PS-Plogit to 15.9.2022, Keski-Uusimaa -lehti su 18.9.2022, Suomenmaa ma 19.9.2022, Länsi-Savo la 25.9.2022, Suur-Jyväskylän lehti ke 5.10.2022

TELA:n toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes esitti jokin aika sitten, että eläkelaitoksille annettaisiin mahdollisuus ottaa nykyistä enemmän sijoitusriskiä. Olen eri mieltä asiasta.

Työeläkerahastojen suuruus oli viime vuoden lopussa 257,5 miljardia euroa (mrde), joista tämän vuoden kesäkuun loppuun mennessä oli sulanut pois 18,5 mrde. Eräs syy oli koronaepidemian aiheuttama osakemarkkinoiden voimakas alamäki.

Tämä vuosi ei suinkaan ollut ensimmäinen, kun eläkerahastot tuottivat tappiota, joskin pitkällä ajanjaksolla näin on käynyt aiemmin vain kolme kertaa, jolloin alijäämät olivat yhteensä 26,3 mrde.

Satunnaisista alijäämistä huolimatta ovat työeläkerahastot kasvaneet vuoden 1995 tasearvosta 36,4 mrde viime vuoden lopun 257,5 miljardiin euroon eli 27 vuoden aikana keskimäärin 8,2 mrde vuodessa.

Osakemarkkinat ovat nyttemmin lievässä nousussa ja oletan sen vaikuttavan positiivisesti myös eläkerahastojen sijoitustuottoihin. Olen tietoinen, että eläkelaitosten varoista yli puolet (52 %)  on sijoitettu lähinnä pörssiosakkeisiin, mutta tästä huolimatta ei ole syytä hötkyillä, eikä varsinkaan miettiä ailahtelevien riskisijoitusten tekemistä.

Lisäys Keski-Uusimaa lehden julkaisemaan kirjoitukseeni:

Viitaten kirjoitukseeni (K-U 18.9), jossa esitin, ettei Suvi-Anne Siimekselle ja kumppaneille tule antaa oikeutta entistä suurempiin riskisijoituksiin, totean kirjoittamani lisäksi seuraavaa.

 On erikoista, että kansanedustajat käyvät kädenvääntöä Fortumin 8 miljardin euron menetyksestä, mutta eivät puutu sanallakaan työeläkerahastojen yli 18 miljardin euron sijoitustappioihin.

Summa on suuri, sillä kaikki Keskarin levikkialueen kunnat pärjäisivät sillä – nykyisten talousarvioiden perusteella – yli 18 vuotta, vaikka kuntien kassaan ei kyseisenä aikana kilahtaisi killinkiäkään. Jos budjeteista poistetaan tulevien vuosien sosiaali- ja terveyspalvelut pörssitappioiden summalla pärjättäisiin lähes 30 vuotta.

KAUKO TUUPAINEN
talousneuvos, eläkeläinen
Jyväskylä

PS-Plogi, pe 19.8.2022, Keski-Uusimaa lehti su 21.8.2022

Pääministerin (viran) sanotaan olevan instituutio, kuten eräät muutkin julkisen vallankäytön organisaatiot. Kun näin on, niin kyseinen mekanismi on kärsinyt viime päivinä melkoisen imagotappion.

Kaiholla muistelen eräiden aikeisempien pääministereiden (Lipponen & Sipilä) toimintaa ja käytöstapoja, niin virka-aikana kuin vapaa-ajallakin. Heistä ei lehdistö kirjoitellut samaan tapaan kuin nykyisestä pääministeristä.

Toisaalta mm. kokoomus – konservatiivisena puolueena – ei hyväksynyt pääministeri Stubb´in kohellusta julkisuudessa, sen enempää tikkatauluna kuin polvihousuissakaan. Ministeri vaihdettiin lähes alta aikayksikön.

Vanha sanonta: ”Kun herra antaa viran, hän antaa myös järkeä sen hoitamiseen”, ei pidä nykyisen ministerin osalta paikkaansa, vaan hänen örveltäminen on herättänyt kummastusta myös maamme rajojen ulkopuolella.

