Keskisuomalaisen KOLUMNI su 26.02.2012

Istuvan hallituksen virkamiestyönä valmistunut kartta lopetettavista kunnista oli kylmä suihku kaikille kuntapäättäjille ja lähes kaikille Suomen kunnille. Miksi? Siksi, että nykyisistä 336 kunnasta lakkautetaan esityksen mukaisesti 266 kuntaa eli 80 prosenttia. Samanaikaisesti nykykuntien 10.336:n valtuutetun määrä putoaisi kuntalain 10 §:n mukaisesti neljännekseen eli noin 2.500 luottamushenkilöön.

Jyväskylän, Luhangan, Joutsan, Toivakan, Muuramen, Petajäveden, Uuraisten, Laukaan ja Hankasalmen muodostaman suurkunnan valtuutettujen määrä on tällä hetkellä 285 valtuutettua. Kuntalain 10 §:n mukaisesti Suur-Jyväskylän valtuustoon valittaisiin vain 67 valtuutettua eli 76 % nykyistä vähemmän. Jos uusioperheeseen ”pakkonaitetaan” myös Keuruu ja Multia tippuisi valtuutettujen yhteismäärä nykyisestä 337 valtuutetusta samaiseen 67 valtuutettuun eli 80 %.

Tämä olisi melkoinen heikennys kuntademokratiaan ja sen mukaiseen päätöksentekoon.  Pääministeri on julkisesti todennut, että eräs syy kuntaremonttiin on kuntien voimakas velkaantuminen. On totta, että peruskuntien velkamäärät vaihtelevat Suomessa 600:n ja 4.000 euron välillä per kunnan asukas, mutta se on vielä vähän, kun tiedostetaan, että valtion velka oli viime vuoden vaihteessa 79,7 miljardia eli 14.745 euroa per jokainen Suomen kansalainen.

Toisaalta pitäisi ministerinkin ymmärtää, että kuntien velka ei ole useinkaan ns. syömävelkaa, vaan velalla on rahoitettu erilaisia investointeja (koulut, päiväkodit, vanhainkodit, urheilukentät, terveyskeskukset ja – asemat, liikuntatilat, kunnallistekniset työt jne.). Nämä omaisuuserät ilmenevät kuntien taseista.

Samat kuntien äänioikeutetut henkilöt, jotka valitsevat kuntien valtuutetut valitsevat myös kansanedustajat. Jos istuvien luottamushenkilöiden määrä pudotettaisiin – kuntien tapaan -neljännekseen eli eduskuntaan valittaisiin vain 50 edustajaa, nousisi hallituspuolueissa melkoinen meteli. Puhuttaisiin demokratian kaventamisesta ja eduskunnan arvovallan halveeraamisesta.

Melkoinen rakennemuutos tapahtuisi myös liitosalueiden seurakunnissa, sillä kirkkolain 3 §:n mukaisesti ”Seurakuntajaon tulee noudattaa kuntajakoa…… Uuden seurakunnan perustamisesta päättää kirkkohallitus”.

Voimassa olevaa kuntalakia tultaneen muuttamaan melkoisesti.  Samalla olisi harkittava myös kuntien verotusoikeutta ja siirryttävä nykykäytännöstä (tasavero) progressiiviseen verotukseen, jolloin kunnallisveroa perittäisiin verovelvollisen maksukyvyn mukaan.

Media muokkaa mielipiteitä. Varsinkin ns. keltainen lehdistö julkaisee lähes päivittäin kohu-uutisia, jotka eivät pidä paikkaansa. Kuukausi sitten luin lähikaupan kassajonossa räväkän otsikon, mikä kertoi, että kansanedustajille oli hankittu 3.000 euron hiihtoasut. En ollut asiasta tietoinen, joten kysyin asiaa eduskunnan urheilukerhon puheenjohtaja Kari Uotilalta.

Hän kertoi, että kahdellekymmenelle eduskunnan edustushiihtäjälle ja huoltoryhmälle oli hankittu yhtenäiset hiihtoasut, jotka muilla pohjoismaiden edustajilla ovat olleet jo vuosia. Hankinnan yhteishinta oli 3.000 euroa. Lisäksi asut ovat kerhon omaisuutta, eivät hiihtäjien. Selitys oli hyväksyttävä, sillä onhan useimmilla Keski-Suomen hiihtoseurojen hiihtäjilläkin yhtenäiset hiihto- ja lämmittelyasut.

