Perussuomalaisten Blogi-palstalla , ti 29.12.2020

Eduskunnassa poliittiset ryhmät käyvät vaalien jälkeen kauppaa vallanjaosta, kehuvat omia vahvoja puoliaan ja keskinäistä yhteistyökykyään. Hallituksen ulkopuolelle jätettäviä puolueita pyritään erilaisin tavoin kompromettoimaan eli saattamaa huonoon valoon yhteisten asioiden hoitamisessa.

Yli 50 vuoden poliittisella kokemuksella väitän, että suomalainen parlamentarismi on ollut jo vuosia tiensä päässä. Todetaanhan perustuslain 1 §:ssä, että ”Valtiosääntö turvaa yksilön oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa”.

Mielestäni on demokratian vastaista sekä kansalaisten oikeuksien törkeää polkemista, kun puolueet kahmiessaan itselleen valtaa muodostavat hallituksen, johon ei kelpuuteta kaikkia mitalisijalle vaaleissa yltäneitä puolueita. On kaupunkilaisjärjen vastaista se, että 4,5 %:n osuudella kansanedustajista saa hallitukseen kaksi ministeriä, mutta 38,5 %:n osuudella (77 kansanedustajaa, ps ja kok) jää ilman.

Olli Ristimäki kirjoitti 16.2.2016 Urjalan Sanomissa mm. seuraavaa: ”Erityisesti näin vaikeina taloudellisina aikoina tavallisellekin politiikan seuraajalle näyttäytyy entistä häiritsevämpänä asetelma, jossa reilu sata kansanedustajaa suunnittelee ja toteuttaa toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi, ja vajaa sata on periaatteesta kaikkia toimenpiteitä vastaan.

Tasavallan ikäiset perinteet asetelmassa velvoittavat, että oppositiossa ei voi kannattaa mitään hallituksen esitystä, eikä hallitus voi muuttaa esityksiään silloinkaan, kun oppositiosta tarjottaisiin aito parannusehdotus tai osoitettaisiin esityksessä kiistaton vika.

Opposition tehtävää kaiken vastustamisessa helpottaa se, että omista mielipiteistään oppositiossa ei tarvitse kantaa mitään vastuuta, vaikka olisi mukana seuraavassa hallituksessa. Kansa unohtaa.” Näin siis kirjoitti Olli Ristimäki jo vuosia sitten. Olen hänen kansaan tismalleen samaa mieltä.

Otanpa esimerkin vasemmistoryhmien työtavoista Eduskunnassa: Vasemmiston ollessa oppositiossa Matti Vanhasen hallituksen aikana ja eduskunnan käsitellessä vuoden 2011 talousarviota, niin vasemmistoryhmien kesken kehkeytyi kilpalaulanta kuntien valtionosuuksien lisäämisestä.

Demarien esittäessä lisäystä valtionapuihin 300 miljoonaa euroa, panivat vasurit paremmaksi halutessaan budjettiin lisäystä 731 miljoonaa euroa. Näin toimivat silloiset oppositiopuolueet. Mitä tapahtui samassa asiassa vuoden kuluttua?

Päästyään Jyrki Kataisen (kok) hallitukseen molemmat puolueet hyväksyivät hallituksen esityksen, jonka mukaisesti kuntien valtionosuuksia leikattiin 631 miljoonaa euroa vuoden 2012 talousarviossa. Seuraavana vuonna leikattiin lisää 756 miljoonaa euroa eli kahden vuoden aikana leikattiin yhteensä 1,387 miljardia euroa. Näin muuttuu ääni kellossa, kun siirrytään räksytyksestä vastuulliseen asioiden hoitoon.

Kaikille meille on tuttu sanonta: ”Kepu pettää aina”. Sanontaan voisi mielestäni lisätä: ” ja demarit lähes aina”. Esimerkkeinä Antti Rinne ja ”Vappusatanen” sekä viimeksi Kimmo Kiljunen ja ”taitetun indeksin osittainen muutos puoliväli-indeksiksi (Ps:n lakialoite).

