Jyväskylän ”Harjun portaat” valmistuivat 100 vuotta sitten eli vuonna 1925. Valokuva Teija Tuupainen
Keskisuomalaisen mielipidepalsta 10.5.2010
”Jyväskylän jalkakäytävien maksuton talvihoito”
Jyväskylän kaupunginhallitus käsittelee otsikkoasiaa kokouksessaan maanantaina 10.5.2010. Koska kysymys on kaupungin menojen lisäämisestä ja sitä ei ole rahoitettu vuoden 2010 talousarviossa, edellytän, että hallitus tuo asian kaupunginvaltuuston päätettäväksi. Ratkaisu kuuluu kuntalain 13 §:n mukaisesti valtuuston päätettäviin asioihin.
KAUKO TUUPAINEN, kaupunginvaltuutettu (PS)
Keskisuomalainen, mielipidepalsta ti 4.5.2010
Suomessa on noin 240.000 työtöntä ja Keski-Suomessa 17.000 eli enemmän kuin suhteellinen osuutemme väestöstä edellyttäisi. Jyväskylän kaupunki on omalta osaltaan pyrkinyt vähentämään kaupunkiseudun työttömyyttä osoittamalla tämän vuoden talousarviossaan 72 miljoonaa euroa investointeihin eli kunnallistekniikkaan, uudisrakentamiseen ja peruskorjauksiin. Näitä toimenpiteitä varten kaupunki otti tänä vuonna uutta lainaa 58 miljoonaa euroa. Ideana oli paikallinen elvytys eli työtä seutukunnan työttömille. Mutta kuinkas kävikään?
Minua ja ehkä monia muitakin valtuutettuja on hämmästyttänyt eräiden pienten urakoitsijoiden tapa hankkia työvoimansa Suomenlahden eteläpuolelta kuten Virosta. Johtuneeko menettely siitä, että heidät voidaan palkata töihin työehtosopimusten alarajan mukaisella palkalla? Vai onko muitakin syitä?
Näin valtuutettuna tunnen itseni petetyksi kahdestakin syystä. Ensinnäkin kaupunkiseudun työttömät jäävät sivuun työpaikoista ja toiseksi kaupunki ja valtio jäävät paitsi työntekijöiden veroista. Verothan menevät ainakin kuuden kuukauden ajan työntekijän kotimaahan esimerkiksi Viroon.
Mainos-TV:n ohjelma ”45 minuuttia” kertoi hiljattain, että verot ja palkanmaksuun liittyvät sosiaalikustannukset jäävät usein kokonaan tilittämättä eli Virossa toimivat urakoitsijat hyödyntävät itse kyseiset eurot.
Tiedostan, että EU ja sen moninaiset direktiivit sotkevat meidän suomalaisten jokapäiväistä elämänmenoa, mutta muutos olisi saatava aikaan. Ymmärrän asetelman esimerkiksi Keljonlahden voimalan erityisasennuksissa, mutta tavanomaisissa peruskorjaus- tai uudisrakennustöissä en.
KAUKO TUUPAINEN, kaupunginvaltuutettu (PS)
Suur-Jyväskylän lehti ke 21.4.2010
* Kaupunginvaltuusto päätti 12.1.1981, että Rauhanlahden voimalan rakentaminen annetaan Imatran Voima Oy:lle (IVO). Jos kaupunki olisi rakentanut voimalan omistukseensa, kuten tuolloin esitin, ei tätäkään kaupunginvaltuuston (kv:n) kokousta tarvittaisi. (Voimalan rakentamiseen varatut rahat käytettiin v. 1982 kaupunginteatterin ja jäähallin rakentamiseen).
* Jyväskylän Energiatuotanto Oy (JYT) perustettiin v. 1995 ja toiminta alkoi seuraavan vuoden eli 1996 alussa. Fortumilla olivat neuvotteluissa paremmat juristit ja insinöörit, mikä selvisi muutaman toimintavuoden jälkeen, kun tehtyä JYT-sopimusta sovellettiin käytännössä.
* Jyväskylän Energialaitos yhtiöitettiin vuoden 1996 lopulla ja se aloitti toimintansa 1.1.1997, jolloin päättyi sähkölaitoksen 94 vuotta kestänyt liiketoiminta ja Raimo Sopon 12 vuotta kestänyt sähkö- ja energialautakunnan/hallituksen puheenjohtajuus.
