Suur-Jyväskylän lehti, ke 30.6.2021

Ehdotin viime vuoden lokakuussa toimittamassani PerusÄssä ilmaisjakelulehdessä, että eräänä tavoitteena – kustannussyistä – olisi lautakuntien kokoa pienenennettävä 13 henkilöstä 11 henkilöön. Kaupunginhallituksen kokoon en ottanut kantaa.

Nyt on vaalit pidetty ja valtuustopaikkajako selvinnyt. Demarit ja kokoomus saivat 13 valtuutettua, Vihreät 12, Keskusta ja Perussuomalaiset 9, Vasemmisto 7 ja Kristilliset 4 valtuutettua.

Jos ehdotukseni toteutuisi, niin, 11-jäsenisten lautakuntien poliittinen koostumus olisi todella mielenkiintoinen, sillä demarit, kokoomus, vihreät, keskusta ja persut saisivat lautakuntiin kukin kaksi edustajaa ja vasemmisto yhden.

Näin ei kuitenkaan tule käymään, sillä lautakunnat pysyvät 13 jäsenisinä, jolloin sekä demarit että kokoomus saavat- D`Hondtin laskentakaavan mukaisesti – kaksi viimeistä paikkaa eli kolme edustajaa.

Kauko Tuupainen
Jyväskylä

Perussuomalaisten Blogi- palstalla, ti 1.6.2021 ja Keskisuomalainen, pe 4.6.2021 sekä Suur-Jyväskylän lehti, ke 9.6.2021

Jos ja kun sote-uudistus saadaan eduskunnassa päätökseen, niin hyvinvointialueille siirtynee 1.1.2023 noin 173 000 työntekijää kunnista, kuntayhtymistä ja sairaanhoitopiireistä. Työnantajien määrä vähenee samalla lähes kolmesta sadasta 21:teen.

Entisenä – erään Jyväskylässä toimineen – KTV:n ammattiosaston puuhamiehenä, minua kiinnostaa se, mitä tapahtuu nykyisille viran- ja toimenhaltijoille sekä työntekijöille hyvinvointialueille tapahtuvan siirron jälkeen?

Olen tietoinen, että Kuntatyönantajat (KT) ja pääsopijajärjestöt ovat viime vuoden keväällä alustavasti sopineet kolmesta työ- ja virkaehtosopimuksesta: sote-sopimus, lääkärisopimus ja hyvinvointialueen (maakunta) yleinen sopimus.

Tiedostan, että uudistuksen eräänä tärkeänä tavoitteena on kustannusten alentaminen ja minimissään kustannusten merkittävä hillintä, niin helpointa on saada säästöt aikaan henkilökunnan selkänahasta.

Sanomattakin on selvää, että satojen sote- ja kymmenien pelastustoimen järjestäjien tippuminen 21:teen aiheuttaa vähennyksiä ensisijaisesti hallintohenkilöstössä. Tästäkin syystä myös ay-liikkeen on oltava koko prosessin ajan tarkkana ja valvoa jäsentensä uudelleen sijoittumista työelämään.

Lopuksi totean, että mistä muodostuvat Sote-uudistuksen säästöt, kun jo nyt on arvioitu, että palkkojen harmonisointi- ja ICT-kustannukset ovat lähes 1,2 miljardia euroa.

KAUKO TUUPAINEN
talousneuvos, eläkeläinen

Perussuomalaisten Blogi-palsta, la 22.5.2021, Keski-Uusimaa lehti, ke 17.6.2021 ja Keskisuomalainen ke 14.7.2021

SDP:n puheenjohtaja Sanna  M a r i n  nosti muutama päivä sitten esille kunnallisverotuksen progressiivisuuden  Syytä onkin, sillä nykyinen verotuskäytäntö on kaukana kuntalaisten oikeudenmukaisesta verotuksesta. Myös kunnallisveroa on syytä periä kuntalaisten maksukyvyn mukaisesti.

