Uusi Suomi, puheenvuoro 28.8.2023

Kun en ole enää Eduskunnan tilintarkastaja, enkä osallistu tarkastusvaliokunnan kokouksiin, on pakko uskoa mm. Helsingin Sanomien tutkivaan journalismiin. Lehdessä todettiin 23.8.2023 monipuolisen grafiikan lisäksi mm. seuraavaa:

”Oppositiopuolueet kokoomus ja perussuomalaiset ovat syyttäneet Sanna Marinin hallitusta holtittomasta rahankäytöstä. Hallitus taas on toistuvasti perustellut velanottoa poikkeuksellisilla kriiseillä eli koronaepidemialla ja Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan.

Kuitenkin yli 10 miljardia euroa hallitus on eduskunnan siunauksella käyttänyt aivan muihin kohteisiin. Pidättäytymällä osasta päätösperäisistä menolisäyksistä, hallitus olisi siis voinut halutessaan vähentää velanottoa.

Tuleville vuosille pysyvät menolisäykset jättävät noin kahden miljardin euron vuotuisen hintalapun, jos myös hallituskaudella päätetyt säästöt huomioidaan.

Ei ole myöskään lainkaan selvää, että kaikki pandemian ja Venäjän hyökkäyksen vuoksi tehdyt menolisäykset olisivat olleet välttämättömiä. Useat hallituspuolueiden edustajat ovat itsekin todenneet, että jälkikäteen tarkasteltuna esimerkiksi kunnille ja yrityksille myönnetyt tuet saattoivat olla paikoin tarpeettoman avokätisiä”.

Edellä kertomani ovat siis lainauksia HS:n sivulta.  Olen asiantuntijoiden kanssa samaa mieltä, kun he ovat todenneet, että Marinin hallitus on heittänyt vaalikauden menokehykset romukoppaan. Valtion velanoton vähentämistä, ei ole edistänyt esimerkiksi ex. kansanedustaja Paavo Arhinmäen sanat: ”Eiväthän valtiot koskaan maksa lainojaan pois, ne ottavat uusia lainoja tilalle.”

Onneksi nyt on uusi hallitus, jossa sekä pääministeri Petteri Orpo että valtiovarainministeri Riikka Purra ymmärtävät valtion taloudellisen tilan ja tiedostavat, että kansalaisten maksamia verovaroja tarvitaan muuhunkin kuin edellisen hallituksen holtittoman velanoton korkojen maksuun.

Keskisuomalainen to 27.7.2023

Nimimerkki Ihmettelijä. Kiitokset kysymyksestäsi siitä, miksi liityin perussuomalaisiin (Ksml, lyhyet 2.8.). Vastaukseni löydät kirjastani “Työmaakirjurista eduskunnan ikäpuhemieheksi” sivulta 107 otsikon ”Ero sdp:stä ja ps:iin liittyminen” alta.

Eroni syyt olivat moninaiset. Tärkein syy oli, kun demarit olivat unohtaneet päätöksissään ns. vähäväkisen kansan, jota minä edustan. Tämä tapahtui mm. ryhmän laittaessa kuntoon kaupungin taloutta oikeiston (kok ja kd) ehdoilla. Siinä saivat köyhät melkoista kyytiä.

Perussuomalaisiin liityin 5.9.2007, koska sen sääntöjen 2 pykälän mukaiset tavoitteet edustavat edelleenkin omia arvojani. Mitä väittämääsi rasismiin tulee, niin henkilöt, jotka vuosia sitten ovat kirjoituksissaan siihen syyllistyneet ovat liittyneet perussuomalaisiin minua myöhemmin.

Lopuksi totean, että suurin syy esille nostettuihin ps:n rasismisyytöksiin on puolueen nousu kolmen suuren joukkoon maamme poliittisella kartalla.

Mitä oikeistosyytöksiisi tulee, niin persut eivät ole poliittisesti oikealla eikä vasemmalla, vaan oikeassa ja askeleen edellä muita puolueita.