* Syyt tämän iltaiseen ”voimalaitosasiaan” löytyvät myös historiasta:
* Vuonna 1995 perustetun JYT´in toiminta ei tyydyttänyt vuotta myöhemmin perustetun JE Oy:n hallitusta. Tämä johtui siitä, että hyvin nopeasti todettiin, että Fortum Power and Heat rahastaa JYT:ttiä kahden Fortumin konserniin kuuluvan tytäryhtiön Neste Oilin ja Fortum Service´in avulla. Molemmat yhtiöt möivät palvelujaan JYT:lle ”täysillä katteilla”.
* Silloinen toimitusjohtaja Jorma Väkiparta yritti neuvottelujen avulla ”kohtuullistaa” JYT-sopimusta, muttei siinä onnistunut. Tälle asialle antoi täyden tuen yhtiön silloinen hallitus. Tästä aiheutui, että kaupunginjohtaja (kja) Pekka Kettunen haukkui niin Väkiparran kuin silloisen hallituksen puheenjohtajankin ”pystyyn”, koska he olivat ”pahoittaneet Fortumin johdon mielen epäasiallisilla vaatimuksillaan”.
* Todellinen syy haukkuihin selvisi hyvinkin nopeasti, silla Kettunen aikoi kaupata osan vastaperustetun energiayhtiön osakkeista Fortumille. Tässä puuhastelussaan hän sai tukea kokoomuksen, vihreiden, kristillisten ja keskustan valtuutetuilta. Tämä tohotus kariutui KV:n kokouksen 29.12.1997 alla, kun kaupunginhallitus (kh) veti aiemmin hyväksymänsä esityksen takaisin.
* Vuodet kuluivat, energiayhtiö säilyi kaupungin omistuksessa ja JE Oy ei päässyt sopuun Fortumin kanssa ”JYT-kiistassa”. Kävi kuitenkin niin, että Fortum ilmaisi kirjeellään 25.9.2000 JE Oy:lle ”valmiutensa keskustella JYT:in omistusosuutensa myynnistä JE Oy:lle”. Silloinen kja Kettunen ei kuitenkaan asialle lämmennyt, mutta ajatus jäi hautumaan JE Oy:n hallituspöydän ympärille
* Hieman myöhemmin Fortum ilmaisi kantanaan, ”ettei Rauhalahden kakkosvoimala nouse lähivuosina”. Keskustelimme asiasta JE Oy:n hallituksessa ja päädyimme siihen, että minä teen esityksen kh:lle osakkeiden ostamisesta. Jätin ostoesityksen kirjallisena kaupunginkansliaan 1.10.2002, mutta vastausta en vieläkään ole saanut.
* Kun emme päässeet sopuun JYT:stä keksi joku silloisen hallituksen pöydän ympärillä olevista – luottamus- tai toimihenkilöistä – että heitetään ilmaan ”tosiasiana” ajatus oman voimalan rakentamisesta Keljonlahteen. Ideana oli tällä tavoin kiristää Fortumia sopuun JYT- kiistassa. Sopuun ei tuolloin päästy, mutta kuten tiedetään, myöhemmät JE Oy:n hallitukset ovat lähteneet tosissaan kehittelemään ”leikkimielistä ideaa” ja tänä iltana olemme tosipaikan edessä.
Hyväksyn uuden voimalan rakentamisen, mutta alussa kertomani historian opettamana, vain kaupungin yksinomistukseen. Kun ”siipiveikkoja” on tulossa mukaan, niin miksi unohdamme Suomen ja Pohjoismaiden osaavimman energiayhtiön – Fortumin? Eli kaupungin ja kaupunkilaisten kannalta olisi syytä toteuttaa alkuperäinen Rauhalahti 2- suunnitelma ja rakentaa tuleva voimala nykyisen Rauhalahden voimalan yhteyteen.
Edellä olevan puheen piti kaupunginvaltuustossa 14.5.2007 valtuutettu Kauko Tuupainen (Perus-Ässä), kun KV käsitteli voimalaitosinvestointia. Tuupainen toimi JE Oy:n hallituksen puheenjohtajana v. 1997–2000
Jyväskylän kaupunkilehti ke 21.4.2010
Julkisuudessa on kerrottu, että kaupungin velkamäärä on huikea ja että olemme sen johdosta jopa mitalisijalla Suomen kaupunkien joukossa. Jos ja kun ollaan tarkkoja, niin kaupungin velkamäärä viime vuoden lopussa oli 241,370 miljoonaa euroa (M€) eli 1.862 euroa per asukas. Onko se paljon, kun esimerkiksi toissa vuoden lopussa (31.12.2008) oli Kyyjärven velkamäärä 3.200, Jämsän 3.000 ja Karstulan 2.800 euroa/asukas. Kuinka moni tiedostaa, että Suomen valtiovelka oli 28.2.2010 kokonaista 11.795 euroa asukasta kohden?!
