Perussuomalaisten Blogi-palsta la 23.10.2021, Keski-Uusimaa lehti su 24.10.2021 ja Itä-Häme lehti ti 26.10.2021

Demarinuoret syyttivät mediassa Kimmo Kiljusta sanomalla: ”Ikääntyvän väestörakenteen ja pienenevien ikäluokkien vuoksi käsillä on tilanne, jossa eläkemenot ovat pysyvästi maksutuloja suuremmat”.

Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder taas totesi (Erno Laisi/Uutissuomalainen): ”Eläkevarat 180 miljardia. Eläkevastuut 600 miljardia. Indeksin muutos tyhjentäisi rahastot. Sanomme siis ei”.

Tällä tasolla liikkuu niin nuorten kuin vanhempienkin ajatusmaailma. Toinen ei edes tiedä, kuinka suuret ovat eläkevarat ja kumpikaan ei ymmärrä, että rahastot ovat syntyneet pääasiassa nykyeläkeläisten maksamien eläkemaksujen sijoitustuottojen ja sen säästön turvin, minkä eläkkeensaajat ovat hävinneet taitetun indeksin vuosittaisen eläkeleikkauksen kautta.

Myös keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Juha Pylväksen väite, että ”indeksimuutos hyödyttäisi erityisesti suurta eläkettä saavia”, ei pidä paikkaansa. Eikö siis muka prosentuaaliset palkankorotukset hyödytä enemmän suuri- kuin pienituloisia. Mielestämme tasokorotus, jolla saatettaisiin kunkin eläke sille tasolle, millä se olisi, jos taitettua indeksiä ei olisi otettu lainkaan käyttöön, olisi kaikkien kannalta oikeudenmukaisin ratkaisu.

Pitää myös tiedostaa, että eläkkeensaajista 48,3 %:lla on nettoeläke maksimissaan 1 292 euroa kuukaudessa. Tasokorotuksen suurin vaikutus kohdistuisi juuri tähän ryhmään. Eihän vuonna 2020 eläkkeelle jääneen noin 1 900 euron keskieläkkeen saajaa tasokorotus koskisi juuri lainkaan.

Vihreiden Emma Kari on ulkona asiasta, väittäessään, että ”taitetusta indeksistä luopuminen asettaisi eläkejärjestelmän maksutaakkaa nykyistäkin enemmän nuorten harteille”. Tilanne on aivan päinvastainen, sillä osin ”tämän hetken eläkeläisten” ansiosta on rahastoissa rahaa 241 miljardia euroa eli lähes neljä kertaa Suomen valtion budjetti. 

RKP:n Anders Adlercreutz epäilee myös eläkerahastojen kestävyyttä ja siksi puolue ei kannata indeksimuutosta.

Ymmärrämme, että Paavo Lipposen sateenkaarihallituksen (SDP, Kok, Vas, RKP ja Vihr.) aikaansaama työeläkkeiden heikennys on kova pala myös istuvalle hallitukselle, mutta nyt kun ”työeläkkeiden kassa” on kunnossa, voitaisiin jotain tehdä niiden eläkeläisten hyväksi, jotka ovat olleet omalla panoksellaan rahastoa kartuttamassa.

Eläkekeskustelusta näyttää täysin puuttuvan tietoisuus pääomasta ja sen tuotosta. Vuonna 1995 rahastojen pääoma oli 35,4 miljardia ja tällä hetkellä 241 miljardia euroa.

Vuosien 1998 – 2020 eläkelaitosten keskituotto (5,6 %) kasvattaa tämän hetken pääomaa 13,5 miljardia euroa vuodessa, joten tasokorotuksen toteuttaminen ei olisi syömässä eläkerahastoja lainkaan. Päinvastoin ne kasvaisivat entisestään

KAUKO TUUPAINEN, talousneuvos Jyväskylä

PAAVO JAUHIAINEN, kauppaneuvos Siilinjärvi

Keski-Uusimaa lehti, su 24.10.2021

On erinomainen asia, että Kimmo ja minä pystymme keskustelemaan asioista ilman turhaa nokittelua eli lähes herrasmiesmäisesti.

