Arkisto : ‘Mielipidekirjoitukset’ Category

Demarit tyytyvät eläkelaitosten lobbaukseen

torstai, huhtikuu 4th, 2019

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla to 4.4.2019

Demarien entinen valtuutettu Kimmo Ojala unohti kertoa (KSML 1.4.), että ollessani eduskunnassa perussuomalaiset – Timo Soinin johdolla – yrittivät saada Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan sekä ns. taitetun indeksin muutoksen että Kreikalle annettavien lainojen kasvun lopettamisen, mutta se ei kelvannut Jyrki Kataiselle (kok).

Totta on, että vuoden 2015 hallitusneuvotteluissa silloisen puheenjohtajan Timo Soinin toimesta syötiin lähes kaikki persujen vaalilupaukset. Päätavoitteena hänellä oli päästä ulkoministeriksi ja siinä hän onnistuikin kapinallisten (lue: myöhemmin siniset) avulla.

Nyt uusi perussuomalaisten puoluejohto on – osin painostukseni ansiosta – ottanut nykyiseen vaaliohjelmaan sekä taitetun indeksin muutoksen että eläkeläisten verokysymyksen, ainoana puolueena.

Entisen puoluetoverini Paavo Lipposen (sdp) toimesta toteutettu ”taitettuun indeksiin” siirtyminen vuoden 1996 alusta on muodostunut kirosanaksi lähes kaikille työeläkkeellä oleville. Miksi? Siksi, että vuodesta 1996 vuoteen 2017 on ansiotasoindeksi noussut 96,2 % mutta työeläkeindeksi vain 48,8 % eli jälkeenjääneisyys on ollut parinkymmenen vuoden ajalta 47, 4 prosenttiyksikköä.

Samalla ajanjaksolla eli vuosina 1996 – 2017 ovat rahastot kasvaneet 36 miljardista eurosta 202 miljardiin euroon eli 560 %. Vaikka puolenkymmentä kertaa on rahastojen sijoitustuottoja jouduttu käyttämään työeläkkeiden maksuun. niin rahastot ovat jatkaneet kasvuaan.

”Ojalan laskuoppi” oli minun ikäpolven kansakouluvaiheen matematiikan perusopetusta. Kimmon laskelmat osoittavat, että hän on sen täysin unohtanut tai kompetenssi ei ole riittänyt laskelmien tekoon.

Eläkerahastojen tuoton osalta Kimmo osoittaa tietämyksensä rajallisuuden. Olisi demarienkin syytä suunnata huomio eläkelaitosten (lue: työeläkeläisten) sijoitusvarojen hoidon keskinkertaiseen tasoon. Totean, että eläkerahastojen reaalinen tuotto on ollut taitetun indeksin aikana vuosittain vain 4,2 prosenttia. Kun tuottoa verrataan Suomessa pelkästään suurempien pörssiyhtiöiden (25 suurinta OMXH-25) tuottoon, niin se on ollut vuodesta 1988 osinkotuottoineen yli 9 prosenttia.

Vaikuttaa siltä, että demaritkin tyytyvät eläkelaitoksen lobbaukseen, yrittämättäkään itse selvittää laskelmien taustoja. Väittiväthän eläkelaitokset jo vuosikymmenet sitten, että ”Kun suuret ikäluokat tulevat eläkeikään, niin rahastot tyhjenevät … ”. Nyt he kaikki ovat eläkkeellä ja rahastot jatkavat kasvuaan, kuten edellä totesin.

Maahanmuuton lisääminen ei suinkaan helpota eläkeläisten asemaa. Miksi? Siksi, että heille täytyy ensin saada töitä, jotta he pystyvät maksamaan työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut.  Näitä maksuja maksavat eläkeläiset, saamatta niistä verohelpotuksia. 

Pakolaiset ovat täydellisesti riippuvaisia yhteiskunnan myös eläkeläisten tuesta. YLE:n uutiset kertoivat jokin aika sitten, että maassamme piileskelee 8 000 kielteisen oleskelupäätöksen saanutta maahanmuuttajaa. Heille maksettaisiin 5 000 euroa sekä lentoliput, jos he suostuvat poistumaan maasta. Hintalappu on siis 40 miljoonaa euroa.

KAUKO TUUPAINEN
Jyväskylä

Vanha väki taas tärkeää vaalien alla

maanantai, maaliskuu 11th, 2019

Keskisuomalainen la 9.3.2018

Niin hallituspuolueet kuin oppositiokin heränneet puolustamaan vanhusväestöä. Hyvä niin.