Lopuksi palaan otsikkoon eli herätän kysymyksen todellisesta kansalaisdemokratiasta. Se tarkoittaa sitä, että tasavaltamme hallitus valitaan, eduskuntavaalien jälkeen, kolmen tai neljän suurimman eduskuntaryhmän toimesta.

Tällöin valtaa käyttävät ja vastuussa ovat ne poliittiset ryhmät, joille kansa on vaalien kautta enimmän vallan antanut. Jos kyseinen tapa pelittää kaikissa Suomen kunnissa, niin miksei se hoituisi myös eduskunnaskin? Kyselee

KAUKO TUUPAINEN Jyväskylästä
www.tuupainen.net

Keski-Uusimaa lehti, la 19.12.2020

Viime päivien keskustelu perustuslakivaliokunnasta ja siellä paljastuneista useita virheistä, sai myös minut ”tarttumaan kynään”

Olen eri yhteyksissä törmännyt kysymykseen, miksei Suomessa ole Perustuslakituomioistuinta? Ihmettelen samaa? Useimmissa Euroopan maissa kyseinen toimielin on. Poikkeuksen tekevät vain Pohjoismaat, Iso-Britannia ja Hollanti.

Suomessa kyseisen tuomioistuimen tehtävät on annettu eduskunnan nimeämälle 17 jäseniselle perustuslakivaliokunnalle, jonka jäsenistä – tällä hetkellä – puolet ovat pääsääntöisesti lakiasioihin perehtymättömiä, ensimmäisen kauden kansanedustajia. Moinen menettely, jossa kansanedustajien säätämien lakien perustuslaillista oikeellisuutta valvovat samaiset edustajat, on harvinaista koko maailmassa.

Entisenä tilintarkastajana olen usein joutunut ottamaan kantaa erilaisten yhteisöjen jäsenten esteellisyys- ja jääviyskysymyksiin, joten eduskunnan nimeämän perustuslakivaliokunnan toiminta ”omien päätösten valvojana” mietityttää minuakin.

Tiedän, että eduskunnassa on tällä hetkellä 17 valiokuntaa ja valtiovarainvaliokunnassa vielä kahdeksan erillistä jaostoa, joissa käsitellään ”eduskuntaan matkalla olevia” laki- ja budjettiesityksiä. Mielestäni olisi kuitenkin oikein ja kohtuullista, että Suomen perustuslain noudattamiseen liittyvä ennakkovalvonta olisi alan ammattilaisten käsissä.

Eräänä heikkoutena pidän myös sitä, että nykymuotoisen perustuslakivaliokunnan kokoonpano vaihtuu aina neljän vuoden välein eli eduskuntakausittain, jolloin vaihtuvuus myös valiokunnassa on merkittävä.

Kun perustuslakivaliokunta käyttää myös eräänlaista ”tuomiovaltaa” päätöksissään, olisi se rinnastettava perustuslain 3 §:n 3 momentin mukaisesti ”tuomiovaltaa käyttävään riippumattomaan tuomioistuimeen”, jollainen perustuslakituomioistuin olisi.

KAUKO TUUPAINEN
ex. tilintarkastaja, talousneuvos

Perussuomalaisten Blogi-palsta ja Keski-Uusimaa-lehti 30.11.2020 sekä Keskisuomalainen ke 2.12.2020 ja Seniorilehti nro 1/2021

Useat lehdet otsikoivat 25.11.2020, että ”Pieniä ikäluokkia uhkaa raskas eläketaakka”.

Tilastokeskus ja Eläketurvakeskus toistavat jo vuosi sitten esillä ollutta sanomaa. Molemmat instituutiot ovat ulostulossaan unohtaneet tyystin eläkerahastojen varat, jotka ovat tällä hetkellä lähes 210 miljardia euroa (mrde).

ETK:n oma ennuste rahastojen kasvusta 3,35 %:n tuotolla vuosina 2020–2085 muodostuu siten, että varojen määrä vuonna 2050 on 564 mrde ja vuonna 2085 jopa 1 788 mrde. Laskelma on tehty siten, ettei tuotoista makseta eläkemaksuja. Jos sijoitustuotoista maksetaan vuodesta 2021 alkaen vuosittain esimerkiksi 3 mrde eläkemaksuja, niin eläkerahastojen varat ovat samalla korkoprosentilla vuonna 2050 noin 408 mrde ja vuonna 2085 noin 1 092 mrde.