Toisaalta velan määrä ei kerro sitä, kuinka kaupungilla menee. Olivathan kaupungin lainasaamiset viime vuoden lopussa suuremmat kuin velat eli 286,413 M€ ja 2.210 euroa/asukas. Tästä johtuen kaupungin korkotulot olivat 9,557 M€ suuremmat kuin korkomenot.
Kirjapidon mukaan viime tilikauden ylijäämä oli 31,468 M€. Totuudessa pysyäkseni ylijäämä johtui kuitenkin kaupunginvaltuuston kikkailusta, kun se pakkomyi, niin entisen maalaiskunnan, kuin Korpilahdenkin vesilaitokset Jyväskylän Energia Oy:lle (JE Oy) huikealla 40,6 miljoonan euron voitolla.
Tästä pääsenkin lempiaiheeseeni eli kaupungin omistaman JE Oy:n kurittamiseen. Kuritus alkoi jo vuonna 1996, jolloin energialaitos yhtiöitettiin. Tuolloin kaupunki möi energialaitoksen ja sen sähkö- ja kaukolämpöverkostot perustetulle yhtiölle 520 miljoonalla markalla (Mmk). Kauppahinta hoidettiin niin, että perustetun yhtiön maksettavaksi siirrettiin kaupungin velkoja 200 Mmk ja lisäksi kaupunki merkitsi yhtiön liikkeelle laskeman 320 Mmk:n (53,8 M€) debentuurilainan 7,8 %:n korolla.
Kaupungin omistama vesilaitos (Jyväskylän Vesi) pakkomyytiin JE Oy:lle vuonna 2005 huikeaan ylihintaan, joka aiheutti yhtiön velkataakan kasvun 150 M€:lla, korkoprosentin ollessa 5,9 %.
Viimeisen pakko-oston JE Oy joutui tekemään, kun sille myytiin entisen mlk:n ja Korpilahden vesilaitokset räikeään ylihintaan. Velkataakka kasvoi 62,3 M€:lla, josta kaupunki perii korkoa 5,9 %. Kaupunki tulouttaa 266,1 M€:n saatavistaan JE Oy:ltä vuosittain korkoja 16,750 M€.
Kerroin yllä olevan siksi, että omistajan päätöksistä johtuen JE Oy joutuu korottamaan myötäänsä niin veden, sähkön kuin kaukolämmönkin hintoja, jotka me kuluttajat muristen maksamme. Viime kädessä vastuun kantaa kaupunginvaltuusto, joka on hyväksynyt vesilaitosten kaupat.
Kuten otsikossa totesin, kaupungin velkamäärä on kohtuullinen. Sen sijaan kaupunkikonsernin velat ovat 843,8 M€ eli 6.509 euroa/asukas. Suuri velkamäärä selittyy lähinnä kahden yhtiön: Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy:n (247,9 M€) ja JE Oy:n (206,3 M€) ulkoisilla lainoilla.
Täytyy kuitenkin muistaa, että molemmat ”velkaiset yhtiöt” vastaavat lainojen lyhennyksistä ja koroista omalla tulorahoituksellaan. Varsinkin JVA Oy ja sen omistamat 7.400 asuntoa eivät ole kaupungille mikään riskisijoitus, kuten aiempi kaupunginjohtaja Pekka Kettunen mielellään kertoi.
Päinvastoin. Yhtiön vuokralaiset maksavat vuokrissaan niin hoito- kuin pääomakulutkin eli lainojen lyhennykset, korot, kiinteistöverot ja tonttien vuokrat. Vuosi sitten JVA Oy:llä oli pitkäaikaista lainaa noin 540 euroa/asm2, kun asuntojen käypä arvo oli jo toissa vuonna kolminkertainen.
Halusin yllä olevalla kertoa, että vaikka kaupungin tytäryhtiöillä on rutkasti velkaa, joka näkyy rasitteena konsernin taseessa, niin velalla hankittu kantavarallisuus on velkoja suurempi.