Perussuomalaiset, jotka ovat aina olleet ”askeleen edellä” ns. vanhoja puolueita, ovat nostaneet vanhuksia koskevat asiat esille lähes kymmenen vuotta sitten. Totesihan ex. puoluetoverini Raimo Vistbacka eduskunnassa 18.9.2009, että ”Suomen lainsäädännöstä löytyy vahvemmat oikeudet lypsylehmien ja vankien ulkoiluun kuin laitoksissa olevien vanhusten pääsy ulkoilmaan”.

Ymmärrettävästi oppositiopuolue ei saanut ajatuksiaan läpi eduskunnassa, mutta nyt on ”toinen ääni kellossa”, kiitos lähestyvien eduskuntavaalien.

Toivottavasti puolueet lämpenevät myös eläkeläisten asioille, sillä he kaipaavat päätöksiä taitetun indeksin muutoksesta ja eläkekatosta, Kelan maksamien eläkkeiden korotuksista ja omaishoitajien asemasta. Vai päteekö otsikossa mainitsemani sananlasku eli toisin sanoen ”paljon puhetta, mutta vähän villoja”.

KAUKO TUUPAINEN
eläkeläinen
Jyväskylä

 

Onko vanhusten hoito retuperällä?

torstai, tammikuu 31st, 2019

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla ke 30.01.2019

On erinomainen asia, että VALVIRA eli sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto on puuttunut yksityisten hoiva- ja palvelukotien hoitajamääriin. Istuvan hallituksen privatisointi eli kunnallisten palvelujen alasajo on mennyt liian pitkälle jo vuosia sitten. Onko se ikäluokka, joka sai aikaan maamme vaurauden ja hyvinvoinnin, ansainnut huonon ja kalliin kohtelun yksityisissä palvelukodeissa? Mielestäni ei.

Entinen puoluetoverini, kansanedustaja Raimo Vistbacka totesi eduskunnassa jo 18.9.2009, että ”Suomen lainsäädännöstä löytyy vahvemmat oikeudet lypsylehmien ja vankien ulkoiluun, kuin laitoksissa olevien vanhusten pääsy ulkoilmaan”. 

Muutosta parempaan ei ole tapahtunut viimeisen kymmenen vuoden aikana, kuten julkisuuteen tulleet epäkohdat kertovat. Olisiko tulevan eduskunnan ja hallituksen tehtävä jotain asiantilan parantamiseksi?

KAUKO TUUPAINEN
eläkeläinen
Jyväskylä

Kansalaisaloite kaatui Eduskunnassa

torstai, tammikuu 31st, 2019

Suur-Jyväskylän lehti, ke 30.01.2019

Tunsin vuosi sitten suurta myötä häpeää, kun yksikään kansanedustaja ei puolustanut Suomen Senioriliikkeen alullepanemaa kansalaisaloitetta ns. taitetun indeksin muutoksesta sosiaali- ja terveysvaliokunnassa.  Ei, vaikka sen oli allekirjoittanut 84 820 äänioikeutettua kansalaista.

Taustaa työeläkelain muutoksille
Vuonna 1961 voimaan tullut eläkelaki takasi työeläkkeelle jääneille saman suuruisen korotuksen kuin palkansaajillekin. Tätä ”autuutta” kesti vuoteen 1977 asti, jolloin työeläkelakia tarkistettiin siten, että täysimääräinen korotus muuttui ns. Puoliväli-indeksiksi. Tällöin huomioitiin palkkojen korotuksista vain 50 % ja ja loput hintojen noususta.

Seuraava huononnus tapahtui v. 1996, jolloin päätettiin, että seuraavan vuoden alusta tuli voimaan nykyinen ns. Taitettu palkkaindeksi, jossa palkkojen osuus on 20 % ja hintojen osuus 80 %. Syynä oli Lipposen hallituksen pelko ”suurten ikäluokkien” eläköitymisestä.

Eläkerahastot ovat kasvaneet silloisesta (vuosi 1996) 36 miljardin euron tasosta 202 miljardiin euroon! Ansiotasoindeksi kasvoi samaan aikaan 96,2 % ja eläkeindeksi vain 48,8 %, joten jälkeenjääneisyys on 47,4 prosenttiyksikköä!

Oliko MOT-ohjelma oikeassa?
MOT-ohjelma kertoi hiljattain, ettei työeläkkeensaajien vaatima indeksikorjaus puoliväli-indeksiksi poista eläkeläisköyhyyttä, pitänee paikkansa, mutta mitä mieltä ollaan taitetun indeksin kuoppakorotuksesta? Kuoppakorotuksella tarkoitan työeläkkeiden jälkeenjääneisyyttä sen voimassaoloaikana. 