Useat kunnat nostavat vuosittain perimiään taksoja, tariffeja ja kiinteistöverojaan pitääkseen kunnallisveroprosentin tietoisesti alhaalla. Menettely ei tee oikeutta pienituloisille eläkeläisille, työttömille eikä muille vähävaraisille.

Kun puhutaan liennytyksestä, niin mielestäni sitä olisi pieni- ja keskituloisten kansalaisten nettotulojen lisääminen. Tämä onnistuisi parhaiten muuttamalla kunnallisvero progressiiviseksi. Ei ole oikein, että Manner-Suomen korkeimmalla kunnallisverokunnalla Halsualla on kunnallisvero 23,50 % ja mm. Jämijärvellä, Reisjärvellä ja Teuvalla 22,50 %, kun halvin kunta Kauniainen selviää 17,00 prosentilla. Kalleimman ja halvimman ero on 6,5 prosenttiyksikköä.

Edustan näkemystä, että jos palkka tai eläke on vaikkapa 30 000 euroa vuodessa, niin siitä tulisi maksaa saman verran veroa kunnalle, olipa verovelvollisen asunto, Helsingissä, Jyväskylässä, Jämijärvellä, Järvenpäässä tai Kurikassa.

Valtionverotuksen alaraja on tällä hetkellä 18 600 euroa. Vastaavan kaltainen alaraja tulisi asettaa myös kunnallisverotukseen. Se voisi olla vaikkapa suuruusluokkaa 16 000 euroa, jolloin esimerkiksi omaishoitajat ja muut todella pienituloiset saisivat nykyisen palkkatulonsa verottomana.

Kunnallisverotuksen progressiivisuuden myötä siirtyisimme kohti oikeudenmukaisempaa verotusta, perusteena verovelvollisen tulot eli todellinen maksukyky. Tämä edellyttää kuntien verotuskäytännön radikaalia muutosta. Olen tietoinen, että verotuksen efektiivisyydestä johtuen, myös kunnallisverotus on jo nyt osittainen progressiivinen, joten siirtymistä astetta ylöspäin eli täydelliseen progressiivisuuteen on todellakin syytä harkita.

*****

Kuntaverotuksen progressiivisuus tekisi oikeutta myös lähes 1,5 miljoonalle työeläkkeellä oleville, jotka tällä hetkellä maksavat 8 – 10 prosenttiyksikköä korkeampaa veroa kuin työssä olevat henkilöt saman suuruisesta tulosta.

Esimerkiksi Jyväskylän tuloveroprosentin ollessa 20 %, niin työelämässä olevat maksavat todellisuudessa kuntaveroa 3 – 4 prosenttiyksikköä vähemmän eli 16 – 17 prosentin mukaisesti. Tämä johtuu siitä, että kunnallisveron perusvähennykset kohdistuvat lähinnä työelämässä oleviin henkilöihin.

KAUKO TUUPAINEN
talousneuvos, eläkeläinen

Perusuomalaisten Blogi-palstalla, to 20.5.2021

Kysyn tätä siksi, kun tiedän, että Suomen Perustuslain 32 §:ssä todetaan kansanedustajan esteellisyydestä mm. seuraavaa: ”Kansanedustaja on esteellinen osallistumaan valmisteluun ja päätöksentekoon asiassa, joka koskee häntä henkilökohtaisesti.”

Kysymykseni liittyy vuoden 2019 joulukuussa käytyyn eduskunnan äänestykseen, jossa esitettiin epäluottamusta eräälle Suomen lakeja rikkoneelle ministerille.

Eduskunta antoi ministerille luottamuksen äänin 110 – 79, poissa 10. Äänestykseen osallistui myös ministeri, jonka luottamuksesta äänestettiin. Toistan kysymykseni: Onko ministerillä erilainen esteellisyyssäännöstö kuin kansanedustajalla?

