Jyväskylän ”Harjun portaat” valmistuivat 100 vuotta sitten eli vuonna 1925. Valokuva Teija Tuupainen

Kokouspalkkiot kyllä kelpaavat!

07.12.2009 17:19

Keskisuomalainen 7.12.2009:

Kaupunginvaltuusto päätti 1.12.2008, vuoden 2009 talousarvion hyväksymisen yhteydessä, että ”Kaupunginhallitus tulee nimittämään alkuvuodesta poliittisen taloustoimikunnan, jonka tehtävänä on ehdotusten tekeminen talouden ja toiminnan kestäväksi tasapainottamiseksi valtuustokauden aikana”

Taloustoimikunnan nimitys vuosille 2009–2010 tapahtui kaupunginhallituksen kokouksessa 2.2.2009.  Toimikuntaan nimettiin kaupunginhallitus kokonaisuudessaan.  Lisäksi kokouksiin saa osallistua neljä valtuuston puheenjohtajiston jäsentä, neljä kaupunginjohtajaa sekä talousjohtaja, viestintäjohtaja, muutosjohtaja, kaupunginlakimies, kaupunginsihteeri ja henkilökunnan edustaja, yhteensä 29 henkilöä. Lue lisää »

Puheenvuoro JKL:n v. 2010 talousarviokokouksessa

02.12.2009 14:07

Kauko Tuupainen, Jyväskylän KV:n talousarviokokous ma 30.11.2009:

PS:n valtuustoryhmä haluaa osaltaan edistää Suomen Perustuslain hengessä kaupunkilaisten perusturvaan liittyviä asioita, joihin kuuluvat mm. oikeus työhön, oikeus sosiaaliturvaan ja vastuu ympäristöstä.

Perustuslain 18 §:ssä todetaan, että ”Julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä”. P-lain 19 §:ssä sanotaan, että ”Jokaisella on oikeus välttämättömään toimentuloon ja huolenpitoon” sekä P-lain 20 §:ssä , että ”Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus turvalliseen elinympäristöön. Lue lisää »

Kiinteistövero on piiloverotusta ja ”helppoa rahastusta”

24.11.2009 16:02

Keskisuomalainen 24.11.2009

Jyväskyläläinen Heikki Pajunen kyseli tällä palstalla 23.11.2009 kiinteistöveron perusteita ja epäili sen olevan ”helppoa rahastusta”.  Sitähän se onkin. Minä kutsun sitä piiloverotukseksi. Kiinteistöverolla ei – lain mukaan – kuitenkaan kateta teiden aurauksia, kiinteistöjen lämmityksiä, ulkovalaistusta jne.

Kun kiinteistöverolaki tuli voimaan 1.8.1992 ja sitä sovellettiin ensimmäisen kerran v. 1993, moni omakotitalon omistaja huokaisi helpotuksesta. Vapauttihan se samalla kiinteistön omistajan ns. asuntotulon verotuksesta, joka muodostui monelle melkoiseksi henkilökohtaisten tulojen lisäykseksi. Puhuttiin jopa “mökkiläisten luksusverosta”. Kiinteistöveron voimaantulon myötä poistuivat myös katumaksu, manttaalimaksu ja kiinteistöjen harkintaverotus. Lue lisää »

Valtuutetut vastatkoot vahingosta!

12.11.2009 08:13

 Suur-Jyväskylän lehti ke 11.11.2009

Jyväskylän entisen kaupunginjohtajan, DI Pekka Kettusen eroraha-asia on jälleen kaupungin hallintoelinten käsittelyssä. Asia oli esillä ensimmäisen kerran 8.12.2003, jolloin kaupunginhallitus hyväksyi Kettusen 260.000 euron suuruisen erorahasopimuksen yksimielisesti.

Sopimuksen euromäärää alennettiin hallituksen päätöksellä 19.1.2004 nykyiseen 200.000 euroon.

Päätöksen arvostelu ja kumoaminen alkoi samaisena päivänä, sillä valtuutettu Juhani Matilainen (kesk.) jätti valtuustoaloitteen, jossa hän esitti ”kuntalain mukaisen tilapäisen valiokunnan asettamista tutkimaan kaupunginhallituksen toimintaa  koskien Pekka Kettuselle maksettavaa erorahaa”.  Aloitetta käsiteltiin kaupunginhallituksen antaman selvityksen pohjalta kaupunginvaltuustossa 1.3.2004, jolloin valtuusto hyväksyi kaupunginhallituksen toimet äänestyksen jälkeen äänin 48 – 6, neljä tyhjää. Yksi valtuutettu oli poissa.

