Suur-Jyväskylän lehti ke 21.4.2010

*                    Kaupunginvaltuusto päätti 12.1.1981, että Rauhanlahden voimalan rakentaminen annetaan Imatran Voima Oy:lle (IVO).  Jos kaupunki olisi rakentanut voimalan omistukseensa, kuten tuolloin esitin, ei tätäkään kaupunginvaltuuston (kv:n) kokousta tarvittaisi. (Voimalan rakentamiseen varatut rahat käytettiin v. 1982 kaupunginteatterin ja jäähallin rakentamiseen).

*                    Jyväskylän Energiatuotanto Oy (JYT) perustettiin v. 1995 ja toiminta alkoi seuraavan vuoden eli 1996 alussa.  Fortumilla olivat neuvotteluissa paremmat juristit ja insinöörit, mikä selvisi muutaman toimintavuoden jälkeen, kun tehtyä JYT-sopimusta sovellettiin käytännössä.

*                    Jyväskylän Energialaitos yhtiöitettiin vuoden 1996 lopulla ja se aloitti toimintansa 1.1.1997, jolloin päättyi sähkölaitoksen 94 vuotta kestänyt liiketoiminta ja Raimo Sopon 12 vuotta kestänyt sähkö- ja energialautakunnan/hallituksen puheenjohtajuus.

*                    Syyt tämän iltaiseen ”voimalaitosasiaan” löytyvät myös historiasta:

*                   Vuonna 1995 perustetun JYT´in toiminta ei tyydyttänyt vuotta myöhemmin perustetun JE Oy:n hallitusta.  Tämä johtui siitä, että hyvin nopeasti todettiin, että Fortum Power and Heat rahastaa JYT:ttiä kahden Fortumin konserniin kuuluvan tytäryhtiön Neste Oilin ja Fortum Service´in avulla. Molemmat yhtiöt möivät palvelujaan JYT:lle ”täysillä katteilla”.

*                    Silloinen toimitusjohtaja Jorma Väkiparta yritti neuvottelujen avulla ”kohtuullistaa” JYT-sopimusta, muttei siinä onnistunut.  Tälle asialle antoi täyden tuen yhtiön silloinen hallitus.  Tästä aiheutui, että kaupunginjohtaja (kja) Pekka Kettunen haukkui niin Väkiparran kuin silloisen hallituksen puheenjohtajankin ”pystyyn”, koska he olivat ”pahoittaneet Fortumin johdon mielen epäasiallisilla vaatimuksillaan”.

*                    Todellinen syy haukkuihin selvisi hyvinkin nopeasti, silla Kettunen aikoi kaupata osan vastaperustetun energiayhtiön osakkeista Fortumille. Tässä puuhastelussaan hän sai tukea kokoomuksen, vihreiden, kristillisten ja keskustan valtuutetuilta. Tämä tohotus kariutui KV:n kokouksen 29.12.1997 alla, kun kaupunginhallitus (kh) veti aiemmin hyväksymänsä esityksen takaisin.

*                    Vuodet kuluivat, energiayhtiö säilyi kaupungin omistuksessa ja JE Oy ei päässyt sopuun Fortumin kanssa ”JYT-kiistassa”. Kävi kuitenkin niin, että Fortum ilmaisi kirjeellään 25.9.2000 JE Oy:lle ”valmiutensa keskustella JYT:in omistusosuutensa myynnistä JE Oy:lle”. Silloinen kja Kettunen ei kuitenkaan asialle lämmennyt, mutta ajatus jäi hautumaan JE Oy:n hallituspöydän ympärille

*                    Hieman myöhemmin Fortum ilmaisi kantanaan, ”ettei Rauhalahden kakkosvoimala nouse lähivuosina”.  Keskustelimme asiasta JE Oy:n hallituksessa ja päädyimme siihen, että minä teen esityksen kh:lle osakkeiden ostamisesta. Jätin ostoesityksen kirjallisena kaupunginkansliaan 1.10.2002, mutta vastausta en vieläkään ole saanut.

*                    Kun emme päässeet sopuun JYT:stä keksi joku silloisen hallituksen pöydän ympärillä olevista – luottamus- tai toimihenkilöistä – että heitetään ilmaan ”tosiasiana” ajatus oman voimalan rakentamisesta Keljonlahteen.  Ideana oli tällä tavoin kiristää Fortumia sopuun JYT- kiistassa. Sopuun ei tuolloin päästy, mutta kuten tiedetään, myöhemmät JE Oy:n hallitukset ovat lähteneet tosissaan kehittelemään ”leikkimielistä ideaa” ja tänä iltana olemme tosipaikan edessä.

Hyväksyn uuden voimalan rakentamisen, mutta alussa kertomani historian opettamana, vain kaupungin yksinomistukseen. Kun ”siipiveikkoja” on tulossa mukaan, niin miksi unohdamme Suomen ja Pohjoismaiden osaavimman energiayhtiön – Fortumin?  Eli kaupungin ja kaupunkilaisten kannalta olisi syytä toteuttaa alkuperäinen Rauhalahti 2- suunnitelma ja rakentaa tuleva voimala nykyisen Rauhalahden voimalan yhteyteen.

Edellä olevan puheen piti kaupunginvaltuustossa 14.5.2007 valtuutettu Kauko Tuupainen (Perus-Ässä), kun KV käsitteli voimalaitosinvestointia. Tuupainen toimi JE Oy:n hallituksen puheenjohtajana v. 1997–2000

Keskisuomalaisen mielipidepalsta ke 8.4.2009:

Jyväskylän ”talousongelmista” oli Keskisuomalaisessa viime viikon perjantaina näyttävä Satu Kakkorin tekemä juttu, jonka pääroolissa esiintyi DI Kari Hokkanen. Hän jatkoi – virkansa puolesta – kaupungin talouden surkuttelua esimiestensä tapaan.

