Keski-Uusimaa-lehti , la 13.22021

Kansanedustaja Kimmo Kiljunen (sd): En omassa kirjoituksessani (K-U 10.2.) puhunut sanaakaan budjettiäänestyksestä, kuten väitit (K-U 12.2.), vaan kirjoitin seuraavaa:

” Viimeinen niitti väitteelleni oli, kun eduskunnassa käsiteltiin 21.12.2020 lakiesitystä, jonka sisältö oli otsikoitu muotoon: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee työeläkejärjestelmään muutoksen, jolla ns. taitettu indeksi palautetaan 50/50-indeksiksi”, kansanedustaja Ritva Elomaan (ps) lakialoitteen LA 9/2019 vp mukaisesti.

Aloitteessa esitettiin puoliväli-indeksin soveltamista kaikkiin työeläkkeisiin aina 1 500 euroon saakka.

Tarkoituksena oli erityisesti pienituloisten eläkeläisten taloudellisen tilanteen parantaminen.

Tiedossani on, että 1,5 miljoonasta työeläkeläisestä noin 60 prosenttia eli 900 000 saa eläkettä keskimäärin 1 500 euroa kuukaudessa. Tätä ryhmää aloite olisi koskenut.”

Tämän lakiesityksen puolesta äänesti 33 edustajaa.

Sanomattakin on selvää, etteivät oppositiopuolueet kovinkaan usein äänestele hallituspuolueiden edustajien esitysten puolesta.

Näin kävi Sinunkin esitykselle, varsinkin kun sitä kannatti lisäksesi vain kolme puoluetoveriasi.

Minusta on kuitenkin kaupunkilaisjärjen vastaista, että taitetun indeksin puolesta taistellut edustaja äänestää sitä vastaan, vaikka esityksen on tehnyt jonkun muun puolueen edustaja. Olen pitänyt Sinunkin tekemää lakialoitetta esillä useissa mielipidekirjoituksissani ja jopa Järviradion lähetyksissä usean kerran.

KAUKO TUUPAINEN
eläkeläinen

Korpilahti-lehti, ti. 5.1.2021

On hyvä, että tuulipuistojen rakentaminen (mm. Korpilahdelle) on noussut esille myös kotikylässäni – Jyväskylässä. On myös hyvä, että kaupungista löytyy muutama keskustalainen, jotka ovat eri mieltä kuin puolueen johto. Maaseudulla Keskustan, SDP:n ja kokoomuksen valtuutetut eivät ole piitanneet tuon taivaallista kuntalaistensa vetoomuksista. Taitaa perussuomalaiset olla ainoa puolue, joka on ”nähnyt metsän puilta”, eli on huolissaan lähiasukkaiden terveyshaitoista ja taloudellisista jälkikustannuksista.

Ymmärtääkseni persut haluavat varoittaa maanomistajia ja kehottavat ottamaan selvää oikeuksistaan ennen sopimusten tekoa. Tärkeää on, ettei yksikään maanomistaja allekirjoita sopimusta, jos se sisältää vaitiolovelvollisuuden. Yhtä tärkeään on, ettei kukaan anna avointa valtakirjaa vuokraoikeuden siirtämiseen kolmannelle osapuolelle.  Jos näin teette, saatatte joutua taloudellisiin vaikeuksiin ja vastaamaan yksin tuulivoimaloiden purkamisesta.

Jos ja kun maanomistaja joutuu vastaamaan voimaloiden purkamisista, hintalapun on arvioitu olevan 300 000 – 600 000 euroa. Lisäksi täytyy muistaa, että tuuliturbiinin lavat ovat ongelmajätettä, jota ei voi kierrättää.

Viittaukseni lähiasukkaiden terveyshaittoihin perustuu saksalaisen Mainzin yliopiston toukokuussa 2018 julkistamaan tutkimukseen, jonka mukaisesti tuulivoimalan infraääni vahingoittaa sydänlihasta.