Summa summarum. Toivoisin, että eläkeyhtiöt fuusioituisivat yhdeksi yhtiöksi, jolloin yhtiöiden hallintokuluissa säästettäisiin vuosittain satoja miljoonia euroja. Tämä ei tietenkään passaa ”hillotolpilla” istuville korkeapalkkaisille johtajille. Lisäksi toivon, että he tulevissa ulostuloissaan huomioisivat myös eläkerahastojen huikean vuosittaisen kasvun.

Esimerkiksi – tämän hetkisellä – rahastojen yhden prosentin (1 %) tuotolla rahoitettaisiin Jyväskylän kaupungin kaikki menot lähes kahdeksi vuodeksi.

KAUKO TUUPAINEN
talousneuvos, eläkeläinen
Jyväskylä

Perusuomalainen blogi pe 20.11.2020 ja Keski-Uusimaa-lehti su 22.11.2020 sekä Kalajokilaakso-lehti ti 1.12.2020

Tein jo kesäkuussa 1984 Lahdessa kokoontuneelle demarien XXXIII puoluekokoukselle ehdotuksen, jonka punaisena lankana oli tuloverotuksen poistaminen yrityksiltä.

Esitykseni ideana oli, että annettakoon yritysten näyttää voittoa, siitä ”rankaisematta” niin kauan kuin voittovarat pysyvät yrityksessä. Tällöin yritysten maksuvalmius kohentuisi, oman pääoman suhde vieraaseen pääomaan muuttuisi nykyistä edullisemmaksi ja jopa kansainvälinen kilpailukyky paranisi. Verotus tapahtuisi vasta silloin, kun omistajat ottavat rahaa yrityksestä omaan käyttöönsä.

Näin esitin jo 36 vuotta sitten, toki esitystäni perustelin myös edellä kerrottua laajemmin. Eihän demarien ay-väki tietenkään suostunut, koska heidän ajatuksenjuoksuun ei tuolloin mahtunut, että myös menestyvät yritykset työllistävät kansalaisiamme.

Suomessa on ollut puhetta ns. Viron mallista, joka on periaatteessa samankaltainen kuin esitykseni vuosikymmenien takaa. Olen tietoinen, että Virolle myönnettiin poikkeus EU:n jäsenneuvotteluissa, koska katsottiin, että maasta tulee ns. veroparatiisi.

En ihmettele yhtään kun tänä päivänä monet suomalaiset yrittäjät siirtävät tai perustavat yrityksensä Suomenlahden eteläpuolelle. Myös suomalaiset konserniyhtiöt ovat oivaltaneet Viron – mielestäni järkevän – yritysverotuksen. Onhan emoyhtiön saama osinkotulo virolaiselta tytäryhtiöltä verovapaata tuloa EU:n emo-tytäryhtiödirektiivin perusteella.

Perussuomalaisten säännöissä todetaan, että puolueen eräänä päämääränä on edistää maamme talouden rakentamista vahvaksi ja kilpailukykyiseksi siten, että työntekoa ja yrittämistä kunnioitetaan. 

Erityisesti puolue haluaa puolustaa mm. pien- ja perheyrittäjiä sekä itsenäisiä ammatinharjoittajia, jotka elinkeinoelämämme merkittävinä tukipilareina pitävät pystyssä kansantalouttamme niin ulkomaankaupassa kuin ennen kaikkea kotimarkkinoilla, sekä rahoittavat korkeilla välillisillä maksuilla nykyistä sosiaaliturvaamme.

Eräät eduskunnan talousvaliokunnan PS-jäsenet ovat hiljattain todenneet, että ”Yrittäjät ovat tämän maan selkäranka. Suomessa on noin 280 000 yritystä, joista 180 000 on yksinyrittäjiä. Suomen Yrittäjien selvityksen mukaan puolet yksinyrittäjistä ansaitsee alle 2 000 euroa kuukaudessa. Näin merkittävää joukkoa ei saa unohtaa”, totesivat ps-kansanedustajat maamme hallituksen esitykseen määräaikaisesta kustannustuesta.  

