Arkisto : ‘Mielipidekirjoitukset’ Category

Kuntalaisten veroissa on isojakin eroja

sunnuntai, 21 helmikuun, 2021

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla. la 20.2.2021

Viime viikkoina on julkisesti keskustelu valtion toimista ja tulevista kuntavaaleista.

Kaikkien tiedossa ovat eduskunnan päätökset, koskien kuntien valtionosuuksia. Vähemmälle on jäänyt eduskunnan päättämien verohelpotusten vaikutus työelämässä oleville kuntalaisille ja kuntien talouteen.

Eduskunnan ratkaisut, koskien palkkatuloista tehtäviä vähennyksiä, vaikuttavat kuntien tuloveroprosentin mukaiseen verokertymään. Tästäkin syystä työeläkkeellä olevien verotus on suhteellisesti korkeampi kuin työelämässä olevan saman suuruisesta tulosta.

Jyväskylän tuloveroprosentti on tänä vuonna 20,00. Työssä käyvät kaupunkilaiset maksavat veroa kaupungille keskimäärin kolme – neljä prosenttiyksikköä vähemmän eli 16 – 17 prosentin mukaan.

Tämä johtuu ns. efektiivisestä veroprosentista, johon vaikuttavat verottajan tekemät vähennykset. Näin ollen kaupungin saamat verotulot ovat laskennallisesti useita kymmeniä miljoonia euroja pienemmät joka vuosi.

Jokainen jyväskyläläinen voi tarkistaa oman tuloveroprosenttinsa vuoden 2019 verotuspäätöksestä seuraavasti:

Maksettavaksi määrätty kunnallisveron määrä kerrotaan sadalla ja jaetaan ”ansiotulot yhteensä” luvulla. Tämän tehtyäsi huomaat, että kunnallisveroprosenttisi on reippaasti alle 20 prosenttiyksikköä”.

Summa summarum. Työeläkeläiset maksavat, kuten jo totesin, kuntaveroa Jyväskylässä lähes valtuuston päättämän prosentin (20,00) mukaisesti, mutta työelämässä olevat merkittävästi vähemmän.

KAUKO TUUPAINEN
eläkeläinen
Jyväskylä

Vielä kerran Kiljuselle

keskiviikko, 17 helmikuun, 2021

Keski-Uusimaa-lehti, ke 17.2.2021

Kiitokset Kimmo Kiljunen opastuksestasi (K-U 16.2.) En kiistä, ettetkö Sinä tuntisi lakialoitteiden käsittelyt eduskunnassa paremmin kuin minunlainen tavallinen tallaaja.

Muodollisuus asian käsittelystä, ei kuitenkaan ollut ensimmäisen kirjoitukseni pääasia, vaan se, miksi äänestit 21.12.2020 pidetyssä täysistunnossa kansanedustaja Ritva Elomaan lakialoitetta (LA 9/2019 vp) vastaan?

Eduskunnan keskuskansliasta saamani dokumentti asiasta kertoo seuraavaa:

Ehdotus 18. Ville Vähämäki ps Toimi Kankaanniemen ps kannattamana 33.40: Lausumaehdotus:

”Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee työeläkejärjestelmän muutoksen, jolla ns. taitettu indeksi palautetaan 50/50 – indeksiksi kansanedustaja Ritva Elomaan lakialoitteen LA 9/2019 vp. mukaisesti.”

ÄÄNESTYS: Mietintö ”jaa” Ville Vähämäen ehdotus 18 ”ei”.  Äänestyksen tulos: jaa 127, ei 33, tyhjiä 1, poissa 38 (äänestys 185). Eduskunta hyväksyi mietinnön.

Kimmo kun äänestit ”jaa”, äänestit samalla Elomaan lakialoitetta vastaan. Näin olen ymmärtänyt – maallikkona.

Kysymykseesi: Miksi perussuomalaiset tai edustaja Elomaa ei tehnyt esitystä viime kaudella, kun perussuomalaiset olivat hallituksessa, vastaan – tuntematta tarkemmin asiaa – että ilmeisesti siksi, kun yksikään eduskuntapuolue ei asiasta innostunut.

Viimeiseen kysymykseeni vastaan seuraavalla tavalla:

Sanomattakin on selvää, etteivät oppositiopuolueet kovinkaan usein äänestele hallituspuolueiden edustajien esitysten puolesta.

Näin kävi Sinunkin esitykselle, varsinkin kun sitä kannatti lisäksesi vain kolme puoluetoveriasi kahdeksan muun edustajan lisäksi.  

