US- ja PS-plogit, to 15.2.2024, Iisalmen Sanomat la 17.2.2024, Iltalehden ”Päivän poiminta” palstalla ma 19.2.2024, Keski-Uuusimaa lehti ma 26.2.2024

Yllä oleva kysymys tuli mieleeni, kun entisenä ay-aktiivina (KTV) katselen SAK:n ja sen myötäjuoksijoiden tämän päivän toimintaa.

 1960- ja 1970 -luvuilla ammattiliitot puolustivat jäseniään työnantajien kanssa käydyissä neuvotteluissa. Tuolloin ei hyökkäilty demokraattisesti valittua maamme hallitusta ja eduskunnan enemmistöä vastaan. Nyt kyse näyttää olevan lakkoiluista, joiden tarkoituksena on maamme hallituksen kaataminen.

Kansalaiset ja monet ay-järjestöjen rivijäsenet ymmärtävät, että kyseessä on poliittinen lakkoilu, jonka ensisijaisena tarkoituksena ei ole vaikuttaa työehtosopimuksiin ja työnantajiin, vaan lakoilla ajetaan poliittisia päämääriä JHL:n 12.2.2024 lähettämän jäsenkirjeen mukaan. Vaikuttaa siltä, että liittoni jäsenet ymmärtävät asian ja kun lakkoilu ei heitä innosta, niin samaisessa kirjeessä etsitään työpaikkojen ulkoalueille lakkovahteja rivijäsenistä.

SAK:n johdossa olevat demarit eivät näytä vieläkään ymmärtävän, että maamme finanssipolitiikkaa ei hoideta jatkuvan velanoton avulla. He ovat unohtaneet, että Marinin (sdp) hallitus otti – toki eduskunnan suostumuksella – yli 10 miljardia euroa enemmän velkaa kuin Kataisen ja Sipilän hallitukset yhteensä kahdeksan edellisen vuoden aikana. Unohtaa ei pidä sitäkään, että Kataisen hallitus otti velkaa myös ns. finanssikriisin torjuntaan.

Osa Marinin hallituksen velasta saatiin jopa miinuskorolla, mikä ilmeisesti kannusti velkamäärän kasvattamiseen. Toisaalta eräs vasemmiston entinen ministeri, nykyinen ”grafiittitaiteilija” on myös sanonut, ettei valtion velkaa kannata lyhentää, koska se ei ole järkevää.

 Valtiolla on velkaa tällä hetkellä yli 162 miljardia euroa (29 240 €/asukas) ja uusien lainojen korot huitelevat jo 3,7 %:n tienoilla. Sitä on jouduttu ottamaan reilut 1,5 mrde pelkästään edellisen hallituksen alimitoittamiin HVA:n menoihin.

Palaan otsikkoasiaan. Lähes puolivuosisadan poliittisella kokemuksella totean, että demarit ovat pelanneet itsensä ulos seuraavasta hallituksesta. Hallitus, johon kuulunevat tulevien vaalien jälkeen kokoomus, perussuomalaiset ja keskusta saanevat 52 – 54 %:n kannatuksen. Jos ja kun mukaan otetaan vielä kristilliset ja RKP, niin hallituksen kannatus noussee lähes 60 prosenttiin.

Demareita ei hallituksessa nähtäne, sillä heidän viimeviikkoiset tempaukset demokratian murentamisessa ovat saaneet kritiikkiä istuvan hallituksen kannattajien keskuudessa. Pääkaupunkiseudun Vihreät ”kunnostautuivat” Elokapinoiden järjestämisessä, estämällä pääkaupungin liikenteen sujumista. Demarit ovat kehittäneet oman ”ÄLÄkapinansa”, mottoina: ”ALÄ hyväksy ainuttakaan hallituksen esitystä ja ÄLÄ äänestä istuvaa eduskunnan puhemiestä”.

