PS-blogit, to 7.7.2022, Keski-Uusimaa lehti, su 10.7.2022, Keskisuomalainen, ke 13.7.2022

Jokin aika sitten (5.7.) Ilmarisen vakuutus- ja eläkejohtaja Tiina Nurminen ja Eläketurvakeskuksen ekonomisti Sanna Tenhunen ottivat TV:ssa kantaa hiljattain julkistetun Eläkebarometrin antiin.

Esille nousi myös tarve työeläkemaksujen korottamiseen.  Minusta tarvetta maksujen korottamiseen ei ole. Miksi? Siksi, että vuosina 1996 – 2021 eli 25 vuoden aikana työeläkerahastot kasvoivat keskimäärin 8,4 miljardia euroa (mrde) eli 7,88 % vuodessa.

Vuonna  2021 maksetut eläkkeet olivat 30,5 mrde ja sijoitustuotot jopa 34,9 mrde eli tuotot olivat 4,4 mrde kuluja suuremmat. Eläkerahastot kasvoivat viime vuonna 33,1 mrde eli eläkevarat olivat 31.12.2021 yhteensä 257,5 mrde. Lähde: Työeläkelehti nro 2/2022.

Edellä kirjoittamani kertoo sen yksinkertaisen totuuden, ettei korotuspainetta työeläkemaksujen korotuksille ole, vaikka monet asiantuntijoina pidetyt henkilöt ovatkin toista mieltä.

KAUKO TUUPAINEN
eläkeläinen

PS-plogit, su 19.6.2022, Keski-Uusimaa lehti, 27.6.2022, Suur-Jyväskylän lehti , ke 27.7.2022

Valtiovarainministeri Saarikko ja eräät muutkin puoluejohtajat pohtivat keinoja pienituloisten toimeentulon parantamiseksi. Eräänä keinona on nähty verotuksen keventäminen. Esitys on muutoin hyvä, mutta se vähentää samalla valtion tuloja.

Annan vaatimattoman vinkin Valtioneuvostolle ja oppositiopuolueiden puheenjohtajille. Ehdotukseni parantaa pienituloisten eläkeläisten toimeentuloa ja lisää samalla yhteiskunnan verotuloja.

Suomessa on tällä hetkellä noin 1,5 miljoonaa äänioikeutettua työeläkeläistä, joista 48,3 % (lähes 725 000) saa eläkettä alle 1 500 euroa/kk. Sijoitustuottojen ansiosta työeläkerahastot ovat kasvaneet vuoden 1996 määrästä (35,4 miljardia euroa) vuoden 2021 loppuun mennessä 255 miljardiin euroon. Vuosikasvu oli 25 vuoden aikana keskimäärin 8,4 Mrde eli 7,88 %.

Olen jo aiemmin ehdottanut, että rahastoista maksettaisiin pienituloisille eläkeläisille lisäeläkettä pari miljardia euroa per vuosi 4 vuoden ajan. Sen jälkeen tarkistettaisiin, miten rahastot jaksavat. Toimenpide lisäisi valtion, kuntien ja seurakuntien verotuloja useita satoja miljoonia euroja vuodessa ja eläkeläisten toimeentulon parantuessa myös KELAn vuosittaiset menot vähenisivät.

Ehdotukseni ei maksa valtiolle senttiäkään, koska maksajina olisivat työeläkerahastot. Kokeilua voitaisiin koeajan jälkeen jatkaa koskemaan kaikkia työeläkkeellä olevia.

KAUKO TUUPAINEN
eläkeläinen

PS-Blogit, to 2.6.2022, Itä-Häme la 4.6.2022, Keski-Uusimaa lehti, ma 6.6.2022, Länsi Savo, ma 6.6.2022

Selvitysten mukaan yli miljoona suomalaista auttaa säännöllisesti läheisiään. Kyse on läheisen sairaudesta, vammaisuudesta tai korkeaan ikään liittyvästä auttamisesta.

Omaishoitotilanteita on tällä hetkellä lähes 350 000, joista sitovia ja vaativia on yli 60 000.