KAUKO TUUPAINEN
ex. tilintarkastaja
Jyväskylä

Perussuomalaisten Blogi, ma 10.5.2021 ja Suur-Jyväskylän lehti, ke 26.5.2021 ja Perussuomalainen lehti nro 6-7/2021

Järkipuhe ja hyvätkään perustelut eivät mene perille Suomen hallituspuolueiden eduskuntaryhmille. Uskotaan, että 750 miljardin euron elvytyspaketti (390 mrde avustuksina ja 360 mrde lainoina) pelastaa paitsi Suomen, myös koko Euroopan talouden. Asia aukeni kaikille kansalaisille, jotka seurasivat tiistaina 11.5.2021 suoraa TV-lähetystä Eduskunnasta.

Hallitus on jatkuvasti kertonut, miten elpymispaketti on ainutkertainen ja toistumaton toimenpide.  Se on kiistänyt, etteivät EU:n jäsenmaat joutuisi vastaamaan toistensa veloista.

Todellisuudessa asiat ovat aivan toisin. Olen tietoinen, että jopa valtiovarainministeriössä on arvioitu, ettei EU:n elpymispaketti elvytä Suomen taloutta.

Hallitus on sen sijaan luottanut eduskunnan suuren valiokunnan ja EU:n oikeuspalvelun arvioihin, ettei paketti olisi EU:n perussopimusten vastainen. Sanomattakin on selvää, että EU rikkoo räikeästi omia sääntöjään. Kyse on EU:n perussopimuksen artiklasta 310, jonka mukaisesti EU:n tulot ja menot on oltava tasapainossa. Lisäksi EU:n artikla 125 kieltää jäsenmaita ottamasta vastuuta toisten jäsenmaiden veloista.

Poliittisesti tarkoituksenmukaista näyttää olevan uskotella kansalle, että tässä nyt ollaan ainutkertaisen ja kertaluontoisen asian edessä. Ne, jotka vähänkin seuraavat EU-asioita ja ovat niihin syvällisesti perehtyneitä, tietävät, mistä on kyse.

Olen lukenut mediasta EU:n komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskisin ja talouskomissaari Paolo Gentilonin sanoneen  EU:n elvytyspaketin olevan  pysyvä ratkaisu. Myös Euroopan keskuspankin EKP:n johtokunnan jäsen, italialainen ekonomisti Fabion Panetta onkirjoittanut, että paketti voi olla prototyyppi tuleville yhteisille fiskaalisille instrumenteille.

Toistuvaan toimenpiteeseen eli toiseen pakettiin viittaa myös Italian pääministeri Mario Draghian ja Ranskan presidentti Emmanuel Macronian puheet väljentää budjettikuria. Molemmat ajavat EU:n yhteisiä joukkolainoja ja yhteistä budjettia, jolla vaikeuksiin joutuneita jäsenmaita voitaisiin nykyistä paremmin tukea.

Edellä kertomieni faktojen perustella EU:n elpymisrahasto on iso askel kohti EU:n tulonsiirtounionia ja liittovaltiota. Kansalaisiltamme ei ole kysytty mitään, vaikka perussuomalaiset ovat tätäkin asiaa yrittäneet saada aikaiseksi kansalaisaloitteen avulla, jonka eduskunta hylkäsi kokouksessaan 11.5.2021.

KAUKO TUUPAINEN
Jyväskylä

Suur-Jyväskylän lehti, ke 28.4.2021

Jyväskylän kaupungin kaupunkirakennelautakunnan käsittelyyn on tulossa mm. Kuokkalan asukkaita koskeva Kalonin asemakaavan muutos.

Kuokkalan kaupunginosassa asuu tällä hetkellä yli 18 000 asukasta, joiden palveluja on kaupungin toimesta kurjistettu, mm. lakkauttamalla Kuokkalan terveysasema. Myös Kuokkala-taloa ei kaupunki rakenna aiemmista lupauksistaan huolimatta. Nyt kaupunkirakennelautakunta on viemässä eteenpäin ns. Kuokkalan Kalonin asemakaavan muutosta.

Tärkeää on, että Tahkonkaaren puoleiseen taloon tulevat riittävät kokoontumistilat Kuokkalassa toimiville yhdistyksille, järjestöille ja asukkaille. Tämä tarkoittaa kalustetun kokoontumistilan lisäksi asianmukaista keittiötä, WC-tiloja sekä riittäviä kaapistoja kokoustiloja käyttäville yhteisöille. Esittämäni asia on monen paikallisen asukkaan toive, jonka toteutumista esitän.

