Keskisuomalaisen mielipidepalstalla pe 1.11.2019
Valtuutetut: ”Nähkää metsä puilta”
Jyväskylän kaupungin sähkölaitos perustettiin 23.4.1902 eli
se on saanut toimia kaupunkilaisten sähkön toimittajana jo 117 vuotta. Myöhemmin yhtiö on huolehtinut myös
kaupunkilaisten kaukolämmöstä ja vesihuollosta useiden vuosien ajan.
Jyväskylän Energia Oy perustettiin kaupunginvaltuuston
päätöksellä 11.11.1996 ja sen ensimmäinen hallitus valittiin 9.12.1996, jonka
jälkeen osallistuin hallituksen työskentelyyn vuosina 1997–2000. Tässä roolissa
sain puolustaa yhtiön olemassaoloa useita vuosia. Olihan yhtiöittämisen
päätarkoituksena myydä yhtiön osakkeet ulkopuoliselle sijoittajalle. Asiaa ajoi
voimakkaasti silloinen virkamies- ja luottamusmiesjohto.
Energia-liikelaitoksen myynti oli julkisuudessa jo 1990
luvulla, jolloin käytiin voimakasta kädenvääntöä kaupungin ja maalaiskunnan
yhdistämisestä. Maakuntalehti Keskisuomalaisen päätoimittaja Erkki Laatikainen ja kunnallistoimittaja Jorma Rahkonen kirjoittivat kesäkuun 1994 kommenteissaan, että jos
Jyväskylän Energialaitos myydään, niin saaduilla rahoilla kuitattaisiin
kaupungin velkoja. Menettely edistäisi toimittajien mukaan kuntaliitosta
kaupungin ja maalaiskunnan välillä.
Myyntiä vastusti voimakkaasti myös edeltäjäni eli Energialaitoksen
hallituksen puheenjohtaja Raimo Sopo. Hän oli kirjoittanut
Keskisuomalaiseen jo 15.4.1994 mm. seuraavaa: ”Keskisuomalaisen esille nostama
kauppa-ajatus lienee tulkittava siten, että kaupungin tulisi myydä koko
energialaitoksensa sähkö- ja lämpöverkkoineen Keski-Suomen Valolle. Samalla siirtyisi
90 vuotta jyväskyläläisten määräysvallassa ollut energiahuolto Saarijärvellä
pääkonttoriaan pitävän yhtiön tai jonkun muun omistajan komentoon.”
Kirjoitin Keskisuomalaiseen 3.5.1996 mielipidekirjoituksen
otsikolla ”Jyväskylän Energiaa ei pidä myydä”. Totesin mm. seuraavaa: ”Viime
päivinä ovat eräät Jyväskylän kaupungin johtavat virkamiehet ja porvarilliset
poliitikot kilvan vaatineet, että kaupungin on luovuttava Jyväskylän
energialaitoksesta. Perusteluksi he ovat sanoneet, että kaupunki pääsisi kerta
heitolla eroon huomattavasta osasta suurta lainataakkaansa.”
Kuten aiemmin totesin, energialaitoksen yhtiöittämisen
päätarkoitus oli yhtiön osakkeiden myynti. Ostajaehdokkaina oli useita
kansainvälisiä energia-alan yhtiöitä sekä IVO Oy. Myyntiä varten oli 12.1.1998
kutsuttu koolle kaupunginvaltuuston kokous, jonka alussa puheenjohtaja Marja-Leena Viljamaa totesi, että koska
kaupunginhallitus oli peruuttanut 29.12.1997 tekemänsä myyntipäätöksen, asia
poistetaan valtuuston listalta. Tähän päättyi ensimmäinen yritys myydä
energiayhtiömme
Nyt on julkisuuteen putkahtanut paitsi energiayhtiön myyntiä
edeltänyt nimenmuutos, myös yhtiön osakkeiden osittainen myynti. Nyt olisi
valtuutettujen ”nähtävä metsä puilta” eli tajuttava mistä on kyse.
Kansalaiset kritisoivat voimakkaasti maamme hallituksen
toimia myydä kansallisomaisuuttamme valtion menojen kattamiseksi. Olen samaa
mieltä, siksi vastustan edelleenkin kaupunkilaisten jo kahteen kertaan maksaman
Jyväskylän Energia Oy:n osakkeiden myyntiä. Miksi? Siksi, että sanomattakin on
selvää, että vähemmistöosakas vaatii sijoittamalleen pääomalle korkeaa korkoa
osinkojen muodossa. Tämä vaikuttaa suoraan kaikkien energiayhtiön perimien
taksojen ja tariffien hinnoitteluun.
Mielestäni ei ole oikein eikä kohtuullista, että ns.
vähäväkinen kansa maksaa korotettuja hintoja saman suuruisina kuin ns.
parempipalttoiset. Kysehän on ns. piiloverottamisesta, mikä koskee pienituloisia
eläkeläisiä, työttömiä ja toimeentulotuen varassa kituuttavia kaupunkilaisia.
Maalaamatta pirua seinälle tulee mieleeni, että saatavilla
sadoilla miljoonilla saatetaan rahoittaa Hippos 2020 investointia, kun
päärahoittajat ovat kateissa.
KAUKO TUUPAINEN
Jyväskylä