Sanotaan, että ”kansalla on lyhyt muisti”, mutta politiikoilla asiat ovat toisin. Ei ole kuin vajaa vuosi siitä, kun opposition edustajat nostivat esille eräiden hallituksen jäsenten vuosikymmenen takaiset kirjoitukset. Tätä taustaa vasten oletan, että opposition ÄLÄkapinat pysyvät mielessä tulevien eduskuntavaalienkin jälkeen.

KAUKO TUUPAINEN

US- ja Ps-plogit, pe 9.2.2024

Kokoomus ja perussuomalaiset ovat tuoreen (helmikuu 2024) Työelämägallupin mukaan suurimmat työelämäpuolueet. Kokoomuksen kannatus on työelämässä olevien parissa 17 prosenttia, perussuomalaisten 16 prosenttia ja SDP:n 15 prosenttia. Keskusta on neljäs yhdeksällä ja vihreät viides seitsemällä prosentilla.

17 prosenttia vastaajista ei osaa tai halua sanoa kantaansa. Naisista 21 prosenttia ei osaa tai halua kertoa kantaansa.

Perussuomalaisten ja kokoomuksen työelämäkannatus on pysynyt samana kuin se oli edellisessä Verianin mittauksessa syyskuussa 2023. SDP:n kannatus on puolestaan hieman laskenut. Se oli syyskuussa 17 prosenttia.

 Kokoomus ja perussuomalaiset ovat pitäneet pintansa työelämässä olevien parissa huolimatta ay-liikkeen ankarista hyökkäyksistä. Ay-liikettä tukeneen SDP:n kannatus on taas hieman laskenut. Tämä toivottavasti rohkaisee hallitusta edistämään työelämäuudistuksia, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

*****

Mielestäni SAK:n ja sen jäsenliittojen masinoimat laittomat ”poliittiset” lakot eivät ole nostaneet vasemmistopuolueiden gallupkannatusta, kun mittarina pidetään presidentinvaalien kannatuslukuja.

Demarien lakkoilun tärkeimmäksi syyksi oletan puolueen sääntöjen mukaan: ”Puolue haluaa muun muassa rakentaa sosialismin arvoille rakentuvaa hyvinvointiyhdyskuntaa, jossa kaikilla kansalaisilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet inhimilliseen kasvuun.”

Monet ovat unohtaneet sen, että sosialismi on aate, mikä pyrkii sosialistiseen yhteiskuntajärjestelmään ja lyö korville muun muassa yksityistä yritystoimintaa ja valvoo yksityisen kansalaisen jokapäiväistä elämää.

Tämän pitäisi myös eduskunnan opposition tiedostaa vastustaessaan istuvan hallituksen toimia maamme talouden vakauttamiseksi. Haluan muistuttaa, että edellinen demarijohtoinen hallitus otti neljän vuoden aikana enemmän velkaa kuin Kataisen ja Sipilän hallitukset yhteensä kahdeksan vuoden aikana.  

KAUKO TUUPAINEN
Jyväskylä

Keski-Uusimaa lehti, pe 2.2.2024

Ehdotan, ettei maamme istuva hallitus nosta ruoan arvonlisäveroa, mikä tällä hetkellä on 14 %.

Miksi? Siksi, että se vaikuttaa merkittävästi ”vähäväkisen kansan” eli pienituloisten työntekijöiden ja eläkeläisten sekä työttömien ja opiskelijoiden ”jokapäiväisen leivän” hankintaan..

Sen sijaan, jos ALVia on pakko nostaa, niin korotettakoon yleistä veroprosenttia yhdellä prosenttiyksiköllä eli 25 %:iin. 

”Parempipalttoisilla”, jotka käyttävät päivittäin runsaasti rahaa ostoksiinsa,on siihen varaa ja muissakin pohjoismaissa eli Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa on sen suuruinen vero.

Toinen ajankohtainen ajatukseni koskee ns. poliittisia lakkoja, joita viritellään lähinnä SAK:n toimesta.