Totean aluksi KU-lehden kommenttiin 14.10.2021: ”Kuka ajatusta eniten ja ensin on esittänyt”, että Kimmo Kiljunen ja 85 336 muuta kansalaista jättivät jo kymmenen vuotta sitten eli 24.9.2015 kansalaisaloitteen otsikolla: ”Työeläkeindeksin palauttaminen palkkatasoindeksiksi”.

Tämä edistyksellinen aloite tyrmättiin kaikkien edustaryhmien toimesta myöhemmin eduskunnassa. Puolueet uskoivat enemmän työeläkeyhtiöiden ”asiantuntijoideni” tarinoita kuin punnittua puhetta ja tekstiä.

Mitä Kimmon kirjoitukseen (K-U 19.10.) otsikolla ”Työeläkkeiden nostotavoite ei ole vaalipolitikointia” tulee, niin kommentoin sitä seuraavasti.

OIen tietoinen Kimmon ja yhdeksän muun edustajan 4.9.2019 jättämästä lakialoitteesta (La 7/2019) sekä Kiken ja 24 muun edustajan 4.10.2019 allekirjoittamasta lakialoitteesta (LA 9/2019)).

Lakialoitteiden ero oli siinä, että Kike ja knit halusivat ensisijaisesti esittää ”puoliväli-indeksin soveltamista kaikkiin alle 1 500 euroa/kk saaviin pienituloisiin eläkkeisiin eli parantaa pienituloisten eläkeläisten taloudellista asemaa”.

Sinun aloitteesi oli merkittävästi laajempi ja siten hinnakkaampi. Ymmärtääkseni siksi persut eivät olleet mukana neljän demarin, kahden vasurin ja kokoomukselaisen sekä yhden vihreän ja kristillisen allekirjoittamassa lakialoitteessa.

Nyt kun molemmat suuret puolueet olette samalla linjalla eli pienituloisten työeläkeläisten asialla, niin suosittelen yhteistyötä – molemmille puolueille –  asian eteenpäin viemiseksi.

KAUKO TUUPAINEN
talousneuvos, eläkeläinen

Perussuomalaisten Blogi-palsta, pe 15.10.2021 ja Keski-Uusimaa lehti , su 17.10.2021 ja Keskisuomalainen, to 21.10.2021 sekä Itä-Savo, ti 19.10.2021 ja Itä-Häme ma 25.10.2021

Arvostamani Suomen Senioriliikkeen perustaja ja ensimmäinen puheenjohtaja, kansanedustaja Kimmo Kiljunen on 22 muun demarikansanedustajan kanssa jättänyt kirjallisen kysymyksen Eduskunnan puhemiehelle, koskien pienten työeläkkeiden tarkistamista.

Hyvä niin.  Jotta kysymyksen teosta ei jäisi yhdellekään suomalaiselle politiikan teon makua näin hyvinvointialuevaalien (lue: maakuntavaalit) alla, niin kehottaisin ottamaan yhteyttä perussuomalaisten johtoon. Miksi? Siksi, että kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa ja 25 muuta perussuomalaisten kansanedustajaa on jo pari vuotta sitten eli 4.10.2019 tehneet lakialoitteen (LA 9/2019 vp) samasta asiasta.

Lakialoitteessa esitetään puoliväli-indeksin soveltamista kaikkiin työeläkkeisiin aina 1 500 euroon saakka. Tarkoituksena on erityisesti pienituloisten eläkeläisten taloudellisen tilanteen parantaminen.

Aloitteen toteuttaminen on paikallaan, sillä se lisäisi pienitulosten eläkeläisten ostovoimaa ja samalla yhteiskunnan verotulot kasvavat. Työeläke on todellakin myöhennettyä palkkaa, samaan tapaan kuin osuuskaupan bonus on myöhennettyä alennusta.

Työeläkeyhtiöiden herrat ovat huolissaan työeläkerahastojen riittävyydestä, mutta he ovat tyystin unohtanet rahastojen vuosittaiset sijoitustuotot ja niiden myötä rahastojen vuosittaiset kasvut.

Työeläkerahastoissa oli vuonna 1995 pääomaa 35,4 miljardia ja tämän vuoden syyskuussa 241 miljardia euroa. Yhden prosentin tuotto kasvattaa rahastoja 2,4 miljardia ja neljän prosentin tuotto 9,6 miljardia euroa vuodessa, joten rahastoista voidaan irrottaa muutama miljardi pienituloisten eläkeläisten eläkkeiden tarkistamiseen.

