Suur-Jyväskylän lehti, ke 27.6.2012

Perinteisen demokratian kannalta Suomen hallituksen ajama liittovaltiokehitys olisi katastrofi suomalaisille. Mitä enemmän valtaa keskitetään, sitä selvemmin se siirtyy EU:n suurvaltioille ja niiden kansoille.  Me suomalaiset jäisimme ”Mopen osille” ja menettäisimme pitkässä juoksussa jopa itsenäisyytemme, jonka esi-isämme ovat meille hankkineet. Tällaisessa kehityksessä me perussuomalaiset emme halua olla mukana.

Istuvan hallituksen ajamat tukipaketit ja niiden mukana tulevat tappiot Suomelle nousevat huikeisiin summiin. Valtion velkakierre kasvaa vuodesta ja tukipaketista toiseen.

Kerroimme viime vuoden lopulla, että tietojemme mukaan Suomen vastuut olivat tuolloin 35 miljardia euroa. Hallitusherrat naureskelivat, mutta hymy hyytyi hetkessä, kun Helsingin Sanomat julkaisi taloussivuillaan omat laskelmansa, joissa vastuiden loppusumma oli yli 50 miljardia euroa.

Euroopan hulttiomaiden taloudellinen kehitys heikkenee päivä päivältä, sillä ”kannettu vesi ei kaivossa pysy”. Euron hajoamista ei pysty kukaan estämään.  Tämä on totuus, minkä Suomen hallitusherrat ja – rouvat ovat jättäneet meille kertomatta. Talousalan akateemisten ja liike-elämän makrotalouden konsulttitoimisto GnS Economics on kertonut, että jos ja kun Kreikka eroaa eurosta, kehitys johtaa koko euroalueen hajoamiseen.

Kun näin käy Suomen tappiot koostuvat ERVV:n takauksista, EKP:n tappioista, euroalueen rahoitusmarkkinoiden kriisiytymisestä sekä viennin laskusta. GnS perustaa laskelmansa sille, että Kreikan, Espanjan, Irlannin, Italian ja Portugalin yhteenlaskettu ulkomaan velka on 5.500 miljardia euroa eli yli sata kertaa Suomen valtion vuosibudjettiPäivän kysymykseni kuuluukin, että milloin Suomen hallitus ottaa lusikan kauniiseen käteensä ja tunnustaa EU:ssa vallitsevan olotilan, mikä pahenee päivä päivältä?

KAUKO TUUPAINEN

ex. reviisori,

kansanedustaja (ps)

Jyväskylä

Keskisuomalainen ti 26.6.2012

Kokoomukselainen pääministeri Jyrki Katainen ei ole ottanut sitä kuuluisaa ”niskalenkkiä” markkinavoimista, vaan istuvan hallituksen jäsenistä.  Laulavathan kaikki hallituspuolueiden ministerit samaa säveltä, jonka mukaisesti Suomen käy huonosti, ellemme anna lisätakuita ja vakuuksia hulttiomaiden pankkien rahoittamiseen.

Vähemmälle on jäänyt oikean tiedon kertominen kansalaisille eli missä mennään?  Me perussuomalaiset edustajat olemme nostaneet epäkohdat agendalle, mutta puheitamme ei uskota.  Odotamme kauhulla, mitä kesäkuun lopulla pidettävässä EU:n huippukokouksessa päätetään. EU on kriisissä. Sen lähes kaikki puolueet tunnustavat, mutta mihin se johtaa, sitä emme tiedä. Kyse on myös Suomen taloudesta ja jopa maamme itsenäisyydestä.

Komission ehdotus pankkien pelastuspaketista johtaa EU-maiden yhteisvastuuseen, mutta sekään ei riitä. Olemme jälleen askeleen lähempänä liittovaltiota, eurooppalaista pankkiunionia sekä EVM:n (Euroopan vakausmekanismin) muuttumista roskapankiksi, josta rahoitetaan jatkossakin hulttiomaiden kriisipankkeja ilman Suomen eduskunnan hyväksyntää.

