Keskisuomalaisen mielipidepalstalla, pe 31.01.2020

Jyväskylän kaupungin omistaman energiayhtiön (ALVA Oy) osakkeiden myynnissä ei ole kyse pelkästään vesilaitoksesta. Yhtiön tase lähentelee tuhatta miljoonaa euroa ja sen omistuksessa on mm. kaksi suurta lämpövoimalaa (Keljon- ja Rauhanlalahti) sekä neljä öljyllä toimivaa varalämpövoimalaitosta (Kuokkala, Savela, Varikko ja Rauhanlaht)i.

Kaukolämpöverkostoa on kantakaupungin alueelle rakennettu 482 kilometriä sekä Tikkakoskelle 9,9 km ja Korpilahdelle 8 km.  Erikokoista sähköverkostoa on – maan alla – 1 342,4 km, josta 0,4 kv:n osuus on 70,6 %.

Asukkaillemme tärkeä vesilaitos ja sen verkosto on myös hinnakas, sillä onhan sitä rakennettu Jyväskylään, maalaiskuntaan ja Korpilahdelle vuosien saatossa yhteensä 2 073 km, josta puhtaan veden osuus on 866 km, jäteveden 882 km ja hulaveden 325 km.

Yksityiskohtaisempia tietoja taseesta sekä ALVA-yhtiön osakkeiden myynnistä saavat kaupunkilaiset torstaina 6.2.2020 klo 17.00 alkaen Kaupunginkirjaston Unonsalissa. Tilaisuuden alustajana toimii kaupunginjohtaja Timo Koivisto, kommentoimassa Jyväskylän suurimpien valtuustoryhmien ”kellokkaat”.

KAUKO TUUPAINEN
Jyväskylä

Kymen Sanomat ti 14.1.2020, Perussuomalainen-lehden Blogi pe 17.1.2020 ja Keski-Uusimaa lehti la 29.2.2020

Vaikuttaa siltä, etteivät kaikki ymmärrä sitä, mitä populismi tarkoittaa. Alun alkaen ”populismi” oli vuonna 1929 syntynyt ranskalainen kirjallinen suuntaus, joka kuvasi kansanelämää realistisesti.

Populismi on kansan suosioon perustuva demokratiakäsitys, jonka vastakohta on elitistinen eli byrokraattinen demokratia, jota mm. kok, sdp ja kepu harrastavat.

Populistisen demokratian mukaisesti kansalaiset haluavat edustajikseen henkilöitä, jotka ajattelevat asioista samaan tapaan kuin he itse ajattelevat. Kansalaisilla ja perussuomalaisilla on useista asioista samankaltaiset näkemykset, mielipiteet ja kokemukset. Sen osoittaa selkeästi persujen tämänhetkinen gallup-kannatuskin.

Nykyisten vallanpitäjien (lue: hallitus) harrastama elitistinen eli byrokraattinen demokratia lähtee siitä, että he ovat tietävinään, mitä kansa haluaa. He käyttävät mielellään eri alojen asiantuntijoita ja kalliita konsultteja todistaakseen kansalaisille olevansa oikeassa.

Kun hallituksessa istuvien ministerien poliittinen kokemus on melko ohutta, he joutuvat ammentamaan tietonsa kymmeniltä erityisavustajilta ja valtiosihteereiltä. Toisaalta hyvä niinkin, muuten valtiolla menisi nykyistäkin kehnommin.

KAUKO TUUPAINEN
talousneuvos, eläkeläinen
Jyväskylä

Keskisuomalainen, to 2.1.2020

Kuten Keskisuomalaisen uutisoinnista on ilmennyt, Jyväskylän kaupunki on myymässä omistamansa energiayhtiön osakkeita. Eräänä syynä on pidetty yhtiön pitkäaikaisten lainojen määrää ja niistä aiheutuvia riskejä tulevaisuudessa.

Tilanne ei kuitenkaan ole ollut kaupungin ja kaupunkilaisten kannalta niin paha kuin taseiden perusteella näyttää. Siksi lyhyt katsaus menneisyyteen:

Jyväskylän Energia Oy perustettiin kaupunginvaltuuston kokouksessa 11.11.1996. Perustamisen jälkeen allekirjoitettiin kauppakirja kaupungin ja yhtiön välillä 30.12.1996. Kauppakirjan mukaan kaupunki myi omistamansa energialaitoksen verkostoineen perustetulle yhtiölle 520 miljoonalla markalla (87,458 M€).