Kaikkien eläkeläisten puolesta toivon päätöksiä, en selvityksiä.

KAUKO TUUPAINEN
talousneuvos, eläkeläinen

Perussuomalaisten Blogi-palsta, la 18.9.2021, Keski-Uusimaa lehti, ma 20.9.2021 ja Suur-Jyväskylän lehti, ke 6.10.2021

Istuva hallitus ei näytä tiedostavan finanssipolitiikan alkeita, vaan noudattaa ex. ministeri Paavo Arhinmäen (vas) neuvoa, jonka mukaisesti velkaa ei tarvitse maksaa takaisin.  Kuolleena syntynyt ajatus.

Valtion ensi vuoden talousarvio tullee olemaan noin 65 miljardia euroa (mrde). Valtiokonttorin neljännesvuosikatsauksen 2/2021 mukaan, valtion bruttovelanotto on tänä vuonna ollut 38,6 mrde ja netto 14,4 mrde, joten valtion lainojen takaisinmaksut, lyhennykset ml. pääomatappiot ovat olleet 24,2 mrde. Eli velaksi on eletty ja velkarahalla on rahoitettu ja rahoitetaan jatkossakin juoksevia menoja.  Bruttovelan määrä on yli puolet valtion vuosittaisesta talousarviosta.  

On syytä myös muistuttaa, että Hallituksen esityksen (HE 99/2021 vp) mukaan Suomella on aiemmin kertyneitä vastuita EU:ssa 51,1 mrde, josta summasta on maksettava vaadittaessa melkoinen siivu eli 14,2 mrde. Tästä huolimatta on istuvan hallituksen finanssipoliittinen slogan: ”Osta kolme – maksa kuusi” eli rahaa työnnetään jatkossakin eteläisen Euroopan hulttiomaille vastoin EU:n omia säännöksiä.

Myönnän, että osa Marinin hallituksen ottamasta velasta (elokuu 2021 mennessä 11,95 mrde) on käytetty Koronan torjuntaan, koska parempaa keinoa ei yksikään puolue ole kyennyt esittämään. Kritisoin kuitenkin sitä, että vaikka elpymistä on tapahtumassa, niin velkaa otetaan jälleen lisää – tässä vaiheessa – lähes 7 mrde.

Tiedostan, että Suomen ns. negatiivisella korolla saamat miljardilainat ovat edullisia, mutta tämä ei niinkään johdu maamme hallituksesta, vaan meidän työeläkkeellä olevien osin rahoittamista työeläkerahastoista. Rahastot ovat kasvaneet vuodesta 1995 (36,4 mrde) tämän vuoden syyskuuhun mennessä 241 miljardiin euroon.

Työeläkerahastojen ansiosta kansainvälisen luottoluokittajan S&P Global Ratingsin luokitus on tällä hetkellä Suomen valtion pitkäaikaiselle velalle AA +

KAUKO TUUPAINEN
talousneuvos, eläkeläinen
Jyväskylä

Keski-Uusimaa lehti, to 16.9.2021

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra on eri yhteyksissä ottanut kantaa Suomen valtion maksamaan ulkomaan kehitysapuun ja maahanmuuton kustannuksiin. Hän on kritisoinut niiden suuruutta. Olen samaa mieltä.

Kehitysapuun käytetään tänä vuonna 1,245 ja maahanmuuttoon noin 3,2 miljardia euroa (tilintarkastaja Pauli Vahteran laskelma vuodelta 2019).

Suomen väkiluku on noin 5 537 000 eli kehitysapuun käytetään keskimäärin noin 225 euroa ja maahanmuuttoon 578 euroa per suomalainen – vauvasta vaariin.

Edellä olevaan viitaten, olen laskenut, Keski-Uusimaa lehden levikkialueelta, että Järvenpään asukasmäärän ollessa noin 44 200 henkilöä, kustannukset ovat järvenpääläisille – kehitysavun osalta – 9,9 miljoonaa euroa, Keravan osalta (asukaslukuun suhteutettuna) 8,4 me, Tuusulan 8,6 me ja Nurmijärven 9,3 me.