Esimerkkinä totean, että yli 80 vuotiaita työeläkeläisiä on Suomessa lähes 300 000. Heidän työeläkkeiden keskiarvo vuonna 2017 oli 1 174 euroa/kk. Tämän yksittäisen ryhmän eläkkeiden jälkeenjääneisyys palkansaajien saamiin korotuksiin nähden on 31,8 %.

Tämän ryhmän ”kuoppakorotus” nostaisi kuukausieläkkeen noin 1 550 euroon. Mistä saadaan yli 80 vuotiaiden eläkeläisten kuoppakorotuksen vaatima noin neljä miljardia euroa?

Korotus rahoitettaisiin eläkerahastojen kasvusta
Kahden viimeisen vuoden aikana eläkerahastot ovat kasvaneet yli 20 miljardia euroa. Taitetun indeksin voimaantulosta eli vuodesta 1997 alkaen noin 166 miljardia euroa!

Jos ja kun työeläkkeitä tarkistettaisiin, niin se mahdollistaisi myös Kelan maksamien eläkkeiden tarkistuksen. Miten? Siten, että työeläkkeiden tarkistus lisäisi verottajan tuloja noin 1,5 miljardin euron verran.

Valtion lisääntyneet verotulot mahdollistaisivat sen, että valtion budjettiin voitaisiin vuosittain lisätä riittävä määräraha käytettäväksi Kelan maksamiin eläkkeisiin.

KAUKO TUUPAINEN
eläkeläinen
Jyväskylä

 

 

 

 

Suomen hävittäjähankinnoista

maanantai, tammikuu 14th, 2019

Keskisuomalaisen ja Keski-Uusimaa lehden mielipidepalstalla su 13.1.2019

 Olen usein miettinyt ”Hävittäjä-kaupan järkevyyttä” suomalaisen veronmaksajan vinkkelistä. Totesin muutama vuosi sitten eli 11.6.2016 Lahdessa pidetyssä perussuomalaisten Puolueneuvoston kokouksessa, että eikö olisi järkevämpää ostaa veronmaksajien rahoilla ilmatorjuntaohjuksia kuin kovahintaisia hävittäjiä.

Puolustusministeri Jussi Niinistö oli tietenkin eri mieltä ehdotuksestani ja piti hävittäjähankintaa perusteltuna.

Tulipa mieleeni ”Kuuden päivän sota”, jossa Syyrian ja Egyptin johtajat ilmoittivat tavoitteekseen Israelin täydellisen tuhoamisen. 23. toukokuuta 1967.  Egypti sulki Tiraninsalmen Israelin laivaliikenteeltä, mitä Israel piti sodanjulistuksena.

Israel tuhosi yllätyshyökkäyksessä Egyptin ilmavoimat täydellisesti. Myös Syyrian ja Jordanian ilmavoimat tehtiin nopeasti toimintakyvyttömiksi. Siinain niemimaa, Golan ja Länsiranta joutuivat Israelin haltuun parissa päivässä.  (Lähde: Wikpedia).

Tämä vahvisti käsitystäni, että jos Suomi joutuu aseelliseen selkkaukseen jonkin toisen valtion kanssa, niin kyllä pommituksen kohteina ovat taatusti meidän vähäiset lentokenttämme ja niillä jököttävät hävittäjämme.

Eikö olisi viisaampaa käyttää torjuntaohjuksia hyökkäävien hävittäjien torjuntaan, jotta kenttiämme (myös varalaskupaikat) ei tuhottaisi jo alkumetreillä, kuten kävi edellä kertomassani ”Kuuden päivän sodassa”. Minä vaan kysyn?

KAUKO TUUPAINEN

eläkeläinen, talousneuvos

Jyväskylä

EU:n tilintarkastus ja tuleva valtionvarainministeriö

maanantai, joulukuu 24th, 2018

Keski-Uusimaa lehti, su 23.12.2018

Kirjoitin jokin aika sitten EU.n tilintarkastuksesta ja varojen väärinkäytöksistä. Päivitin tietojana EU:n tilintarkastustuomioistuimessa toimivan Hannu Takkulan kanssa ja hän totesi mm. seuraavaa: ”Mitä tulee petosepäilyihin, ne kaikki siirrämme suoraan EU:n petostentorjuntaviraston eli OLAF:in jatkotutkimuksiin. Vuoden 2017 vuosikertomuksessa totesimme, että löysimme 13 petosepäilystä, jotka siis siirsimme OLAF:in tutkittavaksi.