Eivätkö keskusliiton demarit ja vasurit ole huomanneet, mikä vaikutus lakoilla on suomalaisten puoluepoliittiseen ajatteluun?

Minäpä kerron.  Suomen tasavallan presidentin vaalit ovat parhaillaan käynnissä ja vaikuttaa siltä, että lakkoilusta johtuen, vasemmiston (Sdp ja Vas) ehdokkaiden alhainen gallupkannatus on suurelta osin lakkojen syytä. Kyllä kansa tietää, sanoi aikoinaan eräs entinen puoluejohtaja. Olen samaa mieltä.

Suur-Jyväskylän lehti ke 20.12.2023

Taustaa

Jyväskylän kaupunginvaltuusto otti jo keväällä 1918 kantaa kaupungin urheilukenttäkysymykseen. Tällöin pohdittiin kentän paikkaa, rakennetaanko kenttä Hippokselle, Mattilanniemeen vaiko Syrjälään.

Jyväskylässä vuosina 1917–1932  ilmestyneen maalaisliiton äänenkannattajan Saarijärven Paavon pääkirjoituksessa esitettiin paikaksiHarjua, mikä sotki suunnitelmat.

Erinäisten kiemuroiden jälkeen kaupunginvaltuusto päätyi 6.4.1923 äänestyksiin. Ensimmäisessä äänestyksessä Harju voitti Mattilanniemen äänin 13-8 ja toisessa äänestyksessä Harjua kannatti 14 valtuutettua ja Hipposrataa kuusi valtuutettua. Tämä tarkoitti sitä, että urheilukenttä rakennettiin Harjulle arkkitehti Toivo Salervon aiempien suunnitelmien mukaisesti. Tuolloinen kustannusarvio kentästä oli 209 000 markkaa (nykyrahassa 80 240 €).  Kenttä vihittiin käyttöön vuonna 1926.

Harjun kenttä Kalevan kisojen näyttämönä

Rakentamisen jälkeen on Harjun kenttä tuonut Jyväskylän kaupungille ”Kultaa ja kunniaa” muun muassa Kalevan Kisojen ansiosta, joita Jyväskylässä on järjestettyneljästi.Paikallinen yleisurheiluseura JKU on voittanut Kalevan Maljan jo seitsemän kertaa. Toivottavasti näin käy jatkossakin.

Valtuuston viimeisin päätös

Seurasin kaupunginvaltuuston kokousta 11.12.2023 ja siinä käytyä vilkasta keskustelua lähinnä uuden katsomorakennuksen tarpeellisuudesta.  Selkeä enemmistö päätti äänin 62 puolesta ja neljä vastaan hyväksyä kaupunginhallituksen esityksen.

Harjun Stadionin investoinnin kokonaiskustannus on 12 276 000 euroa (alv 0 %), josta vanhan katsomon purkamisen osuus on 200 000, uuden katsomon rakentaminen 9 530 000 ja urheilukentän korjaus 2 546 000 euroa.

Valtuustossa kysyttiin, mistä saadaan investoinnin rahat. Rakentaminen katetaan pääsääntöisesti lainarahalla, joka sisältyy kaupungin ensi vuoden talousarvioon. Toki kaupunki hakee hankkeeseen valtiolta investointiavustusta ja ympäristöperusteista korkotukea. Tietojeni mukaan tasalyhenteisen talousarviolainan takaisinmaksuaika on enintään 15 vuotta. Korkotaso on tällä hetkellä hieman yli 4 %.

Minusta valtuuston päätös oli hyvä, paitsi INVA-kortin omaavien eli vammaisten puolesta ei yksikään valtuutettu tehnyt muutosesitystä kaavaan. Kaavan mukaan Harjun Stadionin välittömään läheisyyteen on varattu 12 autopaikan lisäksi vain kolme autopaikkaa vammaisille.