Suomalaisten veronmaksajien on syytä tietää missä mennään. Esi-isämme taistelivat meille itsenäisyyden, se ei saisi olla kaupan.  Siksi teimme viimeisimmän välikysymyksen saadaksemme selville hallituksemme linjan euroalueen talouskriisissä. Totesimme, että linjausta ei kuultu.  Ainut totuus on, että hallituksen ”perälauta on jatkuvasti auki”.  Tämä tarkoittaa jatkuvia uusia takauksia ja sitoumuksia ilman vakuuksia (lue: suomalaisten veroeurojen lapiointia Saksan ja Ranskan pankeille).

Eniten kriisistä hyötyy Saksa, sillä sen vienti esimerkiksi Kreikkaan on yli 40-kertaista Suomen vientiin nähden. Saksan valtion ja sen pankkien saatavat ovat Kreikalta yli 34 miljardia. Suomen saatavat ovat vajaa miljoona. Mielestäni ei ole oikein, että suomalaiset veronmaksajat ovat samalla lähtöviivalla pelastamassa kahden suurvallan pankkeja.

Suomen olisi tullut jättäytyä sivuun jo siinä vaiheessa kun todettiin, ettei ensimmäinen tukipaketti auttanut Kreikkaa sen ongelmissa.  Hallituspuolueet ovat väittäneet, että Suomen vienti tyrehtyy, jos emme anna lisätakuita.  Väite on perätön, sillä viennin suhteen olemme samassa tilassa kuin Ruotsi, Tanska, Sveitsi ja Iso-Britannia, vaikka niiden kriisimaiden avustaminen on ollut hyvin minimaalista verrattuna Suomen antamaan tukeen.

Lopuksi totean, ettei Suomen budjettivaltaa tulee missään olosuhteissa luovuttaa Brysseliin. Miksi?  Siksi, etteivät EU:n tilintarkastajat ole 17 vuoteen hyväksyneet EU:n tilinpäätöksiä. Rahoja on käytetty niin holtittomasti, että EU:n budjeteissa on vuosittain useiden miljardien arvosta virheitä ja väärinkäytöksiä.  Virheistä huomauttaneet tilintarkastajat on erotettu ja lisäksi on ehdotettu, että budjetit ja tilinpäätökset tarkistettaisiin vain joka viides vuosi ”väärinkäsitysten välttämiseksi”.

KAUKO TUUPAINEN

ex. reviisori,

kansanedustaja (ps)

Jyväskylä

Keskisuomalaisen kolumni su 27.5.2012

Ei ole jälkiviisautta se, mitä Timo Soini (ps) sanoi jo pari vuotta sitten. Hänhän kertoi, että Euroopan Unioni hajoaa omaan mahdottomuuteensa. Tiedossa oli, kun Kreikka otettiin vuonna 1981 EU:n jäseneksi, että sen taseet ”eivät kestäneet päivänvaloa”. Siitä huolimatta maa hyväksyttiin EU:n jäseneksi. Espanja ja Portugali hyväksyttiin liittoon vuonna 1986 merkittävästi paremmin perusteluin.

Olen todennut ”Isossa salissa”, että Kreikka on konkurssissa viimeistään tämän vuoden marraskuussa, joskin tämän päivän askelmerkit viittaavat nopeampaankin ajoitukseen. On valitettavaa ja läpinäkyvyyden puutetta, ettei valtiovarain- ja tarkastusvaliokunnissa vierailleiden asiantuntijoiden puheita saa kertoa eteenpäin.  Tämä johtuu Suomen perustuslain 50 §:n 3 momentin mukaisista vaiteliaisuusmääräyksistä, jotka koskevat mm. eräitä Euroopan unionin salassa pidettäviä asioita.

Mediassa olleiden tietojen mukaan varakkaat kreikkalaiset nostavat talletuksiaan Kreikan pankeista ja siirtävät ne Sveitsin pankkeihin.  Tähän mennessä nostojen määrä lähentelee kahta miljardia eli kahtatuhatta miljoonaa euroa. Mitä isot edellä, sitä pienet perässä, sanoo vanha suomalainen sananlasku. Nyt ns. tavallinenkin kansa siirtelee talletuksiaan pankeista sukanvarteen odottelemaan parempia päiviä.