Ylipäätään on niin, että EU:n varainhoitoon (taloudenpitoon) liittyen on vaikea löytää suuria heikkouksia. On kuitenkin tärkeää ylläpitää asiallista ja kriittistä keskustelua EU:sta, samoin kuin jäsenmaissa, myös aina vallassa olevien hallitusten toimista”. Tarkastustoiminta on siis kiristynyt, kiitos lainmuutoksen.

Entisenä tilintarkastajan on huolissani edelleen EU:n ajamasta EU-maiden yhteisestä valionvarainministeriöstä. Sehän tarkoittaisi kaikkien 28 EU-maan yhteistä vuosittaista budjettia. Sehän tarkoittaisi myös, että ns. hulttiomaille (Kreikka, Bulgaria. Romania ja nyttemmin Italia) maksettavat avustukset kasvaisivat ja mm. Suomen valtion nettomaksut kasvaisivat entisestään.

Onhan Suomi maksanut viimeisen viiden vuoden 2013–2017 aikana EU:lle nettomenoina 2,470 miljardia euroa eli keskimäärin 494 miljoonaa vuosi.

Mediassa on kerrottu, että Italian julkinen velka on tällä hetkellä 2 260 miljardia euroa eli 132  % Bruttokansantuotteesta. Kreikalla se on vielä huonompi. Suomella osuus on ”vain” 61,3 %, joskin sekin on mielestäni huolestuttava.

Lopuksi totean, että olen samaa mieltä arvostamani Hannu Takkulan kanssa siitä, että Suomen hallituksen on jatkuvasti tarkkailtava EU:n komission päätöksiä. Näihin kuuluu myös EU:n velvoittava päätös yhtiöittää valtion toimintoja, kuten VR:n privatisointi, kansalaisten edun vastaisesti.

KAUKO TUUPAINEN
Jyväskylä

 

 

 

 

Eläkeläinen ei ole ahne

perjantai, lokakuu 12th, 2018

Keski-Uusimaa lehti, ma 8.10.2018 ja Suur-Jyväskylän lehti , ke 31.10.2018

 Kuten olen aiemmin useasti todennut, 1960-luvun alussa voimaan tulleen nykyisen työeläkelain tarkoitus on säilyttää eläkkeelle jääneiden työntekijöiden ostokyky. Tämä tapahtuu ns. työeläkeindeksin avulla.

Indeksi huolehtii eläkkeen ostovoiman säilymisestä, jos ja kun eläkkeitä tarkistetaan vuosittain indeksin avulla.

Näin ei ole kuitenkaan tehty, johtuen lähinnä taitetun indeksin voimaan tulosta v. 1996.

Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan Suomessa oli viime vuonna 607 000 työeläkeläistä, joiden eläkkeen määrä oli EU:n köyhyysrajan alapuolella eli alle 1200 euroa kuukaudessa. 

Tilastossa ei ole huomioitu osa-aikaeläkkeitä eikä varhennettuja vanhuuseläkkeitä.

Työeläkkeellä olevat vaativat, mielestäni oikeutetusti, muutosta taitettuun indeksiin. Näin tehdessään heidät leimataan ahneiksi oman edun tavoittelijoiksi.

Arvostelijat ovat unohtaneet tyystin eläkkeiden jälkeenjääneisyyden palkkatuloihin verrattuna.

Olen tietoinen, ettei palkansaajia leimata ahneiksi, vaikka he vuosittain vaativat tarkistuksia toimeentuloonsa.

 Mielestäni eläkeläisille ei ole korvattu ostokyvyn heikennyksiä enää vuosiin, useiden politiikkojen lupauksista huolimatta.

Hävytöntä on entisen valtiovarainministeri Antti Rinteen (sd) lupaus tarkistaa eläkkeitä 100 euroa kuukaudessa, jos demarit pärjäävät tulevissa eduskuntavaaleissa. 

 Puheenjohtaja ei muista – ministeriaikaista – päätöstään työeläkeindeksin leikkauksesta 1,4 %:sta 0,4 %:iin, josta valtio ei hyötynyt senttiäkään, mutta eläkeläiset kärsivät.

KAUKO TUUPAINEN
eläkeläinen
                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                         

 

Jäitä hattuun HSL

keskiviikko, syyskuu 12th, 2018

Keski-Uusimaa lehti su 09.09.2018

Keski-Uuusimaa otsikoi 31.8.2018, että ”VR sai kovat kilpailijat Britanniasta ja Ruotsista”

Eivätkö päättäjämme ole oppineet mitään aiemmista hölmöilyistä?