KAUKO TUUPAINEN
kaupunginvaltuutettu (PS)
Suur-Jyväskylän lehti ke 7.4.2010
Viime viikkoina on kaupunkilaisia askarruttanut Keljonlahden voimalan rakentamiseen liittyvät – julkisuuteen tulleet – möhlingit. Pääsyylliseksi on nimetty JE-yhtiöiden hallituksen puheenjohtaja Timo Fredrikson. Osakeyhtiöissä hallituksen puheenjohtaja ei tee päätöksiä yksin, joten vastuu jakaantuu kollegiaalisesti kaikkien hallituksen jäsenten kesken.
Oletan, että yhtiön hallituksen päätökset on tehty aikoinaan in bona fide eli vilpittömässä mielessä toimitusjohtajan esittelystä. Jälkeenpäin on paljastunut, etteivät päätökset olleetkaan kaikilta osin hyviä, vaikka ne perustuivat päätöksentekohetkellä asianmukaiseen harkintaan. Virheiden tultua ilmi, vaaditaan päättäjiä vastuuseen ja jopa korvaamaan aiheutettu vahinko. Tällöin noudatetaan usein ns. business judgement-säännöstä, joka tarkoittaa sitä, ettei kysymyksessä olekaan korvausvastuuseen perustuva tuottamuksellinen menettely, vaikka tehdyt päätökset osoittautuvat myöhemmin yhtiön kannalta epäonnistuneiksi.
Syyttävä sormi näyttää oikeutetusti osoittavan JE-yhtiöiden johtoa kohtaan, eikä välttämättä aiheetta, mutta toissijaiset vastuunkantajat löytyvät kaupunginhallituksen pöydän ympäriltä. Miten niin? Siksi, että Jyväskylän kaupungin yksin omistamien yhtiöiden valvonta ja toimintavaltuuksien myöntäminen tytäryhtiöille kuuluu kaupungin konserniohjeiden mukaisesti kaupunginhallitukselle.
Kaupunginhallituksen vahvistamien konserniohjeiden 9 §:n mukaan ”Tytäryhteisön on ennakkoon hankittava konsernijohdon (kaupunginhallitus & kaupunginjohtaja) suostumus mm. liiketoiminnan merkittävään ja poikkeukselliseen laajentamiseen tai vastaaviin investointeihin”.
Kaupunginhallitus on laiminlyönyt valtuuston sille määräämän valvontavelvoitteen antaessaan Jyväskylän Voima Oy:lle luvan hankkia mm. kalliit kattilalaitteet ennen valtuuston käsittelyä ja vielä kalliilla leasing-menettelyllä. Kaupunginhallitus on nimennyt 10-jäsenisen emoyhtiön hallituksen, jossa on vain muutama alaa tunteva jäsen. Olen todennut mm. valtuuston pöntöstä, että osakeyhtiön hallituksen jäsenmäärän optimi on viiden asiansa osaavan henkilön kollegio, kaikki muut ovat turhan panttina.
Lopuksi muutama sana kaupunginvaltuuston kokouksesta 14.5.2007, jossa päätettiin lopullisesti Keljonlahden voimalaitoksen investoinnista. Osa valtuutetuista – minä mukaan luettuna – edusti näkemystä, että asia oli huonosti valmisteltu ja halusimme lisätätietoja. Tämän vuoksi esitin Heimo Lajusen kannattamana asian palauttamista uuteen valmisteluun. Äänin 37–22 palautusesitys hylättiin. Tämän jälkeen valtuutettu Ahti Vielma esitti Anita Saraste-Kauton kannattamana, että asia jätetään pöydälle. Tämäkin esitys kaatui äänin 42–12. Jatkokäsittelyssä Esa Salokorpi ja Riita Tynjä esittivät koko investoinnin hylkäämistä. Ehdotus kaatui äänin 37–20.
Vihreiden ponsikikkailu voimalaitoksen investointiasian yhteydessä on jätettävä omaan arvoonsa, sillä kuntalaki ei tunne toivomusponsia lainkaan. Ilmeisesti he hakivat sielulleen rauhaa, koska enin osa vihreistä äänesti Keljonlahden voimalan rakentamisen puolesta.
