Arkisto : ‘Mielipidekirjoitukset’ Category

Kuokkalan terveysasema on palautettava

keskiviikko, 2 maaliskuun, 2022

Keskisuomalainen, ke 2.3.2022

Hyvinvointialueen aluehallituksen jäsen Mauno Vanhalan kirjoituksen otsikko: ”Pihistämisen inhimillinen hinta on kova”, on osuvasti sanottu. Toivottavasti puheet eivät jää vain puheeksi.

Vanhalan johdolla Jyväskylän kaupungin Perusturvalautakunta päätti kokouksessaan 22.5.2014 mm. Kuokkalan terveysaseman avosairaanhoidon toimintojen siirtämisestä Uuteen sairaalaan. Tämä tarkoitti Kuokkalan terveysaseman toiminnan loppumista Kuokkalassa.

Nyt kun olet päässyt uuden toimijan hallitukseen ja taustayhteisösi (Keskusta) on luvannut säilyttää terveysasemat pienissäkin kunnissa, niin olisi korkea aika päättää terveyspalvelujen palauttamisesta Kuokkalaan, jossa on yli 18 000 asukasta.  

Saanet tukea niiltä hyvinvointialueen päättäjiltä, jotka 25.4.2016 esittivät, että ”Kuokkalan terveysaseman säilyttäminen/lopettaminen tuodaan kaupunginvaltuuston käsittelyyn”.

Vetoomuksen allekirjoitti 25 kaupunginvaltuutettua ja heidän joukossaan olivat muun muassa Touko Aalto, Irma Hirsjärvi, Jukka Hämäläinen, Kauko Isomäki ja Eila Tiainen.

KAUKO TUUPAINEN
Jyväskylä

Aluevaalien jälkipohdintaa

torstai, 17 helmikuun, 2022

Suur Jyväskylän lehti, ke 16.2.2022

Suomen ensimmäiset hyvinvointialueiden vaalit on pidetty. Keski-Suomessa valtuustoon ylsi suhteellisessa vaalissa 69 edustajaa. Jos vaalit olisivat olleet ns. henkilövaalit, niin valtuutettujen joukossa olisi tapahtunut muutoksia.

Mielestäni nykyinen suhteellinen vaalitapa ei ole demokraattinen. Miksi? Siksi, ettei äänestäjien tahto aina toteudu, kun oma ehdokas saamastaan kannatuksesta huolimatta ei yllä aluevaltuuston varsinaiseksi jäseneksi. Siksi vaaleissa tulisikin siirtyä henkilökohtaiseen vaaliin, jolloin eniten ääniä saaneet saisivat valtuustopaikan – äänestäjän tahdon mukaisesti.

Nytkin kävi niin, että aluevaltuustoon pääsi VKK:n ehdokas 249 äänellä, mutta ”rannalle” jäivät keskustan ehdokkaat 419, 409, 407, 405, 390 ja 387 äänellä sekä demarien ehdokkaat 382 ja 374 äänellä.

Henkilökohtainen vaali toteutettiin hiljattain pidetyissä Osuuskaupan ja -pankin vaaleissa. Tällöin vaikuttimina eivät olleet täydet ehdokaslistat ja ääniharavat, vaan ehdokkaan oma osaaminen ja kannatus.

 Jos aluevaalit olisikin pidetty osuuskuntien tapaan henkilövaalina, niin valtuutetut olisi valittu heidän saamien henkilökohtaisten äänien perusteella.

Tällöin valtuutettujen keskuudessa olisi tapahtunut melkoinen myllerrys. Varsinaisista valtuutetuista olisi tippunut varalle kolme kokoomuksen ja kaksi PS-valtuutettua. Lisäksi yhden valtuutetun olisivat menettäneet: vihreät, KD ja VKK eli yhteensä kahdeksan valtuutettua. Varasijalta olisivat varsinaisiksi valtuutetuiksi nousseet kuusi keskustan ja kaksi demarien ehdokasta.

