)

Kaupunginhallitus asiantuntijana

keskiviikko, tammikuu 27th, 2010

Keskisuomalaisen mielipidepalsta ke 27.01.2010

Jyväskylän kaupunginvaltuusto on valinnut perusturvalautakuntaan 13 jäsentä, jotka yhtä lukuun ottamatta ovat myös kaupunginvaltuuston jäseniä. Kaikki jäsenet ovat tavalla tai toisella lautakunnan työhön vihkiintyneitä, osaavia ja vastuullisia päätöksentekijöitä.  Ihmettelenkin, millä eväillä kaupunginhallituksen oikeisto (kokoomus, keskusta ja vihreät) jatkuvasti puuttuu perusturvalautakunnan lähes yksimielisiin päätöksiin.

Lautakunta päätti viime vuoden lopulla, ettei sosiaali- ja terveyspalvelujen tiloja vuokraavilta yleishyödyllisiltä järjestöiltä peritä tilavuokria tulevaan kesään saakka.  Tämä päätös ei tyydyttänyt hallituksen oikeistosiipeä, vaan se siirsi päätöksenteon itselleen. Näin ”sosiaalisesti” kohtelee kaupunginhallitus kolmannen sektorin toimijoita.

Samankaltainen isännän käden jälki näkyi kaupunginhallituksen otteissa, kun hallitus viime maanantaina käsitteli Perussuomalaisten valtuustoryhmän aloitetta eläkejärjestöjen toiminnan tukemisesta. Aloitetta ei saatettu edes perusturvalautakunnan käsittelyyn, vaan valmistelu suoritettiin kaupunginkansliassa.  

Kyseisessä aloitteessa esitettiin, että perusturvalautakunta osoittaisi määrärahoistaan 40.000 euroa kaupungissa toimiville 41 eläkeläisjärjestölle.  Avustuksella voitaisiin maksaa esimerkiksi Tilapalvelun perimiä kohtuuttomia vuokria. Mutta ei, kun ei.  Perusteluksi hylkäykselle hallitus totesi, ettei valtuuston hyväksymää budjettia voi avata heti tilivuoden alussa. Pitäisi kaupunginkansliankin tiedostaa, että lautakunnan määrärahoista myönnettävä avustus ei ole budjetin avaamista.

Viimeinen niitti keskushallinnon itsekeskeisessä toiminnassa on kaupunginjohtaja Anderssonin ratkaisu siirtää perusturvalautakunnan Kyllön väistötiloja koskeva päätös kaupunginhallituksen käsittelyyn.

Pysyköön suutari lestissään eli annettakoon perusturvalautakunnan päättää sen toimivaltaan kuuluvat asiat ilman, että kaupunginhallitus ryhtyy niitä keskuudessaan peukaloimaan.  Toivoo

KAUKO TUUPAINEN

valtuustoryhmän puheenjohtaja (PS),Jyväskylä

Uimalatontin lahjoitus peruuntui

tiistai, tammikuu 19th, 2010

Keskisuomalaisen mielipidepalsta ma 18.01.2010

Useat kaupunkilaiset ovat ottaneet minuun yhteyttä, jotta selvittäisin maisteri Wolmar Schildtin lahjoittaman maa-alueen historian kaupungin uimalaitosta varten. Taustalla on ollut näkemys, ettei lahjoitusmaata nykypolvi voi kaavoittaa muuhun kuin uimalaitostoimintaa varten.

Olen tutkinut asian kaupunginarkiston työntekijöiden avustamana.  On totta, että maisteri Wolmar Schildt kirjoitti kirjeessään 1.7.1941 kaupungille seuraavaa: ”Poistaakseni erään ajankohtaisen puutteen ja samalla saadakseni järjestyksen aikaan omistamani Kortesuon rantamilla Tuomiojärvellä, pyydän saada lahjoittaa Jyväskylän kaupungille hehtaarin suuruisen alueen Taulumäen suksimäen alta, uimalaitosta varten.  Kun kaupunki tietämäni mukaan on jo muille puolille aluettaan järjestänyt uimapaikkoja, tulisi tämä palvelemaan lähinnä nisulalaisia.”

Kaupunginhallitus käsitteli asiaa kokouksessaan 11.7.1941, § 462 ja merkitsi asian tiedoksi. Samalla se päätti, että ”kun oli ilmeistä, ettei lahjoitettu 1 hehtaarin alue ollut riittävä kaupungin uutta uimalaitosta varten, jonka yhteyteen todennäköisesti tulisi laitettavaksi myöskin hiekkaranta, kaupunginhallitus päätti tiedustella, voisiko kaupunki sada ostaa noin yhden hehtaarin suuruisen lisäalueen Kortesuon kartanon toiselta omistajalta kapteeni Yrjö Schildtiltä.”

