Jyväskylän KAUPUNKIlehti la 4.12.2010

Jyväskylän kaupunginvaltuuston selkeä enemmistö löi jälleen kerran työttömiä korville. Kyse on viime maanantaisesta valtuuston kokouksesta. Esitin valtuustossa – Jorma Uskin – kannattamana, että työllistämispalvelujen määrärahaa korotetaan kolmella miljoonalla eurolla.  Tästä määrärahasta olisi kohdennettu 200.000 euroa koululaisten, opiskelijoiden ja muiden nuorten työllistämiseen.

Mutta ei, kun ei, tuumi valtuusto ja äänesti esityksin nurin äänin 63–11, yksi tyhjä. Minusta hurskaat puheet työttömyyden vähentämiseksi jäävät edelleenkin sananhelinäksi yhtyneen porvariston toimesta. Kysynkin, että kuinka järkevää on kaupungin maksaa sanktioita Kelalle 6- 8 miljoonaa euroa tänäkin vuonna, kun hommaa ei hoideta järkevästi.  Nämäkin miljoonat ovat poissa kaupunkilaisten peruspalveluista.

Kauko Tuupainen, kaupunginvaltuutettu (PS)

Suur-Jyväskylän lehti, kommenttipalstalla ke 17.11.2010

Alkuperäinen otsikko:

Kaikki alkoi siitä, kun …..

eli taustatietoa Kortepellontien ”yksityistämisestä”

Jyväskylän kaupungin kaupunkirakennelautakunta päätti 8.9.2009, että ”kaupunki luopuu Säynätsalon Muuratsalossa sijaitsevan Kortepellon yksityistien asemakaava-alueen ulkopuolelle jäävän osan hoidosta ja hoitovastuu siirretään yksityistien tiekunnalle/tieosakkaille 1.1.2011 alkaen”.

Päätös tehtiin lautakunnassa yksimielisesti, eikä edes Säynätsalossa asuva lautakunnan vasemmistolainen jäsen sitä vastustanut, muista puhumattakaan.

Tästä päätöksestä tekivät 6.10.2009 oikaisuvaatimuksen Saara ja Jouko Onkinen sekä Arvo Viertola ja 11 muuta tienvarren asukasta. Pekka Korvenniemi teki oikaisuvaatimuksen 8.10.2009.

Kaupunkirakennelautakunta käsitteli oikaisuvaatimukset kokouksessaan 20.10.2009 ja apulaiskaupunginjohtaja Timo Koiviston esityksestä hylkäsi ne kaikki yksimielisesti. Päätöksen takana oli myös edellä mainittu säynätsalolainen lautakunnan jäsen.

Otteet päätöksistä lähetettiin oikaisuvaatimuksen tehneille 27.10.2009, jolloin olisi ollut mahdollisuus valittaa päätöksestä Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Kun eräät säynätsalolaiset ottivat minuun yhteyttä, oli se asian käsittelyn johdosta liian myöhäistä, koska päätökset olivat jo saaneet lainvoiman.  Tämä johtui siitä, ettei asiasta valitettu hallinto-oikeuteen.

Jokin viikko sitten, otettiin minuun yhteyttä samaisesta asiasta, lisättynä tievalaistuksen tulevalla kohtalolla.  Käväisinkin Jorma Uskin ja Hannele Jaatisen kanssa Paratiisisaaren tiloissa keskustelemassa Taito Seppäsen ja Unto Pynnösen kanssa. Keskustelun jälkeen lupasin ottaa ”asian hoitooni” eli selvitellä taustoja.

Kortepellon yksityistämisasiasta kerroin tämän kirjoituksen alkuosassa. Valaistuksen osalta olin yhteydessä apulaiskaupunginjohtaja Timo Koivistoon ja hän vakuutti minulle, että valaistus tullaan jatkossakin hoitamaan kaupungin toimesta ja kustannuksella. Eli valaistusasia on ratkennut myönteisesti. Kiitokset myös Vesa Kuparille, joka kaikessa hiljaisuudessa on tehnyt työtä valaistuksen säilymisen puolesta.

Perussuomalaisten valtuustoryhmä jätti 8.11.2010 Jorma Uskin laatiman valtuustoaloitteen jäljellä olevien yksityiskohtien selvittämisestä.

