Suur-Jyväskylän lehti: ke 01.11.2023

Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koiviston ehdotus ensi vuoden talousarvioksi on herättänyt keskustelua varsinkin tuloveroprosentin tarkistuksen osalta.

Mielipiteitä ovat esittäneet paitsi istuvat valtuutetut myös muut kaupunkilaiset. Minä hyväksyn esityksen. Miksi? Siksi, että se on järkevin keino saada kaupungin talous raiteilleen ilman tuottavan omaisuuden realisointia.

Taustaa

Kaupungin tuloveroprosenttia on viimeksi nostettu kymmenkunta vuotta sitten eli vuosina 2011 ja 2013, molempina vuosina 0,5 prosenttiyksikköä.

Sitä ennen kaupunki vältti kriisikunnaksi joutumisen kolmella konsernin sisäisellä kaupalla eli realisoimalla kaupungin taseessa olevaa omaisuutta.

Ensimmäinen ”temppu” tehtiin Pekka Kettusen aikana vuoden 1996 lopulla, kun Jyväskylän Energialaitos yhtiöitettiin. Yhtiöittämisen hinta oli 520 miljoonaa markkaa.  Kauppahinta maksettiin siten, että kaupunki siirsi uuden yhtiön piikkiin lainojaan 200 miljoonaa markkaa. Loput kauppahinnasta maksettiin yhtiön liikkeelle laskemasta ja kaupungin merkitsemällä 320 miljoonan debentuurilainalla, jonka korko oli 7,6 %.

Toinen ”temppu” tehtiin Markku Anderssonin aikana vuonna 2005, kun Jyväskylän Veden liiketoiminta myytiin Jyväskylän Energia Oy:lle huikeaan 150 miljoonan euron (Me) hintaan. Tämäkin kaupan rahoittamiseksi kaupunki merkitsi Jyväskylän Energia Oy:n liikkeelle laskeman 150 Me:n debentuurilainan 5,91 %:n korolla.

Kolmas ”temppu” tehtiin vuonna 2008, jolloin Jyväskylän mlk:n ja Korpilahden kunnan vesilaitokset myytiin Jyväskylän Energia Oy:lle 73,6 Me:n hintaan, kauppavoiton ollessa 41,4 Me. Nämä kaupat rahoitettiin kaupungin myöntämällä 63 Me:n lainalla, koron ollessa 6,88 %. Lisäksi yhtiö joutui ottamaan vastuulleen kaupungin taseessa olleet palautuskelpoiset vesi-, jätevesi- ja kaukolämpöliittymämaksut 10,2 Me sekä lähes 0,4 Me:n korkotukilainat.

Tämän hetkinen tilanne

Kuten aiemmin totesin, viimeiset tuloveroprosentin korotukset tehtiin kymmenkunta vuotta sitten. Ilmeisesti Timo Koivisto ei halua kaupata – aiempien kaupunginjohtajien tapaan – kaupungin taseessa olevia yhtiöitä tai osia niistä, vaikka niitä on konsernitaseessa yli 40 kpl.  Kaupungin yksin omistamat yhtiöt: ALVA Oy (ex. JE Oy), JVA Oy, Jyväs-Parkki Oy ja Education Facilities Oy pärjäävät jatkossakin omalla tulorahoituksellaan.

”Temppuilun” välttääkseen Koivisto on esittänyt tuloveroprosentin maltillista korotusta 7,36 %:sta 8,0 %:iin. Sanon maltillista, kun tiedän, että kymmenen suurimman kaupungin joukossa on kolme kaupunkia (Kuopio, Lahti ja Pori), joissa prosentti on Jyväskylää korkeampi.

Täytyy myös tiedostaa, että ns. efektiivinen tuloveroprosentti on ensi vuonna Jyväskylässä – Kuntaliiton ennakkotiedon mukaan – 5,8 %. Tämä tarkoittaa sitä, että me työeläkkeellä olevat kaupunkilaiset maksamme veroa lähes 8 prosentin mukaan, kun työelämässä olevat maksavat keskimäärin ”vain” 5,8 %.