Minusta on kuitenkin kaupunkilaisjärjen vastaista, että taitetun indeksin puolesta taistellut – arvostamani – edustaja äänestää sitä vastaan eduskunnan täysistunnossa, vaikka esityksen on tehnytkin jonkun muun puolueen edustaja.

KAUKO TUUPAINEN
eläkeläinen

Tuupainen vastaa Kiljuselle

lauantai, 13 helmikuun, 2021

Keski-Uusimaa-lehti , la 13.22021

Kansanedustaja Kimmo Kiljunen (sd): En omassa kirjoituksessani (K-U 10.2.) puhunut sanaakaan budjettiäänestyksestä, kuten väitit (K-U 12.2.), vaan kirjoitin seuraavaa:

” Viimeinen niitti väitteelleni oli, kun eduskunnassa käsiteltiin 21.12.2020 lakiesitystä, jonka sisältö oli otsikoitu muotoon: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee työeläkejärjestelmään muutoksen, jolla ns. taitettu indeksi palautetaan 50/50-indeksiksi”, kansanedustaja Ritva Elomaan (ps) lakialoitteen LA 9/2019 vp mukaisesti.

Aloitteessa esitettiin puoliväli-indeksin soveltamista kaikkiin työeläkkeisiin aina 1 500 euroon saakka.

Tarkoituksena oli erityisesti pienituloisten eläkeläisten taloudellisen tilanteen parantaminen.

Tiedossani on, että 1,5 miljoonasta työeläkeläisestä noin 60 prosenttia eli 900 000 saa eläkettä keskimäärin 1 500 euroa kuukaudessa. Tätä ryhmää aloite olisi koskenut.”

Tämän lakiesityksen puolesta äänesti 33 edustajaa.

Sanomattakin on selvää, etteivät oppositiopuolueet kovinkaan usein äänestele hallituspuolueiden edustajien esitysten puolesta.

Näin kävi Sinunkin esitykselle, varsinkin kun sitä kannatti lisäksesi vain kolme puoluetoveriasi.

Minusta on kuitenkin kaupunkilaisjärjen vastaista, että taitetun indeksin puolesta taistellut edustaja äänestää sitä vastaan, vaikka esityksen on tehnyt jonkun muun puolueen edustaja. Olen pitänyt Sinunkin tekemää lakialoitetta esillä useissa mielipidekirjoituksissani ja jopa Järviradion lähetyksissä usean kerran.

KAUKO TUUPAINEN
eläkeläinen

Tuulipuistojen rakentamisesta

lauantai, 13 helmikuun, 2021

Korpilahti-lehti, ti. 5.1.2021

On hyvä, että tuulipuistojen rakentaminen (mm. Korpilahdelle) on noussut esille myös kotikylässäni – Jyväskylässä. On myös hyvä, että kaupungista löytyy muutama keskustalainen, jotka ovat eri mieltä kuin puolueen johto. Maaseudulla Keskustan, SDP:n ja kokoomuksen valtuutetut eivät ole piitanneet tuon taivaallista kuntalaistensa vetoomuksista. Taitaa perussuomalaiset olla ainoa puolue, joka on ”nähnyt metsän puilta”, eli on huolissaan lähiasukkaiden terveyshaitoista ja taloudellisista jälkikustannuksista.

Ymmärtääkseni persut haluavat varoittaa maanomistajia ja kehottavat ottamaan selvää oikeuksistaan ennen sopimusten tekoa. Tärkeää on, ettei yksikään maanomistaja allekirjoita sopimusta, jos se sisältää vaitiolovelvollisuuden. Yhtä tärkeään on, ettei kukaan anna avointa valtakirjaa vuokraoikeuden siirtämiseen kolmannelle osapuolelle.  Jos näin teette, saatatte joutua taloudellisiin vaikeuksiin ja vastaamaan yksin tuulivoimaloiden purkamisesta.

Jos ja kun maanomistaja joutuu vastaamaan voimaloiden purkamisista, hintalapun on arvioitu olevan 300 000 – 600 000 euroa. Lisäksi täytyy muistaa, että tuuliturbiinin lavat ovat ongelmajätettä, jota ei voi kierrättää.

Viittaukseni lähiasukkaiden terveyshaittoihin perustuu saksalaisen Mainzin yliopiston toukokuussa 2018 julkistamaan tutkimukseen, jonka mukaisesti tuulivoimalan infraääni vahingoittaa sydänlihasta.