Summa summarum. Maamme hallitus ottaa melkoisesti velkaa EU:n elvytyspaketin vuoksi, paketin jolla tuetaan useita EU:n hulttiomaita. Kysynkin, että olisiko paikallaan muuttaa yritysverotusta Viron mallin mukaisesti, vaikkakin se merkitsee – siirtymävaiheessa – muutaman miljardin euron verotulojen menetystä. Yritysten vakavaraisuuden ja työpaikkojen lisääntymisen johdosta yhteiskunnan verotulot myöhemmin kasvaisivat, jolloin kaikki osapuolet: yritykset, työntekijät ja verottaja olisivat ratkaisuun tyytyväisiä.

PS-Blogit su 4.10.2020, Kaleva-lehti to 8.10.2020 ja Kalajokilaakso ke 7.10.2020

Vajaa kymmenen vuotta sitten käytiin eduskunnassa melkoista kädenvääntöä turkistarhauksen olemassaolosta. Onneksi järki voitti ja Vihreiden myyräntyö jäi hopealle. Nyt samainen porukka on vaatimassa turvetuotannon alasajoa.

Ollessani 2000-luvun alussa Keski-Suomen maakuntavaltuuston jäsen puolustin voimakkaasti maaseutuyrittäjien ja heidän työntekijöittensä oikeuksia. Vuosikymmenien saatossa on tilanne muuttunut, mutta siitä huolimatta haluan, että maamme hallitus pitää Suomen asuttuna etelästä pohjoiseen ja idästä länteen.

Turvealan yrittäjät ovat monialaisia maa- ja metsätalouden sekä kone- ja kuljetusyrittäjiä. Heille turve on tuonut osan jokapäiväisestä leivästä, muu urakointi tai maa- ja metsätalous osan. On arvioitu, että energiaturpeen alasajo vaikuttaa merkittävästi lähes 600 yrittäjän ja vielä useamman työntekijän tuloihin alueilla, joilla ei ole vastaavia toimeentulon edellytyksiä.

Synnyinmaakuntani eli Pohjois-Pohjanmaan osalta energiaturpeen suora työllistävyys oli viime vuonna 357 henkilötyövuotta (htv) ja kerrannaisvaikutus 657 htv. Kun lukuihoin lisätään Keski- ja Etelä-Pohjanmaa, oli kerrannaisvaikutus 1 572 htv. Nykyisen kotimaakuntani eli Keski-Suomen työllisyysvaikutus oli viime vuonna 240 htv (Bioenergia ry).

Vastoin eräiden politiikkojen luuloja, turvetuotanto ei saa valtiolta avustusta. Toki ”avustukseksi” voidaan lukea ”energiaturpeen normia alempi verokanta” eli EU:lle notifioitu ero kivihiilen hintaan.

Energiaturpeesta on maksettu vuosittain valtiolle veroja useita kymmeniä miljoonia euroja. Ensi vuoden alusta turpeen energiavero on 5,70 €/MWh, vaikka päästöoikeuden hinta on nousussa nykyisestä 27€/CO2 tn tasolta. Tämä tarkoittaa sitä, että energiaturpeen käyttö puolittunee jo vuoteen 2025 mennessä eli viisi vuotta hallitusohjelmaa aiemmin.

Turvetuotanto aiheuttaa tunnetusti myös ns. vesistöhaittoja, joskin tuotannon vesistökuormitus on laskenut jyrkästi viimeisen 15 vuoden aikana suhteessa tuotantopinta-alaan. Alan ammattilaiset ovat kertoneet minulle olevansa tietoisia, että turvetuotannossa ollaan koko ajan tekemisissä luonnonvesien kanssa. Humusaineiden ja kiintoaineksen vähentämisessä onkin onnistuttu varsin hyvin, jota todistavat mittavat ympäristöhallinnon tarkkailutulokset (YLVA-järjestelmä).