KAUKO TUUPAINEN
ex. Eduskunnan ikäpuhemies

PS-plogi, to 11.8.2022, Suur-Jyväskylän lehti, ke 24.8.2022

Istuva hallitus ei näytä vieläkään tiedostavan finanssipolitiikan alkeita, vaan noudattaa ex. ministeri Paavo Arhinmäen (vas) neuvoa, jonka mukaisesti valtion velkaa ei tarvitse koskaan maksaa takaisin. Kuolleena syntynyt ajatus.

Valtion ensi vuoden talousarvio tullee olemaan noin 79,5 miljardia euroa (mrde). Valtiokonttorin mukaan, valtion bruttovelanotto on ensi vuonna 35,5 mrde ja nettovelanotto 6,3 mrde.

Valtion lainojen takaisinmaksut, lyhennykset ml. pääomatappiot ovat 29,2 mrde. Eli velaksi on eletty ja velkarahalla on rahoitettu ja rahoitetaan jatkossakin juoksevia menoja. Bruttovelan määrä on lähes puolet (44,6 %) valtion ensi vuoden talousarviosta. Jatkossa kohoavat korkomenotkaan eivät näytä maamme hallitusta surettavan.

Viime heinäkuun lopussa oli valtion velan määrä 135,7 mrde (24 382 euroa per suomalainen), joten yhden prosentin korkomeno on 1,357 mrde/vuosi. Sanomattakin on selvää, että alati paisuva velka lisää myös merkittävästi velasta maksettavien korkojen määrää. Opposition vaatimukset – talouden vakauttamisesta – näyttävät jatkuvasti menevän kuuroille korville.

KAUKO TUUPAINEN
talousneuvos, eläkeläinen
Jyväskylä

PS-blogit, to 7.7.2022, Keski-Uusimaa lehti, su 10.7.2022, Keskisuomalainen, ke 13.7.2022

Jokin aika sitten (5.7.) Ilmarisen vakuutus- ja eläkejohtaja Tiina Nurminen ja Eläketurvakeskuksen ekonomisti Sanna Tenhunen ottivat TV:ssa kantaa hiljattain julkistetun Eläkebarometrin antiin.

Esille nousi myös tarve työeläkemaksujen korottamiseen.  Minusta tarvetta maksujen korottamiseen ei ole. Miksi? Siksi, että vuosina 1996 – 2021 eli 25 vuoden aikana työeläkerahastot kasvoivat keskimäärin 8,4 miljardia euroa (mrde) eli 7,88 % vuodessa.

Vuonna  2021 maksetut eläkkeet olivat 30,5 mrde ja sijoitustuotot jopa 34,9 mrde eli tuotot olivat 4,4 mrde kuluja suuremmat. Eläkerahastot kasvoivat viime vuonna 33,1 mrde eli eläkevarat olivat 31.12.2021 yhteensä 257,5 mrde. Lähde: Työeläkelehti nro 2/2022.

Edellä kirjoittamani kertoo sen yksinkertaisen totuuden, ettei korotuspainetta työeläkemaksujen korotuksille ole, vaikka monet asiantuntijoina pidetyt henkilöt ovatkin toista mieltä.

KAUKO TUUPAINEN
eläkeläinen

PS-plogit, su 19.6.2022, Keski-Uusimaa lehti, 27.6.2022, Suur-Jyväskylän lehti , ke 27.7.2022

Valtiovarainministeri Saarikko ja eräät muutkin puoluejohtajat pohtivat keinoja pienituloisten toimeentulon parantamiseksi. Eräänä keinona on nähty verotuksen keventäminen. Esitys on muutoin hyvä, mutta se vähentää samalla valtion tuloja.

Annan vaatimattoman vinkin Valtioneuvostolle ja oppositiopuolueiden puheenjohtajille. Ehdotukseni parantaa pienituloisten eläkeläisten toimeentuloa ja lisää samalla yhteiskunnan verotuloja.