Myös paikallinen maakuntalehti uutisoi viikko sitten näyttävästi, että perussuomalaisten ”jytky” on alkanut sulaa. Pääsin kommentoimaan asiaa ja totesin, ettei jytky ole sulanut käytännössä lainkaan. Jos perussuomalaisten viime eduskuntavaalien todellinen kannatus oli Keski-Suomessa 18,1 prosenttia ja nyt tehdyssä mielipidemittauksessa (vain 751 äänestysikäisen otannalla) 17,6 prosenttia, niin ero (0,5 %) mahtuu virhemarginaaliin. On myös tiedossa, että PS:n kannatus on vaaleissa ollut pari prosenttiyksikköä parempi kuin gallupit ovat osoittaneet. Näin tullee käymään myös syksyn kunnallisvaaleissa.

Keski-Uusimaa ti 31,.1.2012

Valtiovarainvaliokunta käsitteli 20.1. Euroopan talousunionin vahvistamista ja sen johdosta annettavaa lausuntoa. Valiokunta otti kantaa euroalueen päämiesten huippukokouksessa ottamiin toimiin talous- ja rahaliiton (EMU) vahvistamiseksi. Kaikki EU-maat, Iso-Britanniaa lukuun ottamatta, ovat osallistuneet sopimusta valmistelleen työryhmän työhön.

Me perussuomalaiset kannatamme talouskurin tiukentamista, mutta emme voi hyväksyä ehdotettua sopimusta, jossa talouskurin varjolla luovutaan kokonaan Suomen itsenäisestä talouspolitiikasta.

Suomi harjoittaa jo nyt vastuullista talouspolitiikkaa, joten emme kaipaa EU:n tai komission tarkkailua emmekä vahvistuksia maamme finanssipolitiikalle. Suomen valtiovelan korkotaso on tällä hetkellä maltillinen.  Suurin uhka maamme luottoluokituksen laskulle ja korkotason nousulle ei ole julkisen talouden alijäämä, vaan Suomen jäsenyys Euroalueessa.

Oudoksumme myös ”hulttiomaille” määrättäviä sanktioita, sille ne pahentavat entisestään ylivelkaantuneiden maiden maksukykyä.  Sanktiot ovat toisaalta liian pienet (0,2 % BKT:stä), joten ne eivät estä vastuuttoman talouspolitiikan harjoittamista.

Me perussuomalaiset haluamme päättää jatkossakin itsenäisesti Suomen talousarviosta, emmekä luovuttaa päätösvaltaa Brysselin byrokraateille. Valiokunnassa olimme asiasta tiukasti eri mieltä hallituspuolueiden ja keskustan edustajien kanssa. Ehdotimme kokouksessa, että nyt olisi aika hypätä pois vuorenseinään törmäävästä junasta, säästää miljardeja veronmaksajiemme euroja sekä säilyttää suomalaisille kuuluva budjettivalta Suomen eduskunnalla.

Suomen poisjäänti – Iso-Britannian  ja Tsekin tapaan– ei kaataisi sopimusta, sillä se on hallitusten välinen sopimus eikä perussopimuksen muutos.

Lopuksi totean, että EU:n päämiesten hyväksymän sopimuksen taustalla ovat Saksan sisäpoliittiset paineet ja Saksan tarve turvata teollisuutensa vientimarkkinat avustettaviin kriisimaihin. Ranska on saatu mukaan antamalla sen näennäisesti vaikuttaa sopimuksen sisältöön, koska historiallisesti syistä ei haluta näyttää sitä, että Saksa johtaa yksin Eurooppaa.

KAUKO TUUPAINEN

Kirjoittaja on valtiovarainvaliokunnan jäsen

ja Järvenpäässä asuva  jyväskyläkäinen

kansanedustaja (ps)

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla to 12.1.2012

Kiitokset neljälle hallituspuolueita edustaville kansanedustajille selittelystänne tällä palstalla 10.1.2012.   Vastineenne ei kuitenkaan ”mennyt jakeluun”, koska 3.1. julkaistun mielipiteeni punainen lanka oli kysyä, miksi allekirjoitatte aloitteita, joiden takana ette kuitenkaan seiso?