Tämä olisi nostanut keskustan valtuustoryhmän entistäkin suuremmaksi ryhmäksi 24 valtuutetulla. Demarit olisivat saaneet 18 edustajaa. Kokoomuksen valtuutettujen määrä olisi tippunut kahdeksaan jäseneen.

Kauko Tuupainen
Jyväskylä

Politikointi alkanut aluevaltuustossa

maanantai, 7 helmikuun, 2022

Keskisuomalaisen mielipidepalsta, su 2.2.2022

Eräs Keskisumalaisen  verkkolehden kirjoittaja ihmettelee, miksi hyvinvointialueen hallituksen ja lautakuntien jäsenmäärän pitää olla 13 jäsentä, kun vähempikin riittäisi (Ksml 2.2. Olen samaa mieltä.

Kyse on ensisijaisesti poliittisesta vallasta., ei niinkään vastuusta. Jos hyvinvointialueen toimielimiin valittaisiin vain 9 jäsentä, niin keskusta saisi 3 paikkaa ja demarit 2. Kun jäsenmäärä nostetaan 13 jäseneen, niin keskusta ja demarit saavat molemmat 4 paikkaa,

Olen ennenkin sanonut, että politikan uskottavuuden määrää ehdokkaiden laatu, ei määrä. Määrällä kasvatetaan vain puolueiden saamia ns. puolueveroja jäsenten palkkioista.

Kauko Tuupainen
Jyväskylä

Toinen totuus hallituksemme finanssipolitiikasta

sunnuntai, 23 tammikuun, 2022

Keski-Uusimaa lehti, su 23.1.2022

Aluevaaliehdokas Heli Nykäsen (K-U 19.1.) kirjoitukseen liittyen tuon julki seuraavaa:

Valtion tämän vuoden talousarvio on lähes 65 miljardia euroa (mrde). Valtiokonttorin mukaan, valtion bruttovelanotto oli viime vuonna 38,6 mrde ja netto 14,4 mrde, joten valtion lainojen takaisinmaksut, lyhennykset ml. pääomatappiot ovat olleet 24,2 mrde.

Eli velaksi on eletty ja velkarahalla on rahoitettu ja rahoitetaan jatkossakin juoksevia menoja. Bruttovelan määrä on yli puolet valtion talousarviosta.

On syytä myös muistuttaa, että Hallituksen esityksen (HE 99/2021 vp) mukaan Suomella on aiemmin kertyneitä vastuita EU:ssa 51,1 mrde, josta summasta on maksettava vaadittaessa melkoinen siivu eli 14,2 mrde.

Tiedostan, että Suomen ns. negatiivisella korolla saamat miljardilainat ovat edullisia, mutta tämä ei johdu maamme hallituksesta, vaan Euroopan Keskuspankin (EKP) päätöksistä.

Myöskään luottoluokituksemme pysyminen korkealla ei johdu hallituksesta, vaan meidän työeläkkeellä olevien osin rahoittamista työeläkerahastoista.

Rahastot ovat kasvaneet vuodesta 1995 (36,4 mrde) viime vuoden syyskuun loppuun mennessä 245 miljardiin euroon. Kasvu jatkunee keskimäärin 7 mrde vuodessa.

Työeläkerahastojen (ei siis hallituksen) ansiosta kansainvälisen luottoluokittajan S&P Global Ratingsin luokitus on tällä hetkellä Suomen valtion pitkäaikaiselle velalle AA +

KAUKO TUUPAINEN
talousneuvos

Avantouinti karaisee ja virkistää

perjantai, 31 joulukuun, 2021

Keskisuomalainen , to 30.12.2021

Tutkimusten mukaan avantouintia on eräänä terveydenhoitomuotona harrastettu Suomessa jo 1920-luvulta asti. Toki lumihangessa kieriskelyä – varsinkin saunomisen yhteydessä – harrastettiin jo 1700-luvulla.

Suomessa on tällä hetkellä noin 150 000 avantouimaria, joista naisia on 60 % ja miehiä 40 %. 