Kapteeni Yrjö Schildt tarjosikin 14.10.1941 päivätyssä kirjeessään noin hehtaarin suuruista maa-aluetta kaupungille 30 markan hintaan neliömetriltä. Kaupunginhallitus päätti 17.10.1941, § 634, että ”ottaen huomioon, että tarjottu lisäpalsta tulisi olemaan puistoaluetta ja ettei kaupunki sitä välttämättä tarvitse, kaupunginhallitus piti pyydettyä hintaa liian korkeana, joten tarjousta ei voi hyväksyä”.

Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 16.4.1943, § 73 antaa valtuutuksen ostaa Nisulan talon kantatilan ja 36 muuta sanottuun taloon kuuluvaa tilaa, yhteispinta-alaltaan 50,1362 hehtaaria. Kauppakirjan hyväksyi kaupunginhallitus kokouksessaan 17.5.1943, § 274.

Kaupungin uimalaitoksen paikkakysymys ratkesi kaupan myötä, samalla maisteri Wolmar Schildtin vuonna 1941 tekemä lahjoitus 1 hehtaarin suuruisesta tontista uimalaitosta varten peruuntui. Eli kaupungilla on oikeus kaavoittaa Tuomiojärven uimarannan ja entisen leirialueen maat parhaaksi katsomallaan tavalla.

KAUKO TUUPAINEN

  (lisää…)

Mikä valtuustotyössä oikein maksaa?

tiistai, tammikuu 5th, 2010

Jyväskylän Kaupunkilehden ”Lukijalta” –palstalla ti 5.1.2010

Jyväskylän Kaupunkilehti käsitteli viime vuoden lopulla Jyväskylän kaupunginvaltuuston kokouksia, niissä pidettyjen puheiden lukumäärää ja valtuustotyöskentelyn kalleutta. Jutussa todettiin mm., että perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja käyttävät runsaasti puheenvuoroja muihin valtuutettujen nähden. Miksi näin? Vastaan kysymykseen muutamalla kommentilla.

Olen todennut useissa valtuustoryhmien puheenjohtajien kokouksissa, että koska valtuuston suuret ryhmät (sdp. kokoomus ja kepu) päättivät yhdessä, ettei viime vaalien voittajille anneta yhtään merkittävää lautakuntapaikkaa, joudumme tuomaan äänestäjiemme terveiset julkisuuteen muilla tavoilla. Näitä tapoja ovat: valtuustoaloite, valtuustokysymys, puheenvuoro valtuustossa tai mielipidekirjoitus lehden palstoilla. Toisaalta ryhmämme – toistaiseksi – vaatimattomasta koosta johtuen, näkemystemme esittäminen on puheenjohtajien lisäksi sihteerimme Minna Mäkisen varassa. Pienemmissä kunnissa kuten Muurame, Saarijärvi ja Laukaa suuret ryhmät olivat merkittävästi avarakatseisempia luottamuspaikkojen jaossa perussuomalaisille.

Kun perussuomalaisten edustajia ei kelpuutettu lautakuntiin, niin kantojamme käsiteltäviin asioihin ei useinkaan ole saatu sanotuksi ennen valtuuston kokouksia, joten ne on tuotava siellä julki. Toisaalta edustamme näkemystä, että päätökset tehdään valtuustosalissa, ei suinkaan pienissä porukoissa suljettujen ovien takana.  Emme kuulu myöskään niihin ”nöyriin nyökyttelijöihin”, joita valtuustossa on jo nyt riittävästi.

Mitä kokousten kalleuteen tulee, niin suhtaudumme edelleen kriittisesti kunnalliseen puoluetukeen, jota maksetaan valtuustoryhmille tänä vuonna 500 euroa/valtuutettu eli 37.500 euroa vuodessa.  Ryhmämme mielestä parin vuoden takainen tuki eli 100 euroa/valtuutettu olisi ollut riittävä niin viime vuodelle kuin tällekin vuodelle. Tätä suuret valtuustoryhmät eivät kuitenkaan hyväksyneet.