Kauko Tuupainen
Jyväskylä

Keskisuomalainen to 27.7.2023

Keskisuomalainen julkaisi 15.7.2023 mielenkiintoisen artikkelin Jyväskylän valtuutettujen poissaoloista. Jutun johdosta käytiin vilkasta keskustelua lehden verkkosivuilla. Mielestäni tärkeintä on, että valtuuston kokoukset ovat päätösvaltaisia, jonka vuoksi varavaltuutettujärjestelmä on paikallaan.

Jutun tiimoilta tuli mieleeni, kun kaupungin talous on tulevina vuosina tiukoilla, että yksi tapa säästöjen saamiseksi ja valtuutettujen aktivoimiseksi olisi luottamushenkilöiden määrän vähentäminen.

 Voimassa olevan kuntalain 16 §:n mukaan asukasmäärän ollessa 100 001 – 250 000, Jyväskylän valtuuston määräksi riittäisi 59 valtuutettua. Myös kaupunginhallituksen ja lautakuntien jäsenmäärä tulisi pudottaa 11 henkilöön. Eräänä perusteluna totean, että Helsingin kaupunginhallituksessa on tällä hetkellä 15 varsinaista jäsentä ja 10 varajäsentä sekä lautakunnissa 13 jäsentä, vaikka asukasmäärä on noin 665 000 eli yli 4 ½ kertaa suurempi kuin Jyväskylän (146 000 asukasta).

Toiseksi perusteluksi esitän kaupungin talousarvion loppusumman pienentyessä vuoden 2022 alkuperäisestä talousarviosta tämän vuoden talousarvioon verrattuna 568,9 miljoonaa euroa eli 45,5 %, niin mielestäni luottamushenkilöiden ja virkamiestenkin vastuu vähenee melkoisesti.

Voimassa olevaa kuntalakia säädettäessä pidettiin tärkeänä silloisten kunnanvaltuustojen kokojen pienentämistä. Sen katsottiin edistävän päätöksenteon vastuullisuutta ja luottamustoimen houkuttelevaisuutta.

Jyväskylän valtuustoon kuului vuosina 1992 – 2004 eli neljän valtuustokauden aikana 59 valtuutettua, kun kaupungin väkiluku oli yli 100 000 asukasta. Kuntaliitos maalaiskunnan ja Korpilahden kanssa nostatti valtuutettujen määrän vuoden 2006 kuntavaaleissa tilapäisesti 75:een.  Nykyinen valtuutettuja määrä on 67.

Palaan mielipiteeni otsikkoon eli edellä esittämilläni perusteilla ehdotan, että kaupunki tekee Oikeusministeriölle ehdotuksen vuoden 2024 loppuun mennessä kaupunginvaltuuston valtuutettujen määrän pienentämiseksi 59 valtuutettuun.

Lopuksi totean, että nykyvaltuutettujen ”pöytätavat” ovat muuttuneet, sillä valtuustoryhmästä eronneet haluavat säilyttää lauta- tai johtokuntapaikkansa. He ovat unohtaneet, että ehdotukset paikoista valtuustolle ovat tehneet valtuutetun aiemmat puolueosastot, joten loikkareiden olisi syytä niistä luopua.

KAUKO TUUPAINEN
Jyväskylä

PS Blogi su 23.7.2023

Näyttää Perussuomalaisten viime eduskuntavaaleissa saama kannatus olevan kova pala niin vasemmistopuolueille kuin vihreillekin. Opposition demonisointi alkoi välittömästi hallitusneuvottelujen alkumetreillä. PS:n oppositioaikana toimi eduskunnan varapuhemiehenä Juho Eerola kaksi kautta ilman jokapäiväistä loanheittoa.

Aleksis Kiven Nummisuutareista tunnettu sanonta: ”Niin muuttuu maailma Eskoseni” on tätä päivää. Viime hallituskaudella pääministeri Sanna Marinin narsismi ja instituution käytöstavoista poikkeava biletys Helsingin yöelämässä aiheutti närää oppositiossa. Nyt Jussi Halla-ahon resilienssi on kova pala eräille opposition edustajille. Hän ei hurahda opposition kiireettömiin vaatimuksiin, vaan vastaa toimistaan instituution säännösten mukaisesti.

