Perussuomalaisten Blogi-palsta ti 30.5.2023, Keski-Uusimaa lehti, su 4.6.2023, Länsi- Savo la 3.6.2023, Keskisuomalainen la 16.6.2023 ja Ilkka Pohjolainen lehti ti 20.6.2023, Uusi Suomi, puheenvuoro 1.9.2023

Olisiko nyt korkea aikaa muuttaa systeemiä ja siirtyä kauan kaipaamaani demokraattiseen parlamentarismiin? 

Tämä tarkoittaisi sitä, että Suomen  hallitus valittaisiin samaan tapaan kuin maamme peruskunnissa ja kuntayhtymissä eli D´Hondin suhteellista vaalitapaa noudattaen.  Jos kuntien poliittinen vallankäyttö on toiminut maamme kaikissa kunnissa jo toistasataa vuotta, niin miksei se toimisi myös eduskunnassa?

Jos tuleva hallitus valittaisiin viimeksi pidettyjen eduskuntavaalien tuloksen perusteella, niin maamme 15 jäseniseen hallitukseen tulisi neljä kokoomukselaista ja perussuomalaista, kolme demaria, kaksi keskustan edustajaa sekä yksi jäsen vihreistä ja vasemmistosta. Hallituksen puheenjohtajan eli pääministerin paikka kuuluisi tässä ehdotuksessani kokoomukselle.

Muiden ministereiden salkkujako sovittaisiin edellä kertomani perusteella. Hallituksen ulkopuolelle jäisivät vähäisen kannatuksen vaaleissa saaneet pienpuolueet, tässä tapauksessa RKP, KD ja Liike Nyt. Kuntapuolella tutuksi tulleet vaaliliitot eivät kuitenkaan olisi hallitusta muodostettaessa käytössä. Toki pienpuolueiden edustajat huomioitaisiin eduskunnan valiokuntia nimettäessä.

Ehdotuksessani päätösvaltaa käyttäisivät ne puolueet, jotka ovat saaneet kansalaisilta eniten ääniä. Hallitusohjelma painottuisi mandaatin saaneiden ohjelmiin.  Tämä olisi mielestäni merkittävä askel kohti demokraattisempaa parlamentarismia, jolloin esimerkiksi kolmanneksi yltänyt puolue saisi edustuksen maamme hallitukseen, eikä yksittäinen pienpuolue vedättäisi neuvottelujen kulkua viime viikkojen tapaan.

KAUKO TUUPAINEN
ex. eduskunnan ikäpuhemies
Jyväskylä

Perussuomalaisten Blogi-palsta to 25.5.2023

Hallitusneuvottelu ovat par`aikaa käynnissä. Alla muutamia vinkkejä neuvottelijoille:

Valtiolle lisää verotuloja. Miten? Siten, että parannetaan 1,6 miljoonan työeläkeläisen toimeentuloa. Kuten tunnettua Eläketurvakeskuksen (Tela) tilastojen mukaan eläkerahastoissa oli viime vuoden vaihteessa varallisuutta 243 mrde. Sijoitustuotot menivät vuonna 2022 pakkaselle 14,9 mrde, tuottaen edellisvuonna 2021 voittoa 34,9 mrde.

Riskisijoituksilla on siis hyvät ja huonot puolensa. Pitkällä ajanjaksolla ovat rahastojen tuotot olleet pakkasella aiemmin vain kolme kertaa, jolloin alijäämät olivat yhteensä 26,3 mrde. Satunnaisista alijäämistä huolimatta ovat rahastot kasvaneet vuoden 1995 tasearvosta 36,4 mrde viime vuoden lopun 243 miljardiin euroon eli 28 vuoden aikana keskimäärin 7,4 mrde vuodessa.

Eläkeläisille lisätuloja. Mielestäni olisi oikein ja kohtuullista, että tulevan neljän vuoden aikana rahastojen tuotosta käytetään vuosittain kaksi miljardia euroa työeläkkeiden tarkistuksiin. Tällöin eläkeläisten jokapäiväinen toimeentulo paranisi ostovoiman lisääntyessä. Tästä syystä valtiolle tulevat ansiotuloverot kasvaisivat ja ALV-tuotot lisääntyisivät varovaisesti arvioiden yli 500 miljoonaa euroa vuodessa. Neljän hallitusvuoden kuluttua oli kasassa 2 miljardia euroa, jolloin kokoomuksen tavoite olisi lähempänä toteutumista. Sopinee myös perussuomalaisille. 