Kauppahinta hoidettiin siten, että yhtiön maksettavaksi siirrettiin kaupungin lainoja 200 Mmk (33,638 M€) ja kaupunki merkitsi liikkeelle laskemansa 320 Mmk:n (53,820 M€) debentuurilainan, jonka koroksi omistaja määräsi 7,8 %.

Myöhemmin yhtiölle pakkomyytiin kaupungin vesilaitos (Jyväskylän Vesi) räikeään150 miljoonan euron ylihintaan. Kaupunki myönsi yhtiölle saman suuruisen lainan 5,9 %:n korolla.

Toteutettujen kuntaliitosten jälkeen yhtiö joutui ostamaan myös Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden vesilaitokset huikeaan 63 miljoonan euron ylihintaan, jonka kaupunki lainotti perien jälleen korkoa 5,9 %. Sanon räikeään, koska kaupungin omien pitkäaikaisten lainojen painotettu keskikorko oli tuolloin vain 3,01 %.

Ei energiayhtiöllä mene niin huonosti kuin julkisuudessa on kerrottu. Konsernin vuoden 2018 voitto oli 9,990 M€. Sitä ennen oli omistajalle (kaupunki) maksettu korkeakorkoisen debentuurilainan korkoa 8,9 M€ ja osinkoja 4 M€.

Jos ja kun energiayhtiön 30 osakkeesta osa myydä sijoittajalle, niin ennepitkää myydään kaikki osakkeet ja tapetaan ”lypsävä lehmä”. Kun Joulupukkia ei ole, niin ostaja saattaa perustaa tyttärekseen holding-yhtiön, mikä ostaa velkarahalla osakkeet. Tämän jälkeen Holding-yhtiö fuusioidaan Alvaan ja kaupunkilaiset joutuvat maksamaan kolmannen kerran vuonna 1902 perustetun energiayhtiönsä.

Kun kaupungin myöntämä korkeakorkoinen debentuurilaina erääntyy maksettavaksi 29.12.2020, niin se kannattaa maksaa pois halpakorkoisemmalla lainalla ja säästää samalla noin 6 M€ vuodessa.

Säästö voi olla suurempikin, sillä saahan valtiokin lainaa ns. nollakorolla. Olisiko syytä pyrkiä myös konvertoimaan (muuttaa halpakorkoisemmiksi) muutkin yhtiön lainat?

KAUKO TUUPAINEN
Jyväskylä

Palokka-lehti to 12.12.2019:

Suomessa on viime vuosina puhuttu kunnallisverotuksen oikeellisuudesta. Syytä onkin, sillä nykyinen verotuskäytäntö on kaukana kuntalaisten oikeudenmukaisesta verotuksesta. Kunnallisveroa on syytä periä kuntalaisten maksukyvyn mukaisesti.

Useat kunnat nostavat vuosittain perimiään taksoja, tariffeja ja kiinteistöverojaan pitääkseen kunnallisveroprosentin tietoisesti alhaalla. Myös yrityksiä omistavat kunnat nostavat niistä vuosittainen merkittäviä osinkoja, jotka näkyvät yrityksen veloittamissa myyntihinnoissa.  Menettely ei tee oikeutta pienituloisille eläkeläisille, työttömille eikä muille vähävaraisille.

Kun puhutaan liennytyksestä, niin mielestäni parasta olisi pieni- ja keskituloisten kansalaisten nettotulojen lisääminen. Tämä onnistuisi muuttamalla kunnallisvero progressiiviseksi. Ei ole oikein, että Manner-Suomen korkeimmilla kunnallisveron kunnilla Haapajärven, Honkajoen ja Jämijärven (22,50 %) ja halvimman Kauniainen (17,00 %) perittävän kunnallisveron ero on 5,5 prosenttiyksikköä.