Kuten yleisesti tiedetään, omaishoitajalle maksetaan veronalaista palkkiota omaishoitotyöstä. Palkkio (pienin alle 430 euroa/kk) lisätään työssä olevan työtuloon ja eläkeläisen eläketuloon, jolloin verottaja nappaa siitä – progressiosta johtuen – melkoisen siivun. Tästä syystä omaishoitajan verotukseen olisi saatava muutos.

Ehdotan, että nykyisen verotuskäytännön sijaan siirryttäisiin omaishoitajien osalta ns. lähdeverotukseen, jonka suuruus olisi omaishoitajan palkkiosta 10 – 20 %:n välillä.

Perussuomalaisten esittämä täydellinen verovapaus olisi paras ratkaisu, mutta siihen eivät muut puolueet tule suostumaan, joten ”metsä on nähtävä puilta” eli on harkittava muitakin vaihtoehtoja. 

KAUKO TUUPAINEN
eläkeläinen
Jyväskylä

PS-Plogit pe 22.5.2022, Keski-Uusimaa lehti su 29.5.2022, Suur-Jyväskylän lehti ke 15.6.2022

Tein jo kesäkuussa 1984 Lahdessa kokoontuneelle demarien XXXIII puoluekokoukselle ehdotuksen, jonka punaisena lankana oli yritysten tuloverotuksen uudistaminen.

Esitykseni ideana oli, että annettakoon yritysten näyttää voittoa, siitä ”rankaisematta” niin kauan kuin voittovarat pysyvät yrityksessä.

Tämä toimenpide parantaisi yrityksen tasetta ja maksuvalmiutta, eikä aiheuttaisi turhia (lue: tarpeettomia) investointeja irtaimistoon tai kiinteään omaisuuteen verotuksessa hyväksyttävien poistojen saamiseksi. Verotus tapahtuisi vasta silloin, kun omistajat ottavat rahaa yrityksestä omaan käyttöönsä.

Eihän demarien ay-siipi esitykseeni suostunut, sillä heidän ajatuksen juoksuun ei tuolloin mahtunut tieto siitä, missä määrin yritykset työllistävät kansalaisiamme.

38 vuotta sitten tekemäni esityksen on nostanut estradille Perussuomalaisten eduskuntaryhmä viime ja tämän vuoden varjobudjeteissaan. He ovat esittäneet, että yritysverotuksessa siirryttäisiin ns. Viron verotusmalliin, jolloin yrityksiä verotetaan voitosta vasta silloin, kun omistajat nostavat voittovaroja yrityksestään.

Perusteluna edellä kertomani lisäksi on se, että yritykseen jäävät voittovarat toimisivat eräänlaisina puskureina huonoina vuosina, kuten korona-aikana.

Unohtaa ei pidä sitäkään, että suomalaisista yrityksistä on noin 90 % alle 10 hengen mikroyrityksiä, jotka työllistävät lähes neljänneksen maamme työvoimasta.

Edellä esittämilläni perusteilla on – tulevien eduskuntavaalien jälkeen – hallituksen ohjelmaan syytä ottaa lauseke yritysverotuksen muuttamisesta.

KAUKO TUUPAINEN
Jyväskylä

Keski-Uusimaa lehti, pe 20.5.2022. Suur-Jyväskylän lehti ke 25.5.2022, Länsi-Savo0 lehti, la 28.5.2022

Kuten tiedämme, Suomen asukasluku on tällä hetkellä 5,5 miljoonaa ja ”rapiat päälle”. Äänioikeutettuja on 4,460 miljoonaa.

Tiedostamme myös, että maahanmuutto Suomeen ja maamme maksama kehitysapu on noin 4,4 miljardia euroa vuodessa.

Kun tämä summa jaetaan äänioikeutettujen lukumäärällä, niin maahanmuutto ja kehitysapu maksaa 986 euroa per 18 vuotta täyttänyt suomalainen. Jos tämä summa muutetaan YLE-veron kaltaiseksi erilliseksi veroksi, niin aviopari maksaisi sitä 1 972 euroa vuodessa.