Jupakka on käynyt läpi hallinnolliset oikeusasteet (HO ja KHO), joissa molemmissa niin kaupunginhallituksen kuin -valtuuston enemmistön päätökset on todettu laittomiksi. Olen aiemminkin todennut, että kyse on politiikkojen selkeästä vitkuttelusta, vastuuttomuudesta ja osin myös ymmärtämättömyydestä.

On vitkuteltu mm. sillä seikalla, että onko kyse yksityisoikeudellisesta vai julkisoikeudellisesta sopimuksesta? Sanomattakin pitäisi olla selvää, että yksityishenkilön kanssa tehty sopimus on yksityisoikeudellinen. Ymmärtämättömyyden piikkiin laitan sen, ettei kukaan kannattanut minua, kun esitin valtuuston kokouksessa 15.1.2007, että ”kaupunki nostaa kanteen Pekka Kettusta vastaan Käräjäoikeudessa (KäO) ja vaatii takaisin laittomasti maksettua 200.000 euroa”.  Jos näin olisi menetelty, olisi selvinnyt sekin, minkälaiset mahdollisuudet kaupungilla olisi ollut erorahan takaisinsaamiseen. Jos KäO olisi antanut maksutuomion, kaupunki olisi saanut lisäaikaa takaisinperintään. Yleinen velan vanhenemisaikahan on kolme vuotta, mutta jos saatavalle saadaan tuomio, niin vanhenemisaika on viisi vuotta.

Prosessin aikana on puhuttu saatavan vanhenemisesta. Ihmettelen keskustelua, koska mitään juridista saatavaa ei ole edes olemassa. Sopimus Kettusen kanssa on kaupunkia sitova ja voimassa. Se olisi pitänyt viedä – esitykseni mukaisesti – KäO:n käsittelyyn v. 2007. Näin ei kuitenkaan tehty ”hyvä veli ja sisko” koalition vuoksi. Aikaa kului ja asiat vanhenivat.

Kaupunginvaltuusto myönsi kokouksessaan 6.6.2005 vastuuvapauden kaupunginhallitukselle vuodelta 2004 äänin 39 – 15, viisi tyhjää. Kun näin kävi, vastuu siirtyi – töpeksineeltä hallitukselta 39 valtuutetun kannettavaksi, koska he päätöksellään vapauttivat hallituksen virkavastuusta.  Valtuutettujen piti tietää, että hallituksen jäsenet olivat syyllistyneet kuntalain 40 §:n mukaiseen virheelliseen menettelyyn luottamustoimessaan, koska HO oli kumonnut aiemmin kaupunginhallituksen päätöksen kuntalain vastaisena.

Luottamushenkilö on toimessaan rikosoikeudellisessa virkavastuussa, joten katson 39 valtuutetun syyllistyneen virka-aseman väärinkäyttöön, joka on rangaistava teko.  Rangaistuksen mahdollisuudesta voi välttyä, jos he yhteisvastuullisesti korvaavat kaupungille Kettusen saaman nettoansion eli 120.000 euroa.

KAUKO TUUPAINEN

kaupunginvaltuutettu (PS), tilintarkastaja

Jyväskylän Kuokkala

Miksi Valkeamäen kaava ei kelpaa valtuustolle?

30.10.2009 12:02

Keskisuomalaisen mielipidepalsta pe 30.10.2009

Valtuusto päätti viime maanantaisessa kokouksessaan hyväksyä Tanhukaaren (Kuokkala) ja Kangasvuoren täydennyskaavat äänestyksen jälkeen. Tanhukaaren hyväksymistä vastusti 18 ja Kangasvuoren kaavaa 11 valtuutettua.

Yritin neljän muun valtuutetun tukemana nostaa myös ns. Valkeamäen osayleiskaavan Jyväskylän maankäytön toteutusohjelmaan vv. 2010–2012, mutten siinä onnistunut.  Haluankin kysyä näin julkisesti, että mikä kaavassa mättää?

Kaava-alue sijoittuu Ruokepuolisen etelä- ja Keuruuntien länsipuolelle.  Alue rajoittuu etelässä Mustalammen asuinalueeseen.  Valkeamäki siirtyi kaupungin omistukseen v. 1991 ja maksoi 26 miljoonaa markkaa (4,4 miljoonaa euroa).  Maa-alue on ollut kaupungin omistuksessa 18 vuotta, tuottamatta mitään.  Melkoista yhteisten varojen väärinkäyttöä.  Jos kaavoitetut tontit myytäisiin halukkaille pienrakentajille ja urakoitsijoille, paranisi kaupungin kassatilanne 50 miljoonalla eurolla.