KAUKO TUUPAINEN
Jyväskylä

Taitetun indeksin muutos tyrmättiin eduskunnassa

perjantai, 12 helmikuun, 2021

Keski-Uusimaa lehti su 7.2.2021

Nimimerkki Eläkeläinen Järvenpäästä osui kirjoituksessaan (K-U 17.1.) asian ytimeen, kysyessään, että ”Missä eläkeläisten yhteinen halu?”

Kokemukseeni perustuen väitän, etteivät yksittäiset eläkeläisyhdistykset, piirijärjestöt ja eri eläkeliittojen kattojärjestö EETU ry ole tippaakaan kiinnostunut ns. taitetun indeksin muutoksesta.

Viimeinen niitti väitteelleni oli, kun eduskunnassa käsiteltiin 21.12.2020 lakiesitystä, jonka sisältö oli otsikoitu muotoon: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee työeläkejärjestelmään muutoksen, jolla ns. taitettu indeksi palautetaan 50/50-indeksiksi, kansanedustaja Ritva Elomaan (ps) lakialoitteen LA 9/2019 vp mukaisesti.

Aloitteessa esitettiin puoliväli-indeksin soveltamista kaikkiin työeläkkeisiin aina 1 500 euroon saakka. Tarkoituksena oli erityisesti pienituloisten eläkeläisten taloudellisen tilanteen parantaminen.

Tiedossani on, että 1,5 miljoonasta työeläkeläisestä noin 60 prosenttia eli 900 000 saa eläkettä keskimäärin 1 500 euroa kuukaudessa. Tätä ryhmää aloite olisi koskenut.

Esitys kaatui äänestyksessä luvuin 127 – 33. Esityksen puolesta äänestivät perussuomalaiset, poissa oli 38 edustajaa ja tyhjää äänesti NYT´in edustaja.

Mielenkiintoista oli, että ”työeläkeläisten puolustaja” ja osin heidän äänillä eduskuntaan takaisin noussut Kimmo Kiljunen (sd) äänesti esitystä vastaan.

Vanhaan sanontaan: ”Kepu pettää aina” on lisättävä sanat ja ”demarit lähes aina”.

KAUKO TUUPAINEN
talousneuvos, eläkeläinen

En kalastele ääniä, vaan teen uusia ehdotuksia

torstai, 11 helmikuun, 2021

Suur-Jyväskylän lehti, ke 10.2.2021

Kiitokset vasemmiston kuntavaaliehdokas Hannu Pasaselle saamastani palautteesta

Tiedän, ettei mallillani ole useinkaan maamme hallituksia kasattu, siksi halusinkin sitä esittää. Vuosikymmenien poliittinen kokemukseni perustuu lähinnä toimintaani peruskunnissa ja kuntayhtymissä, joissa demokratia toimii esittämälläni tavalla.

Molemmissa hallitukset sekä lauta-ja johtokunnat valitaan kuntavaalien tuloksen perusteella eli mitä enemmän puolueet saavat valtuutettuja, sitä enemmän he saavat muita luottamustoimia.

Jos peruskunnissa kyetään sopimaan tulevan nelivuotiskauden linjauksista, niin mikseivät poliitikot kykene samaan eduskunnassakin.

Entisenä urheilujohtajana olen tottunut siihen, että kilpailuissa kaikki mitalisijalle yltäneet urheilijat palkitaan, eikä esimerkiksi toiseksi ja kolmanneksi sijoittuneita jätetä ilman mitalia. Siinä on esitykseni ”punainen lanka”.

Mitä mielestäsi ”naurettavaan” esitykseeni (TA-aloite 524/2011) Nyrölän Planetaarioon johtavan tien peruskorjauksen määrärahaan tulee, niin tein sen 23 muun kansanedustajan allekirjoittamana 17.10.2011 eduskunnalle.

Asiaa ei päätetty kyselytunnilla, vaan eduskunnan täysistunnossa. Esittämäni summa ei suinkaan ollut 30 miljoonaa, vaan 1,2 miljoonaa euroa. Eli tulisiko ensiaskeleita politiikassa ottavan toverin perehtyä asioihin – ennen herjailua.

Puheenjohtaja Jussi Halla-ahon perussuomalaisilla ja Veikko Vennamon johtamalla SMP:llä ei ole keskenään mitään tekemistä. Halla-aho ei ole voinut pettää lupauksiaan, koska hän ei ole ollut päivääkään ministerinä.