KAUKO TUUPAINEN
talousneuvos, eläkeläinen

Perussuomalaisten Blogi-palstalle 4.8.2020

Perussuomalaiset ovat todellakin yhden asian puolue. Poliittiset vastustajat ovat tätä toitottaneet jo useita vuosia, joskin eri näkökulmasta kuin minä. Mielestäni perussuomalaisten – jo sääntöjenkin perusteella – tarkoituksena on ajaa vain yhtä, mutta tärkeää asiaa eli suomalaisten asiaa.

Sääntöjemme pohjalta perussuomalaisten tarkoituksena on koota yhteen ne väestöryhmät, joiden sosiaalisesta, taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta asemasta ei ole oikeudenmukaisesti huolehdittu. Tämän kaltaista mainintaa ei muiden puolueiden säännöistä ilmene.

Perussuomalaisten päämääränä on edistää Suomen talouden rakentamista vahvaksi ja kilpailukykyiseksi. Tämä tarkoittaa, että työntekoa ja yrittämistä kunnioitetaan ja kansallista itsemääräämisoikeutta ei heikennetä. Suomalaisten arvojen ja kulttuurin puolustaminen on vaatimuksemme myös EU:ssa.  

Lisäksi haluamme, että kaikilla kansalaisillamme taataan taloudellinen perusturva ja oikeus työhön. Olemme aina ottaneet vastuuta lapsiperheiden, eläkeläisten, opiskelijoiden, työttömien, pien- ja perheyrittäjien, pienipalkkaisten toimihenkilöiden, virkamiesten ja työntekijöiden sekä maa- ja metsätalouselinkeinojen harjoittajista. He kaikki ovat mielestäni Suomen valtion selkäranka. Kun heillä menee hyvin, niin Suomellakin menee hyvin.

Perussuomalaisia voi jatkossakin sanoa ”yhden asian puolueeksi”, kunhan sanojat ymmärtävät, että mitä se tarkoittaa.

KAUKO TUUPAINEN
Jyväskylä
www.tuupainen.net

Haloo Helsinki

Perussuomalaisten Blogi-palstalla 27.8.2020, KSML:n verkkolehti 9.9.2020 ja Keskisuomalaisen mielipidepalstalla 11.09.2020

yhtyeen erään platinalevyn suosittu kappale oli ”Maailma on tehty meitä varten”. Tämän aasinsillan avulla haluan herättää Helsingin (lue: hallituksen) huomion Suomen jatkuvasti kurjistuvaan talouteen ja työllisyysteen.

Onko hallitus tietoinen, että Suomessa oli viime heinäkuussa 387 500 työtöntä työnhakijaa?  Se on 118 500 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömyys koskettaa niin nuoria kuin varttuneitakin, sillä alle 25 vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 54 000 ja yli 50 vuotiaita 125 700. Molemmat luvut olivat kasvaneet kymmenillä tuhansilla edellisvuodesta.

Mielestäni Vihreiden ministeriryhmän esitys tuoda Suomeen 80 000 uutta maahanmuuttajaa, on kuolleena syntynyt. Miksi? Siksi, että mistä heille saadaan työtä, kun sitä ei löydy suomalaisillekaan. Suomi ei ole koko Euroopan sosiaalitoimisto, vaikka Vihreät niin luulevatkin.

Maailmaa ei ehkä ole tehty meitä varten, mutta Suomi on. Siksi hallituksen tulisi ensisijaisesti huolehtia omien kansalaistemme hyvinvoinnista ja vasta sen jälkeen eteläisen Euroopan hulttiomaiden eduista. 

Ei ole oikein, että EU maksattaa 750 miljardin euron avustuspottia jäsenmaillaan, jotka pyrkivät laittamaan omaa talouttaan kuntoon. Merkittävä osa tuesta menee Saksan ja Ranskan pankeille, jotka ovat rahoittaneet maksukyvyttömien maiden pankkeja.

