Keski-Uusimaa lehti la 23.8.2025

Keskuskamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi totesi (K-U 20.8.) kirjoituksensa viimeisessä kappaleessa: ”Ilman yrityksiä ja yksityistä sektoria ei ole verotuloja eikä hyvinvointia”. Erinomainen tiivistys asialliselle mielipiteelle.

Entisenä pienyrittäjänä totean, että eräiden taloustieteilijöiden ajatus yritystukien karsimisesta on eräiltä osin paikallaan. Otanpa pari esimerkkiä.

UPM-Kymmene Oy sai viime vuonna valtiolta yritystukea lähes 30 miljoonaa euroa (me). Yritys jakoi lähes 150 000 osakkeenomistajalle osinkoja 792 me eli keskimäärin 5 280 euroa per osakas. Toisin sanoen valtion tuki meni kokonaisuudessaan osinkojen jakoon.

Jos valtion maksama tuki (30 me) olisi jätetty maksamatta, olisivat jakokelpoiset voittovarat olleet – tässä yksinkertaistetussa esimerkissä – 762 me eli keskimäärin 5 080 euroa per osakas. Toki yksittäistä osaketta kohti osinko on reilusti alle euron.

Toisena esimerkkinä olkoon Viking Line Ab, joka sai valtiolta yritystukea 26 me ja jakoi osakkailleen osinkoja 20 me.

Turkulainen taloustieteen professori Matti Viren heittikin eräässä tilaisuudessa ikään kuin kevennyksenä Viking Linen saamasta yritystuesta että ”kannattako valtion ehdoin tahdoin tukea sitä, että ihmiset menevät vetämään viinaa laivaan – kun saman voisivat tehdä Turun kapakoissa verottajan silmien alla”.

Toistan, että mielestäni on kohtuutonta, että meidän eläkeläisten maksamia veroja käytetään muun muassa UPM:n osakkeenomistajien osinkojen maksuun.

KAUKO TUUPAINEN
eläkeläinen
Jyväskylä

PS-Blogi su 17.8.2025

Lähestyin 13.8.2025 PS:n puoluesihteeriä toiveella, että PS:n Blogisivua uudistettaisiin.

Olen jo jonkin aikaan lueskellut myös muiden kirjoittajien tekstejä ja niiden jopa asiattomia kommentointeja.

Ajattelin ottaa asian esille, kun 11.8.2025 kirjoitin blogisivulle otsikolla ”Nyt pari piirua vasempaan”. Sitä kommentoi 101 nimimerkkikirjoittajaa. Hyvä niin, mutta heistä puolet ei ottanut kantaa kirjoittamaani tekstiin, vaan aivan muihin asioihin.

Suoritin analyysin kommenteista, joista 15 % oli asiattomia kommentteja (poistettu sivuilta), 10 % otti kantaa maahanmuuttajiin ja pakolaisiin, lähes yhtä moni kirjoitteli Ukrainan tukemisesta ja Putinin hölmöilystä. Useat ottivat kantaa RKP-puolueeseen ja muslimien huntukieltoon. Huomasin, että nimimerkin takaa voi kirjoittaa ,”mitä sylki suuhun tuo”.

Ehdotin puoluesihteerille, että PS:n blogisivulle saa kirjoittaa vain omalla nimellään (vahva tunnistusmenettely). Vastaava käytäntö on esimerkiksi arvostamallani Uuden Suomen (US) blogisivulla ja kotimaakunnassani ilmestyvässä Keskisuomalaisessa.

PS-blogi ma 11.8.2025

Poliittiseen keskisarjaan kuuluneet Teemu, Joakim ja Simo nostettiin Lahden puoluekokouksen päätöksillä puolueemme ykkösketjuun. Nyt olisi ”uusien luutien” syytä lakaista ja saada PS-puolueen kannatus uuteen nousuun.

Tämä tapahtuu yksinkertaisella toimella eli saattaa puolueen toiminta sääntöjemme 2 §:n mukaiseksi. Maahanmuutto on saatu järkevälle pohjalle ”Rautarouva” Riikan johdolla, joten se kortti on mielestäni käytetty ja ottaa vastaan uusia haasteita.