Ilmeisesti valtuutetut eivät tiedostaneet paraurheilun merkitystä urheilijoille ja heidän omaisilleen ja ystävilleen. Mielestäni on kohtuutonta, että vammainen joutuu pysäköimään autonsa vaikkapa Kauppatorin pysäköintitaloon ja kulkemaan sieltä joko pyörätuolin tai rollaattorin avulla vastamäkeen Harjun Stadionille.

Ehdottaisinkin, jos se on vielä mahdollista toteuttaa. että Ihantolan tien varteen – Pitkäkadun puoleiselle sivulle – lisätään kymmenkunta autopaikkaa, joista osa olisi ns. INVA- paikkoja.

KAUKO TUUPAINEN

Kuokkanen lehden Plogi, PS-Plogi ja Uuden Suomen Plogi ke 13.12.2023, Keski-Uusimaa lehti to 28.12.2023 sekä Suur-Jyväskylän lehti ke 17.1.2024

Tulevan Suomen tasavallan presidentin vaalien ensimmäisen kierroksen vaalipäivä on sunnuntaina tammikuun 28. päivä 2024. Toki ennakkoäänestykset kotimaassa ovat sitä ennen eli 17.- 23.1.2024.

Todennäköisen toisen kierroksen vaalipäivä on sunnuntaina 11.2.2024 ja ennakkoäänestys sitä ennen kotimaassa 31.1.- 6.2.2024. Äänestysten jälkeen selviää, kuka on Suomen 13. presidentti.

*****

Julkisuudessa on käyty keskustelua siitä, pitääkö puolustusvoimien ylipäällikön (lue: presidentin) olla asevelvollisuuden suorittanut.

Historian lehdet kertovat, että puolet aiemmista presidenteistä eivät ole suorittaneet varusmiespalvelua. Tähän joukkoon kuuluvat: K.J. Ståhlberg, L.K. Relander, P.E. Svinhufvud, Kyösti Kallio, Risto Ryti, J.K. Paasikivi ja Tarja Halonen. Presidentti Gustav Mannerheim ei suorittanut sotilaspalveluaan Suomessa, sillä hän sai sotilaskoulutuksen Nikolain ratsuväkiopistossa Pietarissa.

Mielestäni varusmiespalvelu ei anna eväitä presidentin viran hoitoon.

 Myöskään saadulla sotilasarvolla ei ole suurta merkitystä, sillä olihan pitkäaikaisin presidenttimme Urho Kekkonen ”vain” kersantti. Kekkosen seuraaja Mauno Koivisto oli alikersantti ja hänen jälkeensä presidentiksi tulleilla Martti Ahtisaarella ja Sauli Niinistöllä jopa kapteenin ”natsat.”.

Mitä tasavallan presidentin kelpoisuusvaatimuksiin tulee, niin ainoa erikseen mainittu vaatimus on se, että presidentin tulee olla syntyperäinen Suomen kansalainen.

*****

Olen ollut aktiivisesti mukana paikallisessa puoluepolitiikassa yli 50 vuotta ja toiminut presidenttiehdokkaiden Koivisto, Ahtisaari ja Halonen –tukiryhmissä.

Arvostin Koivistoa siksi, että hänen elämänkaarensa oli monessa suhteessa poikkeuksellinen. Se kertoi lahjakkaasta, uutterasta ja myöhemmin päämäärätietoisesta ihmisestä. Talousmiehenä ja valtion finanssipolitiikan asiantuntijana Koivistosta tuli hahmo, johon suhdanteet eivät vaikuttaneet.

Vaatimattomista kotioloista lähtenyt Koivisto joutui jo lapsena tarttumaan ansiotyöhön. Koulunkäynnin jatkaminen ei 1930-luvun työläislapselle ollut samalla tavalla mahdollista kuin nykyisin. 

Myöhempi toiminta Suomen Pankin pääjohtajana, pääministerinä ja presidenttinä on jo historiaa. Pidin Koivistoa oppi-isänäni oman vaatimattoman poliittisen urani aikana.