Suomessa on tällä hetkellä noin 1,5 miljoonaa äänioikeutettua työeläkeläistä, joista 48,3 % (lähes 725 000) saa eläkettä alle 1 500 euroa/kk. Sijoitustuottojen ansiosta työeläkerahastot ovat kasvaneet vuoden 1996 määrästä (35,4 miljardia euroa) vuoden 2021 loppuun mennessä 255 miljardiin euroon. Vuosikasvu oli 25 vuoden aikana keskimäärin 8,4 Mrde eli 7,88 %.

Olen jo aiemmin ehdottanut, että rahastoista maksettaisiin pienituloisille eläkeläisille lisäeläkettä pari miljardia euroa per vuosi 4 vuoden ajan. Sen jälkeen tarkistettaisiin, miten rahastot jaksavat. Toimenpide lisäisi valtion, kuntien ja seurakuntien verotuloja useita satoja miljoonia euroja vuodessa ja eläkeläisten toimeentulon parantuessa myös KELAn vuosittaiset menot vähenisivät.

Ehdotukseni ei maksa valtiolle senttiäkään, koska maksajina olisivat työeläkerahastot. Kokeilua voitaisiin koeajan jälkeen jatkaa koskemaan kaikkia työeläkkeellä olevia.

KAUKO TUUPAINEN
eläkeläinen

PS-Blogit, to 2.6.2022, Itä-Häme la 4.6.2022, Keski-Uusimaa lehti, ma 6.6.2022, Länsi Savo, ma 6.6.2022

Selvitysten mukaan yli miljoona suomalaista auttaa säännöllisesti läheisiään. Kyse on läheisen sairaudesta, vammaisuudesta tai korkeaan ikään liittyvästä auttamisesta.

Omaishoitotilanteita on tällä hetkellä lähes 350 000, joista sitovia ja vaativia on yli 60 000.

Kuten yleisesti tiedetään, omaishoitajalle maksetaan veronalaista palkkiota omaishoitotyöstä. Palkkio (pienin alle 430 euroa/kk) lisätään työssä olevan työtuloon ja eläkeläisen eläketuloon, jolloin verottaja nappaa siitä – progressiosta johtuen – melkoisen siivun. Tästä syystä omaishoitajan verotukseen olisi saatava muutos.

Ehdotan, että nykyisen verotuskäytännön sijaan siirryttäisiin omaishoitajien osalta ns. lähdeverotukseen, jonka suuruus olisi omaishoitajan palkkiosta 10 – 20 %:n välillä.

Perussuomalaisten esittämä täydellinen verovapaus olisi paras ratkaisu, mutta siihen eivät muut puolueet tule suostumaan, joten ”metsä on nähtävä puilta” eli on harkittava muitakin vaihtoehtoja. 

KAUKO TUUPAINEN
eläkeläinen
Jyväskylä

PS-Plogit pe 22.5.2022, Keski-Uusimaa lehti su 29.5.2022, Suur-Jyväskylän lehti ke 15.6.2022

Tein jo kesäkuussa 1984 Lahdessa kokoontuneelle demarien XXXIII puoluekokoukselle ehdotuksen, jonka punaisena lankana oli yritysten tuloverotuksen uudistaminen.

Esitykseni ideana oli, että annettakoon yritysten näyttää voittoa, siitä ”rankaisematta” niin kauan kuin voittovarat pysyvät yrityksessä.

Tämä toimenpide parantaisi yrityksen tasetta ja maksuvalmiutta, eikä aiheuttaisi turhia (lue: tarpeettomia) investointeja irtaimistoon tai kiinteään omaisuuteen verotuksessa hyväksyttävien poistojen saamiseksi. Verotus tapahtuisi vasta silloin, kun omistajat ottavat rahaa yrityksestä omaan käyttöönsä.

Eihän demarien ay-siipi esitykseeni suostunut, sillä heidän ajatuksen juoksuun ei tuolloin mahtunut tieto siitä, missä määrin yritykset työllistävät kansalaisiamme.

38 vuotta sitten tekemäni esityksen on nostanut estradille Perussuomalaisten eduskuntaryhmä viime ja tämän vuoden varjobudjeteissaan. He ovat esittäneet, että yritysverotuksessa siirryttäisiin ns. Viron verotusmalliin, jolloin yrityksiä verotetaan voitosta vasta silloin, kun omistajat nostavat voittovaroja yrityksestään.