KAUKO TUUPAINEN, valtuustoryhmän puh. johtaja (PS)

Jyväskylä

Jyväskylän Kaupunkilehti la 13.11.2010

Jyväskylän kaupunginvaltuusto tarkisteli viime maanantaina voimassa olevaa hallintosääntöä.  Sääntö on päätöksenteon kannalta hyvin merkittävä asiakirja, sillä sen välityksellä valtuusto delegoi sille kuntalain mukaan kuuluvaa päätösvaltaa alemmille toimielimille.

Perussuomalaisten tekemät esitykset tyrmättiin jälleen valtuuston enemmistön toimesta – hyvistä perusteluista huolimatta. Vai mitä ajattelet lukijana seuraavasta valtuustoa koskevasta pykälän täydennyksestä? Toimivalta-kohdassa todetaan, että ”valtuusto päättää aina Jyväkylän Energian osakkeiden myynnistä”. Me esitimme, että momenttia täydennetään seuraavalla lausumalla: …. Jyväskylän Energian ja sen tytäryhtiöiden osakkeiden myynnistä.

Tiedossamme oli, että niin Jyväskylän Voima Oy:n (Keljonlahden voimala) kuin Jyväskylän Energiatuotanto Oy (Rauhalahden voimala) osakkeet omistaa Jyväskylän Energia Oy, mutta voimassa olevan kuntalain hengen mukaisesti päätösvallan mahdollisissa osakekaupoissa tulisi kuulua valtuustolle.

Todetaanhan kuntalain 13 §:n 1. momentissa selkeästi, että ” valtuuston tulee:1) päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista”.

Jos kaupunginvaltuusto on taannut JE-konsernin lainoja lähes puoli miljardia euroa, niin kyllä sillä pitää olla sananvalta myös tytäryhtiöiden mahdollisissa myyntiaikeissa.  Muussa tapauksessa energiayhtiö voi kaupunginhallituksen siunaamana myydä molemmat lämpöyhtiöt pois vaikka ”het´ huomenna”. Tämä oli esityksemme ns. punainen lanka.

Toinen poliittinen vääntö kohdistui hallintosäännön kaupunginjohtajaa koskevaan pykälään.  Ryhmämme esitti, että siihen lisätään ”kaupunginjohtajan kelpoisuutta” osoittava lause, joka kuului seuraavasti. ”Kaupunginjohtajalla on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä hyvä perehtyneisyys kunnallishallintoon”.  Tämä esitys kaatui äänin 72-3 eli oikeiston ja vasemmiston yhteisrintamaan.

Valtuuston päätös merkitsee sitä, että kaupunginjohtajan lähimmiltä alaisilta (apulaiskaupunginjohtajat) vaaditaan loppututkinto, mutta kaupunginjohtajaksi voidaan valita kuka tahansa täysi-ikäinen kadun tallaaja. Toivottavasti kahden vuoden kuluttua valittava uusi ja kooltaan pienempi valtuusto suhtautuu kaupunginjohtajan kelpoisuusvaatimuksiin vakavammin.  Nykyisen kokoinen (75 valtuutettua) valtuusto ei siihen näytä kykenevän.

KAUKO TUUPAINEN, kaupunginvaltuutettu (PS)

Suur-Jyväskylän lehti ke 27.10.2010

Alkuperäinen otsikko:

”Näkemyksemme ”sukupuolineutraalista avioliitosta””

Olin viikko sitten puolen tusinan muun perussuomalaisen kanssa Jyväskylän Kävelykadulla ”levittämässä perussuomalaista sanomaa”.  Räntäsateen loputtua kävikin kahvikojullamme kymmeniä kansalaisia tenttaamassa meitä niin kaupungin, kirkon kuin valtakunnankin asioista.

Päällimmäisenä oli – ilmeisesti ajankohdan läheisyydestä johtuen – sekä kirkon että paikallisseurakunnankin asiat. Eritäin monet kyselivät minun ja perussuomalaisten kantaa homojen ja lesbojen keskinäisistä suhteista ja sukupuolineutraalista avioliitosta.