Valkeamäen kaava-alueelle on esitetty rakennusoikeutta noin 600.000 k-m2 ja asuntoja 8.000 – 10.000 asukkaalle.  Omakotitontteja on kaavassa noin 1.300 kpl sekä rivi- ja pienkerrostaloihin tulisi yli 2.000 asuntoa.  Lisäksi alueelle rakentuisi kerrostaloja noin 30.000 k-m2:n verran.

Yleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä kesä-heinäkuussa 2007 ja saadusta palautteesta on laadittu yhteenveto, mutta sitä ei ole vielä käsitelty, koska hanke lyötiin jäihin.  Koko alue mahtuu myös eräänä kriteerinä pidetyn 10 km:n säteen piiriin kaupungin keskustasta ja alueen asukkaat voivat hyödyntää paikallisliikenteen palveluja.

Tiedostan, että kunnallistekniikka maksaa maltaita, mutta nyt olisi edullista rakentaa ja samalla työllistää työmiesten lisäksi myös kone- ja autoalan yrittäjiä. Alueelta keskustaan rakennettava runkoviemäri palvelisi myös Köhniön, Kypärämäen, Killerin, Keltinmäen, Keljon keskuksen ja Palokan viemärien uusimistarvetta, jolloin sen kustannukset eivät kaatuisi yksinomaan Valkeamäen piikkiin.

Mielestäni olisi merkittävästi järkevämpää rakentaa kaupunkia alueittain, kuin pieniä asuinplänttejä kaavoittamalla asuttujen alueiden välisille viher- ja metsäalueille.

KAUKO TUUPAINEN

kaupunginvaltuutettu (PS)

Jyväskylän Kuokkala

Jyväskylän kaupunginjohtajan talousarvioehdotus vuodelle 2010

27.10.2009 13:37

Jyväskylän kaupunginjohtajan talousarvioehdotus vuodelle 2010/KV 16.10.2009

Vuoden 2010 menot ovat yhteensä 853,375 M€, josta investointimenojen osuus on 72 M€, pitkäaikaisten lainojen lyhennysten määrä 14,500 M€. Valtaosan budjetista eli 49,5 % vie sosiaali- ja terveystoimi, jonka osuus on 422,337 M€. Lue lisää »

Kaupunki kurittaa energiayhtiötään

28.09.2009 13:10

Keskisuomalainen pe 25.9.2009:

Jyväskylän kaupunginhallitus jatkaa kaupungin omistaman energiayhtiön kurittamista.  Muuhun johtopäätökseen en voi tulla, kun lueskelin kaupungin kolmannesvuosiraporttia vuodelta 2009. Taloudellinen kurittaminen alkoi jo vuoden 1996 lopulla, jolloin energialaitos yhtiöitettiin. Lue lisää »

Vielä Säynätsalon perheryhmäkodista

03.09.2009 16:46

Jyväskylän kaupunkilehti ke 19.08.2009

Jyväskylän kaupunginhallitus päätti 14.4.2009 ”perustaa alaikäisten turvapaikan saaneiden perheryhmäkodin (Säynätsaloon), mikäli TE-keskus vastaa kiinteistön selvitys- ja perustamiskustannuksista. Lisäksi kaupunginhallitus päätti korottaa pakolaiskiintiötä 50:stä 75:een ja saattaa asian tiedoksi kaupunginvaltuustolle.” Lue lisää »

Kunnallisverotus olisi muutettava progressiiviseksi!

03.09.2009 16:30

suur-jyväskylän lehti, ke 19.8.2009

Tasavaltamme hallituksen jäsenen toimesta on asetettu työryhmä pohtimaan mm. nykyistä kunnallisverotuskäytäntöä. Syytä onkin, sillä nykyinen verotus on kaukana verovelvollisten oikeudenmukaisesta verottamisesta.  Verot tulee suunnata kuntalaisille heidän todellisen maksukyvyn mukaan. Lue lisää »

Miksi Perussuomalaiset menestyivät EU-vaalissa?

30.06.2009 14:07

Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja Kauko Tuupainen valotti otsikkoasiaa viime lauantaisessa Speaker´s Corner (Puhujan Kulma) tilaisuudessa Jyväskylän Kirkkopuistossa.

Tärkein syy oli, että äänestäjät luottivat perussuomalaisten toimintaan valtakunnallisesti ja antoivat lähinnä Timo Soinin myötävaikutuksella äänensä perussuomalaisille. Kansa on kyllästynyt vasemmiston (demarit ja ex. skdl) katteettomiin lupauksiin ja moniin porvarillisiin – pienituloisia syrjiviin – ratkaisuihin.

Lue lisää »