Vastaavasti maahanmuuton osalta voit laskea kotikuntasi asukkaiden kustannusosuuden kertomalla asukasmäärän 578 eurolla.

Kerron tämän siksi, että jos vaikkapa kehitysapu perittäisiin – YLE-veron tapaan – erillisverotuksena, niin kansalaiset nousisivat barrikadeille. Näin ei tule tapahtumaan, sillä kehitysapukin katetaan valtion holtittomalla lainanotolla. Sanon holtittomalla, koska valtiokonttorin tiedotteen 2/2021 mukaan valtion bruttovelanotto on tänä vuonna ollut jo 38,6 miljardia euroa.

Vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja ja ministeri Paavo Arhinmäki lausahti reipas vuosi sitten Kansan Uutisten haastattelussa, ettei Suomen valtion tarvitse maksaa lainojaan pois, vaan otetaan uusia lainoja entisten tilalle. Ilmeisesti Suomen hallitus on omaksunut saman ajattelutavan eli me elämme ”kädestä suuhun”.

KAUKO TUUPAINEN

Perussuomalaisten Blogi-palstalla to 19.8.2021, Keski-Uusimaa lehti, ma 23.8.2021 ja Suur-Jyväskylän lehti ke 1.9.2021

Eduskunta teki vuonna 2012 yksimielisen päätöksen Yleisradioverosta, jonka suuruus on tällä hetkellä 163 euroa. Hyvä niin. Heikkous on se, että se on – pääsääntöisesti – saman suuruinen niin köyhälle kuin rikkaallekin.

Suomen kehitysavun määrä on tällä hetkellä 1,245 miljardia euroa. Maahanmuutto maksaa Suomelle 3,2 miljardia euroa vuodessa ainoan julkisuuteen tulleen laskeman mukaisesti (tilintarkastaja Pauli Vahtera 2019).

Perussuomalaiset ovat kritisoineet – jo useita vuosia – molempia kustannuksia. On helppoa ja yksinkertaista maksaa maksuja, kun ne eivät ole yhdenkään yksityishenkilön ”omasta pussista”, vaan ne maksetaan Suomen valtion velkarahalla.

Monikaan ei tiedosta sitä, että valtio on ottanut tänä vuonnakin uutta velkaa 38,6 miljardia euroa ja kuitannut sillä mm. vanhoja velkojaan. Elämme siis ”kädestä suuhun”.

Tässä maamme taloudellisessa tilanteessa on syytä tiedostaa, missä mennään. Jos Suomen maksama kehitysapu maksatettaisiin YLE-veron tapaan kaikkien suomalaisten (5 537 116 asukasta) toimesta, niin jokainen suomalainen – vauvasta vaariin – maksaisi sitä 225 euroa. Tällöin 3-lapsisen perheen vero olisi vuodessa 1 125 euroa ja 5-lapsisen perheen 1 575 euroa.

Vastaavasti maahanmuuton osuus olisi 578 euroa per Suomen kansalainen eli lapseton aviopari maksaisi sitä 1 156 euroa vuodessa.

Olen varma, että YLE-veron kaltainen erillisvero nostaisi kaikki suomalaiset barrikadeille, sillä tieto lisää tuskaa.  En suosittele sitä, mutta suosittelen, että hallituspuolueet ”näkevät metsän puilta” eli kyse on muustakin kuin kansainvälisestä solidaarisuudesta.

KAUKO TUUPAINEN
Jyväskylä

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla ti 17.8.2021

Maakuntalehden mukaan (Ksml 11.8.2021) Keuruun Sähkö Oy on ostamassa omia osakkeitaan mm. Fortum Power and Heat Oy:ltä ja ostot rahoittaakseen myymässä omistamansa sähkönsiirtoverkot sijoittajille.

Omien osakkeiden osto on mielestäni järkevää, mutta sähkönsiirtoverkon myynti ei sitä ole. Miksi? Siksi, että sijoittajien vaatima ROI eli sijoitetun pääoman tuottoaste vaihtelee 10 – 15 prosentin välillä. Tuntuisi järkevämmältä, että Keuruun kaupunki rahoittaisi osakeoston edullisella pitkäaikaisella lainalla.