Jos ja kun keskisuomalaiset kansanedustajat yhdessä päättävät viedä eteenpäin esimerkiksi Valtatie 4:n perusparantamista ja sen allekirjoittavat myös hallituspuolueiden paikalliset edustajat, niin kyllä hyviin pöytätapoihin kuuluu seistä asian takana myös ryhmien välisissä neuvotteluissa. Nolointa oli se, että kaikki hallituspuolueiden edustajat käänsivät takkinsa alta aikayksikön.

Olen ainoa valtiovarainvaliokunnan keskisuomalainen jäsen ja ymmärrettävästi en ryhtynyt siellä revittelemään tekemillämme yhteisillä aloitteilla, koska en olisi saanut kannatusta eri puolilta Suomea valituilta muilta valiokunnan jäseniltä.

Olen ollut pitkään mukana Jyväskylän kunnallispolitiikassa ja tottunut siihen, että lopulliset päätökset talousarviosta tehdään aina kaupunginvaltuuston kokouksessa, vaikka niitä valmistellaan eri toimielimissä ja valtuustoryhmien neuvotteluissa.  Samaan tapaan lopulliset päätökset valtion tuloista ja menoista tehdään aina Eduskunnan täysistunnossa.

On valitettavaa, että hallituspuolueiden ryhmäkuri ei anna mahdollisuutta äänestää oman lakialoitteen puolesta.  Olisiko syytä keventää eduskuntaryhmien sääntöjä? Kansanedustajan tehtävä on ensisijaisesti edustaa valitsijoitaan, ei puoluetta.  Tuumii

 KAUKO TUUPAINEN

kansanedustaja (ps)

Jyväskylä

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla to 5.1.2011

Alkuperäinen otsikko: ”Ketä kansanedustaja edustaa?

Suomen perustuslain 2 §:n 1 momentin mukaan ”Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta”.

Edellä olevasta lainkohdasta on vedettävä se johtopäätös, että kansaa edustaa eduskunnassa -kansanedustaja.  Näin minä olen asian ymmärtänyt. Jos olen oikeassa, niin Keski-Suomesta valitut kymmenen kansanedustajaa edustavat myös keskisuomalaisia ja tämänkin kirjoitukseni lukijoita.

Tästä lähtökohdasta siirrynkin tämän mielipiteeni ytimeen. Kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo totesi kolumnissaan 31.12.2011 mm. että ”Vastaan tulee varmasti myös koko joukko muita asioita, joissa maakunnan päättäjien ja kaikkien keskisuomalaisten yhteiskykyä koetellaan.”

Hän jätti kertomatta, että keskisuomalaisten kansanedustajien yhteistyökykyä koeteltiin viime vuoden lopulla eduskunnan lukuisissa äänestyksissä. Vaikuttaa siltä, että kaikkien keskisuomalaisten hallituspuolueita edustavien edustajien yhteistyökyky on aivan olematonta.  Vai mitä mieltä olette seuraavasta?

Keski-Suomen maakuntahallituksen aiempien päätösten mukaisesti, maakuntajohtaja Anita Mikkonen laati esikuntineen kymmenen esitystä, joita kaikkia maakunnan kansanedustajat lupasivat viedä eteenpäin.  Kun asiat tulivat eduskunnan käsittelyyn kävi niin, että allekirjoittaneen lisäksi vain edustajat Hakkarainen, Kalmari, Paloniemi ja Pekkarinen äänestivät niiden puolesta, muut viisi Keski-Suomen edustajaa vastustivat. Tämäkö on sitä Wallinheimon peräänkuuluttamaa yhteistyökykyä?

Olen aiemminkin todennut, että puheet ja kirjoitukset – ilman päätöksiä – ovat sananhelinää.  Kun maakunnan kansanedustajat kokoontuvat ja yhdessä sovitaan, että viedään asioita eteenpäin, niin se edellyttää myös niihin sitoutumista sataprosenttisesti. Tällä kertaa kokoomuksen, demarien ja vasemmiston kansanedustajat toimivat päinvastoin kuin oli yhdessä päätetty. Jatkuuko nykykäytäntö jatkossakin, kyselee

KAUKO TUUPAINEN

kansanedustaja (ps),Jyväskylä

Suur-Jyväskylän lehti ke 9.11.2011

Jyväskylän kaupungin ensi vuoden talousarvio on tulossa kaupunginvaltuuston käsittelyyn.  Julkisuudessa on ollut jossain määrin tietoa poliittisten ryhmien kannoista.  Suurin vääntö tullee olemaan veroprosentista päättäminen.  Olen jo vuosia sitten todennut, ettei veroprosentin suuruus saa olla mikään tabu. Päättäjien on elettävä ajan hengessä ja toimittava sen mukaisesti.

