PS- blogi ma 13.10.2025

Loikkasin parikymmentä vuotta sitten demareista Perussuomalaisiin. Eräs syy oli, että demarit ryhtyivät laittamaan Jyväskylän kaupungin taloutta kuntoon kokoomuksen kanssa. Yhteistyö oli kuolinisku vähäväkisille kaupunkilaisille, joiden etuja olin ajanut valtuustossa 30 vuotta.

Olin PS:n silloisen johdon suostumuksella sitoutumattomana ehdokkaana vuoden 2007 eduskuntavaaleissa, jonka jälkeen liityin Perussuomalaisiin 5.9.2007. Suurin syy/perustelu liittymiseen oli puolueen silloinen ohjelma ja säännöt.

Erityisesti minua kannustivat sääntöjen maininta huolehtia lapsiperheistä, eläkeläisistä, työttömistä, pienipalkkaisista viran- ja toimenhaltijoista sekä työntekijöistä. Myös PK-yrittäjien työn arvostaminen lämmitti silloista tilintarkastajaa.

*****

Nyt olisi PS-puolueen syytä palata juurilleen. Tällä tarkoitan erityisesti työtä tekevää kansalaisryhmää, joiden etuja hallituskumppani kokoomus pyrkii jatkuvasti kaventamaan.

PS-ryhmä esitti jo taannoin hallituskumppaneille tiukempaa linjaa harmaaseen talouteen ja maahamme muuttaneiden työntekijöiden hyväksikäyttöön. Erinomainen asia on myös PS-ryhmän esitys puolustaa ammattiliittojen kanneoikeutta ja aiempi näkemys ammattiliittojen jäsenten maksamien jäsenmaksujen verotuskäytäntöä.

Kuten edellä totesin, en ole ihastunut yhteistyöstä kokoomuksen kanssa, koska heidän poliittinen ajatuksenjuoksunsa poikkeaa merkittävästi omastani. MUTTA, kun hallituksessa ollaan, niin toivon – vähäväkisen kansanryhmän puolesta – että PS puolustaa äänestäjiään jatkossakin entistä paremmin. Jos ja kun näin toimitaan, niin gallup- ja todellinen kannatus jatkaa kasvuaan myös lähitulevaisuudessa.

KAUKO TUUPAINEN
ex. kansanedustaja, talousneuvos
Jyväskylä

Suur-Jyväskylän lehti, ke 24.9.2025

Jokin aika sitten oli maakuntalehdessä ilmoitus uusien asunto-osakkeiden myynnistä niin Jyväskylässä kuin muutamassa ympäristökunnassakin. Samanaikaisesti on mahdollisuus ostaa autokatososake (9 000–12 000 €) tai autopaikkaosake (3 000–6 000 €).

Kokemukseeni perustuen, kehotan asunto-osakkeen ostajia tutustumaan yhtiön yhtiöjärjestyksen pykälään, jossa todetaan autokatos- ja autopaikkaosakkeen omistajien vastuusta osallistua yhtiön asumis- ja tulevien peruskorjausten rahoituskustannuksiin. Yleensä vastikekerroin on 0,5 kertaa suurempi kuin asunto-osakkeen hoitovastike.

Mielestäni ei kuitenkaan ole oikein eikä edes kohtuullista, että parin-kolmenkymmenen vuoden kuluttua kyseisten osakkeiden omistajilta peritään samansuuruinen rahoitusvastike yhtiön asuntoihin liittyvistä investoinneista ja peruskorjauksista.

Miksi? Siksi, että niin autokatokset kuin autopaikatkin ovat erillään asuntorakennuksesta ja korotettu vastike riittää korvaamaan lumityöt autopaikoilla, lumien pudotukset autokatosten katoilta sekä lämmitystolppien sähkönkulutuksen.