KAUKO TUUPAINEN, kaupunginvaltuutettu (PS)
Jyväskylän Kaupunkilehti ke 31.3.2010
En yleensä käy debattia poliittisesti vihreän valtuutetun kanssa, koska se on ilmeisen hyödytöntä, mutta teen sen nyt. Aika opettanee myös eräälle uudelle valtuutetulle, mistä kunnallispoliittisessa päätöksenteossa on pohjimmiltaan kyse.
Olen todennut muutaman kerran valtuustoseminaareissa ja valtuuston pöntöstäkin, että valtuutetun tärkein tehtävä on talousarvion hyväksyminen ja tilinpäätöksen vahvistaminen. Kaikki muu kunnallinen päätöksenteko tapahtuu näiden ”raamien” puitteissa talousarviovuoden aikana.
Poliittinen herjailu ja kirjoittelu ovat sananhelinää, jos valtuutetulla ei ole valmiuksia ottaa kantaa asioihin vuoden tärkeimmässä kokouksessa eli talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Jos yhdeksän vihreää valtuutettua haluaisivat ”aikuisten oikeesti” tehdä päätöksiä eläkeläisten, vammaisten, työttömien ja nuorten opiskelijoiden puolesta, niin he tekisivät niin, mutta kun ei, niin ei. Palataan asiaan tämän vuoden lopulla, kun tulen uudistamaan esityksemme.
Vaikuttaa siltä, että vihreiden valtuustoryhmä on edelleenkin muiden porvarillisten ryhmien talutusnuorassa, koska he kannattivat ylisuurta valtuustoa (75 jäsentä) ja halusivat itselleen kolmannen (tarpeettoman) valtuuston varapuheenjohtajan paikan. Eivät vihreät vastustaneet myöskään ylisuurta valtuustoryhmien saamaa kunnallista puoluetukea PS-, KD – ja SKP-ryhmän tapaan. Kaikki nämä aiheuttavat lisäkustannuksia veronmaksajille.
Mitä tulee monikulttuurikeskus Glorian tukemiseen, niin PS:n valtuustoryhmä on tutustunut – paikanpäällä – heidän taloudellisiin ongelmiinsa ja todennut ne oikeiksi.. Ryhmämme jäsen Minna Mäkinen jätti asian johdosta viime valtuustossa aloitteen, jolle toivomme aikanaan tukea myös vihreiden valtuustoryhmältä. Mottoni on edelleenkin, että päätökset tehdään valtuustosalissa, ei lehtien palstoilla populistisilla julistuksilla eli siirtykäämme alkeellisesta aaltoilusta vastuulliseen päätöksentekoon.
KAUKO TUUPAINEN, kaupunginvaltuutettu (PS)
Jyväskylä
Jyväskylän Kaupunkilehti ke 17.3.2010
Vihreiden kaupunginvaltuutettu Touko Aalto hehkutti viikko sitten tämän lehden palstoilla maahanmuuttajien puolesta ja totesi Jyväskylän olevan myös uussuomalaisten kotikaupunki. Hyvä niin, mutta eräs asia näyttää kaikilta vihreiden edustajilta jatkuvasti unohtuvan, se on huolehtiminen kantakaupunkilaisista. Varsinkin eläkeläiset, vammaiset, työttömät ja jopa nuoret opiskelijat ovat jääneet valtuustossa ilman vihreiden tukea.
Otanpa muutaman esimerkin. Kaupunginvaltuuston viime marraskuisessa budjettikokouksessa vihreiden valtuustoryhmä vastusti yksimielisesti Perussuomalaisten (PS) esittämän työllistämismäärärahan korottamista kolmella miljoonalla eurolla, josta olisi lohkaistu 200.000 euroa koululaisten ja nuorten työllistämiseen. Samoin vihreät vastustivat PS:n ryhmän esitystä nuorten huumeongelmaisten kuntoutusrahojen lisäämiseksi 100.000 eurolla sekä vanhusten- ja vammaisten kuntoutus- ja kotipalvelujen parantamiseksi tarvittavaa 100.000 euron lisäystä. Tukea ei myöskään herunut PS:n esitykselle kaikkien lakisääteisten palvelujen toteuttamiseksi Jyväskylässä huomioiden 1.9.2009 voimaan tulleen Vammaislain osauudistukset.
Olen samaa mieltä Aallon sanomasta, että ”yhteiskuntaan integroimisen olennaisena piirteenä on omien oikeuksien tietäminen. Yhteiskunta, joka ei kerro riittävän hyvin kansalaisille heidän oikeuksistaan, ei ole toimiva yhteiskunta”.