Perussuomalaisten veropolitiikka perustuu Eduskuntavaaliohjelmamme mukaisesti sosiaaliselle oikeudenmukaisuudelle. Tulojen kasvaessa verotuksen tulee kiristyä.  Tämä koetaan kansalaisten keskuudessa oikeudenmukaiseksi verotuksen lähtökohdaksi. Perussuomalaiset eivät kannata tasaveroa, jossa rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät.

Jyväskylän ensi vuoden talousarvio lähentelee tuhatta miljoonaa eli miljardia euroa.  Tätä kirjoittaessani sen loppusumma on 961, 8 miljoonaa euroa, josta sosiaali- ja terveyspalvelujen osuus on 41,9 prosenttia eli 403,5 miljoonaa. Lehtitietojen mukaan se ei kuitenkaan riitä, joten kaupunginhallituksen enemmistö haluaa lisärahaa, jotta kaupunkilaisten peruspalvelut voidaan hoitaa kohtuullisen hyvin.  Tämä edellyttää 0,5 prosentin korotusta nykyiseen veroprosenttiin. Olen samaa mieltä.

Kaupunkilaisille, niin nuorille perheille kuin varttuneimmillekin, on tärkeää, että lähipalvelut säilyvät. Jos ”Suomen Ateenan” eri kaupunginosissa sijaitsevat sivukirjastot lakkautetaan, terveysasemat ajetaan alas, liikunta- ja salimaksuja korotetaan huimasti, puhumattakaan omaishoitajien vaativan työn aliarvioinnista, niin se ei ole oikein.

Valtuuston enemmistö on tänä vuonna lisännyt kaupungin velkataakkaa. Se päätti laittaa osan Lutakossa sijaitsevaa Siltakatua tunneliin (hintalappu kymmenisen miljoonaa euroa) ja ostaa hehtaaritolkulla entisen Kankaan tehtaan suojeltavia ja purettavia rakennuksia 13 miljoonalla eurolla. Kankaan tehtaan alue olisi voitu rakentaa Lutakon tapaan ilman kaupungin velkarahaakin, jos tahtoa ja ymmärrystä olisi valtuutetuilla ollut. Onhan kaupungilla edelleenkin lakiin perustuva kaavoitusmonopoli, joka pätee myös yksityisten maiden kaavoitukseen.   Tuumii

KAUKO TUUPAINEN

kaupunginvaltuutettu,

kansanedustaja (ps)

Jyväskylä

Keskisuomalaisen mielipidepalsta to 3.11.2011

Kun Säynätsalon kunnan ja Jyväskylän kaupungin välisestä vapaaehtoisesta kuntaliitoksesta päätettiin Jyväskylän kaupunginvaltuustossa 4.2.1992, oltiin kaikista asioista samaa mieltä.

Liitosta edellyttäneet neuvottelut sujuivat – kuntien edustajien välillä – ripeästi ja hyvässä ilmapiirissä ja molempien kuntien valtuustot siunasivat kuntaliitoksen yksimielisesti.

Kuntaliitossopimuksessa todettiin mm., että ”Säynätsalon terveysasema siirretään kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan alaiseksi ja sen toimintoja kehitetään avoterveydenhuollon yleisen kehityksen edellyttämällä tavalla vähintään nykyisellä palvelutasolla”.

Vastoin annettuja ja sovittuja päätöksiä ollaan Säynätsalon avoterveyspalveluja kuitenkin huonontamassa siirtämällä ne lähes kokonaan Muurameen vuoden 2013 aikana. Istuva kaupungin perusturvalautakunta ”istuu” todellakin merkittävän asian päällä.

Toivottavasti lautakunnan enemmistö tiedostaa, että palveluetäisyys kasvaa – Säynätsalosta Muurameen – lähes seitsemään kilometriin ja monellakaan terveysaseman asiakkaalla ei ole omaa autoa. Myös yleisten kulkuneuvojen käyttö on vaikeaa ainakin Lehtisaaren ja Muuratsalon asukkaille, koska he joutuvat matkan varrella vaihtamaan bussista toiseen.  Säynätsalon nykyiselle terveysasemalle pääsee yhdellä bussilla ilman vaihto-ongelmia.