KAUKO TUUPAINEN
Kuokkalasta

Keski-Uusimaa lehti, su 25.4.2021

Mielestäni – fiksuna miehenä pitämäni – oikeuskansleri Pöysti on ”suuressa auttamisen halussaan” tehnyt virkatoimia, jotka eivät kuulu hänen toimenkuvaansa.

Sen sijaan mm. jo 19.10.2020 eli puoli vuotta sitten tekemäni ajankohtainen tutkintapyyntöesitykseni on edelleenkin vastausta vailla.

Olen jättänyt Suomen oikeuskanslerille alla olevan tutkintapyynnön (teksti lyhennettynä):

”Arvoisa oikeuskansleri. Entisenä tilintarkastajana ja reviisorina sekä eduskunnan tarkastusvaliokunnan työhön osallistuneena ihmettelen, ettei kaikkia voimassa olevia säädöksiä ja sääntöjä noudateta Suomen valtioneuvostossa.

Todetaanhan voimassa olevan perustuslain 2 §:n 3 momentin mukaisesti, että ”Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia”.

Haluan kysyä Teiltä arvoisa oikeuskansleri, että onko oikein, että Suomi (hallitus) – yhtenä EU:n jäsenmaana – ei piittaa siitä, että EU rikkoo räikeästi omia sääntöjään. Kyse on EU:n perussopimuksen artiklasta 310, jonka mukaisesti EU:n tulot ja menot on oltava tasapainossa. Lisäksi EU:n artikla 125 kieltää jäsenmaita ottamasta vastuuta toisten jäsenmaiden veloista.

Tiedän, että oikeuskansleri valvoo valtioneuvoston toimien lainmukaisuutta. Pyydänkin, että tutkitte, perustuuko edellä kertomieni lainojen takaaminen eli EU:n jäsenmaiden monenvälinen sopimus ns. kansainvälisiin velvoitteisiin Suomen valtion ja EU:n välillä?

Jos se perustuu, niin se vaatii Perustuslain 94 §:n 2. momentin ja 95 §:n 2. momentin mukaisesti 2/3 enemmistön eduskunnan suorittamassa äänestyksessä – annetuista äänistä.

Onhan kyse ”Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävästä toimivallan siirrosta Euroopan Unionille”.

KAUKO TUUPAINEN
Jyväskylä

Keski-Uusimaa lehti, ke 7.4.2021

Tunnen Jaakko Kuuselan yli 50 vuoden takaa ja pidin häntä jo silloin keskivertoa parempana demarina. Siksi ei ole mielestäni oikein, että eräät henkilöt arvostelevat häntä nimimerkkien takaa.

Mikäli yksityiseen henkilöön kohdistuva kritiikki on paikallaan, mutta sitä on syytä antaa kirjoittajan omalla nimellä.

Kuusela näyttää kuitenkin olevan ulkona – eduskunnan enemmistön tapaan – yli 1,5 miljoonaa työeläkeläistä koskevassa ns. taitetun indeksin poistamisasiassa.

Taustaa mielipiteelleni. Nykyinen työeläkelaki tuli voimaan heinäkuussa 1962.

Tällöin ajatus oli, että eläkettä maksetaan 40 prosenttia eläkkeelle jäämishetken palkasta. Samalla päätettiin, että työeläkettä korotetaan vuosittain samalla prosentilla kuin palkkojakin. Vuonna 1975 eläkeprosentti nostettiin 60 %:een.

Ensimmäinen heikennys työeläkkeisiin tuli jo vuonna 1977, kun eläkkeitä ei nostettukaan samalla prosentilla kuin palkkoja. Toimittiin päinvastoin eli eläkkeitä leikattiin.  Tällöin puhuttiin ns. puoliväli-indeksistä.

Toinen heikennys tuli vuoden 1996 alusta, jolloin siirryttiin nykyiseen ns. taitettuun indeksiin ja jälleen eläkkeitä leikattiin.