Tätäkin taustaa vasten ihmettelen Vihreiden esittämää työeläkkeiden harjausta (a la Atte Harjanne) eli verojen korotusta, sillä eläkkeitä ei maksa Suomen valtio, vaan yksityiset eläkeyhtiöt.

Palaan otsikkoon eli tuloveroprosentin tarkistus on paikallaan, jotta kaupunki selviää ensisijaisesti lakisääteisistä tehtävistään. Toiseksi kannan edelleenkin huolta niin sanotun vähäväkisen kaupunkilaisen jokapäiväisestä leivästä, sillä kyllä ne ”parempipalttoiset” (lue: hyvätuloiset) pärjäävät, vaikka maksavat kuukausittain kympin – pari enemmän ansiotuloistaan.

KAUKO TUUPAINEN
Jyväskylä

PS:n ja Uuden Suomen Blogit, ma 25.9.2023

SDP: noin 610 000 euroa, Kokoomus: noin 500 000 euroa, Perussuomalaiset: noin 500 000 euroa, Keskusta: noin 300 000 euroa (ohjataan Olli Rehnin kampanjalle), Vasemmistoliitto: runsaat 160 000 euroa, Vihreät: noin 100 000 euroa (lahjoitetaan Pekka Haaviston kampanjalle), Kristillisdemokraatit: päättää vaalibudjetista lokakuussa, Liike Nyt: ei vielä arviota vaalibudjetista. RKP:llä ei ole omaa ehdokasta presidentinvaalissa. -LÄHDE: Keskisuomalainen (ma 25.9.2023).

Vaalimainontaan käytetyt eurot eivät aina takaa menestystä vaaleissa. Esimerkiksi viime kevään eduskuntavaaleissa Suomen Keskusta käytti mainontaan eniten rahaa eli 1,5 miljoonaa euroa, mutta menetti 8 paikkaa eduskunnassa.

Alla ”neljän suuren” puolueen yksittäisen äänen hinta viime eduskuntavaaleissa:

Suomen Keskustalla ”arvokkaimmat” äänet. Puolueen vaalibudjetti oli 1,5 miljoonaa euroa (Me)  ja äänimäärä 349 362 kpl, joten yhden äänen hinnaksi tuli 4,29 euroa/kpl.

Kokoomus ylsi toiselle sijalle 2 Me:n budjetilla ja 643 877 äänellä, jolloin yksi ääni maksoi 3,11 euroa.

Kolmas oli SDP 1,8 Me:n vaalikuluilla ja 616 218 äänellä, jolloin yhden äänen hinnaksi tuli 2,92 euroa.

”Neljän suuren” peränpitäjäksi jäi 0,550 Me:n budjetilla ja 620 102 äänellä Perussuomalaiset, jolloin yhden äänen hinnaksi jäi vaivaiset 89 senttiä.

Äänen hinta ei siis ratkaise vaalissa menestymistä. Puolueen vaalimenestykseen tarvitaan tekoja, totuudessa pysymistä ja kansalaisten luottamusta.

Mielenkiintoista onkin tammikuussa 2024 todeta, mikä merkitys on opposition myötäjuoksijoiden (mm. SAK:n jäsenliitot) jatkuvalla riekkumisella demokraattisesti valittua maamme hallitusta vastaan.

Kauko Tuupainen

PS:n ja uuden Suomen Plogit la 16.9.2023 ja Keski-Uusimaa lehti ma 18.0.2023

Vaikuttaa siltä, että myös Orpon hallitus jatkaa työeläkkeellä olevien 1,6 miljoonan eläkeläisen sortamista. Pitääkö hallitusta jälleen muistuttaa Suomen perustuslain 2 LUVUN 6 §:n määräyksestä, jonka mukaisesti ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan muun muassa iän perusteella.