Perussuomalaiset tietävät tämän, mutta eduskunnan ja kansalaistemme enemmistö ei tiedosta asiaa.

Kuvitellaan, että kun maksaja on valtio, niin se ei koske minua.

Kansallinen ja kansainvälinen solidaarisuus on hyvä asia, mutta jotain rajaa siinäkin on oltava.

 Suomen valtion tulee ensisijaisesti pitää huolta niistä kansalaisistamme, joiden etujen ajamisesta ja tasavertaisesta sosiaalisesta ja taloudellisesta sekä yhteiskunnallisesta asemasta ei ole oikeudenmukaisesti huolehdittu.

Summa summarum. Puolittamalla maahanmuuton ja kehitysavun menot, saisimme vuosittain pari miljardia euroa ”vähäväkisen kansan” elintason parantamiseen verotusta kiristämättä.

KAUKO TUUPAINEN
talousneuvos

PS-Blogit 15.5.2022

Kannoin ”korteni kekoon” eli olin mukana PS:n Puolueneuvoston kokouksessa Hämeenlinnassa 14.5.2022. Paikalla oli kaikkiaan 710 puolueemme jäsentä. Suuresta osanottajamäärästä johtuen puheenvuorot oli rajattu vain kolmen minuutin mittaisiksi.

Tämä tuotti ainakin minulle vaikeuksia, sillä esityslistan kohdassa 8: ”Talous- ja veropoliittinen ohjelma”, olin ajatellut käydä läpi neljä erilaista asiaa. No, eihän se tietenkään onnistunut, koska minuutissa on vain 60 sekuntia, siksi kokosin esitykseni tähän kirjoitukseen.

Ensimmäiseksi kertasin lyhyesti PS-Blogini 11.5.2022 kirjoitusta maahanmuuton ja kehitysavun kustannuksista, jotka ovat noin 4,4 miljardia euroa vuodessa. Jos kyseinen summa perittäisiin YLE-veron tapaan, niin jokainen 18 vuotta täyttänyt suomalainen maksaisi sitä 986 euroa eli aviopari 1 972 euroa vuodessa.

Eduskunnan ja suomalaisten enemmistö hyväksyy sen, joten asiaa ei kannata laittaa tulevien Eduskuntavaalien kärkiteemaksi. Toki listalla sen kuuluu olla.

Sen sijaan nostin esille EK-vaalien kolme kärkiehdotustani.  Ensimmäisenä kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaan ja 25 muun kansanedustajan 4.10.2019 tekemä lakialoite ”Työntekijän eläkelain 98 §:n muuttamisesta”. Kyse on ns. taitetusta indeksistä.

Suomessa on tällä hetkellä noin 1,5 miljoonaa äänioikeutettua työeläkeläistä, joista 48,3 % (lähes 725 000) saa eläkettä alle 1 500 euroa/kk. Sijoitustuottojen ansiosta työeläkerahastot ovat kasvaneet vuoden 1996 määrästä (35,4 miljardia euroa) vuoden 2021 loppuun mennessä 255 miljardiin euroon. Vuosikasvu oli 25 vuoden aikana keskimäärin 8,4 Mrde eli 7,88 %.

Esitin, että tulevana EK-kautena rahastoista maksettaisiin työeläkeläisille 3 mrde per vuosi 4 vuoden ajan. Sen jälkeen tarkistettaisiin, miten rahastot jaksavat. Toimenpide lisäisi valtion, kuntien ja seurakuntien verotuloja lähes miljardin vuodessa ja eläkeläisten toimeentulon parantuessa myös KELAn vuosittaiset menot vähenisivät.

Toisena asiana, esitin että yritysverotuksessa siirryttäisiin ns. Viron malliin. Tätä on ehdottanut PS- eduskuntaryhmäkin tämän ja viime vuoden varjobudjeteissaan. Ideana on, että yrityksiä verotetaan voitosta vasta silloin kuin omistajat nostavat voittovaroja yrityksestään.