Olisikin syytä saada yhtiöjärjestykseen lausuma, jonka mukaisesti autokatos- ja autopaikkaosakkeet eivät velvoita kyseisten osakkeiden omistajia osallistumaan asunto-osakeyhtiön tuleviin investointi- ja peruskorjausten kustannuksiin.

KAUKO TUUPAINEN
talousneuvos, eläkeläinen
Jyväskylä

Keski-Suomessa ovat useat kansalaiset ihmetelleet ja jopa kritisoineet, että mikseivät maakunnan edustajat käytä puheenvuoroja eduskunnan kyselytunneilla. Vastaus on hyvin yksinkertainen, kyselytunnit on tarkoitettu oppositiopuolueiden edustajille.

Istuva puhemies Jussi Halla-aho on onnistunut hyvin tehtävässään. Seurasin viimeisen kolmen kyselytunnin puheenvuorojen jakautumista TV 1:n lähetyksen aikana ja totesin seuraavaa: Puheenvuoroja käytettiin kaikkiaan 71 kpl, joista opposition edustajat käyttivät 84,5 % eli 60 kpl ja hallituspuolueiden edustajat 11 kpl.

Puhemies on onnistunut myös puheenvuorojen jakaantumisessa oppositiopuolueiden edustajien kesken, sillä demarit saivat kolmen kyselytunnin aikana 24 puheenvuoroa, keskusta 15, vasurit ja vihreät 9 ja Liike NYT 3 puheenvuoroa.

Yhtä asiaa rohkenen kritisoida ja se on opposition puheenvuorojen saman asian toisto, mikä ilmeni jälleen viime torstaina (25.9.), kun keskusteltiin hallituksen veropolitiikasta. Samaa asiaa kyseltiin hieman eri sanoin ja ihmeteltiin, miksi pääministeri vastaa aina lähes samoilla sanoilla. Ei ymmärretty, että hallituksella on vain yksi totuus asiasta kuin asiasta.

Mielestäni kyselytuntien elävöittämiseksi, puhemiehen tulisi sallia vain puolentusinaa kysymystä yhdestä ja samasta asiasta. Sen sijaan aiheita voisi olla useampiakin.

Sain aikoinaan läpi Eero Heinäluoman ollessa puhemies ajatukseni, että kyselytunnilla voitaisiin ministereiltä kysyä asiasta kuin asiasta. Tällöin lähes kaikki aitiossa istuvat ministerit joutuivat vastaamaan toimialansa kysymyksiin. Ilmeisesti esitykseni oli liian työläs ja se onnistui vain yhden kerran.

Palaan kirjoitukseni ensimmäiseen kappaleeseen. Keski-Suomesta on eduskunnassa 10 edustajaa, joista hallituspuolueiden edustajia vain neljä. On ymmärrettävää, etteivät nämä neljä saa useinkaan puheenvuoroa kyselytunnilla, koska eduskunnassa on yli sata halituspuolueiden edustajaa.

Toisaalta hallituspuolueiden puheenvuorot annetaan pääsääntöisesti puolueiden johtohenkilöille ja valiokuntien vetäjille. Toki puhemies – harkintansa mukaan – antaa puheenvuoroja myös riviedustajille.

Puheenvuorojen pituus on yksi minuutti. Ihmettelen sitäkin, kun puhujat pääsääntöisesti lukevat puheensa papereista, niin eivätkö he kykene testaamaan sen pituutta ennakkoon, jottei aika ylittyisi. Ministereille antaisin vastausaikaa jopa 1,5 minuuttia.
Kauko Tuupainen