Eläkeläisiä on Suomessa 1,4 miljoonaa eli 25 prosenttia maamme väestöstä vauvasta vaariin. Olen huolissani eläkerahastojen pääomien hupenemisesta taivaan tuuliin.  Katosihan rahastoista viime vuoden aikana kymmenen miljardia euroa sijoitustuottojen mentyä pakkasen puolelle. Toki ymmärrän, että ns. riskisijoituksia pitää tarkastella useamman vuoden akselilla, mutta siitä huolimatta olen edelleenkin huolissani.  Miksi?  Siksi, että Euroopassa menee huonosti lähes kaikilla valtioilla Saksaa ja Ranskaa lukuun ottamatta.

Ei liene salaisuus, vaikka hallituspuolueet eivät ole sitä kertoneetkaan, että Irlannin, Portugalin, Kreikan, Espanjan ja Italian julkinen velka on lähes 3.300 miljardia eli 3,3 biljoonaa euroa. Jos summa jaetaan tasan viiden valtion kesken, se tekee 660 miljardia per valtio.  Summa vastaa Suomen valtion vuosittaista budjettia (52,4 miljardia euroa) kaksitoistakertaisena.

Espanjan työttömyys lähentelee 25 prosenttia ja maan nuorista on jo joka toinen työttömänä.  Siinä vaiheessa, kun Espanja muuttuu maksumiehestä avun saajaksi, ovat EU:n asiat todella huonolla tolalla. Edellä kertomistani asioista ovat perussuomalaiset kansanedustajat viestittäneet hallituksemme ministereille, mutta puheet ovat menneet kuuroille korville. 

Eräässä työväenlaulussa lauletaan, että ”vielä koittaa toinenkin aika”, mutta nyt ei ole kysymys nykyistä paremmasta tulevaisuudesta, vaan asiat ovat menossa päinvastaiseen suuntaan. Hallituksen tulisikin ottaa lusikka kauniiseen käteen ja lopettaa suomalaisten veronmaksajien rahojen kärrääminen maamme rajojen ulkopuolelle.  Olen jo aiemmin todennut, että hallituskaudella 2012 – 2015 leikataan peruskuntien valtionapuja 3,4 miljardia euroa.  Nämäkin rahat istuva hallitus käyttää Saksan ja Ranskan pankkien tukemiseen hulttiomaiden avustamisen nimissä, vaikka niille olisi käyttöä kotisuomessakin.

KAUKO TUUPAINEN

kansanedustaja (ps)

Jyväskylä

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla to 5.4.2012

Ministerit puhuvat vastuunkannosta. He ovat luvanneet yhtenä päivänä yhtä, toisena toista ja kolmantena unohtaneet lupauksensa.

Pari esimerkkiä.  Ennen vaaleja vasemmiston toverit lupailivat yli miljoonaa eläkeläistä koskevan  ns. taitetun indeksin poistamista. Samat nykyiset edustajat antoivat ymmärtää, ettei arvonlisäveroa nosteta.  Mutta kuinkas kävikään?  Taitettu indeksi tyrmättiin paitsi kokoomuksen myös muiden hallituspuolueiden edustajien toimesta jo hallitusneuvottelujen ensi metreillä ja arvonlisäveroa ollaan parhaillaan korottamassa. Mielestäni vastuunkanto tarkoittaa sitä, että mitä on luvattu  vaalien alla  kansalaisille, siitä pidetään kiinni eli ei mennä siitä yli, missä aita on matalin.

Vaalilupausten lunastaminen koskee koko nelivuotiskautta. Kun tämän tiedostaa, jäävät turhat lupaukset tekemättä. Itse en luvannut vaalikentillä muuta kuin viedä asiat niille areenoille, joissa päätökset tehdään, koska asioiden läpimeno vaatii aina eduskunnan enemmistön tuen.