Tämä toimenpide parantaisi yrityksen tasetta ja maksuvalmiutta sekä ei aiheuttaisi turhia (lue: tarpeettomia) investointeja irtaimistoon tai kiinteään omaisuuteen verotuksessa hyväksyttävien poistojen saamiseksi.

Unohtaa ei pidä, että suomalaisista yrityksistä noin 90 % on alle 10 työntekijää työllistäviä ns. mikroyrityksiä, jotka työllistävät lähes neljänneksen maamme työvoimasta.

Viimeisenä eli kolmantena kärkihankkeena nostin esille omaishoitajien verotuksen muutoksen. Esitin, että nykyisen verotuskäytännön sijaan siirryttäisiin omaishoitajien osalta ns. lähdeverotukseen, jonka suuruus olisi 10 – 20 %.n välillä.

Nykyisinhän palkkio (pienin alle 430 euroa/kk) lisätään työssä tai eläkkeellä olevan omaishoitajan kuukausittaiseen ansiotuloon, jolloin veroprogressio ”nappaa” siitä merkittävän siivun. Täytyy muistaa, että Suomessa on tällä hetkellä yli miljoona omaishoitajaa, joilla kaikilla on äänioikeus tulevissakin vaaleissa.

KAUKO TUUPAINEN
talousneuvos
kotikylä Jyväskylä

Keskisuomalainen, pe 6.5.2022 ja Suur-Jyväskylän lehti , ke 11.5.2022

Nimimerkki ”Eläkeläinen” kysyi maakuntalehden lyhyet palstalla 29.4: ”Mitä nyt sanot Kake, kun taitettu indeksi on useana vuonna antanut enemmän kuin palkkaindeksi?”.

 Vastaan: Viimeisen 26 vuoden aikana vain kolmena vuotena (2009, 2012 ja 2017) on inflaatio ollut suurempi kuin ansiotason nousu. Tästä on johtanut, että taitetun indeksin nousu on ollut silloin suurempi kuin ansiotason nousu.

Viime vuosista puheenollen, vuonna 2019 oli taitetun indeksin muutos 1,45 % ja ansiotason muutos 2,09 % eli vuositasolla taitetun indeksin jälkeenjääneisyys oli 0,64 %.

Vuonna 2020 olivat vastaavat luvut taitettu indeksi 1,24 % ja ansiotason muutos 1,94 % eli jälkeenjääneisyys 0,70 % ja vuonna 2021 oli taitettu indeksi 0,53 % ja ansiotason muutos 2,18 % eli jälkeenjääneisyys 1,65 %. Revi siitä oikeaa tietoa.

KAUKO TUUPAINEN
eläkeläinen

Jyväskylä

PS-Blogit, la 30.4.2022

STT/Saila Kiuttu uutisoi 26.4.2022 seuraavaa:

”Jos Suomi liittyy Natoon, maata edustaa huippukokouksissa presidentti. Näin arvioi STT:lle kolme perustuslain asiantuntijaa. He eivät siten usko uuteen niin sanottuun lautaskiistaan tässä vallanjakoon liittyvässä kysymyksessä.

Kaikki perustelevat näkemystään perustuslain pykälällä 93. Sen mukaisesti Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.”

*****

Entisenä reviisorina ja mm. Eduskunnan tilintarkastajana pohdiskelin Perustuslain 66 §:n määräyksiä pääministerin tehtävistä.

Kyseisen pykälän 2. momentissa todetaan, että ”Pääministeri edustaa Suomea Eurooppa-neuvostossa. Pääministeri edustaa Suomea myös muussa valtion ylimmän johdon osallistumista vaativassa Euroopan unionin toiminnassa, jollei valtioneuvosto poikkeuksellisesti toisin päätä”.

Kuten tiedetään EU ja NATO ovat omaksuneet työjaon. jonka mukaan Euroopan unioni on keskeinen Euroopan turvallisuuspoliittinen toimija ja Nato keskittyy yhä enemmän Euroopan ulkopuolisiin kriisinhallintatehtäviin sekä tarvittaessa raskasta asevoimaa vaativiin tehtäviin myös Euroopassa.