Sen sijaan istuvan hallituksen slogan: ”Osta kolme – maksa kuusi”, kuuluu Antti Rinteen ”Vappusatasen” kanssa tähän ryhmään, puhumattakaan Kimmo Kiljusen (sd) taitetun indeksin vastaisesta äänestyksestä viime vuoden joulukuussa. Näin meitä eläkeläisiä narutetaan.

KAUKO TUUPAINEN
eläkeläinen

Peruskuntien jäsenten verottaminen

torstai, 28 tammikuun, 2021

Perussuomalainen-lehden Blogi ke 27.1.2021

Perussuomalaiset rp on julkaissut kevään 2021 kuntavaaliohjelman otsikolla ”Asiat tärkeysjärjestykseen”. Ohjelman sivulla kahdeksan kerrotaan mm. seuraavaa:

Veronkorotusten tie on käyty loppuun – asiat on asetettava tärkeysjärjestykseen. Kuntien on keskityttävä suomalaisten hyvinvoinnin ja tur­vallisuuden edistämiseen. Toissijaisista, turhista ja vahingollisista menoista on leikattava ensin.”

Olen kirjoittanut 15.11.2007 maakuntalehti Keskisuomalaisen mielipidepalstalle otsikolla ”Kunnallisvero kontra piiloverotus” mm. seuraavaa:

Jyväskylän kaupunki on muutaman vuoden ajan piiloverottanut veronmaksajiaan ylikorkeilla taksoilla ja tariffeilla, jotka vaikuttavat ensisijaisesti kaupunkilaisten asumiskustannuksiin. Julkisuudessa on puhuttu kaukolämmön, sähkön, veden, jätehuollon ja kiinteistöverojen osin kohtuuttomasta hinnoittelusta.

Menettely kohdistuu ensisijaisesti pienituloisiin, työttömiin, eläkeläisiin, opiskelijoihin ja tietenkin myös yritystoimintaan. Menettely on mielestäni virheellinen. (Täydennys 27.1.2021: Katso PS:n sääntöjen 2 §:n Tarkoitus ja toiminnan laatu).

Minusta olisi järkevämpää nostaa kunnan tuloveroprosenttia 0,25 yksikköä eli 18,75 prosenttiin. Tällöin kaupungin kassaan kilahtaisi ensi vuonna 3,1 miljoonaa euroa puhtaana käteen. Puhtaana siksi, ettei asukkaiden tarvitse maksaa – veron korotuksesta – 22 prosentin arvonlisäveroa valtiolle, kuten taksoista ja tariffeista.  

Veroprosentti ja sen tarkistaminen ei saa olla mikään tabu. Onhan totuus Jyväskylänkin osalta se, että enin osa työssä käyvistä kaupunkilaisista maksavat kunnallisveroa keskimäärin vain 14,5 prosentin mukaan (ns. efektiivinen veroprosentti), vaikka todellinen veroprosentti on 18,50.

Jokainen voi tarkistaa oman veroprosenttinsa vuoden 2006 verotuspäätöksestä seuraavasti: Maksettavaksi määrätty kunnallisveron määrä kerrotaan sadalla ja jaetaan ”ansiotulot yhteensä” luvulla. Tämän tehtyäsi huomaat, että kunnallisverosi on (useimmiten) reippaasti alle 18,5 prosenttia”

Edustan edelleenkin (yli 13 vuotta kirjoituksestani) näkemystä, että veroja tulisi maksaa verotettavan maksukyvyn mukaan. Tarkistaisin mieluummin kuntaveroa kuin taksoja tariffeja, koska ne ovat ns. tasaveroja eli köyhä maksaa yhtä paljon kuin rikaskin. Siksi tulisi valtiovallan muuttaa kunnallisverotus progressiiviseksi ja asettaa tuloveroasteikon alaraja samalle tasolle kuin valtionverotuksessakin.

Summa summarum. Tiedustelin eilen neljältä keskituloiselta kaveriltani, mikä oli heidän lopullinen kunnallisveron prosentti vuonna 2019 Jyväskylässä.  Vastaukset vaihtelivat 16,50:sta 17,00 prosenttiin. Valtuuston päättämä prosentti oli jo tuolloin 20.

Tämä tarkoittaa sitä, että me työeläkeläiset maksamme myös kunnille suhteellisesti enemmän veroa kuin työssäkäyvät. Emmehän me saa vähentää tulonhankintaan liittyviä kustannuksia verotuksessamme, koska olemme eläkkeellä.  