Edustan näkemystä, että jos palkka tai eläke on vaikkapa 30 000 euroa vuodessa, niin siitä maksettaisiin saman suuruinen vero kunnalle, olipa verovelvollisen asunto, Helsingissä, Jyväskylässä, Jämijärvellä, Järvenpäässä tai Kurikassa.

Valtionverotuksen alaraja on tällä hetkellä 17 600 euroa. Vastaavan kaltainen alaraja tulisi asettaa myös kunnallisverotukseen. Se voisi olla suuruusluokkaa 13 600 euroa, jolloin esimerkiksi omaishoitajat ja muut todella pienituloiset saisivat nykyisen palkkatulonsa verottomana.

Kunnallisverotuksen progressiivisuuden myötä siirtyisimme kohti oikeudenmukaisempaa verotusta, perusteena verovelvollisen tulot eli todellinen maksukyky. Tämä edellyttää kuntien verotuskäytännön radikaalia muutosta. Olen tietoinen, että verotuksen efektiivisyydestä johtuen, myös kunnallisverotus on jo nyt osittainen progressiivinen, joten siirtymistä astetta ylöspäin eli täydelliseen progressiivisuuteen on syytä harkita.

KAUKO TUUPAINEN
talousneuvos, eläkeläinen
Jyväskylä

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla pe 1.11.2019

Valtuutetut: ”Nähkää metsä puilta”

Jyväskylän kaupungin sähkölaitos perustettiin 23.4.1902 eli se on saanut toimia kaupunkilaisten sähkön toimittajana jo 117 vuotta.  Myöhemmin yhtiö on huolehtinut myös kaupunkilaisten kaukolämmöstä ja vesihuollosta useiden vuosien ajan.

Jyväskylän Energia Oy perustettiin kaupunginvaltuuston päätöksellä 11.11.1996 ja sen ensimmäinen hallitus valittiin 9.12.1996, jonka jälkeen osallistuin hallituksen työskentelyyn vuosina 1997–2000. Tässä roolissa sain puolustaa yhtiön olemassaoloa useita vuosia. Olihan yhtiöittämisen päätarkoituksena myydä yhtiön osakkeet ulkopuoliselle sijoittajalle. Asiaa ajoi voimakkaasti silloinen virkamies- ja luottamusmiesjohto.

Energia-liikelaitoksen myynti oli julkisuudessa jo 1990 luvulla, jolloin käytiin voimakasta kädenvääntöä kaupungin ja maalaiskunnan yhdistämisestä. Maakuntalehti Keskisuomalaisen päätoimittaja Erkki Laatikainen ja kunnallistoimittaja Jorma Rahkonen kirjoittivat kesäkuun 1994 kommenteissaan, että jos Jyväskylän Energialaitos myydään, niin saaduilla rahoilla kuitattaisiin kaupungin velkoja. Menettely edistäisi toimittajien mukaan kuntaliitosta kaupungin ja maalaiskunnan välillä.

Myyntiä vastusti voimakkaasti myös edeltäjäni eli Energialaitoksen hallituksen puheenjohtaja Raimo Sopo. Hän oli kirjoittanut Keskisuomalaiseen jo 15.4.1994 mm. seuraavaa: ”Keskisuomalaisen esille nostama kauppa-ajatus lienee tulkittava siten, että kaupungin tulisi myydä koko energialaitoksensa sähkö- ja lämpöverkkoineen Keski-Suomen Valolle. Samalla siirtyisi 90 vuotta jyväskyläläisten määräysvallassa ollut energiahuolto Saarijärvellä pääkonttoriaan pitävän yhtiön tai jonkun muun omistajan komentoon.”

Kirjoitin Keskisuomalaiseen 3.5.1996 mielipidekirjoituksen otsikolla ”Jyväskylän Energiaa ei pidä myydä”. Totesin mm. seuraavaa: ”Viime päivinä ovat eräät Jyväskylän kaupungin johtavat virkamiehet ja porvarilliset poliitikot kilvan vaatineet, että kaupungin on luovuttava Jyväskylän energialaitoksesta. Perusteluksi he ovat sanoneet, että kaupunki pääsisi kerta heitolla eroon huomattavasta osasta suurta lainataakkaansa.”