Ymmärtääkseni puhemies on katsonut, ettei eduskunnan koollekutsuminen opposition vaatimalla tavalla ole perustuslain ja eduskunnan työjärjestyksen mukainen, niin hänellä on oikeus kieltäytyä siitä ja ilmoittaa päätöksen syyt. Näin hän on myös tehnyt. Hänen mielestään opposition yhteiskirjeen sisältö ei ole niin kiireellinen, etteikö sitä ehditä käsitellä normaalin istuntokauden aikana.

Tuntematta opposition kirjeen sisältöä tarkemmin, rinnastan sen kansanedustajan toimenpidealoitteeseen, jonka voi eduskunnan työjärjestyksen 20 §:n 2. momentin mukaan tehdä vain eduskunnan ollessa koolla.  Saatan tapojeni vastaisesti olla väärässäkin.

KAUKO TUUPAINEN

PS-blogi ti 18.7.2023, Keski-Uusimaa lehti pe 28.7.2023

Usean lehden kriittiset kirjoittajat eivät näytä tajuavan sitä, mikä ero on virassa olevan ministerin toimilla ja ennen ministeriksi tuloa tapahtuneilla asioilla. Olen vaikertajien kanssa samaa mieltä, että jos ministeri töpeksii virassaan, niin hänen on erottava, kuten eräät alla olevat tapahtumat kertovat:

”Suomessa nähtiin 2000-luvulla useita ministerieroja. Katri Kulmuni (Kesk) erosi julkisten varojen väärinkäytön vuoksi. Pääministeri Antti Rinne (Sdp) sai eron pitkäaikaisen sekoilun takia. Sirpa Paatero (Sdp) Postin omistajaohjausskandaalin vuoksi, joskin hänen tapauksensa liittyi osin Antti Rinteen sekoiluun. Heidi Hautala (Vihr)joutui eroamaan, koska hän yritti estää rikosilmoituksen tekemistä Greenpeacesta. Ilkka Kanervalle (Kok) myönnettiin ero tekstiviestikohun johdosta, Anneli Jäätteenmäki (Kesk) erotettiin Irak Gate-skandaalin ja Suvi Linden (Kok) golfkenttätukiskandaalin takia.”

Kaikissa mainituissa tapauksissa oli kyse joko valehtelusta, varojen väärinkäyttämisestä tai pitkäaikaisesta ministeriaikaisesta sekoilusta. Yksikään ero ei liity ministeritehtäviä edeltävään aikaan.

Näin ollen on melkoista poliittista demonisointia, nostaa esille eräiden istuvien politiikkojen vanhoja kirjoituksia tai muita toimia, olipa sitten kyse puheenjohtaja Purrasta (ps) tai tulevasta puheenjohtaja Lindtmanista (sdp).

Viiden prosentin kannatuksen vaaleissa saanut Rkp on osoittanut yhteistyökyvyttömyytensä paitsi hallitusneuvotteluissa myös hallituksessa oloaikanaan. Jatkuvaa vaikerrusta hallituksen toimista on kuultu myös tällä viikolla. Olisikin syytä heittää puolue ulos hallituksesta ja järjestää uudet vaalit, joissa PS:n ja KD:n vaaliliitto saisi riittävästi edustajia uuden hallituskoalition pohjaksi, ilman Rkp:tä.

Lopuksi totean, ministeri Rydmania (ps) kompaten, että vanhat puolueet ovat saaneet vuosikymmenien aikana omia jäseniään yliopistojen korkeisiin virkoihin sekä ”puolueettomien” lehtien ja YLEn toimituksiin. Tavalla tai toiselle he levittävät disinformaatiota perussuomalaisista.