KAUKO TUUPAINEN
Jyväskylä

Keski-Uusimaa lehti su 7.2.2021

Nimimerkki Eläkeläinen Järvenpäästä osui kirjoituksessaan (K-U 17.1.) asian ytimeen, kysyessään, että ”Missä eläkeläisten yhteinen halu?”

Kokemukseeni perustuen väitän, etteivät yksittäiset eläkeläisyhdistykset, piirijärjestöt ja eri eläkeliittojen kattojärjestö EETU ry ole tippaakaan kiinnostunut ns. taitetun indeksin muutoksesta.

Viimeinen niitti väitteelleni oli, kun eduskunnassa käsiteltiin 21.12.2020 lakiesitystä, jonka sisältö oli otsikoitu muotoon: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee työeläkejärjestelmään muutoksen, jolla ns. taitettu indeksi palautetaan 50/50-indeksiksi, kansanedustaja Ritva Elomaan (ps) lakialoitteen LA 9/2019 vp mukaisesti.

Aloitteessa esitettiin puoliväli-indeksin soveltamista kaikkiin työeläkkeisiin aina 1 500 euroon saakka. Tarkoituksena oli erityisesti pienituloisten eläkeläisten taloudellisen tilanteen parantaminen.

Tiedossani on, että 1,5 miljoonasta työeläkeläisestä noin 60 prosenttia eli 900 000 saa eläkettä keskimäärin 1 500 euroa kuukaudessa. Tätä ryhmää aloite olisi koskenut.

Esitys kaatui äänestyksessä luvuin 127 – 33. Esityksen puolesta äänestivät perussuomalaiset, poissa oli 38 edustajaa ja tyhjää äänesti NYT´in edustaja.

Mielenkiintoista oli, että ”työeläkeläisten puolustaja” ja osin heidän äänillä eduskuntaan takaisin noussut Kimmo Kiljunen (sd) äänesti esitystä vastaan.

Vanhaan sanontaan: ”Kepu pettää aina” on lisättävä sanat ja ”demarit lähes aina”.

KAUKO TUUPAINEN
talousneuvos, eläkeläinen

Suur-Jyväskylän lehti, ke 10.2.2021

Kiitokset vasemmiston kuntavaaliehdokas Hannu Pasaselle saamastani palautteesta

Tiedän, ettei mallillani ole useinkaan maamme hallituksia kasattu, siksi halusinkin sitä esittää. Vuosikymmenien poliittinen kokemukseni perustuu lähinnä toimintaani peruskunnissa ja kuntayhtymissä, joissa demokratia toimii esittämälläni tavalla.

Molemmissa hallitukset sekä lauta-ja johtokunnat valitaan kuntavaalien tuloksen perusteella eli mitä enemmän puolueet saavat valtuutettuja, sitä enemmän he saavat muita luottamustoimia.

Jos peruskunnissa kyetään sopimaan tulevan nelivuotiskauden linjauksista, niin mikseivät poliitikot kykene samaan eduskunnassakin.

Entisenä urheilujohtajana olen tottunut siihen, että kilpailuissa kaikki mitalisijalle yltäneet urheilijat palkitaan, eikä esimerkiksi toiseksi ja kolmanneksi sijoittuneita jätetä ilman mitalia. Siinä on esitykseni ”punainen lanka”.

Mitä mielestäsi ”naurettavaan” esitykseeni (TA-aloite 524/2011) Nyrölän Planetaarioon johtavan tien peruskorjauksen määrärahaan tulee, niin tein sen 23 muun kansanedustajan allekirjoittamana 17.10.2011 eduskunnalle.

Asiaa ei päätetty kyselytunnilla, vaan eduskunnan täysistunnossa. Esittämäni summa ei suinkaan ollut 30 miljoonaa, vaan 1,2 miljoonaa euroa. Eli tulisiko ensiaskeleita politiikassa ottavan toverin perehtyä asioihin – ennen herjailua.