Hallitus väittää, että eläkeläisten ja palkansaajien ”verorasitus” on samaa tasoa.

Onko unohtunut, että palkansaajan maksaman työeläkemaksun ansiosta kukin saa aikanaan vastikkeena työeläkkeen. Vastaavasti työttömyysvakuutusmaksun vastineena hän saa työttömäksi joutuneena työttömyyspäivärahaa.

Näitä henkilökohtaisia etuja ei saa työeläkeläinen, vaikka maksaa eläkkeestään yli 10 % suurempaa veroa kuin palkansaaja saman suuruisesta tulosta.  Työntekijän etuihin kuuluu myös työantajan maksamat terveydenhuollon kustannukset. Eläkeläinen maksaa ne omasta pussistaan.

Alla faktaa siitä, kuinka eriarvoisia verotuksessa ovat jopa pienituloiset eläkeläiset Jyväskylässä palkansaajiin verrattuna. Erotus pätee lähes samanlaisena myös muissa kunnissa.

Eläkeläinen, syntynyt 1945, naimisissa, ei alaikäisiä lapsia, ev.lut. srk:n jäsen ja vain eläketulo 25 000 euroa (2023): vero 20 %.

Palkansaaja, syntynyt 1985, naimisissa, yksi alaikäinen lapsi, ev.lut. srk:n jäsen ja vain palkkatulo 25 000 euroa (2023):  vero 7,0 %.

totesi eräs kansakouluaikaiseksi kaveriksi osoittautunut kuntoilija muutama viikko sitten eräällä Jyväskylän kuntoilupaikalla. Olin perinteisellä sauvakävelylenkillä ja huomasin ikäiseni miehen ”vetävän leukoja”. Pysähdyin juttelemaan hänen kanssaan ja kysäisin montako ”leukaa” hän veti. Vastaus oli, että kuusi. Yrtin samaa, mutta onnistuin nipin napin vain yhden kerran.

Kuvittelin lihaskuntoni olevan paremman, mutta se oli viimeisen kolmen vuoden aikana – kiitos koronapaussin saliharjoittelussa – päässyt rapistumaan. Jokin aika sitten aloitin jälleen kevyen kuntosalitreenin pari- kolme kertaa viikossa kuntoni kohentamiseksi. Kokemuksesta tiedän, että varovainen on syytä olla, sillä liika rehkiminen saattaa kostautua kokeneellekin kuntoilijalle.

Olen ikäni harrastanut erimuotoista liikuntaa. Aloitin 12 vuotiaana jalkapallon potkimisen Jyväskylän Toverit ry:n junioreissa, koripallon pelaamisen 15 ja lentopallon 25 vuotiaana. Lisäksi olen harrastanut vuosien saatossa hiihtoa, juoksentelua ja avantouintia. Kävin viime talvena eräällä avantouintipaikalla uiskentelemassa 101 kertaa eli keskimäärin pari-kolme kertaa viikossa.

Avantouintiharrastuksen terveysvaikutusten lista on pitkä, mutta nostan esiin joitakin. Avantouinti edistää kylmän sietokykyä, verenkiertoa, vastustuskykyä influenssaa vastaan ja helpottaa erilaisia allergiaoireita.

Vuosikymmeniä sitten siirryin sauvakävelyn harrastajaksi. Tämä harrastus pienentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin tai hidastaa näiden etenemistä. Sauvat vähentävät polviin kohdistuvaa rasitusta, ehkäisevät selkäongelmia ja auttavat niska- ja hartiaseudun lihaskipuihin. Tutkimusten mukaan sauvakävely on 20 % tehokkaampaa kuin normaali kävely. Lisäksi se vahvistaa, kuten edellä totesin, niska- ja hartiaseudun lihaksia.