Kuten aiemmin totesin, energialaitoksen yhtiöittämisen päätarkoitus oli yhtiön osakkeiden myynti. Ostajaehdokkaina oli useita kansainvälisiä energia-alan yhtiöitä sekä IVO Oy. Myyntiä varten oli 12.1.1998 kutsuttu koolle kaupunginvaltuuston kokous, jonka alussa puheenjohtaja Marja-Leena Viljamaa totesi, että koska kaupunginhallitus oli peruuttanut 29.12.1997 tekemänsä myyntipäätöksen, asia poistetaan valtuuston listalta. Tähän päättyi ensimmäinen yritys myydä energiayhtiömme

Nyt on julkisuuteen putkahtanut paitsi energiayhtiön myyntiä edeltänyt nimenmuutos, myös yhtiön osakkeiden osittainen myynti. Nyt olisi valtuutettujen ”nähtävä metsä puilta” eli tajuttava mistä on kyse.

Kansalaiset kritisoivat voimakkaasti maamme hallituksen toimia myydä kansallisomaisuuttamme valtion menojen kattamiseksi. Olen samaa mieltä, siksi vastustan edelleenkin kaupunkilaisten jo kahteen kertaan maksaman Jyväskylän Energia Oy:n osakkeiden myyntiä. Miksi? Siksi, että sanomattakin on selvää, että vähemmistöosakas vaatii sijoittamalleen pääomalle korkeaa korkoa osinkojen muodossa. Tämä vaikuttaa suoraan kaikkien energiayhtiön perimien taksojen ja tariffien hinnoitteluun.

Mielestäni ei ole oikein eikä kohtuullista, että ns. vähäväkinen kansa maksaa korotettuja hintoja saman suuruisina kuin ns. parempipalttoiset. Kysehän on ns. piiloverottamisesta, mikä koskee pienituloisia eläkeläisiä, työttömiä ja toimeentulotuen varassa kituuttavia kaupunkilaisia.

Maalaamatta pirua seinälle tulee mieleeni, että saatavilla sadoilla miljoonilla saatetaan rahoittaa Hippos 2020 investointia, kun päärahoittajat ovat kateissa.

KAUKO TUUPAINEN
Jyväskylä

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla su. 27.10.2019, Keski-Uusimaa-lehti to. 31.10.2019 ja Maaseudun Tulevaisuus ma 28.10.2019

Olen eri yhteyksissä törmännyt kysymykseen, miksei Suomessa ole Perustuslakituomioistuinta? Ihmettelen samaa? Useimmissa Euroopan maissa kyseinen toimielin on. Poikkeuksen tekevät vain Pohjoismaat, Iso-Britannia ja Hollanti.

Suomessa kyseisen tuomioistuimen tehtävät on annettu eduskunnan nimeämälle 17 jäseniselle perustuslakivaliokunnalle, jonka jäsenistä – tällä hetkellä – puolet ovat pääsääntöisesti lakiasioihin perehtymättömiä, ensimmäisen kauden kansanedustajia. Moinen menettely, jossa kansanedustajien säätämien lakien perustuslaillista oikeellisuutta valvovat samaiset edustajat, on harvinaista koko maailmassa.

Entisenä tilintarkastajana olen usein joutunut ottamaan kantaa erilaisten yhteisöjen jäsenten esteellisyys- ja jääviyskysymyksiin, joten eduskunnan nimeämän perustuslakivaliokunnan toiminta ”omien päätösten valvojana” mietityttää minuakin.

Tiedän, että eduskunnassa on tällä hetkellä 17 valiokuntaa ja valtiovarainvaliokunnassa vielä kahdeksan erillistä jaostoa, joissa käsitellään ”eduskuntaan matkalla olevia” laki- ja budjettiesityksiä. Mielestäni olisi kuitenkin oikein ja kohtuullista, että Suomen perustuslain noudattamiseen liittyvä ennakkovalvonta olisi alan ammattilaisten käsissä.

Eräänä heikkoutena pidän myös sitä, että nykymuotoisen perustuslakivaliokunnan kokoonpano vaihtuu aina neljän vuoden välein eli eduskuntakausittain, jolloin vaihtuvuus myös valiokunnassa on merkittävä.

