Keskisuomalainen ke 26.4.2023

Suomen Keskustalla ”arvokkaimmat” äänet. Puolueen vaalibudjetti oli 1,5 miljoonaa euroa (Me).  ja äänimäärä 349 362 kpl, joten yhden äänen hinnaksi tuli 4,29 euroa/kpl.

Kokoomus ylsi toiselle sijalle 2 Me:n budjetilla ja 643 877 äänellä, jolloin yksi ääni maksoi 3,11 euroa.

Kolmas oli SDP 1,8 Me:n vaalikuluilla ja 616 218 äänellä, jolloin yhden äänen hinnaksi tuli 2,92 euroa.

Neljän suuren joukon peränpitäjäksi jäi 0,550 Me:n budjetilla ja 620 102 äänellä Perussuomalaiset, jolloin yhden äänen hinnaksi jäi vaivaiset 89 senttiä.

Äänen hinta ei siis ratkaise vaalissa menestymistä. Puolueen vaalimenestykseen.  tarvitaan tekoja ja luottamusta. Ei ihme, että persut ovat vaatineet puoluetuen puolittamista.

Kauko Tuupainen
Jyväskylä

Perussuomalaisten Blogi-palsta la 15.4.2023, Etelä-Saimaa ma 17.4.2023, Iisalmen Sanomat ti 18.4.2023, Keski-Uusimaa lehti to 20.4.2023, Suur-Jyväskylän lehti ke 3.5.2023

Jokin aika sitten julkisuudessa vaadittiin 1,6 miljoonan työeläkeläisen eläkkeiden jäädyttämistä eli että lakisääteisiä indeksikorotuksia ei tulisi nykymuodossa suorittaa. Perusteluna oli, että eläkevarat hupenivat viime vuonna miljardeilla euroilla, johtuen isoista sijoitustappioista ja eläkkeiden nousuista.

Se on totta, että vuonna 2022 eläkevarat hupenivat sijoitustuottojen tappioista johtuen 14,5 miljardia euroa (mrde), mutta kasvoivat edellisenä vuonna (2021) peräti 34,9 mrde. Eläkevaroja oli eläkeyhtiöiden taseissa 31.12.2022 yhteensä 243 mrde.

 Miksi niinkin paljon? Siksi, että vuonna 1995 varoja oli ”vain” 36,4 mrde, mutta kasvu on ollut vv. 1996 -2021 eli 25 vuoden aikana keskimäärin 8,4 mrde per vuosi eli vuosikasvuna 7,88 %. Kyseisenä ajanjaksona ovat eläkevarojen sijoitustuotot olleet pakkasella kolme kertaa, jolloin alijäämät olivat yhteensä 26,3 mrde. Eli satunnaisista alijäämistä huolimatta rahastot jatkavat vuosikasvuaan jatkossakin useilla miljardeilla euroilla.

Kuten tunnettua nykyinen työeläkelaki tuli voimaan heinäkuussa 1962. Tällöin ajatuksena oli, että eläkkeitä tarkistetaan vuosittain samalla prosentilla kuin palkkojakin. Tätä päätöstä on heikennetty jo kahdesti eli vuosina 1977 ja 1996. Heikennysten seurauksena ansiotaso nousi vuodesta 1995 vuoteen 2021 noin 112 %, mutta työeläkkeet vain 54 % eli eläkkeiden jälkeenjääneisyys on ollut kyseisenä ajanjaksona 58 prosenttiyksikköä.

Edellä kertomallani viittaan kirjoitukseni otsikkoon eli älkää puuttuko työeläkkeiden indekseihin. Jos niihin puututaan, niin korkeasta inflaatiosta johtuen eläkeläisten ostokyky heikkenee ja se vaikuttaa merkittävästi myös valtion arvonlisäverotuottoihin ja kasvattaa KELA-maksuja. Työeläkkeiden maksu ei lisää valtion menoja senttiäkään, koska ne maksetaan työeläkerahastoista, ei siis valtion budjetista.

Jos jotain järkevää halutaan tehdä, niin verottajan olisi syytä harmonisoida eläkeläisten verotus palkansaajien tasolle.  

KAUKO TUUPAINEN

PS Blogit, ti. 4.4.2023

Aluksi totean sekä perussuomalaisten (PS) että kristillisdemokraattien (KD) säännöistä puolueiden tarkoituksen sekä päämäärän.

KD puolueella on kolme tarkoitusta:

1. Puolue osallistuu valtiolliseen toimintaan Suomen itsenäisyyden turvaamiseksi maan etujen mukaisen ulkopolitiikan avulla.