Mikä tekee avantouinnista suositun? Syitä on monia.

Eräät sanovat, että uinti viileässä vedessä vaatii rohkeutta eli itsensä voittamista.

Monet toteavat, ettei vesi olekaan kylmää, vaan virkistävää, mihin eräs syy on karaistuminen.

Uinnin jälkeinen keventynyt olo puolestaan johtuu verenkierron lisääntymisestä. 

Myös erilaiset kolotukset, niska- ja hartiakivut, stressi, reuma, migreeni, iskiaskivut sekä satunnainen huonotuulisuus jäävät avantoon.

Karaistumisesta johtunee, että avantouimarit vilustuvat melko harvoin.

Tietoa avantouinnin merkityksestä ihmisen terveyteen ja erilaisten sairauksien ennaltaehkäisyyn on tutkittu jo reilut parikymmentä vuotta sitten.

Tuolloin Oulun Yliopiston dosentti Pirkko Huttunen tutki avantouinnin ja kylmän fysiologisia vaikutuksia avantouinnin harrastajiin.

Tutkimuksen yhteydessä haastateltiin satoja avantouinnin ystäviä. Heistä yli puolet koki stressinsietokykynsä parantuneen ja avantouinnin lisänneen energisyyttä

Avantouinti sopii niin nuorille kuin varttuneillekin, mutta erilaisista sairauksista kärsivien on kuitenkin syytä keskustella lääkärin kanssa harrastuksen riskeistä.

Etenkin sydän- ja verenpaineoireista kärsivien on syytä jutella lääkärin kanssa.

Minä käyn avannossa vain joka toinen päivä, mutta tiedän että ”koukkuun jääneet” avantouinnin ystävät pulahtavat viileään veteen jopa pari- kolme kertaa vuorokaudessa.

KAUKO TUUPAINEN
Suomen Avantouintiliitto ry:n
puheenjohtaja vv. 2002 – 2006
Jyväskylä

Ehdotan muutosta kunnallisverotuksen vähennyksiin

keskiviikko, 8 joulukuun, 2021

Keski-Uusimaa lehti ma 6.1.2021

Valtioneuvoston tavoitteiden mukaisesti Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämisvastuu ja niistä aiheutuvat kustannukset siirtyvät kunnilta hyvinvointialueille. Tällöin kuntien saamia ansiotuloveroja siirretään valtiolle noin 12,8 miljardia ja yhteisöveroja lähes 670 miljoonaa euroa. Siirto johtuu siitä, että valtio huolehtii jatkossa hyvinvointialueiden rahoituksesta.

Kaikkien kuntien kunnallisveroprosentteja alennetaan (vuoden 2022 tasossa) 12,39 prosenttiyksikköä ja valtion verotusta kiristetään vastaavasti muuttamalla tuloveroasteikkoa.  Myös kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta pienennetään yhdellä kolmanneksella, jolloin valtionverotus kasvaa vastaavasti.

Nyt olisi oikea hetki muuttaa maksuunpantavan kunnallisverotuksen määrän laskentaperusteita. Esimerkiksi Keski-Uusimaa lehden levikkialueella Järvenpäässä on kunnallisveroprosentti 20,25 mutta todellisuudessa veroja kertyi viime vuonna vain 14,90 %:n mukaisesti.

Samankaltainen tilanne on myös Keravalla, jossa vastaavat luvut ovat 19,25/14,49, Tuusulassa 19,75/14,92 ja Nurmijärvellä 19,75/14,95.

Puhutaan efektiivisestä veroasteesta, mikä on maksuunpannun kunnallisveron suhde ansiotuloihin.

Kunnallisverotuksessa tehdään vähennyksiä veronalaisista ansiotuloista. Vähennyksiä ovat muun muassa matkakustannukset, tulonhankkimiskulut, ansiotulovähennys ja perusvähennys. Tulosta tehtävät vähennykset vähentämällä saadaan verotettava tulo, josta veron määrä lasketaan kunnallisveroprosentin mukaisesti.