Kun perustuslakivaliokunta käyttää myös eräänlaista ”tuomiovaltaa” päätöksissään, olisi se rinnastettava perustuslain 3 §:n 3 momentin mukaisesti ”tuomiovaltaa käyttävään riippumattomaan tuomioistuimeen”, jollainen perustuslakituomioistuin olisi.

KAUKO TUUPAINEN
ex. tilintarkastaja, talousneuvos
Jyväskylä

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla pe 4.10.2019:

Kylätalot henkivät maaseudun elinvoimaa, otsikoi varapäätoimittaja Inkeri Pasanen  kolumnissaan (KSML 27.9.2019). Kirjoituksen ”punainen lanka” oli erinomainen ja vieläpä ajankohtainenkin. Kuokkalan asukasyhdistyksen ja kaupungin järjestämässä tilaisuudessa muutama päivä sitten keskusteltiin vilkkaasti alueelle jo vuonna 1987 luvatusta ”Kuokkalatalosta” ja sen tulevasta kohtalosta.

Entinen Petäjäveden kunnanjohtaja ja nykyinen kulmakunnan asukasaktiivi Tarmo Tiihonen toi tilaisuudessa esille niin omia kuin kulmakunnan muidenkin asukkaiden näkemyksiä yhteisten kokoontumistilojen tarpeellisuudesta.

Hän ihmetteli mm. sitä, miksi Kuokkala-talon tontti halutaan muuttaa yhdeksän korkean kerrostalon tontiksi antamalla tontille lähes 9 000 k-m2 rakennusoikeutta. Hän ihmetteli myös virkamiesten operoimaa kaavan muutoshanketta ja sitä miksi kaavamuutoksesta ei ole keskusteltu aiemmin asukasyhdistyksen edustajien ja muiden asukkaiden kanssa?

Olen hänen kanssaan tismalleen samaa mieltä

Jos ja kun Kuokkala-talohankkeesta luovutaan, niin mielestäni yli 18 000 asukkaan kaupunginosa vaatii Inkeri Pasasen tarkoittaman ”kylätalon” tai ainakin sen korvikkeen. Korvikkeena voisi toimia esimerkiksi 40–50 m2:n kokoontumistilat rakennettavan kerrostalon alimmassa kerroksessa.

Tiloja käyttäisivät Kuokkalan kymmenet rekisteröidyt yhdistykset ja he maksaisivat siitä kohtuullisen korvauksen kiinteistön omistajalle.

Mallina voitaisiin pitää Kyllikinkadun Sepänkeskusta, jossa toimivat niin eläkeläisyhdistykset kuin muutkin järjestöt lähes ”asevelihintaan”. Tämä tarkoittaa sitä, että Jyväskylän kaupunki kompensoisi vuosittain vuokranmaksua.

KAUKO TUUPAINEN
eläkeläinen
Jyväskylä, Kuokkala

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla ma 26.08.2019

Perjantain uutisissa kerrottiin, että niin vihreiden kuin keskustankin nuoret ovat vaatineet eläkkeiden leikkauksia, jotta rahaa riittäisi heidänkin eläkkeisiin. Melkoista tohotusta, mikä perustuu poliittiseen kokemattomuuteen. Albert Einstein sanoi aikoinaan: ”Only source of knowledge is excperience” eli ainoa tietolähde on kokemusta. Nuorilta näyttää kokemuksen ja tiedon lisäksi puuttuvan myös ymmärrys.

He eivät tiedosta, että heinäkuussa 1962 voimaan tullut työeläkelaki ”lupasi”, että eläkkeitä korotetaan vuosittain samalla prosentilla kuin palkkojakin. Näinhän ei asia ole ollut enää yli 40 vuoteen. Tästä johtuu, että sadat tuhannet eläkeläiset elävät EU:n määrittämän köyhyysrajan alapuolella.

Tietävätkö nuoret, että leipäjonojen asiakkaista noin 40 % on eläkeläisiä. Heidän köyhtyminen jatkuu ikääntymisen myötä niin, että yli 75-vuotiaista 20 %, yli 85-vuotiaista 30 % ja satavuotiaista puolet elää edellä mainitsemani köyhyysrajan alapuolella.( Lähde: Eläkekatekismus, Kimmo Kiljunen).