KELAlle säästöjä. Myös valtion rahoittamat KELA-maksut vähenisivät merkittävästi edellä kertomistani syistä ja mikä on kokonaisuudessa parasta, homma ei maksaisi valtiolle senttiäkään.

Jos kävisi niin, etteivät rahastot kasvaisikaan jatkossa viittä miljardia euroa vuodessa, niin neljän vuoden koeajan jälkeen, voisi hallitus tehdä uusia päätöksiä.

KAUKO TUUPAINEN

www.tuupainen.net

PS-Blogi to 11.5.202, Suur-Jyväskylän lehti ke 24.5.2023

Kansanedustaja Jussi Halla-aho on hallitusneuvotteluiden yhteydessä todennut, että PS vaatii suuria leikkauksia kehitysyhteistyövaroihin.

Kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo ry ”nosti kissan pöydälle” todetessaan, että kehitysyhteistyön leikkaaminen heikentää Suomen omaa turvallisuutta ja kauppanäkymiä.

Taitaa yhdistyksellä olla oma lehmä ojassa, sillä yhdistyksen vuoden 2021 toiminta-avustus yli 5,1 miljoonaa euroa saatiin pääasiassa UM:n ohjelmatuesta, EU:n komissiolta, Opetushallitukselta ja Sitralta. Toissa vuonna oli yhdistyksen henkilöstön määrä työvuosina mitattuna 44,8. Minäkin – jos toimisin yhdistyksen johdossa – olisin huolissani mahdollisen yhteiskunnan tuen vähenemisestä, koskeehan leikkuri myös eri järjestöjen avustuksia.

Toisaalta UM:n viimeisen kyselytutkimuksen mukaan noin kaksi kolmesta (2/3) suomalaisesta pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä tai erittäin tärkeänä.

Saattaisi kansalaisten mielipide hyvinkin muuttua, jos 1 534 000 000 euron (1,534 mrde) kehitysyhteistyövarat maksettaisiin kansalaisten maksamina erillisveroina YLE-veron (163 €) tapaan.

Jos ja kun kyseinen summa jaetaan vaikkapa kaikkien kansalaistemme määrällä (5 566 800 asukasta), niin jokainen suomalainen – vauvasta vaariin – maksaisi erikseen perittävää kehitysapuveroa 275,56 euroa vuodessa. Tällöin 4-henkisen lapsiperhe maksaisi veroa 1 102, 24 euroa. Summa olisi merkittävästi suurempi per veronmaksaja, jos jako tapahtuisi täysi-ikäisten kansalaisten kesken.

Summa summarum.  Mielestäni kehitysavun merkittävä leikkaaminen ei heikennä Suomen turvallisuutta eikä kauppanäkymiä. Vaikutus on hyvinkin päinvastainen, persuja myötäillen: ”Suomi ja suomalainen ensin”.

KAUKO TUUPAINEN
talousneuvos
ex. Eduskunnan ikäpuhemies
Jyväskylä

Keskisuomalainen ke 26.4.2023

Suomen Keskustalla ”arvokkaimmat” äänet. Puolueen vaalibudjetti oli 1,5 miljoonaa euroa (Me).  ja äänimäärä 349 362 kpl, joten yhden äänen hinnaksi tuli 4,29 euroa/kpl.

Kokoomus ylsi toiselle sijalle 2 Me:n budjetilla ja 643 877 äänellä, jolloin yksi ääni maksoi 3,11 euroa.

Kolmas oli SDP 1,8 Me:n vaalikuluilla ja 616 218 äänellä, jolloin yhden äänen hinnaksi tuli 2,92 euroa.

Neljän suuren joukon peränpitäjäksi jäi 0,550 Me:n budjetilla ja 620 102 äänellä Perussuomalaiset, jolloin yhden äänen hinnaksi jäi vaivaiset 89 senttiä.