Kerroin, että Perussuomalaiset rp on puolueena kristillis-sosiaalinen puolue, joka arvostaa perinteistä avioliittoa.  Puolue ei hyväksy miesten keskinäistä avioliittoa.  Sama pätee myös naisten vastaavaan liittoon.  Sen sijaan perussuomalaisilla ei ole mitään homoja tai lesboja vastaan.  He ovat tasavertaisia kansalaisia muiden tapaan ja heille kuuluvat kaikki Suomen perustuslain mukaiset oikeudet, alkaen yhdenvertaisuudesta lain edessä.

Myös perussuomalaisten nouseva gallup-suosio herätti vilkasta mielipiteenvaihtoa. Eräs syy tuntui olevan, että meitä perussuomalaisia pidetään politiikkoina, jotka ymmärrettävästi kertovat asiat kansalaisille, emmekä ole syyllistyneet vaalilaskujemme maksattamiseen ulkopuolisilla tahoilla.

Suurta ymmärrystä lähinnä eläkeläisten keskuudessa herätti eduskuntaryhmämme yksimielinen toiminta ns. taitetun indeksin poistamisyrityksestä eduskunnassa jokin aika sitten.  Tätä asiaa hoidamme jatkossakin, jos valtakirjan eduskuntaan saamme.

KAUKO TUUPAINEN, kaupunginvaltuutettu,

PS:n K-S:n piirijärjestön II varapuheenjohtaja

Jyväskylä

Avoin kysymys opetusministeri Henna Virkkuselle

Keskisuomalaisen mielipidepalsta la 23.10.2010

Palaan asiaan, josta keskustelin aikoinaan kanssasi tultuasi opetusministeriksi.  Kyse on viime päivinä paljon julkisuutta saaneesta taito- ja taideaineiden opetuksen alasajosta.

Mielestäni taito- ja taideaineita ei saa asettaa toistensa suhteen valinnaiseksi aineeksi, kuten työryhmä on sekä ala- että yläluokille esittänyt. Onko totta, että yläluokilla saattavat kuvataide, musiikki ja käsityö muuttua niin, että niitä opiskellaan vain vuoden verran yksi vuosiviikkotunti tai vähemmän?

Vuosien saatossa on tunteja vähennetty melkoisesti taito- ja taideaineista ns. väliaineisiin eli matematiikkaan ja äidinkieleen. Nyt ollaan luomassa lisää uusia aineita kuten etiikka ja draama. Onko järkevää, että draaman tunnit vähennetään jo olemassa olevista taito- ja taideaineista? Mielestäni ei, koska se pirstaloi entisestään nykyistä peruskoulun tuntijakoa.

Näppituntumani on, että kaikki muut puolueet ymmärtävät mistä taito- ja taideaineiden alasajossa on perimmiltään kyse.  Vain kokoomuksella näyttää olevan se käsitys, että kyseisten aineiden asemaa vahvistetaan lisäämällä valinnaisuutta. Onko näin opetusministeri Henna Virkkunen?

KAUKO TUUPAINEN, isoisä, kaupunginvaltuutettu

Jyväskylä

Kalajoen Seutu, yleisön osasto ke 13.10.2010

Vietän nykyisin kolme viikkoa vuodessa (kesä, syksy ja talvi) Kuivatjärven alueen Röllinpolulla sijaitsevassa viikko-osakkeessa ja harrastan vaimoni kanssa liikkumista lähimaastoissa.  Tutuksi ovat tulleet: Tapion tupa, hiihtokeskus, Poukama, Valkiatvedet, Särkijärvi, Siiponjoen varret sekä Pleuna.  Myös ”kirkolla” eli kaupungin keskustassa olemme käyneet tennispalloa lätkimässä ja jalkapalloa potkimassa tyttären 10 vuotiaan pojan kanssa. Samalla reissulla olemme poikenneet pari kertaa viikossa erinomaisessa ruokapaikassa eli Mamma Leonessa.

Ja sitten niihin otsikon terveisiin! Toivoisin, että paikallinen osuuspankki, yrittäjäjärjestö ja Kalajoen kaupunki yhteistoimin järjestäisivät vaikkapa Hiekkasärkkien ABC- asemalle ns. Otto-automaatin. Automaatti palvelisi paitsi paikallisia asukkaita myös tuhansia turisteja, jotka viettävät aikaansa Hiekkasärkillä. Käteinen raha helpottaa merkittävästi asiointia paikallisten palvelujen maksutilanteessa.