Viime vuosina on tosin käynyt niin, että askel on lyhentynyt, vauhti hiipunut ja lenkit lyhentyneet, mutta mielestäni on tärkeää, että myös me ikääntyneet käymme säännöllisesti liikkumassa. Itselleni riittää tunti-puolitoista neljä-viisi kertaa viikossa.

Suur-Jyväskylän lehti ja Uusi Suomi, Puheenvuoro: ke 28.8.2023

”Don´t point the finger” on ensimmäinen ulkomaankielinen sanonta, mikä jäi mieleeni keskikoulun alaluokilta. Silloinen englannin kielen opettaja Raakel Keihäs lausui sanat, kun osoittelin sormellani luokkatoveriani.

Opetus oli, että kun osoitat toista henkilöä syyttäen sormellasi, niin kolme sormea osoittaa samalla itseäsi päin eli on myös itsetutkistelun paikka.

Asia tuli mieleeni, kun seuraan median sivuilta ja TV:sta tämän päivän poliittista sanailua.

Perussuomalaisten päästyä kokoomuksen kanssa sopuun hallitusohjelmasta ja sen myötä hallitukseen, niin ns. vanhat puolueet osoittavat sormellaan koalitiota. Se ei riitä, vaan kaivellaan esiin vanhoja kirjoituksia ja sanontoja, ikään kuin ei ymmärrettäisi, että se mikä oli ennen, ei ole sama kuin nyt.

Tiedostan, että panettelu lisää persujen kannatusta kansalaistemme silmissä eli historia toistaa itseään. Otanpa esimerkin Jyväskylän kuntapolitiikasta puolentoista vuosikymmenen takaa.

Vuoden 2008 kuntavaaleissa PS sai kaupunginvaltuustoon kolme jäsentään, mutta silloinen ”kolmen kopla” (sdp, kok ja kepu) päätti pienryhmien tuella, ettei perussuomalaisille anneta yhtään lautakuntapaikkaa, vaikka kommunistien ryhmä sai tärkeän lautakuntapaikan yhdellä valtuutetulla.

Hupaisinta oli, ettei 13 jäseniseen tarkastuslautakuntaan valittu edustajaamme, jolla oli yhdeksän vuoden kokemus reviisorina kaupungin tilintarkastustoimistossa, viiden vuoden kokemus tarkastuslautakunnan jäsenenä ja 13 vuoden kokemus kahden kuntayhtymän tilintarkastajana.

Ymmärsimme, että vanhat puolueet halusivat nujertaa persut heti kättelyssä. Toisin kuitenkin kävi. Kaupunkilaiset tajusivat presidentti Koiviston lausuman, että ”väärät henkilöt esittävät oikeita asioita”. Tämä kirkastui seuraavissa kuntavaaleissa vuonna 2012.

Tällöin valtuuston jäsenten määrä pudotettiin 75:stä nykyiseen 67 valtuutettuun ja äänestäjät näyttivät ”kaapin paikan” persuja sortaneille vanhoille puolueille. Demarit ja keskusta menettivät molemmat neljä valtuustopaikkaa, kokoomus kolme ja vasurit kaksi paikkaa. Sen sijaan perussuomalaiset saivat valtuustoon viisi lisäpaikkaa.

Vuosikymmenten poliittisella kokemuksella totean, että jos ja kun yhteistyökyvyttömälle RKP:lle annetaan monoa hallituksesta ja järjestetään uudet vaalit, niin PS:n kannatus kasvaa nykyisestään. ”Kyllä kansa tietää” on vanha sanonta, mikä pätee myös tänä päivänä eli äänestäjät ”näkevät metsän puilta” ja asettuvat niiden puolelle, jotka haluavat laittaa Suomen talouden kuntoon, jotta verovaroja käytetään muuhunkin kuin edellisen hallituksen holtittoman velanoton korkojen maksuun.