Tärkeintä on tulevana nelivuotiskautena saada valtion velkakierre pysähtymään.  Valtion velka oli viime vuoden lopulla 79,7 miljardia euroa (Mrde) eli 14.745 euroa per jokainen suomalainen – vauvasta vaariin. Muistelen kaiholla niitä aikoja eli heinä – elokuuta 2008, jolloin valtion velan määrä oli 48,5 Mrde eli 9.326 euroa per suomalainen. Velan määrä on tältä osin eli vajaassa neljässä vuodessa kasvanut lähes 40 %. En halua mainita sitä, minkä niminen ”työväenpuolue” oli tuona aikana taloudellisen vallan kahvassa eli valtiovarainministeriön johdossa.

Arvonlisäveron (alv) nosto yhdellä prosentilla tuo valtion kasaan yli 700 miljoonaa euroa. 

Korotus vaikuttaa suhteellisesti eniten ns vähävaraiseen kansanosaan, koska alv on tasavero ja rasittaa yhtä paljon niin köyhää kuin rikastakin. Ainakin jokapäiväiset ruokaostokset ja lääkkeet olisi pitänyt jättää korotuksen ulkopuolelle.

Hallituksen monipuoliset ja räväkät veronkorotukset kohtelevat kansalaisia eri tavalla. Meidän perussuomalaisten mielestä verot tulee kantaa maksukyvyn mukaan.

Suomessa on 336 kuntaa, joista monet ovat riippuvaisia valionosuuksista.  Kun viime vuoden talousarviota käsiteltiin eduskunnassa, vaati demariryhmä budjettiin 300 Me ja vasemmistoryhmä 731 Me lisää valtionosuuksia.  Kuinkas kävikään?  Tämän vuoden budjetissa vähennettiin kunnille maksettavia valtionosuuksia 631 Me. Tästä aiheutui, että useiden kuntien kunnallisveroprosentti nousi 0,5 prosenttiyksikköä.  Näin kävi myös omassa kotikylässäni eli Jyväskylässä. Hallituksen kehyksiin kuuluu edelleenkin vähentää valtionosuuksia, tällä kertaa 300 Me.

Istuva hallitus panostaa euroja hulttiomaiden sekä niitä rahoittaneiden Saksan ja Ranskan pankkien tukemiseen, unohtaen omat kansalaisensa. Samanaikaisesti, kun Suomi riisuu omaa puolustustaan, kuten maamiinojen poisto ja ulkoistaa toimintojaan, kuten omasta ruokahuollosta luopuminen, ostelee Kreikka panssareita Amerikan mantereelta.

Totesin alussa, että on erittäin tärkeää saada valtion velan kasvu loppumaan.  Tänä vuonna valtio ottaa velkaa 23 miljardia euroa, josta vanhojen velkojen lyhennyksiin käytetään noin 16 Mrde, joten nettovelan määrä on toistaiseksi 7,1 Mrde eli 19,453 miljoonaa jokainen päivä..  Tunnissa Suomi ottaa uutta velkaa 810.500 euroa. Onko se paljon vai vähän? Miettikääpä.

KAUKO TUUPAINEN

kansanedustaja (PS)

Keskisuomalaisen KOLUMNI su 26.02.2012

Istuvan hallituksen virkamiestyönä valmistunut kartta lopetettavista kunnista oli kylmä suihku kaikille kuntapäättäjille ja lähes kaikille Suomen kunnille. Miksi? Siksi, että nykyisistä 336 kunnasta lakkautetaan esityksen mukaisesti 266 kuntaa eli 80 prosenttia. Samanaikaisesti nykykuntien 10.336:n valtuutetun määrä putoaisi kuntalain 10 §:n mukaisesti neljännekseen eli noin 2.500 luottamushenkilöön.

Jyväskylän, Luhangan, Joutsan, Toivakan, Muuramen, Petajäveden, Uuraisten, Laukaan ja Hankasalmen muodostaman suurkunnan valtuutettujen määrä on tällä hetkellä 285 valtuutettua. Kuntalain 10 §:n mukaisesti Suur-Jyväskylän valtuustoon valittaisiin vain 67 valtuutettua eli 76 % nykyistä vähemmän. Jos uusioperheeseen ”pakkonaitetaan” myös Keuruu ja Multia tippuisi valtuutettujen yhteismäärä nykyisestä 337 valtuutetusta samaiseen 67 valtuutettuun eli 80 %.