2. Puolue toimii sisäpolitiikassa kansanvaltaisen yhteiskuntajärjestyksen turvaamiseksi ja yhteiskuntamme rakentamiseksi siten, että yhteiskunnallisen toiminnan perustana on Raamatun ilmoitukseen ja kristillisiin arvoihin perustuva näkemys.

3. Puolue pyrkii herättämään kristillisiä arvoja kunnioittavien kansalaisten valtiollista ja yhteiskunnallista vastuuntuntoa sekä kokoamaan heidät poliittiseksi puolueeksi ajamaan isänmaan ja kansan parasta.

*****

PS puolueen päämääränä on kristillissosiaaliselta pohjalta koota yhteen ne väestöryhmät, joiden etujen ajamisesta ja tasavertaisesta sosiaalisesta ja taloudellisesta sekä yhteiskunnallisesta asemasta ei ole oikeudenmukaisesti huolehdittu.

Lisäksi puolueen päämääränä on edistää maamme talouden rakentamista vahvaksi ja kilpailukykyiseksi siten, että työntekoa ja yrittämistä kunnioitetaan, kansallista itsemääräämisoikeutta sekä suomalaisia arvoja ja kulttuuria puolustetaan, sekä kansalaisille taataan taloudellinen perusturva ja oikeus työhön.

*****

Vaalien jälkeen tein amatöörimäistä tutkivaa journalismia seuraavin tuloksin:

Viimeksi pidettyjen eduskuntavaalien tulokseen perustuen PS olisi saanut neljä kansanedustajan paikkaa enemmän, jos se olisi ollut vaaliliitossa KD:n kanssa. Samoin olisi käynyt, jos PS & KD olisi ollut yksi ja sama puolue.

Lisäpaikka olisi tullut Uudenmaan vaalipiiristä, jossa paikan olisi menettänyt Keskusta ja saanut Mika Niikko, Savo-Karjalan vaalipiirin paikan olisi menettänyt Kokoomus ja saanut Heikki Vähämäki.  Keski-Suomen vaalipiirissä paikan olisi menettänyt SDP ja saanut Janne Luoma-aho. Oulun vaalipiirissä paikan olisi menettänyt Vasemmisto ja saanut Merja Rasinkangas.

KAUKO TUUPAINEN
www.tuupainen.net
Jyväskylä

Suur-Jyväskylän lehti, ke 1.3.2023 ja PS- Blogit samana päivänä

Jyväskylässä syntynyt eduskunnan puhemies Matti Vanhanen esitti muutama viikko sitten, että ”kullekin kansanedustajalle vain yhden valiokunnan jäsenyys” Hänen mukaansa ”yhä useampi edustaja on kokenut nykyisen järjestelyn liian raskaaksi ja toivoi, että asiasta käytäisiin neuvottelu heti ensi vaalikauden alussa”.

Taustatietoa Lähes kaikissa eduskunnan 17. valiokunnassa on 17 jäsentä ja lukuisia varajäseniä. Poikkeuksen tekee mm. Valtiovarainvaliokunta, jossa on 21 jäsentä ja 19 varajäsentä. Lisäksi valtiovarainvaliokunnan ”alaisuuteen” kuuluu 8 jaostoa, joissa on 9 jäsentä ja 2 varajäsentä.

Kansanedustajat osallistuvat eduskunnan täysistuntojen lisäksi myös useiden valiokuntien ja jaostojen työskentelyyn.  Palkkiota maksetaan vain valiokuntien ja jaostojen puheenjohtajille, rivijäsenille ei makseta.

Kansanedustajien kiireitä lisäävät ja kohtuullisia palkkiota maksetaan niille edustajille, jotka eduskunta on valinnut – parlamentaaristen voimasuhteiden mukaisesti – erilaisten instituutioiden hallintoon. Tällaisia toimielimiä ovat: SITRA, YLE, KELA, SP:n pankkivaltuusto, Veikkaus, UPI, ITLA ja Valtakunnanoikeus. Näiden elinten hallintoon on eduskunta valinnut lähes puolet edustajien määrästä.  Lisäksi useiden yhteisöjen tilintarkastajiksi on nimetty kymmeniä kansanedustajia.

Entä sitten? Tiedossani on, että merkittävin osa kansanedustajan työstä tehdään nimenomaan valiokunnissa, joissa taustatietoa antavat ja edustajien kysymyksiin vastailevat eri alojen asiantuntijat. Heidän ”sanomansa” ja aiheeseen liittyvä kirjallinen materiaali on kaiken edustajan tarvitseman tiedon ”A ja O”.