KAUKO TUUPAINEN
Jyväskylä

PS-blogit to 22.6.2023, Keskisuomalainen to 13.7.2023, Keski-Uusimaa lehti to 13.7.2023 ja Suur-Jyväskylän lehti ke 26.7.2023

Olen seurannut myös valtakunnan politiikkaa useiden vuosikymmenien ajan ja todennut, etteivät oppositiossa olevien vasemmistopuolueiden tavat ole lainkaan muuttuneet. Kun ollaan oppositiossa, niin pyritään kaikin mahdollisin tavoin demonisoimaan hallituksen toimia. Enkä tarkoita tällä perinteistä räksytystä eduskuntasalissa.

Muistan kuin eilisen päivän, kun seurasin vasemmistotoverien puheenvuoroja vuonna 2010 eduskuntasalissa. He kävivät tuolloin kilpalaulantaa kuntien valtionosuuksien lisäämisestä Matti Vanhasen hallituksen vuoden 2011 talousarvioon. Demarien esittäessä 300 miljoonan euron lisäystä valtionapuihin, panivat Vasurit paremmaksi halutessaan budjettiin lisäystä 731 miljoonaa euroa. Näin toimivat silloiset oppositiopuolueet. Mitäpä tapahtui samaisessa asiassa vuoden kuluttua?

Päästyään Jyrki Kataisen (kok) hallitukseen molemmat vasemmistopuolueet hyväksyivät hallituksen yksimielisen esityksen, jonka mukaisesti kuntien peruspalvelujen valtionosuuksia leikattiin 631 miljoonaa euroa vuoden 2012 talousarviossa. Seuraavina vuosina leikattiin lisää 125- 362 ja 276 miljoonaa euroa eli neljän vuoden aikana 1,394 miljardia euroa. Näin muuttuu ääni kellossa, kun siirrytään räksytyksestä hallitusvastuuseen.

Samainen vasemmisto-opposition tyyli näyttää jatkuvan myös tällä hallituskaudella – seuratessani 20.6.2023 pidettyä täysistuntoa.  Istuva hallitus pyrkii hallitusohjelmallaan nostamaan Suomen valtion talouden suosta määrätietoisiin ottein, mutta eihän se oppositiolle kelpaa.

Oppositio ei tajua, valtion velan ollessa toukokuun lopulla 146,440 miljardia euroa eli lähes 26 000 euroa per jokainen suomalainen, ettei sitä entiseen tapaa voi harkitsemattomasti lisätä. Onhan velka myöhennettyä veroa, päinvastoin kuin Osuuskaupan bonus on myöhennettyä alennusta. Valtiokonttorin ottamien viimeisten viikkojen miljardilainojen korko on jo nyt yli 3 % eli lähentelee – uusittavien lainojen osalta – vuositasoalla neljää miljardia euroa. Kaino toivomukseni onkin, että eduskunnan täysistuntojen pöytätavat muuttuisivat eduskunnan arvokkuuden säilyttämiseksi.

KAUKO TUUPAINEN
talousneuvos, ex. eduskunnan ikäpuhemies
Jyväkylä

Perussuomalaisten Blogi-palsta ke 7.6.2023, Suur-Jyväskylän lehti ke 7.6.2023

Olen lukenut, että kokoomus on esittänyt ammattiliittojen jäsenten jäsenmaksujen verovähennyksen poistamista. VM:n mukaan menettely kasvattaisi valtion verotuloja 220 miljoonaa euroa. Unohtuiko joiltakin virkamiehiltä ja politiikoilta, että se olisi samansuuruinen verojenkiristys ammattiliittojen palkansaajille?

Oma ammattiliittoni – Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL – on jo ärähtänyt asiasta. Samalla liitto ihmettelee, että vastaava vähennysoikeus säilyisi työnantajilla ja yrittäjillä.

Onko tosiaan niin, että kokoomuksen lupaamat veronkevennykset tulisivat vain suurituloisille ja unohdetaan tietoisesti pieni – ja keskituloiset työntekijät sekä viran- ja toimenhaltijat. Onko unohtunut, että sadat tuhannet työntekijät ja toimihenkilöt ovat omalla työpanoksellaan tehneet tulosta yritysten omistajille ja tekevät vastuullista työtä julkishallinnon moninaisissa toiminnoissa.