Perusteluna edellä kertomani lisäksi on se, että yritykseen jäävät voittovarat toimisivat eräänlaisina puskureina huonoina vuosina, kuten korona-aikana.

Unohtaa ei pidä sitäkään, että suomalaisista yrityksistä on noin 90 % alle 10 hengen mikroyrityksiä, jotka työllistävät lähes neljänneksen maamme työvoimasta.

Edellä esittämilläni perusteilla on – tulevien eduskuntavaalien jälkeen – hallituksen ohjelmaan syytä ottaa lauseke yritysverotuksen muuttamisesta.

KAUKO TUUPAINEN
Jyväskylä

Keski-Uusimaa lehti, pe 20.5.2022. Suur-Jyväskylän lehti ke 25.5.2022, Länsi-Savo0 lehti, la 28.5.2022

Kuten tiedämme, Suomen asukasluku on tällä hetkellä 5,5 miljoonaa ja ”rapiat päälle”. Äänioikeutettuja on 4,460 miljoonaa.

Tiedostamme myös, että maahanmuutto Suomeen ja maamme maksama kehitysapu on noin 4,4 miljardia euroa vuodessa.

Kun tämä summa jaetaan äänioikeutettujen lukumäärällä, niin maahanmuutto ja kehitysapu maksaa 986 euroa per 18 vuotta täyttänyt suomalainen. Jos tämä summa muutetaan YLE-veron kaltaiseksi erilliseksi veroksi, niin aviopari maksaisi sitä 1 972 euroa vuodessa.

Perussuomalaiset tietävät tämän, mutta eduskunnan ja kansalaistemme enemmistö ei tiedosta asiaa.

Kuvitellaan, että kun maksaja on valtio, niin se ei koske minua.

Kansallinen ja kansainvälinen solidaarisuus on hyvä asia, mutta jotain rajaa siinäkin on oltava.

 Suomen valtion tulee ensisijaisesti pitää huolta niistä kansalaisistamme, joiden etujen ajamisesta ja tasavertaisesta sosiaalisesta ja taloudellisesta sekä yhteiskunnallisesta asemasta ei ole oikeudenmukaisesti huolehdittu.

Summa summarum. Puolittamalla maahanmuuton ja kehitysavun menot, saisimme vuosittain pari miljardia euroa ”vähäväkisen kansan” elintason parantamiseen verotusta kiristämättä.

KAUKO TUUPAINEN
talousneuvos

PS-Blogit 15.5.2022

Kannoin ”korteni kekoon” eli olin mukana PS:n Puolueneuvoston kokouksessa Hämeenlinnassa 14.5.2022. Paikalla oli kaikkiaan 710 puolueemme jäsentä. Suuresta osanottajamäärästä johtuen puheenvuorot oli rajattu vain kolmen minuutin mittaisiksi.

Tämä tuotti ainakin minulle vaikeuksia, sillä esityslistan kohdassa 8: ”Talous- ja veropoliittinen ohjelma”, olin ajatellut käydä läpi neljä erilaista asiaa. No, eihän se tietenkään onnistunut, koska minuutissa on vain 60 sekuntia, siksi kokosin esitykseni tähän kirjoitukseen.

Ensimmäiseksi kertasin lyhyesti PS-Blogini 11.5.2022 kirjoitusta maahanmuuton ja kehitysavun kustannuksista, jotka ovat noin 4,4 miljardia euroa vuodessa. Jos kyseinen summa perittäisiin YLE-veron tapaan, niin jokainen 18 vuotta täyttänyt suomalainen maksaisi sitä 986 euroa eli aviopari 1 972 euroa vuodessa.

Eduskunnan ja suomalaisten enemmistö hyväksyy sen, joten asiaa ei kannata laittaa tulevien Eduskuntavaalien kärkiteemaksi. Toki listalla sen kuuluu olla.

Sen sijaan nostin esille EK-vaalien kolme kärkiehdotustani.  Ensimmäisenä kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaan ja 25 muun kansanedustajan 4.10.2019 tekemä lakialoite ”Työntekijän eläkelain 98 §:n muuttamisesta”. Kyse on ns. taitetusta indeksistä.