Puhemies Vanhanen esittää, että yhdellä kansanedustajalla olisi vain yksi täysjäsenyys riippumatta ryhmän koosta. Kokemukseeni perustuen en olisi aivan niin tiukka, mutta sen sijaan olisin valmis pudottamaan valiokuntien jäsenten lukumäärää Vanhasen esittämään 13 varsinaiseen jäseneen ja muutamaan varajäseneen. Samoin tiputtaisin valtiovarainvaliokunnan 8 jaoston jäsenmäärän 7 varsinaiseen ja 2 varajäseneen.

Minulta on muutaman kerran kysytty, että pitäisikö kansanedustajien matkailuinnostusta minimoida? Olen todennut, että toki voidaan, mutta onko se järkevää, koska matkailun on sanottu avartavan myös päätöksentekijöitä.

Eduskunnan menot ovat tämän vuoden talousarvion mukaan 137,1 miljoonaa euroa, josta kansanedustajien osuus on ”vain” 22,7 miljoonaa euroa.  Tähän menokohtaan saataisiin pienehköt säästöt, jos ja kun valiokuntien ja jaostojen jäsenmäärä vähennettäisiin esittämiini lukuihin.

Miksi? Siksi, että kansanedustajien kotimaiset sekä Eurooppaan ja sen rajojen ulkopuolelle tehtävät matkakustannukset vähenisivät jossain määrin, kun delegaatioiden jäsenten määrä vähenisi.

Koko tulevan vaalikauden valiokuntamatkoihin on vuosien 2023 – 2026 toiminta- ja taloussuunnitelmassa varattu yhteensä 4,2 miljoonaa euroa.

Onko se paljon vai vähän, sen jätän kirjoitukseni lukijoiden arvioitavaksi.

KAUKO TUUPAINEN
Eduskunnan ex. ikäpuhemies
Jyväskylä

Keskisuomalainen, ke 8.2.2023

Tultuaan Perussuomalaisten puheenjohtajaksi elokuussa 2021, puheet Suomen EU-erosta lähivuosina Riikka Purra vihelsi heti poikki. Hän jatkoi:

”Realismia on todeta, että Suomen paikka vuonna 2021 on EU:ssa. Vastustamme kuitenkin voimakkaasti EU:n liittovaltiokehitystä. Emme – muista Suomen puolueista poiketen – kannattaneet EU:n elvytyspakettia, emmekä kannata mitään sellaisia avauksia, jotka syventävät EU:n liittovaltiomaisuutta ja kaventavat Suomen kansallista päätäntävaltaa”, Purra tähdensi.

Purra sanoi hiljattain lltalehden haastattelussa, että perussuomalaiset pitävät kiinni ohjelmalinjauksestaan, jossa asetetaan tavoitteeksi Suomen eroaminen Euroopan unionista. Tämä on edelleenkin meidän pitkän tähtäimen strateginen tavoitteemme.

Hän totesi myös, että ”suomalaiset eivät tällä hetkellä kannata EU-eroa, mutta mielipiteet voivat joskus muuttua nopeasti, kuten Nato-jäsenyyden yhteydessä nähtiin”.

Omana näkemyksenäni haluan tuoda esille yhden tärkeän pointin politiikan teossa. Se on rehellisyys, jota perussuomalaiset harrastavat. He eivät piilottele ajatuksiaan pöytälaatikon alimpaan lokeroon eräiden muiden puolueiden tapaan.

KAUKO TUUPAINEN

Suur Jyväskylän lehti, ke 25.1.2023

”Ken vaivojansa vaikertaa, on vaivojensa vanki” sekä ”Ei oikeutta maassa saa, ken itse sit`ei hanki”. Molemmat lauseet ovat kuuluisan Kaarlo Kramsun kirjoittamia ja kertovat nuijasodan kapinapäällikkö Jaakko Ilkasta.

Nuijasodan päättymisestä on kulunut yli 420 vuotta, mutta lauseet kuvaavat hyvin tämän päivän valtakunnallista politikointia. Miksi? Siksi, että lähes kaikki istuvan hallituksen puolueet -keskustaa lukuun ottamatta – vaikertavat ääneen, etteivät halua perussuomalaisia tulevaan hallitukseen.