Rohkenen edustaa näkemystä, että Suomen edustus Naton kokouksissa on presidentin ja pääministerin osalta kuin ”veteen piirretty viiva”.

 Ehkä olisi järkevää säätää edustamisesta erillinen pykälä perustuslakiin, kuten aiemmin tehtiin ns. lautaskiistan yhteydessä.

www.tuupainen.net

PS-blogit , su 24.4.2022

Vaikka gallupit ovat vain ”kalluppeja”, niin ne kertovat kuukausittain kansalaisten mielipiteen puolueiden kannatuksista. Perussuomalaisten gallupkannatus on ollut laskusuunnassa jo useiden kuukausien ajan. Nyt on muutoksen paikka.

Me kaikki tiedostamme, että maahanmuuton ja kehitysavun kustannukset ovat vuosittain yli 4,4 miljardia euroa. Jos tämä kuluerä perittäisiin kaikilta suomalaisilta (5 537 116 kansalaista) YLE-veron tapaan, niin lapseton aviopari maksaisi veroa 1 606 euroa ja 3-lapsisen perheen vero olisi 4 014 euroa vuodessa. Olen varma, että YLE-veron kaltainen erillisvero maahanmuuton ja kehitysavun kustannusten kattamiseksi nostaisi kaikki suomalaiset barrikadeille.

Me perussuomalaiset tiedostamme asian, mutta äänestäjien enemmistö haluaa säilyttää niin kehitysavun kuin maahanmuutonkin kustannukset entisellään ja jopa kasvattaa kiintiöpakolaisten määrää.  Toisin sanoen, meidän on syytä vaihtaa ”levyä”.

Rohkenen esittää yli 55 vuoden eriasteisella kokemuksella puoluepolitiikasta ja sen tekemisestä, että ryhdymme toteuttamaan omia – jo tehtyjä – päätöksiämme. Olen usein todennut, että mielipiteet, esitykset, kirjoitukset ja jopa lakialoitteet ilman niiden eteenpäin viemistä, ovat sananhelinää ja turhanpäiväistä populismia.

Nyt on muutoksen paikka ainakin seuraavien kolmen asian eteenpäin viemiseksi:

1. 26 perussuomalaisen kansanedustajan 4.10.2019 tekemä ”lakialoite laiksi työntekijän eläkelain 98 §:n muuttamiseksi” on syytä nostaa näkyvästi poliittiselle agendalle. Kyse on 1,5 miljoonan työeläkeläisen kirosanasta eli ”taitetusta indeksistä”.
2. Yksin- ja pienyrittäjien verohelpotus (Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti 2021, sivu 19): ”Suomessa yli 90 % yrityksistä on alle 10 hengen mikroyrityksiä, jotka työllistävät liki neljänneksen maamme työvoimasta.” Esitys koskee ns. VIRON mallin käyttöottoa yritysverotuksessa, jossa maksettavan veron täytäntöönpanoa lykätään ajankohtaan, jolloin voittovaroja nostetaan ulos yrityksestä.

Perussuomalaiset ovat esittäneet selvityksen käynnistämistä myös tämän vuoden vaihtoehtobudjetin sivulla 15.

3. Perussuomalaisten vuoden 2022 vaihtoehtobudjetin sivulla 20 esitetään omaishoidon tuen verotuksen keventämistä. Asia on hyvä, sillä Suomessa on tällä hetkellä yli miljoona omaishoitajaa, joista monet hoitavat läheistään ilman virallista omaishoitajastatusta. Heistä noin 700 000 huolehtii omaisistaan ansiotyön ohessa. Virallisen statuksen saaneita on tällä hetkellä noin 350 000.

Esitän, että omaishoitajan verotus muutetaan nykymuotoisesta ns. lähdeveroksi – pankkien korkoverotuksen tapaan. Tällöin työelämässä tai eläkkeellä olevan omaishoitajan verotus kevenisi melkoisesti.