Keski-Suomessa ovat useat kansalaiset ihmetelleet ja jopa kritisoineet, että mikseivät maakunnan edustajat käytä puheenvuoroja eduskunnan kyselytunneilla. Vastaus on hyvin yksinkertainen, kyselytunnit on tarkoitettu oppositiopuolueiden edustajille.
Istuva puhemies Jussi Halla-aho on onnistunut hyvin tehtävässään. Seurasin viimeisen kolmen kyselytunnin puheenvuorojen jakautumista TV 1:n lähetyksen aikana ja totesin seuraavaa: Puheenvuoroja käytettiin kaikkiaan 71 kpl, joista opposition edustajat käyttivät 84,5 % eli 60 kpl ja hallituspuolueiden edustajat 11 kpl.
Puhemies on onnistunut myös puheenvuorojen jakaantumisessa oppositiopuolueiden edustajien kesken, sillä demarit saivat kolmen kyselytunnin aikana 24 puheenvuoroa, keskusta 15, vasurit ja vihreät 9 ja Liike NYT 3 puheenvuoroa.
Yhtä asiaa rohkenen kritisoida ja se on opposition puheenvuorojen saman asian toisto, mikä ilmeni jälleen viime torstaina (25.9.), kun keskusteltiin hallituksen veropolitiikasta. Samaa asiaa kyseltiin hieman eri sanoin ja ihmeteltiin, miksi pääministeri vastaa aina lähes samoilla sanoilla. Ei ymmärretty, että hallituksella on vain yksi totuus asiasta kuin asiasta.
Mielestäni kyselytuntien elävöittämiseksi, puhemiehen tulisi sallia vain puolentusinaa kysymystä yhdestä ja samasta asiasta. Sen sijaan aiheita voisi olla useampiakin.
Sain aikoinaan läpi Eero Heinäluoman ollessa puhemies ajatukseni, että kyselytunnilla voitaisiin ministereiltä kysyä asiasta kuin asiasta. Tällöin lähes kaikki aitiossa istuvat ministerit joutuivat vastaamaan toimialansa kysymyksiin. Ilmeisesti esitykseni oli liian työläs ja se onnistui vain yhden kerran.
Palaan kirjoitukseni ensimmäiseen kappaleeseen. Keski-Suomesta on eduskunnassa 10 edustajaa, joista hallituspuolueiden edustajia vain neljä. On ymmärrettävää, etteivät nämä neljä saa useinkaan puheenvuoroa kyselytunnilla, koska eduskunnassa on yli sata halituspuolueiden edustajaa.
Toisaalta hallituspuolueiden puheenvuorot annetaan pääsääntöisesti puolueiden johtohenkilöille ja valiokuntien vetäjille. Toki puhemies – harkintansa mukaan – antaa puheenvuoroja myös riviedustajille.
Puheenvuorojen pituus on yksi minuutti. Ihmettelen sitäkin, kun puhujat pääsääntöisesti lukevat puheensa papereista, niin eivätkö he kykene testaamaan sen pituutta ennakkoon, jottei aika ylittyisi. Ministereille antaisin vastausaikaa jopa 1,5 minuuttia.
Kauko Tuupainen

PS-blogi: ti 2.9.2025
Maahanmuuton kustannusten minimointi on ollut eräs PS:n vaatimuksista jo vuosikymmenen ajan. Yksikään muu puolue ei ole asiasta huolissaan, vaikka kaikkien pitäisi tiedostaa sen kustannukset Suomen valtiolle.

Maahanmuuton kustannuksia ei ole valtion toimesta – kunnista puhumattakaan – haluttu selvittää, vaikka resursseja molemmilla instituutioilla luulisi siihen olevan. Kyse on pelkästä haluttomuudesta, koska muut puolueet eivät halua kustannuksista puhua.

Ainut henkilö, joka on tehnyt merkittävän työn kustannusten selvittämiseksi, on ollut KHT-tilintarkastaja Pauli Vahtera. Iltalehti uutisoi 6.3.2019 otsikolla:” Maahanmuutto maksaa Suomelle 3,2 miljardia euroa vuodessa”. Lehden jutusta ilmeni, että Vahteran laskelma (3,264 mrde) perustui 16 yksittäiseen menoerään, josta oli vähennetty sekä ansiotulo- että arvonlisäveron osuus.