EKP: n mukaan lainojen korot pidetään alhaalla vielä useita vuosia, joten ne ovat alhaiset myös Suomessa.

Sähkösiirtoverkkojen omistaja hinnoittelee siirtomaksut itsenäisesti ja maksuilla on sama ominaisuus kuin rakennusten tonttien vuokrilla eli ne pakkaavat nousemaan lähes vuosittain.

Edellä kertomani perustuu niihin omakohtaisiin kokemuksiin, jotka olen saanut Jyväskylän Energia Oy:n osakekannan myyntiaikeista 1990-luvulla ja mediassa kerrottuihin ALVA Oy:n osakkeiden myyntiin jokin aika sitten.

KAUKO TUUPAINEN
Jyväskylä

Perussuomalaisten Blogi su 15.8.2021, Keski-Uusimaa-lehti ti 17.8.2021

Oppositiopuolueet (kokoomus ja perussuomalaiset) ovat useaan kertaan todenneet, ettei Suomi voi jatkaa jatkuvalla velanotolla. Olen samaa mieltä.

Valtionvarainministeri Annika Saarikko (kesk) on kertonut, että valtion velanotto pienenee vuoden 2021 budjetoituun verrattuna 7,6 miljardia euroa (mrde).  Hyvä niin, mutta olisin kansalaisena halunnut tietää, kuinka paljon valtio tullee ottamaan – kaiken kaikkiaan – velkaa ensi vuonna.

Valtionkonttorin neljännesvuosikatsauksen 2/2021 mukaan bruttovelanotto on tänä vuonna ollut 38,6 mrde ja netto 14,4 mrde, joten valtion lainojen takaisinmaksut, lyhennykset ml. pääomatappiot ovat olleet 24,4 mrde.

Edellä esittämäni luvut tarkoittavat sitä, että valtio on ottanut velkaa – tähän mennessä – 60 % hyväksytyn talousarvion määrästä. Se on paljon. Elämme siis vuodesta toiseen velaksi, ottamalla uutta velkaa aiempien sitoumusten hoitamiksesi.

Vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja ja ministeri Paavo Arhinmäki lausahti reipas vuosi sitten Kansan Uutisten haastattelussa, ettei valtion tarvitse maksaa lainojaan pois. Ne ottavat uusia lainoja entisten tilalle. Ilmeisesti Suomen hallitus on omaksunut saman ajattelutavan.

Valtion velka oli tämän vuoden heinäkuun lopussa 129,530 miljardia euroa eli 23 326 euroa per asukas, joten sen kasvusta tulisi myös hallituksen olla huolissaan.

KAUKO TUUPAINEN
Jyväskylä

Perussuomalaisten Blogi-palsta, to 12.8.2021

Päästessäni ”Isossa jytkyssä” Arkadianmäelle lakeja säätämään vuonna 2011, toisti silloinen puheenjohtaja Timo Soini useaan kertaan, etteivät Perussuomalaiset ole poliittisesti oikealla eikä vasemmalla, vaan pääsääntöisesti oikeassa ja askeleen edellä vanhoja puolueita. Olen samaa mieltä edelleenkin.

Ei oikeistopuolueen sääntöjen 2 pykälässä sanota mm. seuraavaa: ”Puolueen, piirin ja yhdistyksen päämääränä on kristillis-sosiaaliselta pohjalta koota yhteen ne väestöryhmät, joiden etujen ajamisesta ja tasavertaisesta sosiaalisesta ja taloudellisesta sekä yhteiskunnallisesta asemasta ei ole oikeudenmukaisesti huolehdittu.

Näitä kansalaisryhmiä ovat: lapsiperheet, eläkeläiset, työttömät, pien- ja perheyrittäjät, pienipalkkaiset toimihenkilöt, virkamiehet ja työntekijät, opiskelijat sekä maa- ja metsätalouselinkeinon harjoittajat.”

Eivät oikeistopuolueet ole tehneet – perussuomalaisten tapaan – 4.10.2019 lakialoitetta työntekijäin eläkelain 98 §:n muuttamisesta, koskien ns. taitetun indeksin muutosta enintään 1 500 euroa/kk eläkettä saaville työeläkeläisille. Tämä tarkoittaisi heidän osaltaan paluuta ns. puoliväli-indeksiin.