Nyt olisi aika huolehtia niistä väestöryhmistä, joiden sosiaalisesta, taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta asemasta ei ole oikeudenmukaisesti huolehdittu. Näihin ryhmiin kuuluvat muun muassa lapsiperheet, eläkeläiset, työttömät, opiskelijat, pienituloiset kuntien sekä valtion viran- ja toimenhaltijat ja työntekijät, unohtamatta PK-yrityksiä.

Mitkä ovat keinot, joilla edellä luettelemani väestöryhmien kannatus saadaan takaisin. Ne ovat tiedossanne, joten en niitä käy tässä yhteydessä kertomaan. Jos on tarvetta, niin kerron ne myöhemmin.

Lahden puoluekokouksessa riimitin käsitykseni puolueen toimista ja totesin muun muassa seuraavaa: ”Älkäämme ripotelko päällemme tuhkaa, ei meitä vielä katastrofi uhkaa. Poliittinen laivamme ajautui liikaa tyyrpuurin puolelle. Emme tiedä, mitä se merkitsee Persuille ja Suomelle. Tulisiko laivaamme jatkossa reivata pari piirua vasempaan, jotta äänestäjät uskovat tulevaisuudessa parempaan. Tätä arvon puoluejohtajat kysyn Teiltä minä, vastauksen minulle antanet vain Sinä”.

Voimia puoluejohdolle ja puoluetoimiston väelle vaativassa tehtävässänne.

Suur- Jyväskylän lehti, ke 6.8.2025

Käväisin 18.7. klo 09.30 Jyväskylän Verotoimistossa. Tarkoituksenani oli palauttaa kotitalousvähennykseen liittyviä asiakirjoja, jotka olin käsin täyttänyt, kun en ole mikään tietokonenörtti. Virasto löytyi Urhonkadulta, vaikka katuosoite oli toinen.

Verovirasto ilmoittaa, että asiakirjat voi jättää viraston palvelupisteeseen aukioloaikana.

Olin tietoinen, että toimiston palvelut ovat säästösyistä heikentyneet, mutta niiden vähäisyys yllätti minut täysin.

Ei ollut vahtimestaria opastamassa, eikä ”postilaatikkoa”, johon olisin voinut kirjekuoressa olleet paperini pudottaa.

Hetken ympärille katseltuani löysin lasiseinän takaa kaksi vartijaa, joiden tehtäviin ei kuulunut asioida veroviraston virkailijoiden kanssa. He kehottivat laittamaan kirjekuoreni postiin. Näin myöhemmin toimin, vaikka luottamukseni postin palveluihin ajoittain horjuu.

Nyt tajuan, miksi monet ikääntyneet ihmiset puhuvat veroviraston olemattomista palveluista. Kaikilla ei ole tietokoneita, joten he joutuvat turvautumaan läheistensä apuun. Näinkö nykypolvi palvelee heitä, jotka ovat osaltaan luoneet suomalaisen hyvinvointivaltion. Sopinee kysyä tässäkin yhteydessä.

Kauko Tuupainen, eläkeläinen
Jyväskylä

PS-Blogi, Savon Sanomat, Keski-Uusimaa lehti ke 16.7.2025, Karjalainen to 17.7.2025 ja Keskisuomalainen ti 22.7.2025 sekä US-Blogi ke 23.7.2025

Uutissuomalainen kirjoitti 12.7.2025 vaalialuemallista, mikä on parhaillaan lausuntokierroksella. Kyse on ns. piilevästä vaalikynnyksestä, mikä aiheutti Lapin vaalipiirissä viime vaaleissa sen, ettei lähes 10 000 ääntä saanut vihreiden ehdokas yltänyt eduskuntaan, vaikka sinne pääsi keskustan edustaja reilut 5 000 ääntä pienemmällä äänimäärällä.

Otanpa toisen esimerkin Pohjois-Karjalan vaalipiiristä vuodelta 2007. Vihreiden silloinen puheenjohtaja Tarja Gronberg sai vaalissa toiseksi eniten ääniä (7 804), muttei valtakirjaa eduskuntaan. Sen sijaan neljä muuta ehdokasta merkittävistä pienemmillä äänimärillä tulivat valituksi. Viimeinen valittu edustaja sai tuolloin ”vain” 4 391 ääntä eli 3 413 ääntä vähemmän.