Edustan kuitenkin edelleen näkemystä, että puheet ja kirjoittelut ilman päätöksiä ovat sananhelinää, johon vastuuttomat valtuutetut usein syyllistyvät. Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että uussuomalaiset saavat koulutusta sekä työtä ja elävät maassamme maan tavalla, mutta en halua missään olosuhteissa unohtaa niitä suomalaisia, jotka ovat avun tarpeessa eläessään vaatimattoman toimeentulonsa varassa.
KAUKO TUUPAINEN, kaupunginvaltuutettu (PS)
Jyväskylä
Keskisuomalaisen mielipidepalsta pe 12.3.2010
Kansalaisten luottamus demokratiaan ja puoluepolitiikkaan horjui jälleen, kun yksi ministeri teki päätöksen koko hallituksen nimissä. Olen aiemminkin ihmetellyt sitä, että miksi 5,3 miljoonan asukkaan kansaa varten tarvitaan hallitus, jossa on 20 ministeriä, kun 60 miljoonainen Ranska selviää 15 ministerillä. Suomeen riittäisi hallitus, jossa olisi kymmenkunta asiansa osaavaa ministeriä sekä pääministeri puheenjohtajana.
Edellä olevalla esipuheella tarkoitan tietenkin Jyväskylässä olevan hätäkeskuksen siirtämistä Vaasaan. Yksi kokoomukselainen ministeri Anne Holmlund teki päätöksen, johon jyväskyläläisillä ministereillä (Henna Virkkunen ja Mauri Pekkarinen) ei ollut sanansijaa. Takavuosina, kun hallitus teki päätöksiä omissa kokouksissaan, pystyi Maurikin ottamaan asiapaperit viikoksi haltuunsa ja tarvittaessa äänestyttämään asiassa kuin asiassa. Nyt ei näin toimita.
Rohkenen esittää, että kun seuraavien eduskuntavaalien jälkeistä hallitusta muodostetaan, niin lähtökohta on se, että nykyisenkaltaisesta sektorijohtamisesta luovutaan ja siirrytään myös hallituksessa demokraattiseen päätöksentekoon. Lisäksi hallituksen kokoonpanoa on syytä harkita sillä ratkaisevaa ei ole ministerien määrä, vaan laatu. Myös Holmlundin päätös on syytä purkaa uuden hallituksen toimesta, toivoo
KAUKO TUUPAINEN, kansalainen
Jyväskylä
Keskisuomalaisen Mielipidepalsta ke 2.3.2010
Rahaa löytyi neljä miljoonaa, muttei 40.000 euroa!
Jyväskylän valtuusto kaivoi 22.2. kukkarostaan neljä miljoonaa euroa upotettavaksi Lutakossa sijaitsevan Satamakadun laskemiseen ja kahden aukion yhdistämiseen kannella. Sen sijaan 40.000 euroa eläkeläisjärjestöjen tukemiseen ei herunut.
Viimeksi mainitussa oli kyse Perussuomalaisten valtuustoryhmän tekemästä valtuustoaloitteesta, jonka mukaisesti ”Perusturvalautakunta osoittaisi 40.000 euron määrärahan kaupungissa toimivien eläkeläisjärjestöjen aktiivisen toiminnan tukemiseen vuonna 2010”. Kaupunginkanslia ei toimittanut aloitetta edes lautakunnan valmisteluun, vaan totesi, ettei rahaa löydy vuoden 2010 budjettikirjasta. Tähän tyytyi ensin kaupunginhallitus ja myöhemmin valtuusto. Lapsellinen päätös, sillä juuri siksi aloite tehtiin, jotta raha löytyisi, irrottamalla se Perusturvalautakunnan yli 424 miljoonan euron budjetista..
Vaikuttaa edelleenkin siltä, että lähinnä kokoomus ja keskusta suosivat mieluummin kerskarakentamista kuin kuntalaisten ruohonjuuritason toimintaa, sillä olivathan molemmat ryhmät yksimielisesti tukemassa neljän miljoonan euron tuhlaamista Siltakadun osittaiseksi upottamiseksi maanpinnan alle ja kahden kaavaillun aukion yhdistämiseksi kannella.