Suomessa on tällä hetkellä noin 1,5 miljoonaa äänioikeutettua työeläkeläistä, joista 48,3 % (lähes 725 000) saa eläkettä alle 1 500 euroa/kk. Sijoitustuottojen ansiosta työeläkerahastot ovat kasvaneet vuoden 1996 määrästä (35,4 miljardia euroa) vuoden 2021 loppuun mennessä 255 miljardiin euroon. Vuosikasvu oli 25 vuoden aikana keskimäärin 8,4 Mrde eli 7,88 %.

Esitin, että tulevana EK-kautena rahastoista maksettaisiin työeläkeläisille 3 mrde per vuosi 4 vuoden ajan. Sen jälkeen tarkistettaisiin, miten rahastot jaksavat. Toimenpide lisäisi valtion, kuntien ja seurakuntien verotuloja lähes miljardin vuodessa ja eläkeläisten toimeentulon parantuessa myös KELAn vuosittaiset menot vähenisivät.

Toisena asiana, esitin että yritysverotuksessa siirryttäisiin ns. Viron malliin. Tätä on ehdottanut PS- eduskuntaryhmäkin tämän ja viime vuoden varjobudjeteissaan. Ideana on, että yrityksiä verotetaan voitosta vasta silloin kuin omistajat nostavat voittovaroja yrityksestään.

Tämä toimenpide parantaisi yrityksen tasetta ja maksuvalmiutta sekä ei aiheuttaisi turhia (lue: tarpeettomia) investointeja irtaimistoon tai kiinteään omaisuuteen verotuksessa hyväksyttävien poistojen saamiseksi.

Unohtaa ei pidä, että suomalaisista yrityksistä noin 90 % on alle 10 työntekijää työllistäviä ns. mikroyrityksiä, jotka työllistävät lähes neljänneksen maamme työvoimasta.

Viimeisenä eli kolmantena kärkihankkeena nostin esille omaishoitajien verotuksen muutoksen. Esitin, että nykyisen verotuskäytännön sijaan siirryttäisiin omaishoitajien osalta ns. lähdeverotukseen, jonka suuruus olisi 10 – 20 %.n välillä.

Nykyisinhän palkkio (pienin alle 430 euroa/kk) lisätään työssä tai eläkkeellä olevan omaishoitajan kuukausittaiseen ansiotuloon, jolloin veroprogressio ”nappaa” siitä merkittävän siivun. Täytyy muistaa, että Suomessa on tällä hetkellä yli miljoona omaishoitajaa, joilla kaikilla on äänioikeus tulevissakin vaaleissa.

KAUKO TUUPAINEN
talousneuvos
kotikylä Jyväskylä

Keskisuomalainen, pe 6.5.2022 ja Suur-Jyväskylän lehti , ke 11.5.2022

Nimimerkki ”Eläkeläinen” kysyi maakuntalehden lyhyet palstalla 29.4: ”Mitä nyt sanot Kake, kun taitettu indeksi on useana vuonna antanut enemmän kuin palkkaindeksi?”.

 Vastaan: Viimeisen 26 vuoden aikana vain kolmena vuotena (2009, 2012 ja 2017) on inflaatio ollut suurempi kuin ansiotason nousu. Tästä on johtanut, että taitetun indeksin nousu on ollut silloin suurempi kuin ansiotason nousu.

Viime vuosista puheenollen, vuonna 2019 oli taitetun indeksin muutos 1,45 % ja ansiotason muutos 2,09 % eli vuositasolla taitetun indeksin jälkeenjääneisyys oli 0,64 %.

Vuonna 2020 olivat vastaavat luvut taitettu indeksi 1,24 % ja ansiotason muutos 1,94 % eli jälkeenjääneisyys 0,70 % ja vuonna 2021 oli taitettu indeksi 0,53 % ja ansiotason muutos 2,18 % eli jälkeenjääneisyys 1,65 %. Revi siitä oikeaa tietoa.

KAUKO TUUPAINEN
eläkeläinen

Jyväskylä