Puheenjohtaja Jussi Halla-ahon perussuomalaisilla ja Veikko Vennamon johtamalla SMP:llä ei ole keskenään mitään tekemistä. Halla-aho ei ole voinut pettää lupauksiaan, koska hän ei ole ollut päivääkään ministerinä.

Sen sijaan istuvan hallituksen slogan: ”Osta kolme – maksa kuusi”, kuuluu Antti Rinteen ”Vappusatasen” kanssa tähän ryhmään, puhumattakaan Kimmo Kiljusen (sd) taitetun indeksin vastaisesta äänestyksestä viime vuoden joulukuussa. Näin meitä eläkeläisiä narutetaan.

KAUKO TUUPAINEN
eläkeläinen

Perussuomalainen-lehden Blogi ke 27.1.2021

Perussuomalaiset rp on julkaissut kevään 2021 kuntavaaliohjelman otsikolla ”Asiat tärkeysjärjestykseen”. Ohjelman sivulla kahdeksan kerrotaan mm. seuraavaa:

”Veronkorotusten tie on käyty loppuun – asiat on asetettava tärkeysjärjestykseen. Kuntien on keskityttävä suomalaisten hyvinvoinnin ja tur­vallisuuden edistämiseen. Toissijaisista, turhista ja vahingollisista menoista on leikattava ensin.”

Olen kirjoittanut 15.11.2007 maakuntalehti Keskisuomalaisen mielipidepalstalle otsikolla ”Kunnallisvero kontra piiloverotus” mm. seuraavaa:

Jyväskylän kaupunki on muutaman vuoden ajan piiloverottanut veronmaksajiaan ylikorkeilla taksoilla ja tariffeilla, jotka vaikuttavat ensisijaisesti kaupunkilaisten asumiskustannuksiin. Julkisuudessa on puhuttu kaukolämmön, sähkön, veden, jätehuollon ja kiinteistöverojen osin kohtuuttomasta hinnoittelusta.

Menettely kohdistuu ensisijaisesti pienituloisiin, työttömiin, eläkeläisiin, opiskelijoihin ja tietenkin myös yritystoimintaan. Menettely on mielestäni virheellinen. (Täydennys 27.1.2021: Katso PS:n sääntöjen 2 §:n Tarkoitus ja toiminnan laatu).

Minusta olisi järkevämpää nostaa kunnan tuloveroprosenttia 0,25 yksikköä eli 18,75 prosenttiin. Tällöin kaupungin kassaan kilahtaisi ensi vuonna 3,1 miljoonaa euroa puhtaana käteen. Puhtaana siksi, ettei asukkaiden tarvitse maksaa – veron korotuksesta – 22 prosentin arvonlisäveroa valtiolle, kuten taksoista ja tariffeista.  

Veroprosentti ja sen tarkistaminen ei saa olla mikään tabu. Onhan totuus Jyväskylänkin osalta se, että enin osa työssä käyvistä kaupunkilaisista maksavat kunnallisveroa keskimäärin vain 14,5 prosentin mukaan (ns. efektiivinen veroprosentti), vaikka todellinen veroprosentti on 18,50.

Jokainen voi tarkistaa oman veroprosenttinsa vuoden 2006 verotuspäätöksestä seuraavasti: Maksettavaksi määrätty kunnallisveron määrä kerrotaan sadalla ja jaetaan ”ansiotulot yhteensä” luvulla. Tämän tehtyäsi huomaat, että kunnallisverosi on (useimmiten) reippaasti alle 18,5 prosenttia”

Edustan edelleenkin (yli 13 vuotta kirjoituksestani) näkemystä, että veroja tulisi maksaa verotettavan maksukyvyn mukaan. Tarkistaisin mieluummin kuntaveroa kuin taksoja tariffeja, koska ne ovat ns. tasaveroja eli köyhä maksaa yhtä paljon kuin rikaskin. Siksi tulisi valtiovallan muuttaa kunnallisverotus progressiiviseksi ja asettaa tuloveroasteikon alaraja samalle tasolle kuin valtionverotuksessakin.