Äänen hinta ei siis ratkaise vaalissa menestymistä. Puolueen vaalimenestykseen.  tarvitaan tekoja ja luottamusta. Ei ihme, että persut ovat vaatineet puoluetuen puolittamista.

Kauko Tuupainen
Jyväskylä

Perussuomalaisten Blogi-palsta la 15.4.2023, Etelä-Saimaa ma 17.4.2023, Iisalmen Sanomat ti 18.4.2023, Keski-Uusimaa lehti to 20.4.2023, Suur-Jyväskylän lehti ke 3.5.2023

Jokin aika sitten julkisuudessa vaadittiin 1,6 miljoonan työeläkeläisen eläkkeiden jäädyttämistä eli että lakisääteisiä indeksikorotuksia ei tulisi nykymuodossa suorittaa. Perusteluna oli, että eläkevarat hupenivat viime vuonna miljardeilla euroilla, johtuen isoista sijoitustappioista ja eläkkeiden nousuista.

Se on totta, että vuonna 2022 eläkevarat hupenivat sijoitustuottojen tappioista johtuen 14,5 miljardia euroa (mrde), mutta kasvoivat edellisenä vuonna (2021) peräti 34,9 mrde. Eläkevaroja oli eläkeyhtiöiden taseissa 31.12.2022 yhteensä 243 mrde.

 Miksi niinkin paljon? Siksi, että vuonna 1995 varoja oli ”vain” 36,4 mrde, mutta kasvu on ollut vv. 1996 -2021 eli 25 vuoden aikana keskimäärin 8,4 mrde per vuosi eli vuosikasvuna 7,88 %. Kyseisenä ajanjaksona ovat eläkevarojen sijoitustuotot olleet pakkasella kolme kertaa, jolloin alijäämät olivat yhteensä 26,3 mrde. Eli satunnaisista alijäämistä huolimatta rahastot jatkavat vuosikasvuaan jatkossakin useilla miljardeilla euroilla.

Kuten tunnettua nykyinen työeläkelaki tuli voimaan heinäkuussa 1962. Tällöin ajatuksena oli, että eläkkeitä tarkistetaan vuosittain samalla prosentilla kuin palkkojakin. Tätä päätöstä on heikennetty jo kahdesti eli vuosina 1977 ja 1996. Heikennysten seurauksena ansiotaso nousi vuodesta 1995 vuoteen 2021 noin 112 %, mutta työeläkkeet vain 54 % eli eläkkeiden jälkeenjääneisyys on ollut kyseisenä ajanjaksona 58 prosenttiyksikköä.

Edellä kertomallani viittaan kirjoitukseni otsikkoon eli älkää puuttuko työeläkkeiden indekseihin. Jos niihin puututaan, niin korkeasta inflaatiosta johtuen eläkeläisten ostokyky heikkenee ja se vaikuttaa merkittävästi myös valtion arvonlisäverotuottoihin ja kasvattaa KELA-maksuja. Työeläkkeiden maksu ei lisää valtion menoja senttiäkään, koska ne maksetaan työeläkerahastoista, ei siis valtion budjetista.

Jos jotain järkevää halutaan tehdä, niin verottajan olisi syytä harmonisoida eläkeläisten verotus palkansaajien tasolle.  

KAUKO TUUPAINEN

PS Blogit, ti. 4.4.2023

Aluksi totean sekä perussuomalaisten (PS) että kristillisdemokraattien (KD) säännöistä puolueiden tarkoituksen sekä päämäärän.

KD puolueella on kolme tarkoitusta:

1. Puolue osallistuu valtiolliseen toimintaan Suomen itsenäisyyden turvaamiseksi maan etujen mukaisen ulkopolitiikan avulla.

2. Puolue toimii sisäpolitiikassa kansanvaltaisen yhteiskuntajärjestyksen turvaamiseksi ja yhteiskuntamme rakentamiseksi siten, että yhteiskunnallisen toiminnan perustana on Raamatun ilmoitukseen ja kristillisiin arvoihin perustuva näkemys.

3. Puolue pyrkii herättämään kristillisiä arvoja kunnioittavien kansalaisten valtiollista ja yhteiskunnallista vastuuntuntoa sekä kokoamaan heidät poliittiseksi puolueeksi ajamaan isänmaan ja kansan parasta.