*****

Hiljattain edesmennyt Martti Ahtisaari oli presidenttiehdokas, jonka tukiryhmässä oli ilo toimia. Mielestäni SDP:n ”pääehdokas” Kalevi Sorsa teki suuren virheen vapauttaessaan TUL:n puheenjohtaja Matti Ahteen eduskunnan puhemiehen tehtävästä. Toimenpide sai ”tuomion” lähes kaikilta TUL:n seurajohtajilta.

Jyväskylän demarivaltuutetut asettuivat näkyvästi – kahta lukuun ottamatta – Sorsan taakse. Toinen heistä oli kansanedustaja Reijo Laitinen. Myös hänen avustajansa Ahti Ruoppila oli aktiivisesti mukana vaalityössä. Tukiryhmän puheenjohtajana toimi Petri Mäkinen.

*****

Kolmas presidenttiehdokas, jonka vaalityössä olin mukana, oli Tarja Halonen. Hänen ehdokkuus perustui paljolti Ahtisaaren syrjäyttämiseen, kun Ahtisaari ei suostunut puoluejohdon vaatimaan jäsenäänestykseen.

Halosen vastustajat korostivat ennen vaaleja sitä, ettei hän kuulunut kirkkoon, eli avoliitossa ja kuului demarien vasemmistosiipeen. Kritiikistä huolimatta Halonen sai äänistä 51,6 prosenttia ja vastaehdokas Esko Aho 48,4 prosenttia.

Halonen oli pressana kaksi kautta. Mielestäni suurin moka, minkä Halonen teki, oli jalkaväkimiinojen poistaminen – kylläkin Ottawan sopimuksen myötä – maamme itärajalta.

*****

Maamme 13. presidentti valitaan joko puolueen tai valitsijayhdistysten asettamien ehdokkaiden joukosta. Kuten aiemmin totesin, niin varusmiespalvelulla ja sotilasarvolla ei mielestäni ole merkitystä, joten oletan tulevan presidentin olevan joko korpraali tai sivari, ei kuitenkaan Haavisto.

Keskisuomalainen, ke 22.11.2023

Maakuntalehtemme Keskisuomalainen on näkyvästi sekä kuvin että sanoin kertonut Keski-Suomen hyvinvointialueen järjestämistä influenssa- ja koronarokotuksista muun muassa Jyväskylässä.  Lehden verkkosivujen mielipiteiden perusteella järjestely on saanut pelkästään kritiikkiä. Olen kirjoittajien kanssa samaa mieltä.

Entisenä kuntapäättäjänä totean kuitenkin, että HVA:n johdon lisäksi syypäitä ovat myös Jyväskylän kaupunginvaltuutetut, jotka päättivät lopettaa Keskustan ja Kuokkalan terveysasemat, joissa aiemmin suoritettiin rokotukset. Viime kertaiseen tapaan ei myöskään Killerillä rokotuksia suoriteta. Tästä johtuen NOVA:n parkkialueet ovat jatkuvasti ylikuormitetut ja rokotettavien jonot satoja metrejä pitkät.

Tein ”tutkivaa journalismia” muun muassa Seniori-Infon sivujen (päivitys 31.10.2023) kautta ja selvisi, että Keski-Suomen HVA oli ainut 21 alueesta, jossa kansalaisilla ei ollut – pääsääntöisesti – mahdollisuutta varata rokotusaikaa joko internetin tai puhelimen välityksellä. Suurista kaupungeista myös Jyväskylä oli ainoa.

Oliko niin, etteivät paikalliset toimijat olleet yhteyksissä kollegoihinsa, jotka hoitivat rokotukset merkittävästi paremmin. Esimerkiksi Kymenlaaksossa olivat rokotusajat porrastettu siten, että eri ikäryhmät (80, 75, 70 ja 65 vuotta) kävivät viikon välein maanantaisin rokotuksissa.