Toivon, ettei PS hyväksy asiaa, vaan puolustaa sääntöjensä 2 pykälän mukaisesti kansalaisryhmää, johon kuuluvat pienipalkkaiset toimihenkilöt, virkamiehet ja työntekijät, jotka ahkeralla työllään mm. yhteiskunnan palveluelinkeinon, hoitoalan ja tuotantotoiminnan piirissä työskennellen pyörittävät yhteiskuntaamme.

KAUKO TUUPAINEN
JHL:n vapaajäsen
Jyväskylä

Perussuomalaisten Blogi-palsta ti 30.5.2023, Keski-Uusimaa lehti, su 4.6.2023, Länsi- Savo la 3.6.2023, Keskisuomalainen la 16.6.2023 ja Ilkka Pohjolainen lehti ti 20.6.2023, Uusi Suomi, puheenvuoro 1.9.2023

Olisiko nyt korkea aikaa muuttaa systeemiä ja siirtyä kauan kaipaamaani demokraattiseen parlamentarismiin? 

Tämä tarkoittaisi sitä, että Suomen  hallitus valittaisiin samaan tapaan kuin maamme peruskunnissa ja kuntayhtymissä eli D´Hondin suhteellista vaalitapaa noudattaen.  Jos kuntien poliittinen vallankäyttö on toiminut maamme kaikissa kunnissa jo toistasataa vuotta, niin miksei se toimisi myös eduskunnassa?

Jos tuleva hallitus valittaisiin viimeksi pidettyjen eduskuntavaalien tuloksen perusteella, niin maamme 15 jäseniseen hallitukseen tulisi neljä kokoomukselaista ja perussuomalaista, kolme demaria, kaksi keskustan edustajaa sekä yksi jäsen vihreistä ja vasemmistosta. Hallituksen puheenjohtajan eli pääministerin paikka kuuluisi tässä ehdotuksessani kokoomukselle.

Muiden ministereiden salkkujako sovittaisiin edellä kertomani perusteella. Hallituksen ulkopuolelle jäisivät vähäisen kannatuksen vaaleissa saaneet pienpuolueet, tässä tapauksessa RKP, KD ja Liike Nyt. Kuntapuolella tutuksi tulleet vaaliliitot eivät kuitenkaan olisi hallitusta muodostettaessa käytössä. Toki pienpuolueiden edustajat huomioitaisiin eduskunnan valiokuntia nimettäessä.

Ehdotuksessani päätösvaltaa käyttäisivät ne puolueet, jotka ovat saaneet kansalaisilta eniten ääniä. Hallitusohjelma painottuisi mandaatin saaneiden ohjelmiin.  Tämä olisi mielestäni merkittävä askel kohti demokraattisempaa parlamentarismia, jolloin esimerkiksi kolmanneksi yltänyt puolue saisi edustuksen maamme hallitukseen, eikä yksittäinen pienpuolue vedättäisi neuvottelujen kulkua viime viikkojen tapaan.

KAUKO TUUPAINEN
ex. eduskunnan ikäpuhemies
Jyväskylä

Perussuomalaisten Blogi-palsta to 25.5.2023

Hallitusneuvottelu ovat par`aikaa käynnissä. Alla muutamia vinkkejä neuvottelijoille:

Valtiolle lisää verotuloja. Miten? Siten, että parannetaan 1,6 miljoonan työeläkeläisen toimeentuloa. Kuten tunnettua Eläketurvakeskuksen (Tela) tilastojen mukaan eläkerahastoissa oli viime vuoden vaihteessa varallisuutta 243 mrde. Sijoitustuotot menivät vuonna 2022 pakkaselle 14,9 mrde, tuottaen edellisvuonna 2021 voittoa 34,9 mrde.