Tämä olisi melkoinen heikennys kuntademokratiaan ja sen mukaiseen päätöksentekoon.  Pääministeri on julkisesti todennut, että eräs syy kuntaremonttiin on kuntien voimakas velkaantuminen. On totta, että peruskuntien velkamäärät vaihtelevat Suomessa 600:n ja 4.000 euron välillä per kunnan asukas, mutta se on vielä vähän, kun tiedostetaan, että valtion velka oli viime vuoden vaihteessa 79,7 miljardia eli 14.745 euroa per jokainen Suomen kansalainen.

Toisaalta pitäisi ministerinkin ymmärtää, että kuntien velka ei ole useinkaan ns. syömävelkaa, vaan velalla on rahoitettu erilaisia investointeja (koulut, päiväkodit, vanhainkodit, urheilukentät, terveyskeskukset ja – asemat, liikuntatilat, kunnallistekniset työt jne.). Nämä omaisuuserät ilmenevät kuntien taseista.

Samat kuntien äänioikeutetut henkilöt, jotka valitsevat kuntien valtuutetut valitsevat myös kansanedustajat. Jos istuvien luottamushenkilöiden määrä pudotettaisiin – kuntien tapaan -neljännekseen eli eduskuntaan valittaisiin vain 50 edustajaa, nousisi hallituspuolueissa melkoinen meteli. Puhuttaisiin demokratian kaventamisesta ja eduskunnan arvovallan halveeraamisesta.

Melkoinen rakennemuutos tapahtuisi myös liitosalueiden seurakunnissa, sillä kirkkolain 3 §:n mukaisesti ”Seurakuntajaon tulee noudattaa kuntajakoa…… Uuden seurakunnan perustamisesta päättää kirkkohallitus”.

Voimassa olevaa kuntalakia tultaneen muuttamaan melkoisesti.  Samalla olisi harkittava myös kuntien verotusoikeutta ja siirryttävä nykykäytännöstä (tasavero) progressiiviseen verotukseen, jolloin kunnallisveroa perittäisiin verovelvollisen maksukyvyn mukaan.

Media muokkaa mielipiteitä. Varsinkin ns. keltainen lehdistö julkaisee lähes päivittäin kohu-uutisia, jotka eivät pidä paikkaansa. Kuukausi sitten luin lähikaupan kassajonossa räväkän otsikon, mikä kertoi, että kansanedustajille oli hankittu 3.000 euron hiihtoasut. En ollut asiasta tietoinen, joten kysyin asiaa eduskunnan urheilukerhon puheenjohtaja Kari Uotilalta.

Hän kertoi, että kahdellekymmenelle eduskunnan edustushiihtäjälle ja huoltoryhmälle oli hankittu yhtenäiset hiihtoasut, jotka muilla pohjoismaiden edustajilla ovat olleet jo vuosia. Hankinnan yhteishinta oli 3.000 euroa. Lisäksi asut ovat kerhon omaisuutta, eivät hiihtäjien. Selitys oli hyväksyttävä, sillä onhan useimmilla Keski-Suomen hiihtoseurojen hiihtäjilläkin yhtenäiset hiihto- ja lämmittelyasut.

Myös paikallinen maakuntalehti uutisoi viikko sitten näyttävästi, että perussuomalaisten ”jytky” on alkanut sulaa. Pääsin kommentoimaan asiaa ja totesin, ettei jytky ole sulanut käytännössä lainkaan. Jos perussuomalaisten viime eduskuntavaalien todellinen kannatus oli Keski-Suomessa 18,1 prosenttia ja nyt tehdyssä mielipidemittauksessa (vain 751 äänestysikäisen otannalla) 17,6 prosenttia, niin ero (0,5 %) mahtuu virhemarginaaliin. On myös tiedossa, että PS:n kannatus on vaaleissa ollut pari prosenttiyksikköä parempi kuin gallupit ovat osoittaneet. Näin tullee käymään myös syksyn kunnallisvaaleissa.