Mitä jatkoon tulee, niin yritämme edelleenkin viedä valtuustossa eteenpäin niitä asioita, jotka liittyvät kaupunkilaisten perusturvaan eli jokapäiväiseen elämänmenoon. Tulemme olemaan jatkossakin kriittisiä ns. kerskainvestointeihin ja jatkuviin taksojen ja tariffien korotuksiin, jotka vaikuttavat asumiskustannuksien kohoamiseen. Toimintamme ”punainen lanka” verotuksessa on, että verot on kannettava maksukyvyn mukaan, ei suinkaan kaupunkilaisia piiloverottomalla, joka näyttää olevan suurten valtuustoryhmien toimintatapa. Hyvää alkanutta vuotta kaikille, toivottelee

KAUKO TUUPAINEN,  PS:n valtuustoryhmän puheenjohtaja

  (lisää…)

Jäitä hattuun Laajavuoressa

tiistai, tammikuu 5th, 2010

Keskisuomalaisen Mielipidepalstalla ti 5.1.2010

Ex. kaupunginjohtaja Pekka Kettunen myötäjuoksijoineen (sdp, kok ja kepun jäsenet kaupunginhallituksessa) ajoivat suositun Tuomiojärven leirintäalueen toiminnot alas vastoin kaupunkilaisten tahtoa.

Nyt Markku Anderssonin valtakaudella on liipaisimella Laajavuori moninaisine toimintoineen.  Ei passaa, joten jäitä hattuun. En ole kuullut yhdenkään virkamiehen perusteluja siitä, miksi Laajavuori pitäisi laittaa lihoiksi. Jos väitetään, ettei Laajavuoren toiminta ole kunnan peruspalvelua, niin ollaan tietyllä tavalla oikeassa.  Palvelut kuuluvat ns. massapalvelujen ryhmään, jonka tunnusmerkkejä ovat laaja asiakaspiiri, periaatteessa kaikkien käytettävissä ja palvelut ovat pääsääntöisesti ilmaisia.

Laajavuoren palvelut ovat vähintään samanarvoisia kuin kaupungin tukema JYPin kiekkotoiminta tai kaupungin kustantama teatteri- ja orkesteritoimintakin. Se, ettei Laajavuorta ole kehitetty viime vuosina johtuu kaupungin virkamiesjohdon ja sitä myötäilevän kaupunginhallituksen toimista tai paremminkin toimimattomuudesta.

Rohkenen näin sanoa, koska toimin 1970 ja 1980 luvuilla Laajavuoren Seurayhtymän johdossa useita vuosia ja laitoimme tuolloin alulle mm. nykyisen Laajari-motellin rakentamisen.  Laajavuoren hiihtoladut ja laskettelurinteet ovat niin nuorten kuin varttuneempien käytössä ja kokemuksesta tiedän, että kaikenlainen kuntoilu ja liikkuminen antavat virtaa myös minun ikäisille tallaajille.

Jos valtuutetut haluavat, niin Laajavuoren kunnostustöihin löytyy rahaa kaupungin vuosittaisista talousarvioista, sillä näyttäähän sitä löytyvän mm. Lutakon rakentamiseen ja kaupungintalokorttelin kehittämiseenkin. Kun näin ovat näreet, niin toivon, että Laajavuoren kaupittelijat laittavat jäitä hattuun ja vaalivat kaupunkilaisten kantavarallisuutta.

KAUKO TUUPAINEN, kaupunginvaltuutettu (PS) (lisää…)

Tonttimaa vähissä Jyväskylässä?!

torstai, joulukuu 17th, 2009

Korpilahti-lehti ke 16.12.2009 ja Keskisuomalainen to 17.12.2009

Kyllä ”Uudella Jyväskylällä” menee surkeasti kaavoitettavan tonttimaan riittävyyden suhteen kuntaliitoksista huolimatta.  Ymmärsin tonttipulan Kanta Jyväskylän aikana, kun kaupungin pinta-ala oli vajaa 106 km2, mutta nyt kun kaupungin pinta-ala on 11 kertainen eli 1.172 km2 , en enää asiaa sulata.  Miksi? Siksi, että laajasta maa-alasta huolimatta, kaupunginvaltuuston enemmistö osoittaa rakennuspaikkoja asukkaiden käyttämille viher- ja virkistysalueille, kuten Kuokkalan Tanhukaari  ja Kangasvuorentien ympäristö.

Totesin viime maanantaina valtuuston pöntöstä J.H. Erkon sanoin: ”joka niemeen, notkohon, saarelmaan kodin tahtoisin nostattaa”, että enää eivät riitä niemet, notkot, saarelmat ja rantatontit, vaan talonpaikkoja pitää ”tonttimaan puutteessa” osoittaa jopa 450 vuotta vanhalta pelloltakin.