Kuivatjärven alueelle noussee lähivuosina toistasataa omakotitaloa ja vuokrattavia kiinteistöjä.  Näin turistin vinkkelistä olisi erinomainen palvelu, jos alueelle saataisiin pienimuotoinen kenttä jalkapallomaaleineen, jotta ei tarvitsisi – lasten kanssa – mennä kaupungin keskustaan asti pallottelemaan. Kenttä voisi sijaita jossain ABC-aseman läheisyydessä.

Kolmas terveinen menee Kalajoen Ladun suuntaan ja koskee kuvassa näkyvää opastintolppaa, josta puuttuu yksi viitta. Viitta – joka osoittaa länteen eli Siiponjoen suuntaan. Toisen lisäopastimen voisi laittaa ensimmäiseen vastaantulevaan risteykseen, kun astelet kohti Siiponjokea. Ladun olisi saatava myös sponsori, joka kustantaisi ”makkaranpaistopuut” Valkiatvedet-laavulle, jotta niitä ei tarvitsisi mukanaan viedä.  Mallia voisi ottaa vaikkapa Viitapakan ja Poukaman vastaavista levähdyspaikoista, joista löytyy liiterillinen kuivia puita sekä saha ja kirves.

Edellä kertomani ”parannukset” ovat kustannuksiltaan pieniä, kun vertaa niitä viime viikolla ilmestyneen Kalajoen Sanomien liitelehden ”Jalmarin” sivuilla esitettyihin visioihin. Varsinkin kaupunginjohtaja Jukka Puoskarin haastattelu otsikolla ”Matkailuun haetaan uutta vetovoimaa” on lukemisen arvoinen ja siinä esille nostetut asiat ovat lähivuosina toteuttamiskelpoisia, arvelee

KAUKO TUUPAINEN

Kalajoella v. 1940 syntynyt matkaaja

Jyväskylästä

Keskisuomalaisen mielipidepalsta ma 4.10.2010

Jyväskylän korkein virkamiesjohto on lakkauttamassa kolmea sivukirjastoa vedoten käytettävissä olevan rahan niukkuuteen..  Perustelu on ontuva, koska rahaa meillä on aina ollut ja on myös oleva tulevaisuudessakin..

Kaupungin talousarvion mukaiset menot ovat – Kankaan tehtaan kaupan jälkeen – noin 868 miljoonaa euroa (Me), ilman 33,5 Me:n poistoja. Kuokkalan kirjaston kokonaismenot ovat tänä vuonna 85.000, Kypärämäen 60.400 ja Keltinmäen 194.100 euroa eli yhteensä 339.500 euroa. Onko se paljon, kun verrataan yhteissummaa Pääkirjaston vuosikuluun 2,359 Me?

Otin luvut esille siksi, etteivät kaikki valtuutetut näytä tiedostavan, mikä ero on vuosittaisilla toimintamenoilla, rahoitusmenoilla ja investoinneilla. Vaikuttaa silta, että valtuutetut luulevat investointien rahoittavan hetkessä itse itsenä, kuten kaksi viimeistä päätöstä: Siltakadun osittainen tunnelointi (4 Me) ja Kankaan tehtaan kiinteistökauppa (13 Me) osoittavat. Hyvä, huono esimerkki on Valkeamäen raakamaan hankinta, joka tehtiin 1990-luvun laman alla.  Rahaa on ollut kiinni kaupassa 4,4, Me jo lähes 20 vuoden ajan ja korot juoksevat.

Kaikki vuosittaiset menot katetaan jatkossakin pääosin kaupunkilaisten maksamilla verotuloilla (tänä vuonna n. 403 Me) ja loput toimintatuloilla, valtionosuuksilla ja rahoitustuloilla. Esimerkiksi Siltakadun tunnelirahalla lakkautusuhan alla olevia sivukirjastoja olisi pyöritetty 12 vuotta.

Toivon kulttuurilautakunnalta kulturellia päätöstä sivukirjastojen säilyttämiseksi.