Keski-Uusimaa ti 31,.1.2012

Valtiovarainvaliokunta käsitteli 20.1. Euroopan talousunionin vahvistamista ja sen johdosta annettavaa lausuntoa. Valiokunta otti kantaa euroalueen päämiesten huippukokouksessa ottamiin toimiin talous- ja rahaliiton (EMU) vahvistamiseksi. Kaikki EU-maat, Iso-Britanniaa lukuun ottamatta, ovat osallistuneet sopimusta valmistelleen työryhmän työhön.

Me perussuomalaiset kannatamme talouskurin tiukentamista, mutta emme voi hyväksyä ehdotettua sopimusta, jossa talouskurin varjolla luovutaan kokonaan Suomen itsenäisestä talouspolitiikasta.

Suomi harjoittaa jo nyt vastuullista talouspolitiikkaa, joten emme kaipaa EU:n tai komission tarkkailua emmekä vahvistuksia maamme finanssipolitiikalle. Suomen valtiovelan korkotaso on tällä hetkellä maltillinen.  Suurin uhka maamme luottoluokituksen laskulle ja korkotason nousulle ei ole julkisen talouden alijäämä, vaan Suomen jäsenyys Euroalueessa.

Oudoksumme myös ”hulttiomaille” määrättäviä sanktioita, sille ne pahentavat entisestään ylivelkaantuneiden maiden maksukykyä.  Sanktiot ovat toisaalta liian pienet (0,2 % BKT:stä), joten ne eivät estä vastuuttoman talouspolitiikan harjoittamista.

Me perussuomalaiset haluamme päättää jatkossakin itsenäisesti Suomen talousarviosta, emmekä luovuttaa päätösvaltaa Brysselin byrokraateille. Valiokunnassa olimme asiasta tiukasti eri mieltä hallituspuolueiden ja keskustan edustajien kanssa. Ehdotimme kokouksessa, että nyt olisi aika hypätä pois vuorenseinään törmäävästä junasta, säästää miljardeja veronmaksajiemme euroja sekä säilyttää suomalaisille kuuluva budjettivalta Suomen eduskunnalla.

Suomen poisjäänti – Iso-Britannian  ja Tsekin tapaan– ei kaataisi sopimusta, sillä se on hallitusten välinen sopimus eikä perussopimuksen muutos.

Lopuksi totean, että EU:n päämiesten hyväksymän sopimuksen taustalla ovat Saksan sisäpoliittiset paineet ja Saksan tarve turvata teollisuutensa vientimarkkinat avustettaviin kriisimaihin. Ranska on saatu mukaan antamalla sen näennäisesti vaikuttaa sopimuksen sisältöön, koska historiallisesti syistä ei haluta näyttää sitä, että Saksa johtaa yksin Eurooppaa.

KAUKO TUUPAINEN

Kirjoittaja on valtiovarainvaliokunnan jäsen

ja Järvenpäässä asuva  jyväskyläkäinen

kansanedustaja (ps)

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla to 12.1.2012

Kiitokset neljälle hallituspuolueita edustaville kansanedustajille selittelystänne tällä palstalla 10.1.2012.   Vastineenne ei kuitenkaan ”mennyt jakeluun”, koska 3.1. julkaistun mielipiteeni punainen lanka oli kysyä, miksi allekirjoitatte aloitteita, joiden takana ette kuitenkaan seiso?

Jos ja kun keskisuomalaiset kansanedustajat yhdessä päättävät viedä eteenpäin esimerkiksi Valtatie 4:n perusparantamista ja sen allekirjoittavat myös hallituspuolueiden paikalliset edustajat, niin kyllä hyviin pöytätapoihin kuuluu seistä asian takana myös ryhmien välisissä neuvotteluissa. Nolointa oli se, että kaikki hallituspuolueiden edustajat käänsivät takkinsa alta aikayksikön.

Olen ainoa valtiovarainvaliokunnan keskisuomalainen jäsen ja ymmärrettävästi en ryhtynyt siellä revittelemään tekemillämme yhteisillä aloitteilla, koska en olisi saanut kannatusta eri puolilta Suomea valituilta muilta valiokunnan jäseniltä.