Summa summarum. Tiedustelin eilen neljältä keskituloiselta kaveriltani, mikä oli heidän lopullinen kunnallisveron prosentti vuonna 2019 Jyväskylässä.  Vastaukset vaihtelivat 16,50:sta 17,00 prosenttiin. Valtuuston päättämä prosentti oli jo tuolloin 20.

Tämä tarkoittaa sitä, että me työeläkeläiset maksamme myös kunnille suhteellisesti enemmän veroa kuin työssäkäyvät. Emmehän me saa vähentää tulonhankintaan liittyviä kustannuksia verotuksessamme, koska olemme eläkkeellä.  

Keski-Uusimaa lehti 2.1.2021

Monet kirjoittajat arvostelevat nimimerkin takaa perussuomalaisten toimintaa EU:ssa. He eivät tiedosta, että persujen tunnuslause on Brysselissä: ”Nyt mennään suomalaisten etu edellä!”.

Perussuomalaiset eivät hyväksy EU:n elvytysrahastoa, koska se on eräänlainen negatiivinen pikavippi, jossa maksamme kuusi ja saamme takaisin kolme rahaa.

EU-maat hyväksyivät heinäkuussa elvytyspaketin, jonka mukaisesti EU ottaa markkinoilta yhteistä lainaa 750 miljardia euroa (mrde) ja jakelee sen avustuksina ja lainoina EU:n hulttiomaille sekä yrityksenä pelastaa saksalaiset ja ranskalaiset pankit.

Koskaan aiemmin ei EU ole ottanut – sääntöjensä vastaisesti – lainaa toimintaansa varten. Suomi saa elvytyspaketista 3,2 mrde ja maksaa siihen 6,6 mrde eli nettotappiomme on 3,4 mrde. Unohtaa ei pidä sitäkään, että Suomen kokonaisvastuut elvytysrahastosta ovat 13 mrde.

Unohtaa ei pidä myöskään, että Suomi on ollut viimeisen kuuden vuoden aikana nettomaksaja EU:lle 3,050 mrde eli keskimäärin 508 miljoonaa euroa vuodessa.

Kaiken edellä kertomani jälkeen, joku nimimerkki vielä ihmettelee, miksi perussuomalaiset eivät hyväksy muiden puolueidean tapaan EU:n elvytyspakettia. Nyt mennään suomalaisten etu edellä! -Kake

Perussuomalaisten Blogi-palstalla , ti 29.12.2020

Eduskunnassa poliittiset ryhmät käyvät vaalien jälkeen kauppaa vallanjaosta, kehuvat omia vahvoja puoliaan ja keskinäistä yhteistyökykyään. Hallituksen ulkopuolelle jätettäviä puolueita pyritään erilaisin tavoin kompromettoimaan eli saattamaa huonoon valoon yhteisten asioiden hoitamisessa.

Yli 50 vuoden poliittisella kokemuksella väitän, että suomalainen parlamentarismi on ollut jo vuosia tiensä päässä. Todetaanhan perustuslain 1 §:ssä, että ”Valtiosääntö turvaa yksilön oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa”.

Mielestäni on demokratian vastaista sekä kansalaisten oikeuksien törkeää polkemista, kun puolueet kahmiessaan itselleen valtaa muodostavat hallituksen, johon ei kelpuuteta kaikkia mitalisijalle vaaleissa yltäneitä puolueita. On kaupunkilaisjärjen vastaista se, että 4,5 %:n osuudella kansanedustajista saa hallitukseen kaksi ministeriä, mutta 38,5 %:n osuudella (77 kansanedustajaa, ps ja kok) jää ilman.