Olisiko 2020-luvulla aika siirtyä puoluevallasta kansan (lue: äänestäjien) valtaan. Tällöin eri instituutioihin valittaisiin eniten ääniä vaaleissa saaneet ehdokkaat. Toki puolueilla olisi nykyiseen tapaan oikeus asettaa vaaleihin omat ehdokkaansa.

Tästä olen Keski-Suomessa saanut kokemusta niin osuuskaupan kuin osuuspankin vaaleissa.
Molemmat osuuskunnat ovat siirtyneet suhteellisesta enemmistövaalista henkilökohtaiseen vaaliin, jolloin osuuskunnan edustajistoon valitaan eniten ääniä saaneet ehdokkaat. Hyvä niin.

PS-blogi ja Keski-Uusimaa lehti ma 7.7.2025, US-blogi ti 8.7.2025 ja Keskisuomalainen to 10.7.2025

On todettu taloyhtiöiden voivan siirtää vastuitaan osakkeenomistajille, jolloin on syytä tarkistaa yhtiöjärjestyksestä, että onko osakkeenomistajalla enemmän vastuita kuin laki määrää.

Haluan nostaa esille asian, jota ei useinkaan tiedosteta asunto-osaketta ostettaessa. Asunnon lisäksi tarjotaan uusissa yhtiöissä ostettavaksi autotalli- tai katospaikka korkeilla hinnoilla (autokatospaikka yli 10 000 ja -tallipaikka jopa kymmeniä tuhansia euroja). Tässä vaiheessa ei tiedosteta, mitä lisäkuluja hankinnasta myöhemmin aiheutuu.

Useissa yhtiöjärjestyksissä todetaan, että autotallien ja -katosten vastikekerroin on 0,5 verrattuna yhtiön asuntojen hoito- ja rahoitusvastikkeeseen. Yhtiöjärjestyksissä ei todeta, että kyseinen korotettu vastike peritään autotallien ja -katosten omistajilta myös yhtiön teettäessä myöhemmin asuinrakennuksessa peruskorjauksia, kuten salaojitusten uusimisia, ikkuna- ja oviremontteja tai ilmastokanavien saneerauksia. Tämä on kohtuuton vaatimus varsinkin erillisten autotalli- ja katospaikkarakennusten omistajille. Siitä aiheutuu heille useiden tuhansien eurojen lisälasku, jota autottomat ja yhtiön omistamien sähkötolppapaikkojen haltijat eivät joudu maksamaan.

Kokemukseeni perustuen kehotan varsinkin uusien yhtiöiden osakkeenomistajia tutustumaan yhtiöjärjestyksen sisältöön ja vaatimaan tarvittaessa kyseisen kohdan muutosta.

Kauko Tuupainen

BS ja US-Blogit ke 18.6.2025

Retoriikkataitojeni hiivuttua viimeisten vuosien aikana, kiteytin puheenvuoroni – PS:n puoluekokouksessa – alla olevaan riimitykseen. Omistin sen uusiutuneelle puoluejohdolle.

”Älkäämme ripotelko päällemme tuhkaa, ei meitä vielä katastrofi uhkaa.

Viime vaalit menivät pahasti pieleen, se oli varmasti opposition mieleen.

Ei meidän kannata sitä enää surra, samaa mieltä lienee myös puheenjohtaja Purra.

Politiikka ja gallupit ovat kuin valtameri, vedenkorkeus ja gallupkannatus ovat lähes päivittäin eri.

Nousun aikaan ovat ”mittarit” korkealla, laskun tullessa puolestaan matalalla.

Poliittinen laivamme ajautui liikaa tyyrpuurin puolelle. Emme vielä tiedä, mitä se merkitsee Persuille ja Suomelle.

Suurin syy vaalitappioon oli hallitussopimus. Toinen syy sääntöjemme 2 §:n sisällön unohdus.

Kolmanneksi yltää valtiovarainministerin pesti, mikä pääosin kannatuksemme nousun esti.

Tulisiko laivaamme jatkossa reivata pari piirua vasempaan, Jotta äänestäjät uskoisivat tulevaisuudessa parempaan.