Henkilökohtaisena toiveena olisikin, että rokotusaikoja lisättäisiin vielä muutamaksi arkipäiväksi, jolloin riskiryhmään kuuluvien eläkeläisten ei tarvitsisi seistä terveiden kanssa samoissa jonoissa, joissa turvaväleistä ei ymmärrettävästi pidetä kiinni. Myös ajanvarausta olisi syytä harkita.

KAUKO TUUPAINEN
Jyväskylä

Uuden Suomen ja PS-blogit ti 14.11.2023

Suomeen saapui vuoden 2015 pakolaiskriisin seurauksena yhteensä 32 476 turvapaikanhakijaa. Maahantulo laitettiin silloisen perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin syyksi.

Soini ei todellakaan ollut ”syyllinen”, vaan jäljet johtivat sylttytehtaalle eli Keskustan puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilänja kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Alexander Stubb`in piikkiin.   

Asiasta kerrottiin lokakuussa 2021 YLE:n ohjelmassa ”Politiikka-Suomi” sarjan toisessa osassa otsikolla ”Kyllä kansa tietää”. Siinä Stubb kertoi, mitä persuille tehtiin, kun heidät otetiin hallitukseen.

Hänen ja pääministerin filosofia oli lähinnä se, että ”nyt halataan perussuomalaiset kuoliaaksi. Ja niinhän siinä aluksi kävi, kun persut tulivat hallituksen kolmella lupauksella, joista yksi oli EI talouskuria, EI rahaa Kreikalle ja EI maahanmuuttoa.

No – sinä kesänä, tiukka talousohjelma, Kreikan kolmas paketti,  ja sitten historian anomalian takia suurin tulopaikkakriisi – sitten toisen maailmansodan. Ja heidän kannatuksensa puolittui sen kesän aikana kahdeksastatoista yhdeksään ja me ajateltiin, että se oli siinä, mutta sitten toisin kävi”.

Yllä oleva suora lainaus Stubb’ in puheesta edellä mainitussa TV-ohjelmassa kertoo, ketkä olivat oikeita ”syyllisiä” vuoden 2015 maahanmuuttokriisiin.

*****

Onneksi nyt on toinen ääni kellossa, kun kokoomus ja perussuomalaiset etsivät uutta ”säveltä” eli ratkaisua itärajan rajanylitysten hillitsemiseksi ja maahanmuuton rajoittamiseksi. Onhan Venäjä viime viikkoina päästänyt Suomen rajalle henkilöitä, joilla ei ole kunnossa olevia matkustusasiakirjoja.  Suurimmat tulijaryhmät ovat olleet irakilaisia, somalilaisia ja jemeniläisiä.

Uuden Suomen ja PS:n blogipalstat ma 6.11.2023, Keski-Uusimaa lehti, ti 28.11.2023

Tarkastelin eduskunnassa olevan kolmen suurimman puolueen sääntöjä ja tein seuraavat havainnot:

KOKOOMUKSEN tarkoituksena on muun muassa Suomen itsenäisyyden turvaaminen ja kansojen välisen ymmärryksen lisääminen kansainvälistä oikeudenmukaisuutta sekä väkivallatonta vuorovaikutusta edistämällä.

PERUSSUOMALAISTEN päämääränä on kristillissosiaaliselta pohjalta koota yhteen ne väestöryhmät, joiden etujen ajamisesta ja tasavertaisesta sosiaalisesta ja taloudellisesta sekä yhteiskunnallisesta asemasta ei ole oikeudenmukaisesti huolehdittu.

SOSIALIDEMOKRAATTINEN puolue haluaa muun muassa rakentaa sosialismin arvoille rakentuvaa hyvinvointiyhteiskuntaa, jossa kaikilla kansalaisilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet inhimilliseen kasvuun.

*****

Mielestäni kaikilla suurilla puolueilla on ainakin sääntöjen mukaan erinomaiset tavoitteet. Suurin ero on siinä miten tavoitteisiin päästään.