Hän totesi myös, että humanitäärisen maahanmuuton menot ovat olleet vuosina 1990–2018 noin 46 mrde, ilman korkomenoja. Kun tiedetään, että humanitäärinen maahanmuutto ja kehitysapu on hoidettu velaksi ja jos velalle lasketaan 2 %:n vuotuinen korko, niin kyseiset menoerät ovat maksaneet vuosina 1990-2018 yhteensä 79 mrde. Se on peräti 76 % valtion velasta.

*****

Mitä Teemu Keskisarjan näkemykseen maahanmuutosta tulee, niin mielestäni hän otti – vanhaan sanontaan viitaten – ”sanasta miestä ja sarvesta härkää”. Teemu varmasti tiedosti, että hänen sanomaansa tartutaan ja niistä otetaan mittaa, ja että puheita voi joutua jopa katumaan tai vastaamaan. Teemu ei ole katunut, mutta on vastannut asiallisesti saamaansa kritiikkiin. Hyvä niin.

Mielestäni Teemu on sisäistänyt Suomen perustuslain 12 §:n 1. momentin sisällön, jossa todetaan, että ”Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennalta estämättä”.

Mielestäni voimakkaat puheet eivät aiheuta fyysistä vahinkoa kenellekään, joten niitä ei tulisi käsitellä Suomen valtion hallituksessa. Puoluejohdon ja rivijäsenten puheet ja teot kuuluvat ao. puolueen sisäiseen keskusteluun ja jos ne ovat ristiriitaisia ja puolueen sääntöjen tai päätösten vastaisia, niin silloin toimitaan puolueen sääntöjen mukaisesti.

Pääministeri Orpolle lähettäisin viestin vanhan sananlaskun sanoin: ”Paljon melua, vähän villoja”. Tuli mieleeni Itä-Suomen hovioikeuden presidentin Markku Arposen lausuma: ”Oikeusistuin ei voi tehdä ratkaisujaan sillä perusteella, suuttuuko joku tuomiosta tai nouseeko asiasta mediassa kohu”. Liittyy KHO:n ratkaisuun 6.6.2006, koskien eräälle jyväskyläläiselle virkamiehelle maksetun erorahan samasta kohusta.

Saman ajatuksen (Markku Arponen) tulisi koskea myös Orpon hallituksen päätöksiä yksittäisen kansanedustajan voimakkaasta puheenvuorosta, josta eräät poliitikot ovat vetäneet herneet nenäänsä.

KAUKO TUUPAINEN
ex. kansanedustaja, talousneuvos
Jyväskylä

Keski-Uusimaa lehti la 23.8.2025

Keskuskamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi totesi (K-U 20.8.) kirjoituksensa viimeisessä kappaleessa: ”Ilman yrityksiä ja yksityistä sektoria ei ole verotuloja eikä hyvinvointia”. Erinomainen tiivistys asialliselle mielipiteelle.

Entisenä pienyrittäjänä totean, että eräiden taloustieteilijöiden ajatus yritystukien karsimisesta on eräiltä osin paikallaan. Otanpa pari esimerkkiä.

UPM-Kymmene Oy sai viime vuonna valtiolta yritystukea lähes 30 miljoonaa euroa (me). Yritys jakoi lähes 150 000 osakkeenomistajalle osinkoja 792 me eli keskimäärin 5 280 euroa per osakas. Toisin sanoen valtion tuki meni kokonaisuudessaan osinkojen jakoon.

Jos valtion maksama tuki (30 me) olisi jätetty maksamatta, olisivat jakokelpoiset voittovarat olleet – tässä yksinkertaistetussa esimerkissä – 762 me eli keskimäärin 5 080 euroa per osakas. Toki yksittäistä osaketta kohti osinko on reilusti alle euron.

Toisena esimerkkinä olkoon Viking Line Ab, joka sai valtiolta yritystukea 26 me ja jakoi osakkailleen osinkoja 20 me.