Tätä arvon puoluejohtajat kysyn teiltä minä, vastauksen minulle antanet vain Sinä”.

*****

Totesin yllä olevassa riimityksessä muun muassa, että ”Kolmanneksi yltää valtiovarainministerin pesti, mikä pääosin kannatuksemme nousun esti.”

Selvennykseksi totean, etten suinkaan tarkoittanut istuvaa ministeriä, vaan ministeri- instituutiota.

Ajatukseni perustuu siihen, että kun ”oppi-isäni” Timo Soini ei aikoinaan suostunut valtiovarainministerin tehtävään, vaan valitsi ”reissumiehen” (lue: ulkoministerin) salkun, niin puolueen kannatus pysyi seuraavissa eduskuntavaaleissa – Halla-ahon johdolla – erittäin korkealla.

Kun kyseistä virkatehtävää hoitivat Marini hallituksessa Keskustan kolme ministeriä, niin kuinkas kävikään, Keskusta kärsi vaaleissa rökäletappion.

Eli mielestäni olisi poliittista viisautta – muiden kuin kokoomuksen – jättää ottamatta kyseinen salkku, jos aikoo pärjätä tulevissa vaaleissa.

Kauko Tuupainen

Suur-Jyväskylän lehti 29.4.2025

Jyväskylän kaupunginvaltuustoon valittiin 63 jäsentä eli neljä valtuutettua vähemmän kuin aiemmin. Hyvä niin, joskin kuntalain mukainen minimi eli 59 valtuutettua olisi mielestäni riittänyt. Miksi? Siksi, että jo vuoden 2023 talousarvio pieneni edelliseen vuoteen verrattuna noin 570 miljoonaa euroa eli lähes 46 %, jolloin valtuutettujen vastuu ja työmäärä vähenivät samassa suhteessa.

Ja sitten otsikkoon. Mikä on suhteellisen vaalin heikkous? Se on se, ettei kaupunkilaisten äänestämät ehdokkaat – kannatuksesta huolimatta – yllä valtuuston jäseneksi. Mielestäni parempi vaalitapa olisi enemmistö eli henkilökohtainen vaali. Tällöin ehdokkaat valittaisiin valtuustoon heidän henkilökohtaisen äänimääränsä perusteella.

Jos näin olisi menetelty, niin Jyväskylän valtuuston voimasuhteetkin olisivat hieman muuttuneet. Kaksi valtuustopaikkaa olisivat menettäneet Vihreät sekä yhden paikan Demarit ja Keskusta.

Henkilökohtaisesta vaalitavasta olisivat hyötyneet ja valtuustoon nousseet Päivi Korpivaara (valitsijayhdistys), Joni Parkkonen (PS), Martti Lehto (kok) ja Toimi Kankaanniemi (PS).

KAUKO TUUPAINEN
Jyväskylä

US- ja PS blogit su 6.4.2025, Keskisuomalainen ke 9.4.2025 ja Keski-Uusimaa lehti 14.4.2025

Helsingin Yliopiston makrotaloustieteen professori Niku Määttänen arvosteli Helsingin Sanomissa 6.4.2025 politiikkoja, jotka eivät pysty leikkaamaan eläkkeitä. Todella surullinen toive.

Määttänen on tainnut unohtaa, että työeläkkeitä on leikattu reippaasti jo kahdesti demaripäämisterien johtamien hallituksen toimesta. Ensimmäinen leikkaus oli jo vuonna 1977 Kalevi Sorsan johdolla ns. puoliväli-indeksi ja toinen leikkaus vuonna 1996 Paavo Lipposen hallituksen aikaansaama ns, taitettu indeksi.

Myös pääministeri Antti Rinne (sdp) leikkautti vuonna 2014 työeläkeindeksiä 1,1 %:sta 0,4 %: iin.

Lisäleikkauksia ei siis tarvita, koska ne eivät hyödytä valtion taloutta muutoin, kuin valtion maksamien eläkkeiden osalta (3,2 mrde) . Tosiallinen ”hyöty” jää neljälle suurelle eläkeyhtiöille, joilla menee tosi hyvin.