Toistan jälleen kerran, että me työeläkkeellä olevat yli 1,5 miljoonaa kansalaista olemme vauhdittamassa kansantalouttamme.

 Meitä on kuitenkin valtion toimesta petetty raskaasti, sillä myöhennettyä palkkaamme eli eläkettämme on leikattu jo kahdesti.

 Eläkkeet eivät ole vuosikymmenien saatossa nousseet samalla prosentilla kuin palkat. Sen sijaan lähes miljoona työeläkeläistä maksaa edelleenkin sekä työeläke- että työttömyysvakuutusmaksua lähes 10 prosenttia korkeamman verotuksen muodossa kuin palkansaajat samasta tulosta. 

Edellä kertomani menettely on ristiriidassa voimassa olevan Perustuslain yhdenvertaisuuspykälän (6 §) kanssa.

Siinä todetaan: ”Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.”

Maksukykyä eläkeyhtiöillä kyllä olisi, sillä onhan yhtiöiden taseissa tälläkin hetkellä varoja 225 miljardia euroa ja kasvu jatkunee keskimäärin 7 miljardin euron vuosivauhdilla.

Ihmettelen, että mihin perustuu ETK:n julistama ”mahtava eläkkeiden nousu”. Todellisuudessa – verotuksen muutoksista johtuen – monen eläkeläisen nettoeläke on viime vuosina jopa pienentynyt.

 On myös syytä muistaa, että lähes 500 000 eläkeläisen eläke oli viime vuonna alle 1 250 euroa kuukaudessa.

 Ainut hyvä puoli asiassa on, että työeläkelaitosten varat toimivat eräänlaisina finanssipolitiikan puskureina ja mahdollistavat valtion edullisen lainansaannin.

KAUKO TUUPAINEN
talousneuvos, eläkeläinen
Jyväskylä

Suur-Jyväskylän lehden mielipidesivulla ke 17.3.2021

Vihreiden kuntavaaliehdokas Karijoki nosti esille perussuomalaisten kuntavaaliteemoja tiedostamatta, mitä ne tarkoittivat. Minäpä valistan. Totta kai asiat on laitettava tärkeysjärjestykseen.

Perussuomalaisten päämääränä on edistää kuntien talouden rakentamista vahvaksi ja kilpailukykyiseksi. Tämä tarkoittaa, että työntekoa ja yrittämistä kunnioitetaan ja kansallista itsemääräämisoikeutta ei heikennetä. Suomalaisten arvojen ja kulttuurin puolustaminen on vaatimuksemme myös EU:ssa. 

Maahanmuutto ja sen aiheuttamat kustannukset kunnille johtuvat paljolti eduskunnan päätöksistä. Jos Vihreiden ministeriryhmä haluaa esityksensä mukaisesti Suomeen 80 000 uutta maahanmuuttajaa ja heidät sijoitetaan Suomen kuntiin, niin toki siitä aiheutuu merkittävät kustannukset kunnille. Tätä kustannusta eivät vihreätkään halunneet Jyväskylän osalta selvittää.

Myös valtakunnallinen ilmastopolitiikka heijastuu peruskuntiin. Siinäkin tarvitaan suhteellisuuden tajua. Kuntien ei tarvitse rasittaa talouttaan ja kuntalaisten lompakkoa vihreiden ylimitoitetuilla ilmastotavoitteilla.

Maan hallitus, jossa vihreät ovat mukana, näyttää päättäneen tehdä autoilusta hankalan pelkästään aatteellisista näkökohdista. Bensan ja dieselin hinnankorotuksilla ei kaupunkilaisten jokapäiväistä elämää helpoteta.

Sanomattakin on selvää, mihin hallituksen slogan: ”Osta kolme – maksa kuusi” johtaa.