Heillä on toki oikeus demonisointiin, mutta ymmärtääkseni hallitus muodostetaan vasta vaalien jälkeen niiden puolueiden kesken, jotka pääsevät yhteisymmärrykseen hallitusohjelmasta.

Oikeuden maamme hallitukseen saavat ne puolueet, jotka hankkivat luottamuksen kansalta. Luottamus hankitaan hyvällä vaaliohjelmalla sekä puolueiden puheenjohtajien ja muiden ehdokkaiden asiallisella esiintymisellä.

Otanpa esimerkin Jyväskylän paikallispolitiikasta.  Jyväskylän kaupunginvaltuustossa oli kuntaliitoksen (Jkl, mlk ja K-lahti) jälkeen 75 valtuutettua, joista 3 oli perussuomalaisia. Valtapuolueet olivat sopineet keskenään, ettei perussuomalaisille anneta yhtään lautakuntapaikkaa, vaikka SKP:n ainut edustaja sai vakinaisen lautakuntapaikan ja KD (4 valtuutettua) jopa hallituspaikan valtuustokauden ajaksi. Tämä oli selkeää persujen demonisointia, jonka kaupunkilaiset tiedostivat.

Miten persujen syrjintä ilmeni seuraavissa kuntavaaleissa?

Vuoden 2012 vaalien jälkeen kaupunginvaltuuston paikkalukua väheni kahdeksalla eli valtuustoon valittiin ”vain” 67 valtuutettua.  Tällöin suurten puolueiden valtuutettujen määrä putosi. SDP ja keskusta menettivät 4 ja kokoomus 3 paikkaa. Perussuomalaisten paikkamäärä kasvoi 5 valtuutetulla.  

Edellä kertomani olkoon esimerkki siitä, että kyllä kansalaiset osaavat antaa äänensä puolueiden asettamille ehdokkaille, vaikka ns. poliittiset vastustajat pyrkivät mustamaalaamaan PS-puoluetta erilaisilla tekaistuilla syillä eli kyllä kansa tietää.

KAUKO TUUPAINEN

Perussuomalaisten Blogi-palsta su 6.1.2023, Keskisuomalainen, ke 11.1.2023, Keski-Uusimaa lehti, pe 10.2.2023

Eräs omaishoitaja otti kantaa omaishoitajien työhön Keskisuomalaisen mielipidepalstalla 5.1.2023. Hän kertoi, että omaishoitajan kuukausipalkka on 472,81 euroa, josta hänelle jäi käteen 278,96 euroa. Laskin, että häntä verotettiin omaishoitajan palkasta 193,85 euroa eli 41 %. Todella hävytöntä.

Kirjoittaja toteaa mielipidekirjoituksessaan myös seuraavaa:

”Omaishoito on työtä 24/7. Talutat monta kertaa vuorokaudessa vuoteesta ylös vessakäynnille, huolehdit henkilökohtaisesta hygieniasta, vaihdat vaipat moneen kertaan vuorokaudessa, valmistat ruoat, huolehdit asunnon siisteydestä, ruokaostoksista, apteekkikäynneistä sekä kaikista elämän perustarpeista.”

Olen useamman kerran ehdottanut, että omaishoitajien verotuksessa siirryttäisiin ns. lähdeverotukseen pankkien käytännön mukaisesti. Miksi? Siksi, että mitä suurempi on omaishoitajan palkkatulo tai eläke, sitä pienemmäksi jää – progressiosta johtuen – omaishoidosta käteen jäävä nettotulo.

Ehdottaisin, että tuleva hallitus ottaisi ohjelmaansa myös omaishoitajille maksettavan palkkion verotuksen siten, että siitä perittävä lähdevero olisi vaikkapa 10 %.

Verotuksen keventämisen voisi aloittaa omaishoitajien verotuksesta, edustavathan omaishoitajat yli miljoonaa äänioikeutettua äänestäjää, unohtamatta hoidettavien äänioikeutta.  

Kansalaistemme verotuksen keventäminen on ollut esillä myös kokoomusjohdon puheissa eli nyt sanoista tekoihin perussuomalaiset, toivoo

KAUKO TUUPAINEN

Kuokkanen lehti ke 7.12.2022, Perusuomalaisten Blogi ke 7.12.2022, Suur-Jyväskylän lehti ke 21.12.2022

Mielestäni eläke on myöhennettyä palkkaa samaan tapaan kuin osuuskaupan bonus on myöhennettyä alennusta.