Näillä esityksillä uskon kannatuksemme kasvuun jo ennen Eduskunta-vaaleja.

PS:n Plogi-palsta, pe 25.3.2022, Länsi-Savo, la 26.3.2022, Etelä-Saimaa, su 27.3.2022, Iisalmen Sanomat, ma 28.3.2022, Itä-Häme, ti 29.3.2022, Etelä-Suomen Sanomat, pe 1.4.2022, Itä-Savo, pe 1.4.2022, Keski-Uusimaa lehti, pe 8.4.2022, Suur-Jyväskylän lehti , ke 13.4.2022

Suomen valtion talous on tiukoilla. Velkaa on riittävästi (helmikuun lopussa 126,6 miljardia euroa), Inflaatio jyllää täällä hetkellä noin 4,5 %:n voimalla, eräät ammattiliitot vaativat oikeutetusti lisää liksaa työntekijöilleen ja maamme täytyy myös auttaa Ukrainan pakolaisia.

Mistä otetaan rahoitus? Minäpä annan pienen vinkin. Työeläkeyhtiöiden taseissa oli meidän 1,5 miljoonan työeläkkeellä olevien eläkeläisten varoja viime vuoden lopussa 255 miljardia euroa (mrde).

Miksi niin paljon? Siksi, että vuonna 1995 varoja oli ”vain” 36,4 mrde, mutta kasvu on ollut vv. 1996 -2021 keskimäärin 8,4 mrde per vuosi eli vuosikasvuna 7,88 %.  

Kuten tietänette nykyinen työeläkelaki tuli voimaan heinäkuussa 1962. Tällöin lainsäätäjän ajatuksena oli, että eläkkeitä tarkistetaan vuosittain samalla prosentilla kuin palkkojakin. Tätä päätöstä on heikennetty jo kahdesti eli vuosina 1977 ja 1996. Heikennysten seurauksena ansiotaso on noussut vuodesta 1995 vuoteen 2021 noin 112 %, mutta työeläkkeet vain 54 % eli eläkkeiden jälkeenjääneisyys on ollut 58 prosenttiyksikköä.

Korotukset vaikuttaisivat erityisesti pienituloisten jokapäiväiseen elämään, sillä alle 1 499 euroa kuukaudessa eläkettä saavia oli Suomessa 724 952 vuoden 2020 lopussa.

Suuria eläkkeitä eli yli 10 000 euroa/kk saa noin 940 eläkeläistä, jotka edustavat vain 0,03 % kaikista työeläkkeen saajista. Heille maksettavista eläketuloista yli puolet palautuu takaisin yhteiskunnalle verojen muodossa.  

Oikeudenmukaisin tapa korjata taitetun indeksin turmiollisuus, olisi suorittaa kertakorotus kaikille nykyisille eläkkeensaajille. Korotuksen suuruus määräytyisi sen mukaan, kuinka paljon kukin on jäänyt jälkeen siitä tasosta, mikä hänen eläkkeensä olisi, jos vuonna 1995 taitettua indeksiä ei olisi otettu käyttöön lainkaan.

Vanhimmat ikäluokat, jotka joutuivat taitetun indeksin uhriksi jo vuonna 1996, saisivat luonnollisesti suurimmat korotukset, kun taas viime vuonna eläkkeelle jääneille korotus olisi täysin olematon. Tämän lisäksi paluu puoliväli-indeksiin tekisi oikeutta kaikille tulevillekin eläkkeensaajille. Eläkkeiden korotukset lisäisivät eläkeläisten ostovoimaa ja samalla myös valtion, kuntien ja seurakuntien verotulot kasvaisivat todella merkittävästi.

Eli jos viimeinkin toteutetaan eläkeläisten vaatimus ns. taitetun indeksin muuttamiseksi, niin eläkeläisten ostovoiman kasvu lisäisi mm. palveluammattilaisten työllistymistä, valtion kassatilanteen paranemista, eikä nosto edellytä verotuksen kiristämistä.

Kauko Tuupainen