*****

PS puolueen päämääränä on kristillissosiaaliselta pohjalta koota yhteen ne väestöryhmät, joiden etujen ajamisesta ja tasavertaisesta sosiaalisesta ja taloudellisesta sekä yhteiskunnallisesta asemasta ei ole oikeudenmukaisesti huolehdittu.

Lisäksi puolueen päämääränä on edistää maamme talouden rakentamista vahvaksi ja kilpailukykyiseksi siten, että työntekoa ja yrittämistä kunnioitetaan, kansallista itsemääräämisoikeutta sekä suomalaisia arvoja ja kulttuuria puolustetaan, sekä kansalaisille taataan taloudellinen perusturva ja oikeus työhön.

*****

Vaalien jälkeen tein amatöörimäistä tutkivaa journalismia seuraavin tuloksin:

Viimeksi pidettyjen eduskuntavaalien tulokseen perustuen PS olisi saanut neljä kansanedustajan paikkaa enemmän, jos se olisi ollut vaaliliitossa KD:n kanssa. Samoin olisi käynyt, jos PS & KD olisi ollut yksi ja sama puolue.

Lisäpaikka olisi tullut Uudenmaan vaalipiiristä, jossa paikan olisi menettänyt Keskusta ja saanut Mika Niikko, Savo-Karjalan vaalipiirin paikan olisi menettänyt Kokoomus ja saanut Heikki Vähämäki.  Keski-Suomen vaalipiirissä paikan olisi menettänyt SDP ja saanut Janne Luoma-aho. Oulun vaalipiirissä paikan olisi menettänyt Vasemmisto ja saanut Merja Rasinkangas.

KAUKO TUUPAINEN
www.tuupainen.net
Jyväskylä

Suur-Jyväskylän lehti, ke 1.3.2023 ja PS- Blogit samana päivänä

Jyväskylässä syntynyt eduskunnan puhemies Matti Vanhanen esitti muutama viikko sitten, että ”kullekin kansanedustajalle vain yhden valiokunnan jäsenyys” Hänen mukaansa ”yhä useampi edustaja on kokenut nykyisen järjestelyn liian raskaaksi ja toivoi, että asiasta käytäisiin neuvottelu heti ensi vaalikauden alussa”.

Taustatietoa Lähes kaikissa eduskunnan 17. valiokunnassa on 17 jäsentä ja lukuisia varajäseniä. Poikkeuksen tekee mm. Valtiovarainvaliokunta, jossa on 21 jäsentä ja 19 varajäsentä. Lisäksi valtiovarainvaliokunnan ”alaisuuteen” kuuluu 8 jaostoa, joissa on 9 jäsentä ja 2 varajäsentä.

Kansanedustajat osallistuvat eduskunnan täysistuntojen lisäksi myös useiden valiokuntien ja jaostojen työskentelyyn.  Palkkiota maksetaan vain valiokuntien ja jaostojen puheenjohtajille, rivijäsenille ei makseta.

Kansanedustajien kiireitä lisäävät ja kohtuullisia palkkiota maksetaan niille edustajille, jotka eduskunta on valinnut – parlamentaaristen voimasuhteiden mukaisesti – erilaisten instituutioiden hallintoon. Tällaisia toimielimiä ovat: SITRA, YLE, KELA, SP:n pankkivaltuusto, Veikkaus, UPI, ITLA ja Valtakunnanoikeus. Näiden elinten hallintoon on eduskunta valinnut lähes puolet edustajien määrästä.  Lisäksi useiden yhteisöjen tilintarkastajiksi on nimetty kymmeniä kansanedustajia.

Entä sitten? Tiedossani on, että merkittävin osa kansanedustajan työstä tehdään nimenomaan valiokunnissa, joissa taustatietoa antavat ja edustajien kysymyksiin vastailevat eri alojen asiantuntijat. Heidän ”sanomansa” ja aiheeseen liittyvä kirjallinen materiaali on kaiken edustajan tarvitseman tiedon ”A ja O”.