Kyse oli tietenkin Korpilahden kaupunginosan Tikkalan kylän osayleiskaavan hyväksymisestä ja yhdeksän uuden rakennuspaikan osoittamisesta Iivarin peltoniitylle. Asia mutkistaa sekin. että peltojen lunastusasia on KHO:n käsittelyssä, mutta tämäkään seikka ei painanut valtuustossa, vaan pelto päätettiin osoittaa rakennusmaaksi, äänin 63 – 11.

Ihmettelen, että mistä Korpilahden Tikkalan kylään löytyy rakentajia, kun siellä on jo nyt 305 rakennuspaikkaa odottamassa ostajia? Uusia tontteja kaavoitetaan 218 kpl eli kaavan hyväksymisen jälkeen kylältä löytyy 523 rakentajalle ikioma tontti.

Kokemuksesta tiedän, että toimivan joukkoliikenteen saanti nykyisiinkin kaupunginosiin on vaikeaa, miten mahtaa homma pelittää Tikkalan kylän osalta? Saattaa – vihreiden vastustama – yksityisautoilukin lisääntyä, sillä olihan entisen Korpilahden kunnan työikäisten työpaikoista yli 25 prosenttia Jyväskylässä.

KAUKO TUUPAINEN

kaupunginvaltuutettu (PS)

Jyväskylä, Kuokkala

 

 

  (lisää…)

Oma ajattelu jyrätään ryhmässä

perjantai, joulukuu 11th, 2009

Keskisuomalaisen mielipidepalsta 11.12.2009

Kansanedustaja Aila Paloniemi (kesk) totesi mielipidekirjoituksessaan  10.12.2009 mm:

Hallitusryhmien kansanedustajien pitää tukea hallituksen esityksiä, olivatpa ne sitten yksittäisen edustajan mielestä hyviä tai huonoja. Ainoa poikkeus ovat ns. omantunnon kysymykset.”

Lausuma kuvastaa oikeistopuolueiden edustajien perimmäistä päätöksentekotapaa olipa kyse eduskuntatyöstä tai paikallisesta valtuustotyöskentelystä. Itsenäinen eli omaehtoinen ajattelu- ja päätöksentekotapa jyrätään ryhmäpäätösten toimesta. On siis aivan sama ketä kepulaista tulevissa eduskuntavaaleissa äänestää, koska kaikkien on oltava samaa mieltä asiasta kuin asiasta. Tuumii

Kauko Tuupainen
Jyväskylän Kuokkalasta

Kokouspalkkiot kyllä kelpaavat!

maanantai, joulukuu 7th, 2009

Keskisuomalainen 7.12.2009:

Kaupunginvaltuusto päätti 1.12.2008, vuoden 2009 talousarvion hyväksymisen yhteydessä, että ”Kaupunginhallitus tulee nimittämään alkuvuodesta poliittisen taloustoimikunnan, jonka tehtävänä on ehdotusten tekeminen talouden ja toiminnan kestäväksi tasapainottamiseksi valtuustokauden aikana”

Taloustoimikunnan nimitys vuosille 2009–2010 tapahtui kaupunginhallituksen kokouksessa 2.2.2009.  Toimikuntaan nimettiin kaupunginhallitus kokonaisuudessaan.  Lisäksi kokouksiin saa osallistua neljä valtuuston puheenjohtajiston jäsentä, neljä kaupunginjohtajaa sekä talousjohtaja, viestintäjohtaja, muutosjohtaja, kaupunginlakimies, kaupunginsihteeri ja henkilökunnan edustaja, yhteensä 29 henkilöä. (lisää…)

Kiinteistövero on piiloverotusta ja ”helppoa rahastusta”

tiistai, marraskuu 24th, 2009

Keskisuomalainen 24.11.2009

Jyväskyläläinen Heikki Pajunen kyseli tällä palstalla 23.11.2009 kiinteistöveron perusteita ja epäili sen olevan ”helppoa rahastusta”.  Sitähän se onkin. Minä kutsun sitä piiloverotukseksi. Kiinteistöverolla ei – lain mukaan – kuitenkaan kateta teiden aurauksia, kiinteistöjen lämmityksiä, ulkovalaistusta jne.