Riskisijoituksilla on siis hyvät ja huonot puolensa. Pitkällä ajanjaksolla ovat rahastojen tuotot olleet pakkasella aiemmin vain kolme kertaa, jolloin alijäämät olivat yhteensä 26,3 mrde. Satunnaisista alijäämistä huolimatta ovat rahastot kasvaneet vuoden 1995 tasearvosta 36,4 mrde viime vuoden lopun 243 miljardiin euroon eli 28 vuoden aikana keskimäärin 7,4 mrde vuodessa.

Eläkeläisille lisätuloja. Mielestäni olisi oikein ja kohtuullista, että tulevan neljän vuoden aikana rahastojen tuotosta käytetään vuosittain kaksi miljardia euroa työeläkkeiden tarkistuksiin. Tällöin eläkeläisten jokapäiväinen toimeentulo paranisi ostovoiman lisääntyessä. Tästä syystä valtiolle tulevat ansiotuloverot kasvaisivat ja ALV-tuotot lisääntyisivät varovaisesti arvioiden yli 500 miljoonaa euroa vuodessa. Neljän hallitusvuoden kuluttua oli kasassa 2 miljardia euroa, jolloin kokoomuksen tavoite olisi lähempänä toteutumista. Sopinee myös perussuomalaisille. 

KELAlle säästöjä. Myös valtion rahoittamat KELA-maksut vähenisivät merkittävästi edellä kertomistani syistä ja mikä on kokonaisuudessa parasta, homma ei maksaisi valtiolle senttiäkään.

Jos kävisi niin, etteivät rahastot kasvaisikaan jatkossa viittä miljardia euroa vuodessa, niin neljän vuoden koeajan jälkeen, voisi hallitus tehdä uusia päätöksiä.

KAUKO TUUPAINEN

www.tuupainen.net

PS-Blogi to 11.5.202, Suur-Jyväskylän lehti ke 24.5.2023

Kansanedustaja Jussi Halla-aho on hallitusneuvotteluiden yhteydessä todennut, että PS vaatii suuria leikkauksia kehitysyhteistyövaroihin.

Kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo ry ”nosti kissan pöydälle” todetessaan, että kehitysyhteistyön leikkaaminen heikentää Suomen omaa turvallisuutta ja kauppanäkymiä.

Taitaa yhdistyksellä olla oma lehmä ojassa, sillä yhdistyksen vuoden 2021 toiminta-avustus yli 5,1 miljoonaa euroa saatiin pääasiassa UM:n ohjelmatuesta, EU:n komissiolta, Opetushallitukselta ja Sitralta. Toissa vuonna oli yhdistyksen henkilöstön määrä työvuosina mitattuna 44,8. Minäkin – jos toimisin yhdistyksen johdossa – olisin huolissani mahdollisen yhteiskunnan tuen vähenemisestä, koskeehan leikkuri myös eri järjestöjen avustuksia.

Toisaalta UM:n viimeisen kyselytutkimuksen mukaan noin kaksi kolmesta (2/3) suomalaisesta pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä tai erittäin tärkeänä.

Saattaisi kansalaisten mielipide hyvinkin muuttua, jos 1 534 000 000 euron (1,534 mrde) kehitysyhteistyövarat maksettaisiin kansalaisten maksamina erillisveroina YLE-veron (163 €) tapaan.

Jos ja kun kyseinen summa jaetaan vaikkapa kaikkien kansalaistemme määrällä (5 566 800 asukasta), niin jokainen suomalainen – vauvasta vaariin – maksaisi erikseen perittävää kehitysapuveroa 275,56 euroa vuodessa. Tällöin 4-henkisen lapsiperhe maksaisi veroa 1 102, 24 euroa. Summa olisi merkittävästi suurempi per veronmaksaja, jos jako tapahtuisi täysi-ikäisten kansalaisten kesken.

Summa summarum.  Mielestäni kehitysavun merkittävä leikkaaminen ei heikennä Suomen turvallisuutta eikä kauppanäkymiä. Vaikutus on hyvinkin päinvastainen, persuja myötäillen: ”Suomi ja suomalainen ensin”.

KAUKO TUUPAINEN
talousneuvos
ex. Eduskunnan ikäpuhemies
Jyväskylä