VR:n yksityistäminen on ollut esille jo vuosia sitten.

 Muistelen omalta eduskuntakaudeltani, kun maaliskuussa 2013 täysistunnossa otin kantaa asiaan toteamalla mm. seuraavaa: ”Haluan muistuttaa Iso-Britanniasta. Siellähän kävi niin, kun rautarouva Margaret Thatcher päätti pääministerinä privatisoida Iso-Britannian rautatieliikenteen.

Ostajia toki löytyi. Ensimmäisen kaupan jälkeen tehtiin toinen kauppa ja sen jälkeen kaikkiaan puolenkymmentä kauppaa, ennen kuin älyttiin ottaa rautatiet jälleen Iso-Britannian hallintaan ja huostaan.

Siinä vaiheessa rautateiden kunto – puhumattakaan kalustosta – meni niin huonoksi, että kunnostaminen tuli erittäin kalliiksi Iso-Britannian veronmaksajille”.

Merkittävin moka Iso-Britanniassa oli myydä rataverkko pörssiyhtiölle, jolloin omistajia kiinnostivat enemmän osinkotuotot kuin rataverkon ylläpito.

Tämän kaltainen toiminta aiheutti mm. vuoden 2000 Hatfieldin suuronnettomuuden, kun yksityinen yhtiö ei ollut tehtäviensä tasolla ja päätyi lopulta konkurssiin. Yhtiön rahat eivät riittäneet rataverkon kunnon palauttamiseen.

Toteankin lopuksi – kokemusperusteisesti – että jäitä hattuun HSL.

 KAUKO TUUPAINEN

talousneuvos, kansanedustaja (ps)

Jyväskylä

 

 

Eläkeherrat manipuloivat

sunnuntai, elokuu 26th, 2018

Keskisuomalaisen mielipidesivu,  su 26.8.2018

Suomen Eläketurvakeskuksen herroille on tärkeää, että “oma leipä levenee” vuodesta toiseen.

Vanhamuotoisen kansakoulun ekaluokkalainenkin osasi laskea, että kun tuloista vähennetään menot saadaan lopullinen tulos.

Eläketurvakeskuksen ennustelaskentayksikön päällikkö Heikki Tikanmäki on unohtanut ynnäillyssään (KSML 23.8.) tyystin sijoitusrahastojen vuosittaiset miljardituotot, jotka kasvattavat rahastoja myös tulevina vuosikymmeninä.

Hän on myös tietämätön siitä, etteivät työeläkeyhtiöt maksa takuu- ja kansaneläkkeitä, vaan niistä huolehtii Kela valtion tuella.

Kauko Tuupainen

eläkeläinen

Jyväskylä

Kuntien leikkauksista

sunnuntai, elokuu 12th, 2018

Keski-Uusimaa lehti, to 09.08.2018

Jori Porspakka kirjoitti tällä palstalla lauantaina 4.8. otsikolla ”Kunnilta on leikattu liikaa”. Olen lähes samaa mieltä hänen kanssaan. Miksi?

Olen aiemmin todennut, että nykymuotoinen eduskuntatyö – suomalainen parlamentarismi – on tiensä päässä. Mikään ei ole muuttunut vuosien saatossa. Eduskuntaryhmien edustajat paasaavat samaa palturia vuodesta toiseen, riippuen siitä, ovatko he hallituksessa vaiko oppositiossa.

Otanpa nykymenosta muutaman esimerkin.  Käsitellessään Matti Vanhasen hallituksen esitystä vuoden 2011 talousarvioksi, oppositiossa olleet vasemmistopuolueet arvostelivat sitä, että kunnat eivät saaneet riittävästi valtionavustuksia. Demarit esittivät budjettiin 300 miljoonaa euroa lisätukea kunnille. Vasemmistoliitto pani paremmaksi esittäessään lisätuen määräksi 731 miljoonaa euroa.

Päästessään seuraavana vuonna Kataisen Sixback- hallitukseen vasemmistopuolueet leikkasivat kuntien valtionosuuksia 631 miljoonaa euroa. Ääni muuttui siis kellossa, kun siirryttiin oppositiosta hallitukseen. Vuonna 2013 vasemmistopuolueiden turvin leikattiin valtionosuuksia vielä lisää 756 miljoonaa euroa. Kahden vuoden leikkausten määrä oli siis 1,387 miljardia euroa. Näin se menee vuodesta toiseen.

Kauko Tuupainen

Eläkeläinen

Jyväskylä