Taustaa mielipiteelleni. Nykyinen työeläkelaki tuli voimaan heinäkuussa 1962. Tällöin ajatus oli, että eläkettä maksetaan 40 prosenttia eläkkeelle jäämishetken palkasta. Samalla päätettiin, että työeläkettä korotetaan vuosittain samalla prosentilla kuin palkkojakin. Vuonna 1975 eläkeprosentti nostettiin 60 %:iin silloisesta loppupalkasta.

Ensimmäinen heikennys työeläkkeisiin tuli jo vuonna 1977, kun eläkkeitä ei nostettukaan samalla prosentilla kuin palkkoja. Toimittiin päinvastoin eli eläkkeitä leikattiin.  Tällöin puhuttiin ns. puoliväli-indeksistä. Toinen heikennys tuli vuoden 1996 alusta, jolloin siirryttiin nykyiseen ns. taitettuun indeksiin ja jälleen eläkkeitä leikattiin.

Toistan jälleen kerran, että me työeläkkeellä olevat 1,5 miljoonaa kansalaista todellakin vauhditamme kansantalouttamme. Meitä on valtion toimesta petetty raskaasti, sillä myöhennettyä palkkaamme eli eläkettämme on leikattu jo kahdesti. Eläkkeet eivät ole vuosikymmenien saatossa nousseet samalla prosentilla kuin palkat. Työssä olevien ansiotaso on noussut vuodesta 1995 vuoteen 2021 noin 112 %, mutta työeläkkeet vain 54 % eli eläkkeiden jälkeenjääneisyys on ollut 27 vuoden aikana 58 prosenttiyksikköä.  

Maksukykyä eläkeyhtiöillä kyllä olisi, sillä olihan yhtiöiden taseissa viime vuoden lopussa varoja reilusti eli 257,5 miljardia euroa. Ainut hyvä puoli asiassa on, että varat toimivat eräänlaisina finanssipolitiikan puskureina ja mahdollistavat valtion edullisen lainansaannin.

Monet kanssaihmiset ovat kadehtineet sitä, että me työeläkkeellä olevat saamme Sosiaali- ja terveysministeriön ilmoituksen mukaan ensi vuonna 6,8 %:n korotuksen eläkkeisiimme. Perusteena on ns. taitettu indeksi, jossa palkkojen muutoksen osuus on 20 % ja hintojen muutoksen 80 %.

Korotuksella on suuri merkitys erityisesti pienituloisten jokapäiväiseen elämään, sillä alle 1500 euroa kuukaudessa eläkettä saavia on lähes 725 000. Heidän osuus kaikista työeläkeläisistä on noin 48 %. Suuria eläkkeitä (yli 10 000 euroa/kk) saavia on Suomessa tällä hetkellä noin 940. Heidän eläkkeistä lähes puolet palautuu takaisin yhteiskunnalle verojen muodossa.

Summa summarum. On siis totta, että työeläkkeet nousevat ensi vuoden alusta enemmän kuin palkat, mutta näin on käynyt viimeisen 27 vuoden aikana vain neljä kertaa.

KAUKO TUUPAINEN

Keski-Uusimaa lehti, ke 16.11.2022

Jore Puusa kuvailee kirjoituksessaan (K-U 14.11.) lennokkaasti ja osin disinformaation innottomana perussuomalaisten toiminnasta eduskunnassa.  Parasta kirjoituksessa oli se, että hän panettelee persuja sekä Iiro Silvanderia omalla nimellään.

Eteenpäin vietävät asiat eivät rajoitu suinkaan kahteen – sinänsä merkittävään -asiaan, vaan niitä on toistakymmentä. Tällä hetkellä eduskunnan käsittelyssä on mm. pienituloisten eläkeläisten aseman parantaminen, Pk-yritysten verotuksen korjaaminen, turvallisuuteen panostaminen ja kehäkolmosen ulkopuolella asuvien kansalaisten jokapäiväisen toimeentulon nostaminen.

Kirjoittaja on oikeassa siinä, että Suomeen saapui vuonna 2015 pakolaiskriisin seurauksena yhteensä 32 476 turvapaikanhakijaa. Sen sijaan hän on väärässä syyttäessään maahantulosta persuja. Myönnän, että ulkoministeri Timo Soinin ja silloisten persuministerien (myöhemmin Siniset) olisi tullut jättää hallitus, joka ei pitänyt kiinni sovitusta hallitusohjelmasta.