Uusi Suomi, puheenvuoro 28.8.2023

Kun en ole enää Eduskunnan tilintarkastaja, enkä osallistu tarkastusvaliokunnan kokouksiin, on pakko uskoa mm. Helsingin Sanomien tutkivaan journalismiin. Lehdessä todettiin 23.8.2023 monipuolisen grafiikan lisäksi mm. seuraavaa:

”Oppositiopuolueet kokoomus ja perussuomalaiset ovat syyttäneet Sanna Marinin hallitusta holtittomasta rahankäytöstä. Hallitus taas on toistuvasti perustellut velanottoa poikkeuksellisilla kriiseillä eli koronaepidemialla ja Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan.

Kuitenkin yli 10 miljardia euroa hallitus on eduskunnan siunauksella käyttänyt aivan muihin kohteisiin. Pidättäytymällä osasta päätösperäisistä menolisäyksistä, hallitus olisi siis voinut halutessaan vähentää velanottoa.

Tuleville vuosille pysyvät menolisäykset jättävät noin kahden miljardin euron vuotuisen hintalapun, jos myös hallituskaudella päätetyt säästöt huomioidaan.

Ei ole myöskään lainkaan selvää, että kaikki pandemian ja Venäjän hyökkäyksen vuoksi tehdyt menolisäykset olisivat olleet välttämättömiä. Useat hallituspuolueiden edustajat ovat itsekin todenneet, että jälkikäteen tarkasteltuna esimerkiksi kunnille ja yrityksille myönnetyt tuet saattoivat olla paikoin tarpeettoman avokätisiä”.

Edellä kertomani ovat siis lainauksia HS:n sivulta.  Olen asiantuntijoiden kanssa samaa mieltä, kun he ovat todenneet, että Marinin hallitus on heittänyt vaalikauden menokehykset romukoppaan. Valtion velanoton vähentämistä, ei ole edistänyt esimerkiksi ex. kansanedustaja Paavo Arhinmäen sanat: ”Eiväthän valtiot koskaan maksa lainojaan pois, ne ottavat uusia lainoja tilalle.”

Onneksi nyt on uusi hallitus, jossa sekä pääministeri Petteri Orpo että valtiovarainministeri Riikka Purra ymmärtävät valtion taloudellisen tilan ja tiedostavat, että kansalaisten maksamia verovaroja tarvitaan muuhunkin kuin edellisen hallituksen holtittoman velanoton korkojen maksuun.

Keskisuomalainen to 27.7.2023

Nimimerkki Ihmettelijä. Kiitokset kysymyksestäsi siitä, miksi liityin perussuomalaisiin (Ksml, lyhyet 2.8.). Vastaukseni löydät kirjastani “Työmaakirjurista eduskunnan ikäpuhemieheksi” sivulta 107 otsikon ”Ero sdp:stä ja ps:iin liittyminen” alta.

Eroni syyt olivat moninaiset. Tärkein syy oli, kun demarit olivat unohtaneet päätöksissään ns. vähäväkisen kansan, jota minä edustan. Tämä tapahtui mm. ryhmän laittaessa kuntoon kaupungin taloutta oikeiston (kok ja kd) ehdoilla. Siinä saivat köyhät melkoista kyytiä.

Perussuomalaisiin liityin 5.9.2007, koska sen sääntöjen 2 pykälän mukaiset tavoitteet edustavat edelleenkin omia arvojani. Mitä väittämääsi rasismiin tulee, niin henkilöt, jotka vuosia sitten ovat kirjoituksissaan siihen syyllistyneet ovat liittyneet perussuomalaisiin minua myöhemmin.

Lopuksi totean, että suurin syy esille nostettuihin ps:n rasismisyytöksiin on puolueen nousu kolmen suuren joukkoon maamme poliittisella kartalla.

Mitä oikeistosyytöksiisi tulee, niin persut eivät ole poliittisesti oikealla eikä vasemmalla, vaan oikeassa ja askeleen edellä muita puolueita.