KAUKO TUUPAINEN, kaupunginvaltuutettu (PS)

Helsingin Sanomat, Mielipidepalsta: Lyhyesti, su 26.9.2010

Eero Lassila (HS 23.9.2010) kirjoitti täyttä asiaa.  Minäkin jo seitsemän vuotta eläkkeellä olleena olen tiedostanut jopa syynkin eläkeläisten ”yliverottamiseen”.  Kaikki johtuu ns. kunnallisveron efektiivisestä veroprosentista.  Se tarkoittaa sitä, että valtuuston määräämä kuntallisveroprosentti on ansiotyötä tekevillä keskimäärin neljä prosenttiyksikköä pienempi kuin eläkeläisillä.

Voit tarkistaa oman veroprosenttinsa vuoden 2009 verotuspäätöksestä seuraavasti: Maksuunpantu kunnallisveron määrä (euroina) kerrotaan sadalla ja jaetaan “ansiotulot yhteensä” luvulla (euroina) Tämän tehtyäsi ansiotyötä tekevä huomaa, että kunnallisvero on alle valtuuston hyväksymän kunnallisveroveroprosentin.

KAUKO TUUPAINEN, tilintarkastaja, eläkeläinen

Jyväskylä

Suur-Jyväskylän lehti, ke 22.9.2010

Jyväskylän kaupungin virkamiesjohdon ja poliittisten myötäjuoksijoiden esityksestä Jyväskylän kaupunginvaltuuston enemmistö päätti äänestyksen jälkeen käyttää etuosto-oikeutta ns. Kankaan tehtaan kiinteistökaupassa.

Ihmettelen edelleenkin asiaa, koska samat henkilöt, jotka jatkuvasti uikuttavat kaupungin vuosittaisesta velkaantumista ottavat lisälainaa kaupungille 13 miljoonaa euroa eli 0,75 veroprosentin verran.  Kysehän on eräiden kansainvälisten suuryhtiöiden harjoittamasta kiinteistöbisneksestä, johon kaupunki vedettiin mukaan.

Mitä järkeä on lainoittaa kyseistä tonttikauppaa, kun sillä on jo omistaja (M-real)? Eikö se ollut M-real, joka toissijaisesti aiheutti 150 henkilön työttömyyden paperitehdaskaupoillaan ja haluaa nyt hyödyntää irtisanomiset?

Vastoin eräiden politiikkojen näkemystä kiinteistökaupalla ei ole mitään tekemistä Lutakon kanssa. Lutakonhan on rakennuttanut yksityinen Jyväs-Helmi Oy.  Kaupungin osuus investoinneista rajoittui Schaumanin puistotien rakentamiseen tarvittavine vesi-, viemäri- ja kaukolämpöjohtoineen.  Muun kunnallistekniikan rakentaminen jäi Jyväs-Helmi Oy:n kontolle.

Raakamaan ostoa en vastusta, mutta Kankaan kaupassa meille siirtyi lukuisia tarpeettomia rakennuksia ja hehtaaritolkulla pilaantunutta – massanvaihdon vaativaa – maata.  Myös hallinto- ja ylläpitokulujen vuosittainen 1,4 miljoonaan euron suuruus ihmetyttää minua.  Kun tähän lisätään 13 miljoonan euron lainan vuosittaiset korkokulut, vaikkapa 5 %:n keskikorolla eli 650.000 euroa, päädytäänkin jo yli kahden miljoonan vuosittaisiin kuluihin. Tätä maksetaan lähimmän viiden vuoden ajan, ennen kuin tontteja päästään myymään halukkaille gryndereille ja muille rakentajille. Vaatiihan kaavoitus aina oman aikansa.

Olisi ollut paljon järkevämpää säilyttää M-real kiinteistön omistajana ja antaa yhtiön perustaa kehittämisyhtiö, joka hoitaisi bisneshomman Jyväs-Helmi Oy:n tapaan. Saisihan kaupunki myös mahdolliselta luppoajalta kiinteistöverot itselleen.

Unohtaa ei pidä sitäkään, että kaupungilla on vuonna 2000 voimaan tulleeseen maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuva kaavoitusoikeus. Vuonna 2003 lakiin lisättiin yksityisten omistamien maiden yhdyskuntarakentamisesta aiheutuvien kustannusten korvaamista koskevaa sääntelyä, jonka mukaisesti kunta voi tehdä lain perusteella kaavoitukseen ja sen toteuttamiseen liittyviä maankäyttösopimuksia.

KAUKO TUUPAINEN, tilintarkastaja, kaupunginvaltuutettu (PS)

Jyväskylä