Toiseksi useiden hulttiomaiden verotus, niin henkilökohtainen kuin arvonlisäverotuskin, on merkittävästi alhaisempaa kuin Suomessa. Suomen yleinen ALV on 24 %, kun se on Espanjassa 21, Italiassa 22 ja rikkaissa maissa kuten Saksa 19 ja Ranska 20 %.

Suomi on ollut EU:n nettomaksaja viimeisen kuuden vuoden aikana yli 3 miljardia euroa eli keskimäärin 508 miljoonaa euroa vuodessa. Tätä taakkaa lisää hallituksen viimeisin päätös osallistua EU:n kautta veroeurojemme hupulointiin 3,4 miljardilla eurolla. Näillekin rahoille olisi käyttöä kotimaassamme.

Lopuksi hallitukselle pari vinkkiä: Lisätkää kunnille annettavia valtionosuuksia ja muuttakaa työeläkeläisten taitettu indeksi viimeinkin puoliväli-indeksiksi. Valtionosuuksien maksuun saadaan jopa nollakorkoista lainaa ja indeksitarkistuksista palautuu veroina kolmasosa valtiolle, kunnille ja seurakunnille. Kun eläkeläisten toimeentulo kohenee, niin valtion ylläpitämän Kelan menot samalla vähenevät.

KAUKO TUUPAINEN
talousneuvos, eläkeläinen

Keski-Uusimaa-lehti, la 15.8.2020

Perussuomalaiset haluavat kunnioittaa niitä edesmenneitä kansalaisiamme, jotka taistelivat Suomelle itsenäisyyden.

Perussuomalaiset haluavat myös pitää Suomen suomalaisilla ja siksi puolustavat itsenäisyyttämme.

Perussuomalaiset eivät halua tinkiä itsenäisyydestämme tuumaakaan ja siksi he vastustavat EU:n liittovaltiokehitystä ja veronmaksajiemme eurojen lahjoittamista EU:n hulttiomaille.

Samaa mieltä on merkittävä osa kansalaisistamme, myös galluppien perusteella.

KAUKO TUUPAINEN
Jyväskylä

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla la 15.8.2020 ja Suur-Jyväskylän lehdessä ke 26.8.2020

Ei oikeutta maassa saa, ken ei sit` itse hanki totesi Kaarlo Kramsu runokokoelmassaan jo 142 vuotta sitten. Runon viesti on voimassa vielä tänäkin päivänä. Miksi?

Siksi, että yhdentoista Jyväskylän Kongressikeskus Oy:n vähemmistöosakkaan (osakkeita 23 kpl) oli haettava oikeutta välimiesoikeuden kautta, saadakseen järkevän hinnan omistamilleen osakkeille.

Kaikki alkoi siitä, kun yhtiön vähemmistöosakas, Jyväskylän revisio – ja investortoimisto Oy ei tyytynyt Jyväskylän Messut Oy vaatimukseen myydä osakkeensa yhtiölle 490 euron lunastushinnalla, vaan laittoi vireille Keskuskauppakamarille osoitetun lunastushakemuksen 7.12.2018.

Taustaksi totean, että Jyväskylän Messu- ja Kongressikeskus perustettiin 10.2.1998, jolloin yhtiön osakkeita merkittiin 726 kappaletta, mukana parikymmentä pienosakasta.

 Seuraavana vuonna pienosakkaitten määrä lisääntyi useilla kymmenillä. Yksittäisen osakkeen hinta oli perustamisvuonna 10 000 markkaa (nykyrahassa 2 312 euroa).

Kongressikeskuksen osakkeiden enemmistö siirtyi vuoden 2018 aikana Jyväskylän Messut Oy:lle, joka käynnisti pienosakkeiden osakkeiden pakkolunastuksen 490 euron hinnalla. Useat suostuivatkin lunastuksiin, mutta 11 vähemmistöosakasta ei. Tästä aiheutui vuoden ja seitsemän kuukauden mittelö messuyhtiön ja pienosakkaiden välillä.