Hallitukseen vain eniten kannatusta saaneet puolueet

lauantai, 16 tammikuun, 2021
Keski-Uusimaa lehti la 16.01.2021 ja Suur-Jyväskylän lehti ke 20.1.2021

Eduskunnassa poliittiset ryhmät käyvät vaalien jälkeen kauppaa vallanjaosta, kehuvat omia vahvoja puoliaan ja keskinäistä yhteistyökykyään.

Hallituksen ulkopuolelle jätettäviä puolueita pyritään erilaisin tavoin kompromettoimaan eli saattamaa huonoon valoon yhteisten asioiden hoitamisessa.

Yli 50 vuoden poliittisella kokemuksella väitän, että suomalainen parlamentarismi on ollut jo vuosia tiensä päässä.

Todetaanhan perustuslain 1 §:ssä, että ”Valtiosääntö turvaa yksilön oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa”.

Mielestäni on demokratian vastaista sekä kansalaisten oikeuksien törkeää polkemista, kun puolueet kahmiessaan valtaa muodostavat hallituksen, johon ei kelpuuteta kaikkia mitalisijalle vaaleissa yltäneitä puolueita.

On kaupunkilaisjärjen vastaista se, että 4,5 %:n osuudella kansanedustajista saa hallitukseen kaksi ministeriä, mutta 38,5 %:n osuudella (77 kansanedustajaa, ps ja kok) jää ilman.

Kaikille meille on tuttu sanonta: ”Kepu pettää aina”. Sanontaan voisi lisätä: ” ja demarit lähes aina”.

Esimerkkeinä Antti Rinne ja ”Vappusatanen” sekä Kimmo Kiljunen ja ”taitetun indeksin osittainen muutos puoliväli-indeksiksi (Ps:n lakialoite).

Lopuksi palaan otsikkoon eli herätän kysymyksen todellisesta kansalaisdemokratiasta.

Se tarkoittaa sitä, että tasavaltamme hallitus valitaan, eduskuntavaalien jälkeen, kolmen tai neljän suurimman eduskuntaryhmän toimesta.

Tällöin valtaa käyttävät ja vastuussa ovat ne poliittiset ryhmät, joille kansa on vaalien kautta enimmän vallan antanut.

KAUKO TUUPAINEN

Hallituksen slogan: ”Maksa kuusi saat kolme”

maanantai, 4 tammikuun, 2021

Keski-Uusimaa lehti 2.1.2021

Monet kirjoittajat arvostelevat nimimerkin takaa perussuomalaisten toimintaa EU:ssa. He eivät tiedosta, että persujen tunnuslause on Brysselissä: ”Nyt mennään suomalaisten etu edellä!”.

Perussuomalaiset eivät hyväksy EU:n elvytysrahastoa, koska se on eräänlainen negatiivinen pikavippi, jossa maksamme kuusi ja saamme takaisin kolme rahaa.

EU-maat hyväksyivät heinäkuussa elvytyspaketin, jonka mukaisesti EU ottaa markkinoilta yhteistä lainaa 750 miljardia euroa (mrde) ja jakelee sen avustuksina ja lainoina EU:n hulttiomaille sekä yrityksenä pelastaa saksalaiset ja ranskalaiset pankit.

Koskaan aiemmin ei EU ole ottanut – sääntöjensä vastaisesti – lainaa toimintaansa varten. Suomi saa elvytyspaketista 3,2 mrde ja maksaa siihen 6,6 mrde eli nettotappiomme on 3,4 mrde. Unohtaa ei pidä sitäkään, että Suomen kokonaisvastuut elvytysrahastosta ovat 13 mrde.

Unohtaa ei pidä myöskään, että Suomi on ollut viimeisen kuuden vuoden aikana nettomaksaja EU:lle 3,050 mrde eli keskimäärin 508 miljoonaa euroa vuodessa.

Kaiken edellä kertomani jälkeen, joku nimimerkki vielä ihmettelee, miksi perussuomalaiset eivät hyväksy muiden puolueidean tapaan EU:n elvytyspakettia. Nyt mennään suomalaisten etu edellä! -Kake

Maamme hallitukseen vain eniten kannatusta saaneet puolueet

tiistai, 29 joulukuun, 2020

Perussuomalaisten Blogi-palstalla , ti 29.12.2020

Eduskunnassa poliittiset ryhmät käyvät vaalien jälkeen kauppaa vallanjaosta, kehuvat omia vahvoja puoliaan ja keskinäistä yhteistyökykyään. Hallituksen ulkopuolelle jätettäviä puolueita pyritään erilaisin tavoin kompromettoimaan eli saattamaa huonoon valoon yhteisten asioiden hoitamisessa.