Toimenpidettä on puolusteltu mm. liikenneturvallisuudella ja tulevien (?) suurtapahtumien järjestämisellä. Uskon lähes kaikkien valtuutettujen käyneen Helsingissä ja ylittäneen pääaseman edustalla olevan Kaivokadun. Kadulla liikennöi päivittäin kymmeniä tuhansia takseja, henkilö-, kuorma- ja linja-autoja. Myös ratikkaliikenne on melkoista. Turvallisuussyistä ja raitiovaunuliikenteen pysäkkien vuoksi on Kaivokadulle rakennettu myös erilliset korokkeet. Ajoneuvo- ja jalankulkuliikennettä ohjataan liikennevaloilla ja homma pelaa.
Esitänkin kysymyksen, eivätkö jalankulkijat voisi ylittää Siltakadun turvallisesti laittamalla Siltakadun ja entisen Messukadun risteykseen liikennevalot? Tällöin Kuokkalasta Rantaväylälle pyrkivät ajoneuvot odottaisivat ”vihreätä aaltoa” kyseisessä, eivätkä Rantaväylän risteyksessä. Uskon, että menettely selkeyttäisi paitsi ajoneuvoliikennettä, toisi ratkaisun myös jalankulkijoiden turvallisuuteen, ilman neljän miljoonan turhaa panostusta Siltakadun osittaiseen upottamiseen.
Pysäköintitalolle on varattu tontti messutorin viereen. Parkkitalo rakentunee aikanaan Jyväs-Parkki Oy:n toimesta, jos tarvetta on.
KAUKO TUUPAINEN, kaupunginvaltuutettu (PS)
Jyväskylän Kaupunkilehti ke 24.2.2010
Jyväskylän kaupunginhallitus näyttää edelleenkin sairastavan eräänlaista mammuttitautia. Reipas vuosi sitten hallitus nimitti taloustoimikunnan, johon kuului kaikkiaan 29 jäsentä mm. hallitus kokonaisuudessaan. Toimikunta piti seitsemän kokousta, mutta ei saanut aikaiseksi yhtään esitystä vuoden 2010 talousarviokäsittelyyn. Kokouspalkkiot kuitenkin kelpasivat.
Samankaltainen tauti näyttää jatkuvan edelleenkin. Tällä kertaa hallitus nimitti toimikunnan, joka kantaa nimeä ”Uuden sukupolven organisaatio”. Toimikunnan tehtävänä on johtaa uudistustyön valmistelua ja saattaa ehdotuksensa kaupunginhallituksen käsittelyyn. Toimikuntaan nimettiin 22 jäsentä, joista 13 osallistuu kaupunginhallituksen kokouksiin. Sdp ja kokoomus saivat toimikuntaan kuusi edustajaa, keskusta neljä ja vihreätkin kaksi edustajaa. Muut valtuustoryhmät ja henkilöstö saivat yhden edustajan.
Haluan herätellä jälleen kysymyksen, eikö pienemmällä väkimäärällä saataisi aikaan parempi tulos? Vanha sanonta, ”mitä useampi kokki – sen huonompi soppa” pitää usein paikkansa myös julkishallinnossa. Toisaalta olisin toivonut, että toimikuntaan, jonka toimikausi päättyy kuntalain mukaisesti tämän vuoden lopussa, olisi nimetty enemmän tulevan sukupolven päättäjiä. Nythän toimikunnassa ei ole perussuomalaisen kolmikymppisen Minna Mäkisen lisäksi kuin muutama ”alta nelikymppinen”.
Toiseksi mikä järki oli nimetä toimikuntaan kaupunginhallituksen jäseniä, jotka aikanaan joutuvat hyväksymään omia ehdotuksiaan. Mielestäni puolueiden tulisi arvostaa – perussuomalaisten tapaan – omia nuorisojäseniään, onhan kyse ”Uuden sukupolven organisaatiosta”.
Toimikunnan eräänä tehtävänä on ohjelmoida ja valmistella tulevia valtuustoseminaareja.. Tässä yhteydessä toivon, ettei niitä viedä ainakaan Keski-Suomen rajojen ulkopuolelle. Mieluiten pysytään kotoisessa Jyväskylässä, onhan meillä Paviljongin lisäksi myös Rantasipi Laajavuori, joissa molemmissa auditorion lisäksi ovat tarvittavat ryhmätyötilat.
KAUKO TUUPAINEN, kaupunginvaltuutettu (PS)