Kokoomus ja perusuomalaiset toimivat ns. patriotismin tavoitteiden mukaisesti. Isänmaallisuus ja isänmaan rakkaus on paitsi rakkautta myös omistautumista isänmaata kohtaan.

Sosialidemokraatit haluavat edelleenkin rakentaa yhteiskuntaa historiallisen sosialismin aatteisiin ja arvoihin perustuen. Sosialismi on aate, joka pyrkii sosialistiseen yhteiskuntajärjestelmään ja lyö korville muun muassa yksityistä yritystoimintaa ja valvoo yksityisen kansalaisen jokapäiväistä elämää.

Olen vakuuttunut, etteivät suomalaiset kannata Kiinan, Pohjois-Korean tai Venäjän kaltaista elämää eli diktatuuria.

Keski-Uusimaa lehti, ma 06.11.2023

10 vuotta eläkkeellä ollut järvenpääläinen Matti Raahenkari kirjoitti (K-U 4.11.) tarun eläkeläisten elämästä. Komppaan hänen mielipidettään.

Vihreiden (a la Atte Harjanne) esittämä verojen korotus oli todellakin politiikan pohjanoteeraus. Esittää korotusta ryhmälle, jossa monet ovat jo nyt köyhyysrajan alapuolella. Sitä paitsi työeläkkeitä ei maksa valtio, vaan yksityiset eläkeyhtiöt.

Vihreät eivät ymmärrä sitäkään, että jokaisen sukupolven eläkkeen maksaa aina työssä oleva sukupolvi. He eivät näytä tiedostavan, mistä olosuhteista sotien jälkeen syntyneet eli nykyiset eläkkeensaajat ovat lähteneet yhteiskuntaa rakentamaan niin, että nykynuorilla on merkittävästi paremmat lähtökohdat elämälleen kuin aikaisemmilla sukupolvilla.

Vihreiden lisäksi eräät muutkin poliitikot ovat sanoneet, että kun eläkkeensaajan ei tarvitse maksaa TyEL- ja työttömyysvakuutusmaksuja, niin on oikein, että eläkeläisten verotus on korkeampi. He ovat unohtaneet, että kyseiset maksut antavat subjektiivisen oikeuden maksajalle. Mahdollistaahan TyEL-maksu mm. työttömyyskorvauksen työttömyyden sattuessa. Eläkkeensaajilla ei tämän kaltaisia etuuksia ole, vaikka heillä on lähes 10 % yksikköä korkeampi veroaste kuin työelämässä olevilla.

Monet ovat unohtaneet myös eräiden yksittäisten eläkkeensaajien rasituksen, mikä koskee 47 000 euroa ylittävää vuosituloa. He joutuivat maksamaan eläkkeestään 5,85 %:n ns. raippaveron, jota palkansaajilla ei ole.

KAUKO TUUPAINEN
ex. järvenpääläinen
Jyväskylä

Suur-Jyväskylän lehti: ke 01.11.2023

Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koiviston ehdotus ensi vuoden talousarvioksi on herättänyt keskustelua varsinkin tuloveroprosentin tarkistuksen osalta.

Mielipiteitä ovat esittäneet paitsi istuvat valtuutetut myös muut kaupunkilaiset. Minä hyväksyn esityksen. Miksi? Siksi, että se on järkevin keino saada kaupungin talous raiteilleen ilman tuottavan omaisuuden realisointia.

Taustaa

Kaupungin tuloveroprosenttia on viimeksi nostettu kymmenkunta vuotta sitten eli vuosina 2011 ja 2013, molempina vuosina 0,5 prosenttiyksikköä.

Sitä ennen kaupunki vältti kriisikunnaksi joutumisen kolmella konsernin sisäisellä kaupalla eli realisoimalla kaupungin taseessa olevaa omaisuutta.