Yli 50 vuoden poliittisella kokemuksella väitän, että suomalainen parlamentarismi on ollut jo vuosia tiensä päässä. Todetaanhan perustuslain 1 §:ssä, että ”Valtiosääntö turvaa yksilön oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa”.

Mielestäni on demokratian vastaista sekä kansalaisten oikeuksien törkeää polkemista, kun puolueet kahmiessaan itselleen valtaa muodostavat hallituksen, johon ei kelpuuteta kaikkia mitalisijalle vaaleissa yltäneitä puolueita. On kaupunkilaisjärjen vastaista se, että 4,5 %:n osuudella kansanedustajista saa hallitukseen kaksi ministeriä, mutta 38,5 %:n osuudella (77 kansanedustajaa, ps ja kok) jää ilman.

Olli Ristimäki kirjoitti 16.2.2016 Urjalan Sanomissa mm. seuraavaa: ”Erityisesti näin vaikeina taloudellisina aikoina tavallisellekin politiikan seuraajalle näyttäytyy entistä häiritsevämpänä asetelma, jossa reilu sata kansanedustajaa suunnittelee ja toteuttaa toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi, ja vajaa sata on periaatteesta kaikkia toimenpiteitä vastaan.

Tasavallan ikäiset perinteet asetelmassa velvoittavat, että oppositiossa ei voi kannattaa mitään hallituksen esitystä, eikä hallitus voi muuttaa esityksiään silloinkaan, kun oppositiosta tarjottaisiin aito parannusehdotus tai osoitettaisiin esityksessä kiistaton vika.

Opposition tehtävää kaiken vastustamisessa helpottaa se, että omista mielipiteistään oppositiossa ei tarvitse kantaa mitään vastuuta, vaikka olisi mukana seuraavassa hallituksessa. Kansa unohtaa.” Näin siis kirjoitti Olli Ristimäki jo vuosia sitten. Olen hänen kansaan tismalleen samaa mieltä.

Otanpa esimerkin vasemmistoryhmien työtavoista Eduskunnassa: Vasemmiston ollessa oppositiossa Matti Vanhasen hallituksen aikana ja eduskunnan käsitellessä vuoden 2011 talousarviota, niin vasemmistoryhmien kesken kehkeytyi kilpalaulanta kuntien valtionosuuksien lisäämisestä.

Demarien esittäessä lisäystä valtionapuihin 300 miljoonaa euroa, panivat vasurit paremmaksi halutessaan budjettiin lisäystä 731 miljoonaa euroa. Näin toimivat silloiset oppositiopuolueet. Mitä tapahtui samassa asiassa vuoden kuluttua?

Päästyään Jyrki Kataisen (kok) hallitukseen molemmat puolueet hyväksyivät hallituksen esityksen, jonka mukaisesti kuntien valtionosuuksia leikattiin 631 miljoonaa euroa vuoden 2012 talousarviossa. Seuraavana vuonna leikattiin lisää 756 miljoonaa euroa eli kahden vuoden aikana leikattiin yhteensä 1,387 miljardia euroa. Näin muuttuu ääni kellossa, kun siirrytään räksytyksestä vastuulliseen asioiden hoitoon.

Kaikille meille on tuttu sanonta: ”Kepu pettää aina”. Sanontaan voisi mielestäni lisätä: ” ja demarit lähes aina”. Esimerkkeinä Antti Rinne ja ”Vappusatanen” sekä viimeksi Kimmo Kiljunen ja ”taitetun indeksin osittainen muutos puoliväli-indeksiksi (Ps:n lakialoite).

Lopuksi palaan otsikkoon eli herätän kysymyksen todellisesta kansalaisdemokratiasta. Se tarkoittaa sitä, että tasavaltamme hallitus valitaan, eduskuntavaalien jälkeen, kolmen tai neljän suurimman eduskuntaryhmän toimesta.

Tällöin valtaa käyttävät ja vastuussa ovat ne poliittiset ryhmät, joille kansa on vaalien kautta enimmän vallan antanut. Jos kyseinen tapa pelittää kaikissa Suomen kunnissa, niin miksei se hoituisi myös eduskunnaskin? Kyselee

KAUKO TUUPAINEN Jyväskylästä
www.tuupainen.net