Suomen valtion talousarvio on 55,3 miljardia euroa, velkaa oli tämän vuoden kesäkuussa 109,5 miljardia euroa, mutta töissä ja työeläkkeellä olevien sekä työnantajien maksamat eläkemaksut ja työeläkerahastojen sijoitustuotot ovat kasvattaneet eläkerahastot yli 200 miljardiin euroon.

Vaikka eläkeyhtiöiden sijoittajat eivät ole kyenneet sijoittamaan rahastojen varoja pörssiyhtiöiden tapaan – parhaalla mahdollisella tavalla – huitelevat rahastojen tuotot vuosittain 10 miljardin euron tasolla.

Tunnustan, etten minäkään ymmärrä miksi työeläkerahastoja kasvatetaan jatkuvasti, kun niitä voitaisiin käyttää paljon puhuttuun elvytykseen lisäämällä eläkeläisten ostovoimaa ja sen myötä valtion verotuloja.

KAUKO TUUPAINEN
Jyväskylä

Keski-Uusimaa lehti su 14.7.2019

ID-ryhmän, johon myös Suomesta valitut europarlamentaarikot kuuluvat, edustajien valinta eräiden valiokuntien puheenjohtajiksi mitätöitiin hiljattain Brysselissä enemmistön tahdon mukaisesti. Eräänä julkistamattomana syynä on se, että useat ryhmän jäsenet ovat viime kaudella puuttuneet EU:n eritasoisiin väärinkäytöksiin ja petoksiin. Toki ne ovat viimeisen 10 vuoden aikana melkoisesti vähentyneet, mutteivat loppuneet. Vuonna 2017 petoksia todettiin ”vain” 13 kappaletta.

Parlamentista viime vaaleissa varasijalle jäänyt meppi Pirkko-Ruohonen-Lerner (ps), kirjoitti ennen vaaleja kirjanpidon ja veroasioiden asiantuntijana mm. seuraavaa:

”En ole koskaan ollut politiikassa mukana miellyttääkseni johtavia virkamiehiä tai kovapalkkaisia lobbareita, vaan edistämässä omille äänestäjilleni tärkeitä asioita heidän antamallaan toimeksiannolla. Päätyöni Euroopan parlamentissa on ollut veronkierron, talousrikosten ja rahanpesun kitkeminen. Tätä työtä olen tehnyt neljä vuotta talous- ja raha-asioiden valiokunnassa ECONissa, PANA-tutkintavaliokunnan varapuheenjohtajana ja viimeksi TAX3-erityisvaliokunnan jäsenenä.

Ymmärrän varsin hyvin, että lähinnä suuryrityksiä edustavat lobbarit eivät pidä veronkierron vastaisesta työstäni, sillä heidän päämiestensä tavoitteena on välttyä normaalilta veronmaksulta.”

Tätä Ruohonen-Lerner`in viitoittamaa tietä – yhdessä ID-ryhmän asiantuntijoiden kanssa – haluavat ryhmän edustajat jatkaa. Ymmärrettävästi parlamentin eräät edustajat hyväksyvät nykymeiningin ja haluavat enemmistöllään vaikeuttaa ID-ryhmän työskentelyä parlamentissa.

KAUKO TUUPAINEN
eläkeläinen, talousneuvos
Jyväskylä

Keski-Uusimaa lehti, la 1.6.2019 ja Maaseudun Tulevaisuus ma 3.6.2019

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen johtaja Aki Kangasharju. Esiinnyitte viime keskiviikkona TV 1:n A-Studiossa. Toimittajan kysymykseen, kuinka 1,2 miljardin euron valtion menolisäys rahoitetaan, vastasitte mm. seuraavasti: ”Miksei puhuta vähiten haitallisten verojen, kuten kiinteistöverotuksen korottamisesta?”

Ymmärtääkseni kiinteistöverojen korotus ei kasvata valtion verotuloja, koska kiinteistövero tuloutetaan sille kunnalle, jossa kiinteistö sijaitsee. Vai onko lainsäädäntö tältä osin muuttunut?

KAUKO TUUPAINEN
eläkeläinen, talousneuvos