Ensimmäinen ”temppu” tehtiin Pekka Kettusen aikana vuoden 1996 lopulla, kun Jyväskylän Energialaitos yhtiöitettiin. Yhtiöittämisen hinta oli 520 miljoonaa markkaa.  Kauppahinta maksettiin siten, että kaupunki siirsi uuden yhtiön piikkiin lainojaan 200 miljoonaa markkaa. Loput kauppahinnasta maksettiin yhtiön liikkeelle laskemasta ja kaupungin merkitsemällä 320 miljoonan debentuurilainalla, jonka korko oli 7,6 %.

Toinen ”temppu” tehtiin Markku Anderssonin aikana vuonna 2005, kun Jyväskylän Veden liiketoiminta myytiin Jyväskylän Energia Oy:lle huikeaan 150 miljoonan euron (Me) hintaan. Tämäkin kaupan rahoittamiseksi kaupunki merkitsi Jyväskylän Energia Oy:n liikkeelle laskeman 150 Me:n debentuurilainan 5,91 %:n korolla.

Kolmas ”temppu” tehtiin vuonna 2008, jolloin Jyväskylän mlk:n ja Korpilahden kunnan vesilaitokset myytiin Jyväskylän Energia Oy:lle 73,6 Me:n hintaan, kauppavoiton ollessa 41,4 Me. Nämä kaupat rahoitettiin kaupungin myöntämällä 63 Me:n lainalla, koron ollessa 6,88 %. Lisäksi yhtiö joutui ottamaan vastuulleen kaupungin taseessa olleet palautuskelpoiset vesi-, jätevesi- ja kaukolämpöliittymämaksut 10,2 Me sekä lähes 0,4 Me:n korkotukilainat.

Tämän hetkinen tilanne

Kuten aiemmin totesin, viimeiset tuloveroprosentin korotukset tehtiin kymmenkunta vuotta sitten. Ilmeisesti Timo Koivisto ei halua kaupata – aiempien kaupunginjohtajien tapaan – kaupungin taseessa olevia yhtiöitä tai osia niistä, vaikka niitä on konsernitaseessa yli 40 kpl.  Kaupungin yksin omistamat yhtiöt: ALVA Oy (ex. JE Oy), JVA Oy, Jyväs-Parkki Oy ja Education Facilities Oy pärjäävät jatkossakin omalla tulorahoituksellaan.

”Temppuilun” välttääkseen Koivisto on esittänyt tuloveroprosentin maltillista korotusta 7,36 %:sta 8,0 %:iin. Sanon maltillista, kun tiedän, että kymmenen suurimman kaupungin joukossa on kolme kaupunkia (Kuopio, Lahti ja Pori), joissa prosentti on Jyväskylää korkeampi.

Täytyy myös tiedostaa, että ns. efektiivinen tuloveroprosentti on ensi vuonna Jyväskylässä – Kuntaliiton ennakkotiedon mukaan – 5,8 %. Tämä tarkoittaa sitä, että me työeläkkeellä olevat kaupunkilaiset maksamme veroa lähes 8 prosentin mukaan, kun työelämässä olevat maksavat keskimäärin ”vain” 5,8 %.

Tätäkin taustaa vasten ihmettelen Vihreiden esittämää työeläkkeiden harjausta (a la Atte Harjanne) eli verojen korotusta, sillä eläkkeitä ei maksa Suomen valtio, vaan yksityiset eläkeyhtiöt.

Palaan otsikkoon eli tuloveroprosentin tarkistus on paikallaan, jotta kaupunki selviää ensisijaisesti lakisääteisistä tehtävistään. Toiseksi kannan edelleenkin huolta niin sanotun vähäväkisen kaupunkilaisen jokapäiväisestä leivästä, sillä kyllä ne ”parempipalttoiset” (lue: hyvätuloiset) pärjäävät, vaikka maksavat kuukausittain kympin – pari enemmän ansiotuloistaan.

KAUKO TUUPAINEN
Jyväskylä