Olen usein toistanut, ettei kaupunki ole vuosittain ottanut ns. syömävelkaa, vaan lainoituksella on rahoitettu investointeja, kuten kunnallistekniikan (kadut, tiet, viemäri-, vesi-, sähkö- ja kaukolämpöjohdot) rakentamista. Melkoinen menoerä on ollut myös julkisten rakennusten (koulut, Kyllön terveyskeskus, eri kaupunginosien terveysasemat, päiväkodit, vanhainkodit, kirjastot jne.) rakentaminen. Kaupungin rahaa on kiinni myös maaomaisuudessa, eri yhtiöiden osakkeissa jne.

(lisää…)

Keskisuomalaisen mielipidepalsta pe 27.3.2009

Jyväskylän kaupunginjohtaja Markku Andersson sirottelee edelleenkin tuhkaa päällensä kertoessaan, että ”kaupunki velkaantuu – tänä vuonna – joka sekunti 2,37 euroa”. Kaupunginvaltuuston kokouksessa 16.3.2009 tarkistettiin tämän vuoden talousarviota, jolloin pitkäaikaisia lainoja lisättiin 74,794 miljoonaa euroa (Me).

Markku jätti kuitenkin kertomatta, että tänä vuonna lyhennetään kaupungin pitkäaikaisia lainoja 24,200 Me eli 0,77 euroa/sekunti. Kaupungin nettolainanotto on siis ”vain” 50,596 Me. Sanon ”vain”, koska samanaikaisesti taseen toisella puolella kaupungin lainasaamiset lisääntyvät 61,895 Me eli 11,300 miljoonaa enemmän velanottoon verrattuna.

(lisää…)

Keskisuomalaisen mielipidepalsta ke 11.2.2009:

Ei mennyt perille viime valtuustokaudella PerusÄssän valtuustoryhmän puheenjohtajan esitykset ”kantakaupungin” veroprosentin tarkistuksesta puolella prosenttiyksiköllä.  Se olisi tuottanut kaupungin kassaan tänä vuonna 8,5 miljoonaa euroa ”puhtaana käteen”.  Nythän kävi niin, että uuden kaupungin synnyttämisen johdosta entisten maalaiskuntalaisten laskennalliset verot alenivat 2,5 Me ja korpilahtelaistenkin 0,8 Me.

(lisää…)

Keskisuomalaisen Mielipidepalsta 23.12.2008:

Ex. sdp:n puheenjohtaja Paavo Lipponen möläytti viime lauantaina ilmoille lausahduksen, jota en hänen kaltaiseltaan kokeneelta politiikoilta olisi odottanut. Hän sanoi, että Timo Soinin johtamasta Perussuomalaisten puolueesta on tullut oikeistopuolue 1930-luvun hengessä.

Ymmärrän, että Paavo on huolissaan sekä omiensa (demarien) kannatuksen laskusta että PS:n kannatuksen noususta (HS:n gallup 6,1 %), mutta asian esille tulo ”Herrasmies Paavon tavoista” poiketen ihmetyttää.

En ole tähän mennessä kehdannut sanoa, mutta totean nyt, että jos jotain on oikeistolaiseksi – vuosikymmenet – nimitelty ja parjattu, niin kyllä titteli lankeaa Sinulle Paavo. Katsopa peiliin ja kysäise, että onko näin? Oikeistolaiseksi leimaaminen on lähtöisin demarien syvistä riveistä, joihin minäkin kuuluin lähes 40 vuoden ajan, syyllistämättä kuitenkaan Sinua, monien muiden tapaan.

(lisää…)

Keskisuomalaisen ”Mielipide-palsta 06.12.2008:

Jyväskylän ”Uusi valtuusto” kokousteli viime maanantaina mm. vuoden 2009 talousarvion kimpussa useita tunteja. Ennen vaaleja ja hieman sen jälkeenkin useat valtuutetut puhuivat ja kirjoittelivat julkisuudessa kaupunkilaisten työttömyydestä ja sen vähentämisestä. Hyvä niin. Mutta kuinkas kävikään?

(lisää…)

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla la 2.8.2008 (lyhentämätön kirjoitus)

Kuntien kirjanpitojärjestelmä koki suuren muutoksen 34 vuotta sitten, kun vuonna 1974 luovuttiin ns. pääluokka- ja osastojaosta. Vuoteen 1973 asti kuntien talousarviot jakaantuivat menojen osalta 12 pääluokkaan ja tulot 12 osastoon. Vuonna 1974 budjetteihin tuli 0-9 pääluokkajako niin menojen kuin tulojenkin osalta.

(lisää…)

Keskisuomalaisen ”Mielipiteet” palstalla la 31.5.2008:

Kansanedustajien saamat vaalirahat puhuttavat kansalaisia ja medioita. Haluan herätellä keskustelua myös siitä, että ovatko kansanedustajien rahankeräyksissään käyttämät tukiyhdistykset yleishyödyllisiä? Jos ne eivät sitä ole, niin yhdistykset kuuluvat tuloverolain piiriin.

(lisää…)

Suur-Jyväskylän lehden ”Kommentti” palstalla la 31.5.2008:

Jyväskylän ja mlk:n valtapuolueiden kellokkaiden muodostama työvaliokunta on esittänyt samojen tahojen järjestelytoimikunnalle kolmen lukion: Palokan, Vaajakosken ja Voionmaan lakkauttamista. Kun en kaupunkilaisena tunne maalaiskunnan lukioiden taustoja, tyydyn ottamaan kantaa vain Voionmaan lukion lopettamiseen.

(lisää…)