Ymmärtäisin siirtosuunnitelmat, jos Säynätsalon terveysasema olisi rasite kaupungille, mutta sitä se ei ole.  Päinvastoin kustannustehokkuus on parasta mahdollista ”Kolmen A:n” luokkaa.  Tehokkuus paranisi entisestään, jos Muuramen kunnan Kinkomaan ja Olympiakylän asukkaat pääsisivät käyttämään Säynätsalon terveysaseman palveluja. Asia on mielestäni tutkimisen arvoinen.

KAUKO TUUPAINEN

kaupunginvaltuutettu,

kansanedustaja (PS)

Jyväskylä

Jyväskylän Kaupunkilehti la 1.10.2011

Kreikka pääsi EU:n jäseneksi 30 vuotta sitten eli vuonna 1981 ja hyväksyttiin myös talous- ja rahaliittoon, vaikka valtion julkisen sektorin alijäämä oli sallittua kolmea prosenttia suurempi. Jälkikäteen on ilmennyt, että Kreikan tilinpäätöstiedot olivat harhauttavat. Voidaan puhua jopa kirjanpitorikkomuksesta ja huijaamisesta. Ihmettelen, mikseivät EU:n tilintarkastajat olleet tehtäviensä tasolla vai jäivätkö tilinpäätöstiedot kokonaan tarkastamatta?

Kreikan valtion velka on kasvanut viiden viimeisen vuoden aikana huimat 128,8 miljardia euroa eli reippaat kaksi miljardia euroa kuukaudessa (2,9 miljoonaa jokainen tunti).  Tuosta velkamäärästä on Puolet kertynyt viimeisen kahden vuoden aikana. Tämä kertoo, että velkaantumisen vauhti on viimeisinä vuosina kiihtymistään kiihtynyt.

Me suomalaiset tiedämme Suomen valtion budjetin loppusumman, velkojen määrän, korkojen osuuden vuosittaisista menoista sekä eri tulolähteiden suuruuden. Olisi hyvä tietää myös Kreikan valtion vastaavat luvut. Lisäksi Suomen valtion talousarvio on balanssissa eli tulot kattavat vuosittaiset menot.

Kreikan talousarvio on pahasti alijäämäinen.  Alijäämän määräksi on tämän vuoden budjetissa arvioitu 20,9 miljardia euroa, mutta jo elokuun loppuun mennessä oli alijäämää kertynyt yli 18 miljardia. Valtion tulot ovat vastaavaan aikaan viisi prosenttia pienemmät kuin arvioitiin ja noin 1,7 miljardia vähemmän kuin vastaavana aikana edellisenä vuonna.

Kun Kreikan valtiolla on tänä vuonna korkomenojen jälkeen käytettävissä vaivaiset 40 miljardia yli kymmenen miljoonaisen kansan asioiden hoitamiseen, niin on sanomattakin selvää, että Kreikka on ollut jo pitkään suoritustilassa ja konkurssi lähenee päivä päivältä.  

Kaikkien kansanedustajien pitäisi tiedostaa, ettei Kreikka selviä lainakuormastaan, mikä sillä tällä hetkellä on. Tästä huolimatta Eduskunnan enemmistö ei sitä ymmärrä, vaan mättää lainattuja eurojamme muiden EU-maiden tapaan Kreikkaa lainottaneiden pankkien holveihin.

Eipä ole valtionvarainministeri Urpilainen (sdp) kertonut sitäkään, kun Suomi maksaa vuonna 2013 yhdessä erässä 1,44 miljardin euron osuutensa EVM:n alkupääomasta, niin korko (2 %:lla) tekee 30 miljoonaa euroa vuodessa. Näillekin euroille olisi käyttöä myös kotisuomessa, joten lopettakaamme miljardien työntäminen kreikkalaiseen mustaan aukkoon.