Tämän jälkeen tehdään vähennykset verosta ja näin saadaan maksuunpantavan kunnallisveron määrä. Verosta tehtäviä vähennyksiä ovat muun muassa työtulovähennys, kotitalousvähennys sekä asuntolainan koron alijäämähyvitys.

Luettelemieni kuntien saama kunnallisverotuotto paranisi vuodessa useita miljoonia euroja, jos kunnallisveron vähennykset siirrettäisiin kokonaisuudessaan valtion piikkiin.

KAUKO TUUPAINEN
talousneuvos

https://ssl.gstatic.com/ui/v1/icons/mail/no_photo.png

Avantouinti karaisee

torstai, 18 marraskuun, 2021

Suur-Jyväskylän lehti, ke 17.11.2021, Palokka-lehti, to 18.11.2021 ja Keski-Uusimaa lehti ti 23.11.2021

Tutkimusten mukaan avantouintia on eräänä terveydenhoitomuotona harrastettu Suomessa jo 1920-luvulta asti. Toki lumihangessa kieriskelyä – varsinkin saunomisen yhteydessä – harrastettiin jo 1700-luvulla.

Suomessa on tällä hetkellä noin 150 000 avantouimaria, joista naisia on 60 % ja miehiä 40 %. 

Mikä tekee avantouinnista suositun? Syitä on monia. Eräät sanovat, että uinti viileässä vedessä vaatii rohkeutta eli itsensä voittamista. Monet toteavat, ettei vesi olekaan kylmää, vaan virkistävää, mihin eräs syy on karaistuminen. Uinnin jälkeinen keventynyt olo puolestaan johtuu verenkierron lisääntymisestä. 

Myös erilaiset kolotukset, niska- ja hartiakivut, stressi, reuma, migreeni, iskiaskivut sekä satunnainen huonotuulisuus jäävät avantoon. Karaistumisesta johtunee, että avantouimarit vilustuvat melko harvoin

Tietoa avantouinnin merkityksestä ihmisen terveyteen ja erilaisten sairauksien ennaltaehkäisyyn on tutkittu jo reilut 15 vuotta sitten. Tuolloin Oulun Yliopiston dosentti Pirkko Huttunen tutki avantouinnin ja kylmän fysiologisia vaikutuksia avantouinnin harrastajiin. Tutkimuksen yhteydessä haastateltiin satoja avantouinnin ystäviä. Heistä yli puolet koki stressinsietokykynsä parantuneen ja avantouinnin lisänneen energisyyttä.

Avantouinti sopii lähes kaikille, mutta erilaisista sairauksista kärsivien on kuitenkin syytä keskustella lääkärin kanssa harrastuksen riskeistä. Etenkin sydän- ja verenpaineoireista kärsivien on syytä jutella lääkärin kanssa.

Jo nyt, ennen järvien jäätymistä, on syytä aloittaa oman terveyden vaaliminen avantouinnin avulla. 

Kokoomus petti Perussuomalaiset v. 2015

tiistai, 2 marraskuun, 2021

Perussuomalaisten Blogi-palstalla su 31.10.2021

TV 1:ssä pyörivä Politiikka-Suomi sarjan toinen osa otsikolla: ”Kyllä kansa tietää”, kertoo selkeästi, että Timo Soinin johtama perussuomalaisten ministeriryhmä vedettiin kokoomuksen toimesta räikeästi ”kölin alta”.

Silloinen Kokoomuksen puheenjohtaja Alexander Stubb toteaa –  yllä mainitussa ohjelmassa: ”Ja mitä me tehtiin hallituksessa 2015, kun otettiin perussuomalaiset mukaan.

Silloin filosofia lähinnä oli se, että nyt halataan perussuomalaiset kuoliaaksi. Ja niinhän siinä aluksi kävi eli perussuomalaiset tulivat hallitukseen kolmella lupauksella, joista yksi oli EI talouskuria, EI rahaa Kreikalle ja EI maahanmuuttoa.