Perussuomalaiset ovat myös esittäneet ns. Viron yritysmallin kaltaista toimintatapaa yrittäjyyteen kannustamiseksi. Tällöin yritysten voitosta verotetaan vasta silloin, kun voittovaroja nostetaan yrityksestä ulos. Onhan Suomen yrityksistä noin 90 % alle kymmenen hengen mikroyrityksiä, jotka työllistävät lähes neljänneksen koko maamme työvoimasta.

Toivon, kun en – koronan vuoksi ja riskiryhmään kuuluvana – tule Seinäjoen puoluekokoukseen, että puheenjohtajaehdokkaat eivät julkisesti kieltäisi yhteistyöhalukkuuttaan demarien kanssa.

Onhan perussuomalaisilla sääntöjensä ja puolueen viime eduskuntavaaliohjelman mukaan lukuisia yhteisiä tavoitteita demarien kanssa.

Jos ja kun me perussuomalaiset saamme vaalivoiton tulevissa eduskuntavaaleissa, niin silloin on kyettävä muodostamaan hallitusohjelma myös demarien kanssa.

Lopuksi toivon yli 50 vuoden poliittisella kokemuksella, että perussuomalaiset ovat edelleenkin myös vähäväkisen kansan puolella, kuten sääntöjemme 2 § kertoo.

KAUKO TUUPAINEN
talousneuvos, eläkeläinen
www.tuupainen.net

Suur-Jyväskylän lehti, ke 4.8.2021

Olen keskimääräistä innokkaampana kaupunkilaisena pohtinut viimeksi pidettyjä kuntavaaleja myös eläkeläisten vinkkelistä.

Jyväskylän kaupungin tämän vuoden talousarvion mukaan, meitä kaupunkilaisia on noin 144 600, joista yli 65 vuotiaita 27 530 eli 19 %.

Viime kuntavaaleissa oli äänioikeutettuja 116 874, joista yli 65 vuotiaita oli 23,6 % eli lähes neljäsosa kaikista äänestykseen oikeutetuista.  Kaupunginvaltuustoon valittiin 9 eläkeläistä, kun suhteellinen osuus olisi ollut 15 valtuutettua.

Tutustuin Keskisuomalaisen Kuntavaaliliitteeseen, mikä julkaistiin 25.5.2021. Siinä olleiden puolueiden yhteisten vaalimainosten perusteella totesin, että eläkeläinen tai emeritus titteliä käytti kaikkiaan 74 ehdokasta. Eniten eläkeläisehdokkaita oli demareilla, keskustalla ja vasemmistolla, kullakin puolueella 18. Neljänneksi eniten oli kokoomuksella 11 ja sen jälkeen vihreillä ja kristillisillä 3, perussuomalaisilla 2 ja SKP:llä 1.

On tietenkin erinomainen asia, että uusia ehdokkaita nousi valtuustoon lähes puolet, mutta kyllä kokemustakin tarvitaan tulevina vuosina. Pitkään valtuustotyössä mukana olleena voin sanoa, että niin ammatillinen kuin yliopistollinenkin tutkinto on hyväksi, mutta paras koulu politiikassa on kuitenkin ”elämänkoulu”. Tässä koulussa oppii ainakin sen, ettei tehtyjä virheitä kannata toistaa, niistä on otettava opiksi.

Olisiko nyt valtuustotyöstä ”sivuun jääneiden” eläkeläisten paikka tulevassa aluehallinnossa?  Minusta olisi. Siirtyyhän ensi vuoden alussa pidettävien vaalien jälkeen sosiaali- ja terveystoimi sekä pelastustoimi uusille päätöksentekijöille. Jyväskylän kaupungin maksuosuus on – siirtyvistä toiminnoista – tämän vuoden talousarviossa yli 492 miljoonaa euroa.

Uudessa luottamustoimessa tarvitaan sitä kuuluisaa maalaisjärkeä, jota voitaneen kutsua myös kaupunkilaisjärjeksi. Tehtävässä tarvitaan myös tietoa, taitoa, kokemusta ja näkemystä. Tätä kaikkea löytyy politiikasta kiinnostuneiden eläkeläisten joukosta. Oletko samaa mieltä? Kyselee

KAUKO TUUPAINEN
Jyväskylä