KAUKO TUUPAINEN

valtiovarainvaliokunnan jäsen,

kansanedustaja (ps)

Jyväskylä

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla 24.9.2011

Presidenttiehdokas Paavo Lipposen ollessa sateenkaarihallituksen (sdp, kok, vas, vihr.ja rkp) pääministerinä ja presidenttiehdokas Sauli Niinistön valtiovarainministerinä tehtiin hallituksessa päätös taitetusta indeksistä, joka on tänä päivänä ”kirosana” työeläkkeellä oleville. Ratkaisun piti olla tilapäinen, mutta se on ollut voimassa jo 15 vuotta ja näyttää siltä, ettei sitä muuteta ainakaan neljään vuoteen. Syynä on se, että istuvassa hallituksessa ovat samat puolueet, jotka aikaansaivat indeksimuutoksen puoliväli-indeksistä taitettuun indeksiin.

Hallitusohjelmassa on maininta ”työryhmän asettamisesta arvioimaan työeläkeindeksijärjestelmän mahdollisia muutostarpeita”. Siinä kaikki, vaikka monet hallituspuolueiden edustajaehdokkaat lupasivat vaalien alla hoitaa asian kuntoon. Työryhmän asettaminen hallituskauden viimeisenä vuotena on yhtä tyhjän kanssa.

Perussuomalaisten eduskuntavaaliohjelmassa otimme selkeän kannan taitetun indeksin poistamiseen.  Asia oli esillä myös hallitusneuvotteluissa eräiden Euroopan talouskriisissä olevien maiden ohella, mutta Kataisen johdolla muut puolueet tyrmäsivät vaatimuksemme. Emme kääntäneet takkiamme kummassakaan asiassa, joten jäimme pois hallituksesta.

Taitetun indeksin poistamista mutkistaa myöhemmin tullut päätös, jonka mukaisesti tänä päivänä työelämästä eläkkeelle jäävän eläkepalkka tarkastetaan eläkkeelle jäämispäivän tasoon siten, että palkkojen painoarvo on 80 % ja elinkustannusten 20 % eli 80/20 indeksillä. Taitetun indeksin painoarvot ovat päinvastaiset. Tämä tarkoittaa sitä, että molempien indeksien harmonisointi aiheuttaa lisätyötä valmistelijoille ja asioista päättäville. Vaikka asia onkin vastatuulessa, on se ratkaistava pikaisesti, sillä päätöstä odottaa yli miljoona työeläkkeellä olevaa Suomen kansalaista.

KAUKO TUUPAINEN

kansanedustaja (ps)

Jyväskylä

Keskisuomalaisen mielipidepalsta ke 14.9.2011

Suomessa on 1,4 miljoonaa eläkeläistä eli 25 prosenttia väestöstä.  Heistä reipas miljoona on työeläkkeellä. Eläkkeiden maksuun tarvittavia varoja on tällä hetkellä kahdeksan eläkeyhtiön rahastoissa sijoitusvarallisuutena noin 130 miljardia euroa.

Eläkerahastojen sijoitustuotto aika-akselilla 1.7.2010 – 30.6.2011 vaihteli siten, että huonoimman rahaston tuotto oli ”pakkasella” eli – 0,7 prosenttia ja parhaimman (Eläke-Varma) tuotto + 1,3 prosenttia. Keskimäärin rahastojen tuotto oli kyseinä ajanjaksona vain + 0,3 prosenttia.  Näin ollen inflaatio nakertaa jatkuvasti rahastojen pääomaa. Eläkerahastojen sijoitustoiminnan olisi oltava takuuvarmaa.

Suomen valtion talousarvio on tänä vuonna hieman yli 50 miljardia euroa, mutta velkaa valtiolla on vuoden lopulla  80 miljardia ja rapiat päälle. Korkoja maksaa valtio tänä vuonna yli1,9 miljardia euroa.

Olisiko maan hallituksen muutettava (tarvittaessa) voimassa olevaa lainsäädäntöä siten, että valtio maksaa velkansa pois ja ottaa tulevaisuudessa tarvitsemansa lainat eläkerahastoilta? Tällöin rahastojen sijoitustuotto paranisi takuuvarmasti ja valtio saisi luottonsa nykyistä edullisemmalla korolla. Kyselee

KAUKO TUUPAINEN

kansanedustaja, (ps)

valtiovarainvaliokunnan jäsen

Jyväskylä

Keskisuomalaisen Kolumni su 21.8.2011

Valtion tämän vuoden varsinainen talousarvio on 50,3 miljardia euroa. Loppusumma noussee lisätalousarvioiden hyväksymisen myötä.  Velkaa valtiolla tullee olemaan tämän vuoden lopussa noin 80 miljardia euroa eli 14.806 euroa jokaista suomalaista kohden. Se on paljon, kun vertaa sitä peruskuntien velkamääriin per kunnan asukas.