Olli Ristimäki kirjoitti 16.2.2016 Urjalan Sanomissa mm. seuraavaa: ”Erityisesti näin vaikeina taloudellisina aikoina tavallisellekin politiikan seuraajalle näyttäytyy entistä häiritsevämpänä asetelma, jossa reilu sata kansanedustajaa suunnittelee ja toteuttaa toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi, ja vajaa sata on periaatteesta kaikkia toimenpiteitä vastaan.

Tasavallan ikäiset perinteet asetelmassa velvoittavat, että oppositiossa ei voi kannattaa mitään hallituksen esitystä, eikä hallitus voi muuttaa esityksiään silloinkaan, kun oppositiosta tarjottaisiin aito parannusehdotus tai osoitettaisiin esityksessä kiistaton vika.

Opposition tehtävää kaiken vastustamisessa helpottaa se, että omista mielipiteistään oppositiossa ei tarvitse kantaa mitään vastuuta, vaikka olisi mukana seuraavassa hallituksessa. Kansa unohtaa.” Näin siis kirjoitti Olli Ristimäki jo vuosia sitten. Olen hänen kansaan tismalleen samaa mieltä.

Otanpa esimerkin vasemmistoryhmien työtavoista Eduskunnassa: Vasemmiston ollessa oppositiossa Matti Vanhasen hallituksen aikana ja eduskunnan käsitellessä vuoden 2011 talousarviota, niin vasemmistoryhmien kesken kehkeytyi kilpalaulanta kuntien valtionosuuksien lisäämisestä.

Demarien esittäessä lisäystä valtionapuihin 300 miljoonaa euroa, panivat vasurit paremmaksi halutessaan budjettiin lisäystä 731 miljoonaa euroa. Näin toimivat silloiset oppositiopuolueet. Mitä tapahtui samassa asiassa vuoden kuluttua?

Päästyään Jyrki Kataisen (kok) hallitukseen molemmat puolueet hyväksyivät hallituksen esityksen, jonka mukaisesti kuntien valtionosuuksia leikattiin 631 miljoonaa euroa vuoden 2012 talousarviossa. Seuraavana vuonna leikattiin lisää 756 miljoonaa euroa eli kahden vuoden aikana leikattiin yhteensä 1,387 miljardia euroa. Näin muuttuu ääni kellossa, kun siirrytään räksytyksestä vastuulliseen asioiden hoitoon.

Kaikille meille on tuttu sanonta: ”Kepu pettää aina”. Sanontaan voisi mielestäni lisätä: ” ja demarit lähes aina”. Esimerkkeinä Antti Rinne ja ”Vappusatanen” sekä viimeksi Kimmo Kiljunen ja ”taitetun indeksin osittainen muutos puoliväli-indeksiksi (Ps:n lakialoite).

Lopuksi palaan otsikkoon eli herätän kysymyksen todellisesta kansalaisdemokratiasta. Se tarkoittaa sitä, että tasavaltamme hallitus valitaan, eduskuntavaalien jälkeen, kolmen tai neljän suurimman eduskuntaryhmän toimesta.

Tällöin valtaa käyttävät ja vastuussa ovat ne poliittiset ryhmät, joille kansa on vaalien kautta enimmän vallan antanut. Jos kyseinen tapa pelittää kaikissa Suomen kunnissa, niin miksei se hoituisi myös eduskunnaskin? Kyselee

KAUKO TUUPAINEN Jyväskylästä
www.tuupainen.net

Keski-Uusimaa lehti, la 19.12.2020

Viime päivien keskustelu perustuslakivaliokunnasta ja siellä paljastuneista useita virheistä, sai myös minut ”tarttumaan kynään”

Olen eri yhteyksissä törmännyt kysymykseen, miksei Suomessa ole Perustuslakituomioistuinta? Ihmettelen samaa? Useimmissa Euroopan maissa kyseinen toimielin on. Poikkeuksen tekevät vain Pohjoismaat, Iso-Britannia ja Hollanti.