Vanha sanonta: ”Kun antaa pirulle pikkusormen, se vie koko käden”. Hallitus on sanonut, ettei Suomi voi jäädä elvytyspaketin ulkopuolelle, koska se merkitsisi eroa EU:sta. Voinen kysyä, etteikö tämä tarkoita,  ettei Suomi voi jäädä tulevaisuudessakaan vastaavien pakettien ulkopuolelle, koska se merkitsisi eroa EU:sta.  Näillekin miljardeille olisi käyttöä KotiSuomen kunnille – myös Jyväskylälle.

”Suomi takaisin” tarkoittaa mm. sitä, että Suomi on perussuomalaisille maailman tärkein maa. Suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi on meille tärkeää ja se, että lastemme ja lastenlastemme kelpaa elää itsenäisessä Suomessa vielä vuosikymmenien jälkeenkin.

Jyväskylä on mm. upea kulttuuri- ja liikuntakaupunki. Sellaisena me perussuomalaiset haluamme sen myös pysyvän, toki kustannukset tiedostaen.  Siksikin asiat täytyy laittaa tärkeysjärjestykseen.

KAUKO TUUPAINEN
Jyväskylä

Perussuomalaisten Blogi-palstalla to 4.3.2021 ja Keski-Uusimaa lehti ma 29.3.2021, Suur-Jyväskylän lehti ke 14.4.2021

Kuten tunnettua Suomen hallitus on osaltaan hyväksynyt EU:n 750 miljardin euron (mrde) elvytyspaketin, josta avustusten osuus on 390 mrde.

Perimmäinen syy näyttää olleen Italian valtion huonosti hoidettu talous. Kun yksikään EU-maa ei näyttänyt vihreää valoa Italian lainapyynnöillä, se joutui turvautumaan mm. Venäjän ja Kiinan apuun.

Italian pankkikriisistä huolestui ensimmäisenä Ranska, jonka pankit olivat luotottaneet merkittävästi Italian pankkeja. Ranskan presidentti kääntyi Saksan liittokanslerin puoleen ja niinhän siinä kävi, että Saksa käänsi kelkkansa ja hyväksyi EU:n sääntöjen vastaisen toiminnan. Kieltäähän EU:n perussopimus velan ottamisen EU:n talousarvion katteeksi. Lainojen otoilla kierrettiin EU:n jäsenmaksujen huima korotus.

Törkeintä ”ilmaisen rahan jaossa” on se, että avustuksia saavat ne maat, jotka ovat jo vuosien ajan hoitaneet talouttaan kehnosti. Avustusten ”punainen lanka” oli torjua Koronan ongelmia, ei tukea maita, jotka ovat törkeää lievemmin rikkoneet EU:n yhteisiä pelisääntöjä.

Olisiko näiden maiden tulorahoitusta parannettavissa niin, että Italia nostaisi ALV-prosenttiaan vaikkapa Suomen tasolle ja jäädyttäisi suunnitelmat alentaa muita veroja. Espanja voisi toimia samoin ja unohtaa suunnitelmat perustulosta ja lyhennetystä työajasta.

Sanomattakin on selvää, mihin hallituksen slogan: ”Osta kolme – maksa kuusi” johtaa.

Hallitus rehvastelee Suomen vakaalla taloudella. Ihmettelen tykönäni, että miksi?  Ovathan mm. Suomen talousluvat olleet jo vuosia heikommat kuin muilla nettomaksajilla, kuten mm. Saksa, Ruotsi ja Tanska. Olisiko syynä, että tuen eräänä perusteena on BKT per capita luku? Tämän luvun käytön hyväksyminen oli merkittävä moka hallitukseltamme.

Vanha sanonta: ”Kun antaa pirulle pikkusormen, se vie koko käden”. Hallitus on sanonut, ettei Suomi voi jäädä elvytyspaketin ulkopuolelle, koska se merkitsisi eroa EU:sta. Voinen kysyä, etteikö tämä tarkoita sitä, ettei Suomi voi jäädä tulevaisuudessakaan vastaavien pakettien ulkopuolelle, koska se merkitsisi eroa EU:sta. Tämä on vakaa mielipiteeni paketin kertaluonteisuudesta.

KAUKO TUUPAINEN
talousneuvos, eläkeläinen