Maahanmuuton ”syylliset” kerrottiin lokakuussa 2021 YLE:n ohjelmassa ”Politiikka-Suomi” sarjan toisessa osassa otsikolla ”Kyllä kansa tietää”. Siinä silloinen kokoomuksen puheenjohtaja Alexander Stubb kertoi, mitä persuille tehtiin, kun heidät otetiin hallitukseen.

Hänen ja pääministerin filosofia oli lähinnä se, että ”nyt halataan perussuomalaiset kuoliaaksi. Ja niinhän siinä aluksi kävi, kun persut tulivat hallituksen kolmella lupauksella, joista yksi oli EI talouskuria, EI rahaa Kreikalle ja EI maahanmuuttoa.

No -sinä kesänä, tiukka talousohjelma, Kreikan kolmas paketti ja sitten historian anomalian takia suurin tulopaikkakriisi – sitten toisen maailmansodan. Ja heidän kannatuksensa puolittui sen kesän aikana kahdeksastatoista yhdeksään ja me ajateltiin, että se oli siinä, mutta sitten toisin kävi”.

Yllä oleva suora lainaus Stubb’ in puheesta edellä mainitussa TV-ohjelmassa kertoo, ketkä olivat ”syyllisiä” vuoden 2015 maahanmuuttokriisiin.

KAUKO TUUPAINEN

P-S-Plogit ma 26.9.2022, Itä-Savo-lehti 27.9.2022, Keski-Uusimaa lehti ke 19.10.2022, Perussuomalainen lehti nro 11/2022

Ollessani 2000-luvun alussa Keski-Suomen maakuntavaltuuston jäsen, puolustin voimakkaasti turvealan yrittäjiä ja heidän työntekijöittensä oikeuksia.

Turvealalla työskentelevät ovat monialaisia maa- ja metsätalouden sekä kone- ja kuljetusalan yrittäjiä. Heille turve on tuonut osan jokapäiväisestä leivästä, muu urakointi tai maa- ja metsätalous loput. On arvioitu, että energiaturpeen alasajo vaikutti merkittävästi lähes 600 yrittäjän ja vielä useamman työntekijän tuloihin alueilla, joilla ei ole vastaavia toimeentulon edellytyksiä.

Turve on nostettava tulevien hallitusneuvottelujen kohteeksi. Ei ole oikein, että lähes 22 vuotta sitten turve todettiin Suuren valiokunnan kokouksessa 5.12.2000 fossiiliksi polttoaineeksi – arvonnan jälkeen. Sitä ennen demareiden ja vihreiden edustajat Kimmo Kiljunen ja Tuija Brax saivat aikaan äänestyksen, mikä päätyi tasatulokseen 12 – 12, yksi tyhjä. Äänestyksestä ei tehty nimilistaa.

Asia oli aiemmin esillä pääministeri Paavo Lipposen hallituksessa 7.9.2000. Se oli otsikoitu ministeri Mönkäreen esityksessä: ”Valtioneuvoston kirjelmä Eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi (uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön käytön edistäminen)”.

Kyseinen valtioneuvoston kirjelmä (U34/2000) eduskunnalle käsitteli EU:n direktiiviehdotusta, jossa ei esitetty turpeen sisällyttämistä uusiutuvien luonnonvarojen joukossa.

Kuten jo aiemmin totesin, päätöksen turpeen kieltämisestä teki suuri valiokunta arvanheiton jälkeen, ei siis maamme valtioneuvosto eikä eduskunta.

Jos ja kun turpeen tuottaminen otetaan esille tulevissa hallitusneuvotteluissa, on syytä korostaa, että maaseudulla asuvat kansalaisemme voivat jatkossakin asua kotiseuduillaan, tehdä siellä töitä ja maksaa veronsa kotikunnalleen.

Toiseksi suota Suomessa riittää ikuisiksi ajoiksi. Suomen pinta-alasta on lähes kolmasosa eli 9,3 miljoonaa hehtaaria soita ja turvemaita, joista Geologian tutkimuskeskuksen mukaan teknisesti ja taloudellisesti hyödyntämiskelpoista suota on 1,2 miljoonaa hehtaaria eli lähes 13 prosenttia koko suopinta-alasta. Keski-Suomessakin on suoalaa riittävästi (380 000 ha), joten pelko siitä, että turvemiehet menisivät luonnontilassa oleville soille, on aiheeton.

Suo, kuokka ja sisu. Niitä meillä on aina ollut. Nyt tarvitaan paitsi suota ja turvetta, myös viisaita päätöksiä – tavoitteena suomalaisen energiatalouden omavaraisuus.

KAUKO TUUPAINEN
talousneuvos, eläkeläinen