Puhemies Vanhanen esittää, että yhdellä kansanedustajalla olisi vain yksi täysjäsenyys riippumatta ryhmän koosta. Kokemukseeni perustuen en olisi aivan niin tiukka, mutta sen sijaan olisin valmis pudottamaan valiokuntien jäsenten lukumäärää Vanhasen esittämään 13 varsinaiseen jäseneen ja muutamaan varajäseneen. Samoin tiputtaisin valtiovarainvaliokunnan 8 jaoston jäsenmäärän 7 varsinaiseen ja 2 varajäseneen.

Minulta on muutaman kerran kysytty, että pitäisikö kansanedustajien matkailuinnostusta minimoida? Olen todennut, että toki voidaan, mutta onko se järkevää, koska matkailun on sanottu avartavan myös päätöksentekijöitä.

Eduskunnan menot ovat tämän vuoden talousarvion mukaan 137,1 miljoonaa euroa, josta kansanedustajien osuus on ”vain” 22,7 miljoonaa euroa.  Tähän menokohtaan saataisiin pienehköt säästöt, jos ja kun valiokuntien ja jaostojen jäsenmäärä vähennettäisiin esittämiini lukuihin.

Miksi? Siksi, että kansanedustajien kotimaiset sekä Eurooppaan ja sen rajojen ulkopuolelle tehtävät matkakustannukset vähenisivät jossain määrin, kun delegaatioiden jäsenten määrä vähenisi.

Koko tulevan vaalikauden valiokuntamatkoihin on vuosien 2023 – 2026 toiminta- ja taloussuunnitelmassa varattu yhteensä 4,2 miljoonaa euroa.

Onko se paljon vai vähän, sen jätän kirjoitukseni lukijoiden arvioitavaksi.

KAUKO TUUPAINEN
Eduskunnan ex. ikäpuhemies
Jyväskylä

Keskisuomalainen, ke 8.2.2023

Tultuaan Perussuomalaisten puheenjohtajaksi elokuussa 2021, puheet Suomen EU-erosta lähivuosina Riikka Purra vihelsi heti poikki. Hän jatkoi:

”Realismia on todeta, että Suomen paikka vuonna 2021 on EU:ssa. Vastustamme kuitenkin voimakkaasti EU:n liittovaltiokehitystä. Emme – muista Suomen puolueista poiketen – kannattaneet EU:n elvytyspakettia, emmekä kannata mitään sellaisia avauksia, jotka syventävät EU:n liittovaltiomaisuutta ja kaventavat Suomen kansallista päätäntävaltaa”, Purra tähdensi.

Purra sanoi hiljattain lltalehden haastattelussa, että perussuomalaiset pitävät kiinni ohjelmalinjauksestaan, jossa asetetaan tavoitteeksi Suomen eroaminen Euroopan unionista. Tämä on edelleenkin meidän pitkän tähtäimen strateginen tavoitteemme.

Hän totesi myös, että ”suomalaiset eivät tällä hetkellä kannata EU-eroa, mutta mielipiteet voivat joskus muuttua nopeasti, kuten Nato-jäsenyyden yhteydessä nähtiin”.

Omana näkemyksenäni haluan tuoda esille yhden tärkeän pointin politiikan teossa. Se on rehellisyys, jota perussuomalaiset harrastavat. He eivät piilottele ajatuksiaan pöytälaatikon alimpaan lokeroon eräiden muiden puolueiden tapaan.

KAUKO TUUPAINEN

Suur Jyväskylän lehti, ke 25.1.2023

”Ken vaivojansa vaikertaa, on vaivojensa vanki” sekä ”Ei oikeutta maassa saa, ken itse sit`ei hanki”. Molemmat lauseet ovat kuuluisan Kaarlo Kramsun kirjoittamia ja kertovat nuijasodan kapinapäällikkö Jaakko Ilkasta.

Nuijasodan päättymisestä on kulunut yli 420 vuotta, mutta lauseet kuvaavat hyvin tämän päivän valtakunnallista politikointia. Miksi? Siksi, että lähes kaikki istuvan hallituksen puolueet -keskustaa lukuun ottamatta – vaikertavat ääneen, etteivät halua perussuomalaisia tulevaan hallitukseen.