Messuyhtiö pyrki alhaisella sisäpiirien – keinotekoisella – kauppahinnalla (490 euroa), vaikuttamaan yksittäisen osakkeen hintaan, jolloin se vaikuttaisi vähemmistöosakkaiden osakkeiden lunastushintaan. Sanomattakin on selvää, että lähes kaikki enemmistöosakkaat olivat olleet jo vuosia riippuvaisia kongressi- ja messuyhtiön toiminnasta. 

Unohtuiko lunastajalta, että osakkeen hinnanmäärityksessä tulee käyttää minimihintana ns. substanssiarvoa, koska vähemmistöosakkaiden on pakko taipua enemmistöosakkaiden tahtoon.

Vähemmistöosakkaiden osakkeiden hinnan vedätys tuli messuyhtiölle hintoihinsa. Maksettiinhan uskotulle miehelle 25 569 euroa, välimiehelle 32 240 euroa eli yhteensä 57 809 euroa. Samaa hintaluokkaa lienee myös messuyhtiön juristille maksettu korvaus.

Maalaamatta pirua seinälle – voinen entisenä tilintarkastajana – kysyä, että eihän messuyhtiöllä ollut tarkoituksena alhaisen kauppahinnan (490 euroa) avulla vaikuttaa osakekaupoista perittävään varainsiirtoveroon. Eihän?

Summa summarum. Yksitoista vähemmistöosakasta saivat osakkeistaan 2 203 euroa eli 1 713 euroa enemmän kuin mitä messuyhtiö olisi maksanut ilman välimiesoikeudenkäyntiä.

Kiitokset tästä kuluu Keskuskauppakamarin lunastuslautakunnan määräämälle välimiehelle, asianajaja Kirsi Kannasteelle sekä pienosakkeenomistajia puolustaneille Mauri Koljanderille, Esa Salokorvelle ja Erja Pirnekselle. He antoivat lukuisia lausuntoja asian tiimoilta prosessin aikana.

KAUKO TUUPAINEN
Jyväskylä

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla ke 22.7.2020

Ilkka Alava veisaa samaa virttä kuin ”työeläkerahastojen herrat” kirjoituksessaan (Ksml 13.7). Hän ei usko asiaan vihkiytyneiden matematiikkojen laskelmiin, vaan työeläkelaitosten  ”leipäpappeihin”, joiden mukaan eläkerahastot kuivuisivat 2060-luvulla. Tämän jälkeen eläkkeet rahoitettaisiin suoraan työnteosta kertyvillä eläkemaksuilla, jotka olisivat 35 prosenttia palkasta.  Todella karmeaa tekstiä.

Alava kyseli, ketä tarkoitin, kun kerroin luottavani asioihin perehtyneisiin matemaatikkoihin. Heitä on useita, mutta nostan tässä yhteydessä esiin yhden nimen. Hän on sosiaalipolitiikan dosentti, yhteiskuntatieteiden tohtori, vakuutusmatemaatikko (SHV) sekä Eläkkeiden ja sosiaaliturvan rahoituksen asiantuntija Olli Pusa.  

Pusa julkaisi väitöskirjassaan vuonna 1994 julkaisi laskelman työeläkejärjestelmän kokonaisvastuista (600 – 700 miljardia euroa). Hän kertoi minulle käyttäneensä kokonaisvastuun käsitettä aivan eri tarkoitusta varten kuin mitä Eläkeyhtiöt ja ETK väärinkäyttävät omassa propagandassaan.

 En ole luulotellut mitään, kun olen kertonut, että eläkerahastot olivat vuoden 2019 lopulla 218 miljardia euroa ja että ne kasvoivat viime vuonna 21,8 miljardia euroa. Kasvu johtui paitsi työnantajien ja työntekijöiden maksuista myös kansainvälisten sijoitusten sijoitustuotoista.

Uskon, että ns. taitettu indeksi voidaan palauttaa puoliväli-indeksiksi, jos istuva hallitus haluaa puolustaa 1,5 miljoonan suomalaisen eläkeläisen tahtoa. Asiasta on tehty kaksi lakialoitetta, jotka tulevat eduskunnan käsittelyyn tämän istuntokauden aikana.

KAUKO TUUPAINEN
Jyväskylä