Kauko Tuupainen
Jyväskylä

Keskisuomalainen to 27.7.2023

Keskisuomalainen julkaisi 15.7.2023 mielenkiintoisen artikkelin Jyväskylän valtuutettujen poissaoloista. Jutun johdosta käytiin vilkasta keskustelua lehden verkkosivuilla. Mielestäni tärkeintä on, että valtuuston kokoukset ovat päätösvaltaisia, jonka vuoksi varavaltuutettujärjestelmä on paikallaan.

Jutun tiimoilta tuli mieleeni, kun kaupungin talous on tulevina vuosina tiukoilla, että yksi tapa säästöjen saamiseksi ja valtuutettujen aktivoimiseksi olisi luottamushenkilöiden määrän vähentäminen.

 Voimassa olevan kuntalain 16 §:n mukaan asukasmäärän ollessa 100 001 – 250 000, Jyväskylän valtuuston määräksi riittäisi 59 valtuutettua. Myös kaupunginhallituksen ja lautakuntien jäsenmäärä tulisi pudottaa 11 henkilöön. Eräänä perusteluna totean, että Helsingin kaupunginhallituksessa on tällä hetkellä 15 varsinaista jäsentä ja 10 varajäsentä sekä lautakunnissa 13 jäsentä, vaikka asukasmäärä on noin 665 000 eli yli 4 ½ kertaa suurempi kuin Jyväskylän (146 000 asukasta).

Toiseksi perusteluksi esitän kaupungin talousarvion loppusumman pienentyessä vuoden 2022 alkuperäisestä talousarviosta tämän vuoden talousarvioon verrattuna 568,9 miljoonaa euroa eli 45,5 %, niin mielestäni luottamushenkilöiden ja virkamiestenkin vastuu vähenee melkoisesti.

Voimassa olevaa kuntalakia säädettäessä pidettiin tärkeänä silloisten kunnanvaltuustojen kokojen pienentämistä. Sen katsottiin edistävän päätöksenteon vastuullisuutta ja luottamustoimen houkuttelevaisuutta.

Jyväskylän valtuustoon kuului vuosina 1992 – 2004 eli neljän valtuustokauden aikana 59 valtuutettua, kun kaupungin väkiluku oli yli 100 000 asukasta. Kuntaliitos maalaiskunnan ja Korpilahden kanssa nostatti valtuutettujen määrän vuoden 2006 kuntavaaleissa tilapäisesti 75:een.  Nykyinen valtuutettuja määrä on 67.

Palaan mielipiteeni otsikkoon eli edellä esittämilläni perusteilla ehdotan, että kaupunki tekee Oikeusministeriölle ehdotuksen vuoden 2024 loppuun mennessä kaupunginvaltuuston valtuutettujen määrän pienentämiseksi 59 valtuutettuun.

Lopuksi totean, että nykyvaltuutettujen ”pöytätavat” ovat muuttuneet, sillä valtuustoryhmästä eronneet haluavat säilyttää lauta- tai johtokuntapaikkansa. He ovat unohtaneet, että ehdotukset paikoista valtuustolle ovat tehneet valtuutetun aiemmat puolueosastot, joten loikkareiden olisi syytä niistä luopua.

KAUKO TUUPAINEN
Jyväskylä

PS Blogi su 23.7.2023

Näyttää Perussuomalaisten viime eduskuntavaaleissa saama kannatus olevan kova pala niin vasemmistopuolueille kuin vihreillekin. Opposition demonisointi alkoi välittömästi hallitusneuvottelujen alkumetreillä. PS:n oppositioaikana toimi eduskunnan varapuhemiehenä Juho Eerola kaksi kautta ilman jokapäiväistä loanheittoa.

Aleksis Kiven Nummisuutareista tunnettu sanonta: ”Niin muuttuu maailma Eskoseni” on tätä päivää. Viime hallituskaudella pääministeri Sanna Marinin narsismi ja instituution käytöstavoista poikkeava biletys Helsingin yöelämässä aiheutti närää oppositiossa. Nyt Jussi Halla-ahon resilienssi on kova pala eräille opposition edustajille. Hän ei hurahda opposition kiireettömiin vaatimuksiin, vaan vastaa toimistaan instituution säännösten mukaisesti.