Velan määrää ei vähennä se, että sitä otetaan eräiden suoritustilassa olevien eteläisen Euroopan maiden pystyssä pitämiseen. Suomen osuus Kreikan tuesta on – tällä hetkellä – lähes 1,5 miljardia euroa. Talouslehti Financial Timesin mukaan ”Kreikan vararikko on väistämätön.  Onhan maan velka yli 150 prosenttia BKT-arvosta ja lainojen korot ja vuotuinen alijäämä yli 25 prosenttia”. . Kreikan konkurssin lähenemisen tiedostavat jo maan kansalaisetkin, sillä he ovat pankkien romahtamisen pelossa tyhjennelleet pankkitilejään ja ostaneet rahoillaan kultaa, jonka arvo on jatkuvassa nousussa. Viime vuonna nostoja tehtiin 30 miljardin ja tämän vuoden alussa kahden miljardin euron edestä.  

Suomalaisille ei ole kerrottu, että EU:n jäsenmaiden, IMF:n ja EKP:n avustukset suoritustilaan joutuneille valtioille eivät mene kyseisille maille ja heidän kansalaisilleen, vaan lähinnä Saksan, Ranskan ja Iso-Britannian pankeille, jotka ovat kriisimaita lainoittaneet.  Samalla on turvattu pankkien omistajien osingot.

Valtion ensi vuoden ja tulevien vuosien talousarvioihin liittyen on erinomainen asia, että hallitus on ottanut yhteyttä SAK:n ja työnantajien johtoon yhteisen sovun löytämiseksi tuleviin palkkaratkaisuihin. On syytä ”elää maassa – aiemmin voimassa olleen – maan tavalla”. Valitettavasti EK ei ole täkyyn tarttunut.

Olen lueskellut hallituksen vuoden 2012 ohjelmaa. Ainut merkittävä ja samalla hyvä asia on harmaan talouden torjuntaan osoitettu 20 miljoonaa euroa, jolla saadaan tulopuolelle 300 miljoonaa euroa. Lähes kaikki muut hallituksen keksimät tulolisäykset perustuvatkin kansalaisten monipolviseen kurittamiseen. Olisi ollut mielestäni järkevämpää, että veroja kerätään verovelvollisten maksukyvyn mukaan, eikä esitetyillä tasaveroon verrattavilla tavoilla.

Ensi vuoden talousarvion sisällöstä tullee melkoinen vääntö ensin valtiovarainvaliokunnan eri jaostoissa sekä myöhemmin itse valiokunnassa ja sen jälkeen istuntosalissa. Esimerkiksi hätäkeskusuudistus puhuttanee muitakin kuin meitä keskisuomalaisia kansanedustajia.

Asiaan liittyen olen pariin otteeseen keskustellut ”melkein naapurin miehen” eli Mauri Pekkarisen kanssa siitä, että ministerin toimivaltaa tulisi muuttaa nykyisestä. Esimerkiksi hätäkeskusten paikkakysymys olisi tullut, aluejaon lisäksi,  päättää valtioneuvostossa, eikä jättää sitä yhden ministerin päätettäväksi.Julkisuudessa on arvosteltu sitäkin, etteivät perussuomalaisista kansanedustajista kukaan vastannut YLE:n poliittisen toimituksen (STT-lehtikuva) esittämään seitsemään kysymykseen.  Minäkään en – tapojeni vastaisesti – vastannut, koska ne olivat mielestäni liian tunkeilevia ja loukkasivat siten edustajien yksityisyyttä. Ei ole mielekästä, että arvostamani YLE hakemalla hakee ”riidanjyväsiä” perussuomalaisten eduskuntaryhmästä. Haluankin tässäkin yhteydessä todeta, ettei ryhmässä ole erillisiä kuppikuntia ja Timo Soinillakin on vain yksi ääni.  Lisäksi Timo toimii puolueen puheenjohtajana, ei eduskuntaryhmän, joten häneen kohdistuvat kysymykset tulee esittää puoluehallitukselle, ei eduskuntaryhmälle.

KAUKO TUUPAINEN,  kansanedustaja (ps)