No – sinä kesänä, tiukka talousohjelma, Kreikan kolmas paketti ja sitten historian anomalian takia suurin tulopaikkakriisi – sitten toisen maailmansodan. Ja heidän kannatuksensa puolittui sen kesän aikana kahdeksastatoista yhdeksään ja me ajateltiin, että se oli siinä, mutta sitten toisin kävi”.

*****

Muistan, kun PS:n pj. Timo Soini sanoi silloisen eduskuntaryhmän – johon kuuluin – kesäkokouksessa Tikkurilassa 26.8.2014, että ”persut eivät tule myymään persettään, jos hallitukseen joskus mennään”. 

Sipilän hallitukseen mentiin ja muistelen sanoneeni PS:n Puolueneuvoston kokouksessa Lahdessa 6.11.2016, että ”Persut ovat myyneet paitsi peffansa, myös koko Homo sapiens`in eli äänestäjänsä. Jos hallitusohjelmaa ei muuteta tai lähdetä kävelemään hallituksesta, niin menetämme 400 valtuustopaikkaa tulevissa kuntavaaleissa”. Olin hieman väärässä, menetimme 420 valtuustopaikkaa.

Onneksi Jyväskylän puoluekokous teki oikeita ratkaisuja ja PS on jatkuvasti ollut gallupeissa mitalisijalla.

Summa summarum. Istuvan puoluejohdon on syytä pohtia, että jos ja kun eduskuntavaalien jälkeen ollaan hallitustyöhön menossa, niin on syytä harkita, keiden kanssa hallitusohjelmaa sorvataan.

KAUKO TUUPAINEN                

Julkisuudesta poimittuja kommentteja eläkeindeksistä

torstai, 28 lokakuun, 2021

Perussuomalaisten Blogi-palsta la 23.10.2021, Keski-Uusimaa lehti su 24.10.2021 ja Itä-Häme lehti ti 26.10.2021

Demarinuoret syyttivät mediassa Kimmo Kiljusta sanomalla: ”Ikääntyvän väestörakenteen ja pienenevien ikäluokkien vuoksi käsillä on tilanne, jossa eläkemenot ovat pysyvästi maksutuloja suuremmat”.

Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder taas totesi (Erno Laisi/Uutissuomalainen): ”Eläkevarat 180 miljardia. Eläkevastuut 600 miljardia. Indeksin muutos tyhjentäisi rahastot. Sanomme siis ei”.

Tällä tasolla liikkuu niin nuorten kuin vanhempienkin ajatusmaailma. Toinen ei edes tiedä, kuinka suuret ovat eläkevarat ja kumpikaan ei ymmärrä, että rahastot ovat syntyneet pääasiassa nykyeläkeläisten maksamien eläkemaksujen sijoitustuottojen ja sen säästön turvin, minkä eläkkeensaajat ovat hävinneet taitetun indeksin vuosittaisen eläkeleikkauksen kautta.

Myös keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Juha Pylväksen väite, että ”indeksimuutos hyödyttäisi erityisesti suurta eläkettä saavia”, ei pidä paikkaansa. Eikö siis muka prosentuaaliset palkankorotukset hyödytä enemmän suuri- kuin pienituloisia. Mielestämme tasokorotus, jolla saatettaisiin kunkin eläke sille tasolle, millä se olisi, jos taitettua indeksiä ei olisi otettu lainkaan käyttöön, olisi kaikkien kannalta oikeudenmukaisin ratkaisu.

Pitää myös tiedostaa, että eläkkeensaajista 48,3 %:lla on nettoeläke maksimissaan 1 292 euroa kuukaudessa. Tasokorotuksen suurin vaikutus kohdistuisi juuri tähän ryhmään. Eihän vuonna 2020 eläkkeelle jääneen noin 1 900 euron keskieläkkeen saajaa tasokorotus koskisi juuri lainkaan.