Ymmärtääkseni puhemies on katsonut, ettei eduskunnan koollekutsuminen opposition vaatimalla tavalla ole perustuslain ja eduskunnan työjärjestyksen mukainen, niin hänellä on oikeus kieltäytyä siitä ja ilmoittaa päätöksen syyt. Näin hän on myös tehnyt. Hänen mielestään opposition yhteiskirjeen sisältö ei ole niin kiireellinen, etteikö sitä ehditä käsitellä normaalin istuntokauden aikana.

Tuntematta opposition kirjeen sisältöä tarkemmin, rinnastan sen kansanedustajan toimenpidealoitteeseen, jonka voi eduskunnan työjärjestyksen 20 §:n 2. momentin mukaan tehdä vain eduskunnan ollessa koolla.  Saatan tapojeni vastaisesti olla väärässäkin.

KAUKO TUUPAINEN

PS-blogi ti 18.7.2023, Keski-Uusimaa lehti pe 28.7.2023

Usean lehden kriittiset kirjoittajat eivät näytä tajuavan sitä, mikä ero on virassa olevan ministerin toimilla ja ennen ministeriksi tuloa tapahtuneilla asioilla. Olen vaikertajien kanssa samaa mieltä, että jos ministeri töpeksii virassaan, niin hänen on erottava, kuten eräät alla olevat tapahtumat kertovat:

”Suomessa nähtiin 2000-luvulla useita ministerieroja. Katri Kulmuni (Kesk) erosi julkisten varojen väärinkäytön vuoksi. Pääministeri Antti Rinne (Sdp) sai eron pitkäaikaisen sekoilun takia. Sirpa Paatero (Sdp) Postin omistajaohjausskandaalin vuoksi, joskin hänen tapauksensa liittyi osin Antti Rinteen sekoiluun. Heidi Hautala (Vihr)joutui eroamaan, koska hän yritti estää rikosilmoituksen tekemistä Greenpeacesta. Ilkka Kanervalle (Kok) myönnettiin ero tekstiviestikohun johdosta, Anneli Jäätteenmäki (Kesk) erotettiin Irak Gate-skandaalin ja Suvi Linden (Kok) golfkenttätukiskandaalin takia.”

Kaikissa mainituissa tapauksissa oli kyse joko valehtelusta, varojen väärinkäyttämisestä tai pitkäaikaisesta ministeriaikaisesta sekoilusta. Yksikään ero ei liity ministeritehtäviä edeltävään aikaan.

Näin ollen on melkoista poliittista demonisointia, nostaa esille eräiden istuvien politiikkojen vanhoja kirjoituksia tai muita toimia, olipa sitten kyse puheenjohtaja Purrasta (ps) tai tulevasta puheenjohtaja Lindtmanista (sdp).

Viiden prosentin kannatuksen vaaleissa saanut Rkp on osoittanut yhteistyökyvyttömyytensä paitsi hallitusneuvotteluissa myös hallituksessa oloaikanaan. Jatkuvaa vaikerrusta hallituksen toimista on kuultu myös tällä viikolla. Olisikin syytä heittää puolue ulos hallituksesta ja järjestää uudet vaalit, joissa PS:n ja KD:n vaaliliitto saisi riittävästi edustajia uuden hallituskoalition pohjaksi, ilman Rkp:tä.

Lopuksi totean, ministeri Rydmania (ps) kompaten, että vanhat puolueet ovat saaneet vuosikymmenien aikana omia jäseniään yliopistojen korkeisiin virkoihin sekä ”puolueettomien” lehtien ja YLEn toimituksiin. Tavalla tai toiselle he levittävät disinformaatiota perussuomalaisista.

KAUKO TUUPAINEN
Jyväskylä