Turkulainen taloustieteen professori Matti Viren heittikin eräässä tilaisuudessa ikään kuin kevennyksenä Viking Linen saamasta yritystuesta että ”kannattako valtion ehdoin tahdoin tukea sitä, että ihmiset menevät vetämään viinaa laivaan – kun saman voisivat tehdä Turun kapakoissa verottajan silmien alla”.

Toistan, että mielestäni on kohtuutonta, että meidän eläkeläisten maksamia veroja käytetään muun muassa UPM:n osakkeenomistajien osinkojen maksuun.

KAUKO TUUPAINEN
eläkeläinen
Jyväskylä

PS-Blogi su 17.8.2025

Lähestyin 13.8.2025 PS:n puoluesihteeriä toiveella, että PS:n Blogisivua uudistettaisiin.

Olen jo jonkin aikaan lueskellut myös muiden kirjoittajien tekstejä ja niiden jopa asiattomia kommentointeja.

Ajattelin ottaa asian esille, kun 11.8.2025 kirjoitin blogisivulle otsikolla ”Nyt pari piirua vasempaan”. Sitä kommentoi 101 nimimerkkikirjoittajaa. Hyvä niin, mutta heistä puolet ei ottanut kantaa kirjoittamaani tekstiin, vaan aivan muihin asioihin.

Suoritin analyysin kommenteista, joista 15 % oli asiattomia kommentteja (poistettu sivuilta), 10 % otti kantaa maahanmuuttajiin ja pakolaisiin, lähes yhtä moni kirjoitteli Ukrainan tukemisesta ja Putinin hölmöilystä. Useat ottivat kantaa RKP-puolueeseen ja muslimien huntukieltoon. Huomasin, että nimimerkin takaa voi kirjoittaa ,”mitä sylki suuhun tuo”.

Ehdotin puoluesihteerille, että PS:n blogisivulle saa kirjoittaa vain omalla nimellään (vahva tunnistusmenettely). Vastaava käytäntö on esimerkiksi arvostamallani Uuden Suomen (US) blogisivulla ja kotimaakunnassani ilmestyvässä Keskisuomalaisessa.

PS-blogi ma 11.8.2025

Poliittiseen keskisarjaan kuuluneet Teemu, Joakim ja Simo nostettiin Lahden puoluekokouksen päätöksillä puolueemme ykkösketjuun. Nyt olisi ”uusien luutien” syytä lakaista ja saada PS-puolueen kannatus uuteen nousuun.

Tämä tapahtuu yksinkertaisella toimella eli saattaa puolueen toiminta sääntöjemme 2 §:n mukaiseksi. Maahanmuutto on saatu järkevälle pohjalle ”Rautarouva” Riikan johdolla, joten se kortti on mielestäni käytetty ja ottaa vastaan uusia haasteita.

Nyt olisi aika huolehtia niistä väestöryhmistä, joiden sosiaalisesta, taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta asemasta ei ole oikeudenmukaisesti huolehdittu. Näihin ryhmiin kuuluvat muun muassa lapsiperheet, eläkeläiset, työttömät, opiskelijat, pienituloiset kuntien sekä valtion viran- ja toimenhaltijat ja työntekijät, unohtamatta PK-yrityksiä.

Mitkä ovat keinot, joilla edellä luettelemani väestöryhmien kannatus saadaan takaisin. Ne ovat tiedossanne, joten en niitä käy tässä yhteydessä kertomaan. Jos on tarvetta, niin kerron ne myöhemmin.

Lahden puoluekokouksessa riimitin käsitykseni puolueen toimista ja totesin muun muassa seuraavaa: ”Älkäämme ripotelko päällemme tuhkaa, ei meitä vielä katastrofi uhkaa. Poliittinen laivamme ajautui liikaa tyyrpuurin puolelle. Emme tiedä, mitä se merkitsee Persuille ja Suomelle. Tulisiko laivaamme jatkossa reivata pari piirua vasempaan, jotta äänestäjät uskovat tulevaisuudessa parempaan. Tätä arvon puoluejohtajat kysyn Teiltä minä, vastauksen minulle antanet vain Sinä”.