Suomessa kyseisen tuomioistuimen tehtävät on annettu eduskunnan nimeämälle 17 jäseniselle perustuslakivaliokunnalle, jonka jäsenistä – tällä hetkellä – puolet ovat pääsääntöisesti lakiasioihin perehtymättömiä, ensimmäisen kauden kansanedustajia. Moinen menettely, jossa kansanedustajien säätämien lakien perustuslaillista oikeellisuutta valvovat samaiset edustajat, on harvinaista koko maailmassa.

Entisenä tilintarkastajana olen usein joutunut ottamaan kantaa erilaisten yhteisöjen jäsenten esteellisyys- ja jääviyskysymyksiin, joten eduskunnan nimeämän perustuslakivaliokunnan toiminta ”omien päätösten valvojana” mietityttää minuakin.

Tiedän, että eduskunnassa on tällä hetkellä 17 valiokuntaa ja valtiovarainvaliokunnassa vielä kahdeksan erillistä jaostoa, joissa käsitellään ”eduskuntaan matkalla olevia” laki- ja budjettiesityksiä. Mielestäni olisi kuitenkin oikein ja kohtuullista, että Suomen perustuslain noudattamiseen liittyvä ennakkovalvonta olisi alan ammattilaisten käsissä.

Eräänä heikkoutena pidän myös sitä, että nykymuotoisen perustuslakivaliokunnan kokoonpano vaihtuu aina neljän vuoden välein eli eduskuntakausittain, jolloin vaihtuvuus myös valiokunnassa on merkittävä.

Kun perustuslakivaliokunta käyttää myös eräänlaista ”tuomiovaltaa” päätöksissään, olisi se rinnastettava perustuslain 3 §:n 3 momentin mukaisesti ”tuomiovaltaa käyttävään riippumattomaan tuomioistuimeen”, jollainen perustuslakituomioistuin olisi.

KAUKO TUUPAINEN
ex. tilintarkastaja, talousneuvos

Perussuomalaisten Blogi-palsta ja Keski-Uusimaa-lehti 30.11.2020 sekä Keskisuomalainen ke 2.12.2020 ja Seniorilehti nro 1/2021

Useat lehdet otsikoivat 25.11.2020, että ”Pieniä ikäluokkia uhkaa raskas eläketaakka”.

Tilastokeskus ja Eläketurvakeskus toistavat jo vuosi sitten esillä ollutta sanomaa. Molemmat instituutiot ovat ulostulossaan unohtaneet tyystin eläkerahastojen varat, jotka ovat tällä hetkellä lähes 210 miljardia euroa (mrde).

ETK:n oma ennuste rahastojen kasvusta 3,35 %:n tuotolla vuosina 2020–2085 muodostuu siten, että varojen määrä vuonna 2050 on 564 mrde ja vuonna 2085 jopa 1 788 mrde. Laskelma on tehty siten, ettei tuotoista makseta eläkemaksuja. Jos sijoitustuotoista maksetaan vuodesta 2021 alkaen vuosittain esimerkiksi 3 mrde eläkemaksuja, niin eläkerahastojen varat ovat samalla korkoprosentilla vuonna 2050 noin 408 mrde ja vuonna 2085 noin 1 092 mrde.

Summa summarum. Toivoisin, että eläkeyhtiöt fuusioituisivat yhdeksi yhtiöksi, jolloin yhtiöiden hallintokuluissa säästettäisiin vuosittain satoja miljoonia euroja. Tämä ei tietenkään passaa ”hillotolpilla” istuville korkeapalkkaisille johtajille. Lisäksi toivon, että he tulevissa ulostuloissaan huomioisivat myös eläkerahastojen huikean vuosittaisen kasvun.

Esimerkiksi – tämän hetkisellä – rahastojen yhden prosentin (1 %) tuotolla rahoitettaisiin Jyväskylän kaupungin kaikki menot lähes kahdeksi vuodeksi.

KAUKO TUUPAINEN
talousneuvos, eläkeläinen
Jyväskylä