Olen ollut pitkään mukana Jyväskylän kunnallispolitiikassa ja tottunut siihen, että lopulliset päätökset talousarviosta tehdään aina kaupunginvaltuuston kokouksessa, vaikka niitä valmistellaan eri toimielimissä ja valtuustoryhmien neuvotteluissa.  Samaan tapaan lopulliset päätökset valtion tuloista ja menoista tehdään aina Eduskunnan täysistunnossa.

On valitettavaa, että hallituspuolueiden ryhmäkuri ei anna mahdollisuutta äänestää oman lakialoitteen puolesta.  Olisiko syytä keventää eduskuntaryhmien sääntöjä? Kansanedustajan tehtävä on ensisijaisesti edustaa valitsijoitaan, ei puoluetta.  Tuumii

 KAUKO TUUPAINEN

kansanedustaja (ps)

Jyväskylä

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla to 5.1.2011

Alkuperäinen otsikko: ”Ketä kansanedustaja edustaa?

Suomen perustuslain 2 §:n 1 momentin mukaan ”Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta”.

Edellä olevasta lainkohdasta on vedettävä se johtopäätös, että kansaa edustaa eduskunnassa -kansanedustaja.  Näin minä olen asian ymmärtänyt. Jos olen oikeassa, niin Keski-Suomesta valitut kymmenen kansanedustajaa edustavat myös keskisuomalaisia ja tämänkin kirjoitukseni lukijoita.

Tästä lähtökohdasta siirrynkin tämän mielipiteeni ytimeen. Kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo totesi kolumnissaan 31.12.2011 mm. että ”Vastaan tulee varmasti myös koko joukko muita asioita, joissa maakunnan päättäjien ja kaikkien keskisuomalaisten yhteiskykyä koetellaan.”

Hän jätti kertomatta, että keskisuomalaisten kansanedustajien yhteistyökykyä koeteltiin viime vuoden lopulla eduskunnan lukuisissa äänestyksissä. Vaikuttaa siltä, että kaikkien keskisuomalaisten hallituspuolueita edustavien edustajien yhteistyökyky on aivan olematonta.  Vai mitä mieltä olette seuraavasta?

Keski-Suomen maakuntahallituksen aiempien päätösten mukaisesti, maakuntajohtaja Anita Mikkonen laati esikuntineen kymmenen esitystä, joita kaikkia maakunnan kansanedustajat lupasivat viedä eteenpäin.  Kun asiat tulivat eduskunnan käsittelyyn kävi niin, että allekirjoittaneen lisäksi vain edustajat Hakkarainen, Kalmari, Paloniemi ja Pekkarinen äänestivät niiden puolesta, muut viisi Keski-Suomen edustajaa vastustivat. Tämäkö on sitä Wallinheimon peräänkuuluttamaa yhteistyökykyä?

Olen aiemminkin todennut, että puheet ja kirjoitukset – ilman päätöksiä – ovat sananhelinää.  Kun maakunnan kansanedustajat kokoontuvat ja yhdessä sovitaan, että viedään asioita eteenpäin, niin se edellyttää myös niihin sitoutumista sataprosenttisesti. Tällä kertaa kokoomuksen, demarien ja vasemmiston kansanedustajat toimivat päinvastoin kuin oli yhdessä päätetty. Jatkuuko nykykäytäntö jatkossakin, kyselee

KAUKO TUUPAINEN

kansanedustaja (ps),Jyväskylä

Suur-Jyväskylän lehti ke 9.11.2011

Jyväskylän kaupungin ensi vuoden talousarvio on tulossa kaupunginvaltuuston käsittelyyn.  Julkisuudessa on ollut jossain määrin tietoa poliittisten ryhmien kannoista.  Suurin vääntö tullee olemaan veroprosentista päättäminen.  Olen jo vuosia sitten todennut, ettei veroprosentin suuruus saa olla mikään tabu. Päättäjien on elettävä ajan hengessä ja toimittava sen mukaisesti.

Perussuomalaisten veropolitiikka perustuu Eduskuntavaaliohjelmamme mukaisesti sosiaaliselle oikeudenmukaisuudelle. Tulojen kasvaessa verotuksen tulee kiristyä.  Tämä koetaan kansalaisten keskuudessa oikeudenmukaiseksi verotuksen lähtökohdaksi. Perussuomalaiset eivät kannata tasaveroa, jossa rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät.