Voimia puoluejohdolle ja puoluetoimiston väelle vaativassa tehtävässänne.

Suur- Jyväskylän lehti, ke 6.8.2025

Käväisin 18.7. klo 09.30 Jyväskylän Verotoimistossa. Tarkoituksenani oli palauttaa kotitalousvähennykseen liittyviä asiakirjoja, jotka olin käsin täyttänyt, kun en ole mikään tietokonenörtti. Virasto löytyi Urhonkadulta, vaikka katuosoite oli toinen.

Verovirasto ilmoittaa, että asiakirjat voi jättää viraston palvelupisteeseen aukioloaikana.

Olin tietoinen, että toimiston palvelut ovat säästösyistä heikentyneet, mutta niiden vähäisyys yllätti minut täysin.

Ei ollut vahtimestaria opastamassa, eikä ”postilaatikkoa”, johon olisin voinut kirjekuoressa olleet paperini pudottaa.

Hetken ympärille katseltuani löysin lasiseinän takaa kaksi vartijaa, joiden tehtäviin ei kuulunut asioida veroviraston virkailijoiden kanssa. He kehottivat laittamaan kirjekuoreni postiin. Näin myöhemmin toimin, vaikka luottamukseni postin palveluihin ajoittain horjuu.

Nyt tajuan, miksi monet ikääntyneet ihmiset puhuvat veroviraston olemattomista palveluista. Kaikilla ei ole tietokoneita, joten he joutuvat turvautumaan läheistensä apuun. Näinkö nykypolvi palvelee heitä, jotka ovat osaltaan luoneet suomalaisen hyvinvointivaltion. Sopinee kysyä tässäkin yhteydessä.

Kauko Tuupainen, eläkeläinen
Jyväskylä

PS-Blogi, Savon Sanomat, Keski-Uusimaa lehti ke 16.7.2025, Karjalainen to 17.7.2025 ja Keskisuomalainen ti 22.7.2025 sekä US-Blogi ke 23.7.2025

Uutissuomalainen kirjoitti 12.7.2025 vaalialuemallista, mikä on parhaillaan lausuntokierroksella. Kyse on ns. piilevästä vaalikynnyksestä, mikä aiheutti Lapin vaalipiirissä viime vaaleissa sen, ettei lähes 10 000 ääntä saanut vihreiden ehdokas yltänyt eduskuntaan, vaikka sinne pääsi keskustan edustaja reilut 5 000 ääntä pienemmällä äänimäärällä.

Otanpa toisen esimerkin Pohjois-Karjalan vaalipiiristä vuodelta 2007. Vihreiden silloinen puheenjohtaja Tarja Gronberg sai vaalissa toiseksi eniten ääniä (7 804), muttei valtakirjaa eduskuntaan. Sen sijaan neljä muuta ehdokasta merkittävistä pienemmillä äänimärillä tulivat valituksi. Viimeinen valittu edustaja sai tuolloin ”vain” 4 391 ääntä eli 3 413 ääntä vähemmän.

Olisiko 2020-luvulla aika siirtyä puoluevallasta kansan (lue: äänestäjien) valtaan. Tällöin eri instituutioihin valittaisiin eniten ääniä vaaleissa saaneet ehdokkaat. Toki puolueilla olisi nykyiseen tapaan oikeus asettaa vaaleihin omat ehdokkaansa.

Tästä olen Keski-Suomessa saanut kokemusta niin osuuskaupan kuin osuuspankin vaaleissa.
Molemmat osuuskunnat ovat siirtyneet suhteellisesta enemmistövaalista henkilökohtaiseen vaaliin, jolloin osuuskunnan edustajistoon valitaan eniten ääniä saaneet ehdokkaat. Hyvä niin.