Suurten eläkeyhtiöiden sijoitustuotot olivat vuonna 2023 yhteensä 15 mrde eli keskimäärin 1,250 mrde/kk. Viime vuonna sijoitustuotot olivat jopa 23,2 mrde eli 1,9 mrde/kk. Haluan myös todeta, että 31.12.2024 olivat työeläkejärjestelmän eläkevarat 275 mrde eli yli kolme kertaa enemmän kuin Suomen valtion tämän vuoden talousarvio (88,8 mrde).

Kun hallituksen eläkeuudistustyöryhmä teki päätöksen, jonka mukaisesti eläkeyhtiöt voivat ottaa entistä enemmän riskejä sijoitustoimintaansa, niin oletan tuottojen kasvavan entistä suuremmalla vuosivauhdilla.

Henkilökohtaisesti vierastan riskien lisäämistä, sillä jos ne epäonnistuvat niin menetykset ovat merkittäviä. Näin kävi viimeksi vuonna 2022, jolloin alijäämä oli 14,8 mrde.

Totean lopuksi, että meitä työeläkkeellä olevia kansalaisia on noin 1,6 miljoonaa, joista joka kolmannen saama eläke on alle 1 500 euroa kuukaudessa. Eläkkeiden leikkausten sijaan tulisi niitä päinvastoin korottaa. Tästä toimenpiteestä hyötyisi myös valtio lisääntyneiden verotulojen ja pienentyneiden sote-menojen muodossa.

PS-ja US:n bogit pe 21.3.2025 sekä Keski-Uusimaa lehti ti. 25.3.2025 ja to, 27.3.2025 Keskisuomalainen

Haluan kysymykselläni herättää keskustelua Suomen puolustusmenojen kasvun johdosta, jotka lisääntyvät voimakkaasti Natoon liittymisen jälkeen.

Kuten tunnettua neljän eläkeyhtiön tasearvot ovat viimeisten vuosien aikana kasvaneet voimakkaasti. Vuonna 2023 olivat rahastojen sijoitustuotot 15 miljardia euroa eli keskimäärin 1,250 mrde kuukaudessa. Kasvu jatkui myös viime vuonna, sijoitustuottojen ollessa 23,2 mrde eli keskimäärin 1,933 mrde kuukaudessa.

Jos ja kun rahastojen varoja kasvatetaan tulevina vuosina ns. riskisijoitusten avulla, oletan sijoitustuottojen kasvavan entisestään.

Työelärahastojen eläkevarat olivat 31.12.2024 jopa 275 mrde eli yli kolme kertaa enemmän kuin maamme tämän vuoden talousarvio (88,8 mrde).

Olen tietoinen, että eläkevastuiden teoreettinen määrä on – laskentatavasta riippuen – lähes biljoona (1 000 mrd) euroa. Luku on todellakin teoreettinen, sillä ei Suomessa voi käydä niin, että kaikki yritykset ja työntekijät lopettavat työnsä samana päivänä. Jos niin kävisi, niin nykyisillä eläkevaroilla maksettaisiin eläkkeitä vielä yli 7 vuoden ajan.

Työeläkerahastojen kasvu perustuu yritysten ja niiden työntekijöiden – vuosikymmenien saatossa – maksamiin työeläkemaksuihin sekä valtion osuuksiin eli me kansalaiset olemme maksaneet eläkerahastoille ”pesämunan”, jonka varoja nykyisten rahastojen johto hallinnoi.

Mielestäni olisi oikein ja kohtuullista, että eläkeyhtiöt osallistuisivat tulevien vuosien puolustusmenojen maksuun. Miten? Esimerkiksi siten, että kun valtio osallistuu yrittäjien ja maatalousyrittäjien eläkkeiden maksuun siltä osin, mitä ei saada katettua kyseisten eläkelakien mukaisilla vakuutusmaksuilla, sekä merimieseläkelain mukaan maksettujen eläkkeiden rahoittamiseen. Näistä kertyvä valtion maksuosuus on noin 4,5 mrde vuodessa.

Jos ja kun kyseinen summa siirrettäisiin valtiolta eläkerahastojen maksettavaksi, niin se olisi Suomen valtiolle melkoinen tuki puolustusmenojen kattamiseen. Tästä huolimatta rahastojen sijoitustuotto olisi reipas miljardi euroa kuukaudessa ja rahastojen kasvu jatkuisi entiseen malliin.