Heillä on toki oikeus demonisointiin, mutta ymmärtääkseni hallitus muodostetaan vasta vaalien jälkeen niiden puolueiden kesken, jotka pääsevät yhteisymmärrykseen hallitusohjelmasta.

Oikeuden maamme hallitukseen saavat ne puolueet, jotka hankkivat luottamuksen kansalta. Luottamus hankitaan hyvällä vaaliohjelmalla sekä puolueiden puheenjohtajien ja muiden ehdokkaiden asiallisella esiintymisellä.

Otanpa esimerkin Jyväskylän paikallispolitiikasta.  Jyväskylän kaupunginvaltuustossa oli kuntaliitoksen (Jkl, mlk ja K-lahti) jälkeen 75 valtuutettua, joista 3 oli perussuomalaisia. Valtapuolueet olivat sopineet keskenään, ettei perussuomalaisille anneta yhtään lautakuntapaikkaa, vaikka SKP:n ainut edustaja sai vakinaisen lautakuntapaikan ja KD (4 valtuutettua) jopa hallituspaikan valtuustokauden ajaksi. Tämä oli selkeää persujen demonisointia, jonka kaupunkilaiset tiedostivat.

Miten persujen syrjintä ilmeni seuraavissa kuntavaaleissa?

Vuoden 2012 vaalien jälkeen kaupunginvaltuuston paikkalukua väheni kahdeksalla eli valtuustoon valittiin ”vain” 67 valtuutettua.  Tällöin suurten puolueiden valtuutettujen määrä putosi. SDP ja keskusta menettivät 4 ja kokoomus 3 paikkaa. Perussuomalaisten paikkamäärä kasvoi 5 valtuutetulla.  

Edellä kertomani olkoon esimerkki siitä, että kyllä kansalaiset osaavat antaa äänensä puolueiden asettamille ehdokkaille, vaikka ns. poliittiset vastustajat pyrkivät mustamaalaamaan PS-puoluetta erilaisilla tekaistuilla syillä eli kyllä kansa tietää.

KAUKO TUUPAINEN

Perussuomalaisten Blogi-palsta su 6.1.2023, Keskisuomalainen, ke 11.1.2023, Keski-Uusimaa lehti, pe 10.2.2023

Eräs omaishoitaja otti kantaa omaishoitajien työhön Keskisuomalaisen mielipidepalstalla 5.1.2023. Hän kertoi, että omaishoitajan kuukausipalkka on 472,81 euroa, josta hänelle jäi käteen 278,96 euroa. Laskin, että häntä verotettiin omaishoitajan palkasta 193,85 euroa eli 41 %. Todella hävytöntä.

Kirjoittaja toteaa mielipidekirjoituksessaan myös seuraavaa:

”Omaishoito on työtä 24/7. Talutat monta kertaa vuorokaudessa vuoteesta ylös vessakäynnille, huolehdit henkilökohtaisesta hygieniasta, vaihdat vaipat moneen kertaan vuorokaudessa, valmistat ruoat, huolehdit asunnon siisteydestä, ruokaostoksista, apteekkikäynneistä sekä kaikista elämän perustarpeista.”

Olen useamman kerran ehdottanut, että omaishoitajien verotuksessa siirryttäisiin ns. lähdeverotukseen pankkien käytännön mukaisesti. Miksi? Siksi, että mitä suurempi on omaishoitajan palkkatulo tai eläke, sitä pienemmäksi jää – progressiosta johtuen – omaishoidosta käteen jäävä nettotulo.

Ehdottaisin, että tuleva hallitus ottaisi ohjelmaansa myös omaishoitajille maksettavan palkkion verotuksen siten, että siitä perittävä lähdevero olisi vaikkapa 10 %.

Verotuksen keventämisen voisi aloittaa omaishoitajien verotuksesta, edustavathan omaishoitajat yli miljoonaa äänioikeutettua äänestäjää, unohtamatta hoidettavien äänioikeutta.  

Kansalaistemme verotuksen keventäminen on ollut esillä myös kokoomusjohdon puheissa eli nyt sanoista tekoihin perussuomalaiset, toivoo

KAUKO TUUPAINEN