Vihreiden Emma Kari on ulkona asiasta, väittäessään, että ”taitetusta indeksistä luopuminen asettaisi eläkejärjestelmän maksutaakkaa nykyistäkin enemmän nuorten harteille”. Tilanne on aivan päinvastainen, sillä osin ”tämän hetken eläkeläisten” ansiosta on rahastoissa rahaa 241 miljardia euroa eli lähes neljä kertaa Suomen valtion budjetti. 

RKP:n Anders Adlercreutz epäilee myös eläkerahastojen kestävyyttä ja siksi puolue ei kannata indeksimuutosta.

Ymmärrämme, että Paavo Lipposen sateenkaarihallituksen (SDP, Kok, Vas, RKP ja Vihr.) aikaansaama työeläkkeiden heikennys on kova pala myös istuvalle hallitukselle, mutta nyt kun ”työeläkkeiden kassa” on kunnossa, voitaisiin jotain tehdä niiden eläkeläisten hyväksi, jotka ovat olleet omalla panoksellaan rahastoa kartuttamassa.

Eläkekeskustelusta näyttää täysin puuttuvan tietoisuus pääomasta ja sen tuotosta. Vuonna 1995 rahastojen pääoma oli 35,4 miljardia ja tällä hetkellä 241 miljardia euroa.

Vuosien 1998 – 2020 eläkelaitosten keskituotto (5,6 %) kasvattaa tämän hetken pääomaa 13,5 miljardia euroa vuodessa, joten tasokorotuksen toteuttaminen ei olisi syömässä eläkerahastoja lainkaan. Päinvastoin ne kasvaisivat entisestään

KAUKO TUUPAINEN, talousneuvos Jyväskylä

PAAVO JAUHIAINEN, kauppaneuvos Siilinjärvi

Puolueet voivat tehdä politiikkaa myös yhdessä

sunnuntai, 24 lokakuun, 2021

Keski-Uusimaa lehti, su 24.10.2021

On erinomainen asia, että Kimmo ja minä pystymme keskustelemaan asioista ilman turhaa nokittelua eli lähes herrasmiesmäisesti.

Totean aluksi KU-lehden kommenttiin 14.10.2021: ”Kuka ajatusta eniten ja ensin on esittänyt”, että Kimmo Kiljunen ja 85 336 muuta kansalaista jättivät jo kymmenen vuotta sitten eli 24.9.2015 kansalaisaloitteen otsikolla: ”Työeläkeindeksin palauttaminen palkkatasoindeksiksi”.

Tämä edistyksellinen aloite tyrmättiin kaikkien edustaryhmien toimesta myöhemmin eduskunnassa. Puolueet uskoivat enemmän työeläkeyhtiöiden ”asiantuntijoideni” tarinoita kuin punnittua puhetta ja tekstiä.

Mitä Kimmon kirjoitukseen (K-U 19.10.) otsikolla ”Työeläkkeiden nostotavoite ei ole vaalipolitikointia” tulee, niin kommentoin sitä seuraavasti.

OIen tietoinen Kimmon ja yhdeksän muun edustajan 4.9.2019 jättämästä lakialoitteesta (La 7/2019) sekä Kiken ja 24 muun edustajan 4.10.2019 allekirjoittamasta lakialoitteesta (LA 9/2019)).

Lakialoitteiden ero oli siinä, että Kike ja knit halusivat ensisijaisesti esittää ”puoliväli-indeksin soveltamista kaikkiin alle 1 500 euroa/kk saaviin pienituloisiin eläkkeisiin eli parantaa pienituloisten eläkeläisten taloudellista asemaa”.

Sinun aloitteesi oli merkittävästi laajempi ja siten hinnakkaampi. Ymmärtääkseni siksi persut eivät olleet mukana neljän demarin, kahden vasurin ja kokoomukselaisen sekä yhden vihreän ja kristillisen allekirjoittamassa lakialoitteessa.

Nyt kun molemmat suuret puolueet olette samalla linjalla eli pienituloisten työeläkeläisten asialla, niin suosittelen yhteistyötä – molemmille puolueille –  asian eteenpäin viemiseksi.

KAUKO TUUPAINEN
talousneuvos, eläkeläinen