Kun kiinteistöverolaki tuli voimaan 1.8.1992 ja sitä sovellettiin ensimmäisen kerran v. 1993, moni omakotitalon omistaja huokaisi helpotuksesta. Vapauttihan se samalla kiinteistön omistajan ns. asuntotulon verotuksesta, joka muodostui monelle melkoiseksi henkilökohtaisten tulojen lisäykseksi. Puhuttiin jopa “mökkiläisten luksusverosta”. Kiinteistöveron voimaantulon myötä poistuivat myös katumaksu, manttaalimaksu ja kiinteistöjen harkintaverotus. (lisää…)

Valtuutetut vastatkoot vahingosta!

torstai, marraskuu 12th, 2009

 Suur-Jyväskylän lehti ke 11.11.2009

Jyväskylän entisen kaupunginjohtajan, DI Pekka Kettusen eroraha-asia on jälleen kaupungin hallintoelinten käsittelyssä. Asia oli esillä ensimmäisen kerran 8.12.2003, jolloin kaupunginhallitus hyväksyi Kettusen 260.000 euron suuruisen erorahasopimuksen yksimielisesti.

Sopimuksen euromäärää alennettiin hallituksen päätöksellä 19.1.2004 nykyiseen 200.000 euroon.

Päätöksen arvostelu ja kumoaminen alkoi samaisena päivänä, sillä valtuutettu Juhani Matilainen (kesk.) jätti valtuustoaloitteen, jossa hän esitti ”kuntalain mukaisen tilapäisen valiokunnan asettamista tutkimaan kaupunginhallituksen toimintaa  koskien Pekka Kettuselle maksettavaa erorahaa”.  Aloitetta käsiteltiin kaupunginhallituksen antaman selvityksen pohjalta kaupunginvaltuustossa 1.3.2004, jolloin valtuusto hyväksyi kaupunginhallituksen toimet äänestyksen jälkeen äänin 48 – 6, neljä tyhjää. Yksi valtuutettu oli poissa.

Jupakka on käynyt läpi hallinnolliset oikeusasteet (HO ja KHO), joissa molemmissa niin kaupunginhallituksen kuin -valtuuston enemmistön päätökset on todettu laittomiksi. Olen aiemminkin todennut, että kyse on politiikkojen selkeästä vitkuttelusta, vastuuttomuudesta ja osin myös ymmärtämättömyydestä.

On vitkuteltu mm. sillä seikalla, että onko kyse yksityisoikeudellisesta vai julkisoikeudellisesta sopimuksesta? Sanomattakin pitäisi olla selvää, että yksityishenkilön kanssa tehty sopimus on yksityisoikeudellinen. Ymmärtämättömyyden piikkiin laitan sen, ettei kukaan kannattanut minua, kun esitin valtuuston kokouksessa 15.1.2007, että ”kaupunki nostaa kanteen Pekka Kettusta vastaan Käräjäoikeudessa (KäO) ja vaatii takaisin laittomasti maksettua 200.000 euroa”.  Jos näin olisi menetelty, olisi selvinnyt sekin, minkälaiset mahdollisuudet kaupungilla olisi ollut erorahan takaisinsaamiseen. Jos KäO olisi antanut maksutuomion, kaupunki olisi saanut lisäaikaa takaisinperintään. Yleinen velan vanhenemisaikahan on kolme vuotta, mutta jos saatavalle saadaan tuomio, niin vanhenemisaika on viisi vuotta.

Prosessin aikana on puhuttu saatavan vanhenemisesta. Ihmettelen keskustelua, koska mitään juridista saatavaa ei ole edes olemassa. Sopimus Kettusen kanssa on kaupunkia sitova ja voimassa. Se olisi pitänyt viedä – esitykseni mukaisesti – KäO:n käsittelyyn v. 2007. Näin ei kuitenkaan tehty ”hyvä veli ja sisko” koalition vuoksi. Aikaa kului ja asiat vanhenivat.

Kaupunginvaltuusto myönsi kokouksessaan 6.6.2005 vastuuvapauden kaupunginhallitukselle vuodelta 2004 äänin 39 – 15, viisi tyhjää. Kun näin kävi, vastuu siirtyi – töpeksineeltä hallitukselta 39 valtuutetun kannettavaksi, koska he päätöksellään vapauttivat hallituksen virkavastuusta.  Valtuutettujen piti tietää, että hallituksen jäsenet olivat syyllistyneet kuntalain 40 §:n mukaiseen virheelliseen menettelyyn luottamustoimessaan, koska HO oli kumonnut aiemmin kaupunginhallituksen päätöksen kuntalain vastaisena.

Luottamushenkilö on toimessaan rikosoikeudellisessa virkavastuussa, joten katson 39 valtuutetun syyllistyneen virka-aseman väärinkäyttöön, joka on rangaistava teko.  Rangaistuksen mahdollisuudesta voi välttyä, jos he yhteisvastuullisesti korvaavat kaupungille Kettusen saaman nettoansion eli 120.000 euroa.

KAUKO TUUPAINEN

kaupunginvaltuutettu (PS), tilintarkastaja

Jyväskylän Kuokkala