Jyväskylän ensi vuoden talousarvio lähentelee tuhatta miljoonaa eli miljardia euroa.  Tätä kirjoittaessani sen loppusumma on 961, 8 miljoonaa euroa, josta sosiaali- ja terveyspalvelujen osuus on 41,9 prosenttia eli 403,5 miljoonaa. Lehtitietojen mukaan se ei kuitenkaan riitä, joten kaupunginhallituksen enemmistö haluaa lisärahaa, jotta kaupunkilaisten peruspalvelut voidaan hoitaa kohtuullisen hyvin.  Tämä edellyttää 0,5 prosentin korotusta nykyiseen veroprosenttiin. Olen samaa mieltä.

Kaupunkilaisille, niin nuorille perheille kuin varttuneimmillekin, on tärkeää, että lähipalvelut säilyvät. Jos ”Suomen Ateenan” eri kaupunginosissa sijaitsevat sivukirjastot lakkautetaan, terveysasemat ajetaan alas, liikunta- ja salimaksuja korotetaan huimasti, puhumattakaan omaishoitajien vaativan työn aliarvioinnista, niin se ei ole oikein.

Valtuuston enemmistö on tänä vuonna lisännyt kaupungin velkataakkaa. Se päätti laittaa osan Lutakossa sijaitsevaa Siltakatua tunneliin (hintalappu kymmenisen miljoonaa euroa) ja ostaa hehtaaritolkulla entisen Kankaan tehtaan suojeltavia ja purettavia rakennuksia 13 miljoonalla eurolla. Kankaan tehtaan alue olisi voitu rakentaa Lutakon tapaan ilman kaupungin velkarahaakin, jos tahtoa ja ymmärrystä olisi valtuutetuilla ollut. Onhan kaupungilla edelleenkin lakiin perustuva kaavoitusmonopoli, joka pätee myös yksityisten maiden kaavoitukseen.   Tuumii

KAUKO TUUPAINEN

kaupunginvaltuutettu,

kansanedustaja (ps)

Jyväskylä

Keskisuomalaisen mielipidepalsta to 3.11.2011

Kun Säynätsalon kunnan ja Jyväskylän kaupungin välisestä vapaaehtoisesta kuntaliitoksesta päätettiin Jyväskylän kaupunginvaltuustossa 4.2.1992, oltiin kaikista asioista samaa mieltä.

Liitosta edellyttäneet neuvottelut sujuivat – kuntien edustajien välillä – ripeästi ja hyvässä ilmapiirissä ja molempien kuntien valtuustot siunasivat kuntaliitoksen yksimielisesti.

Kuntaliitossopimuksessa todettiin mm., että ”Säynätsalon terveysasema siirretään kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan alaiseksi ja sen toimintoja kehitetään avoterveydenhuollon yleisen kehityksen edellyttämällä tavalla vähintään nykyisellä palvelutasolla”.

Vastoin annettuja ja sovittuja päätöksiä ollaan Säynätsalon avoterveyspalveluja kuitenkin huonontamassa siirtämällä ne lähes kokonaan Muurameen vuoden 2013 aikana. Istuva kaupungin perusturvalautakunta ”istuu” todellakin merkittävän asian päällä.

Toivottavasti lautakunnan enemmistö tiedostaa, että palveluetäisyys kasvaa – Säynätsalosta Muurameen – lähes seitsemään kilometriin ja monellakaan terveysaseman asiakkaalla ei ole omaa autoa. Myös yleisten kulkuneuvojen käyttö on vaikeaa ainakin Lehtisaaren ja Muuratsalon asukkaille, koska he joutuvat matkan varrella vaihtamaan bussista toiseen.  Säynätsalon nykyiselle terveysasemalle pääsee yhdellä bussilla ilman vaihto-ongelmia.

Ymmärtäisin siirtosuunnitelmat, jos Säynätsalon terveysasema olisi rasite kaupungille, mutta sitä se ei ole.  Päinvastoin kustannustehokkuus on parasta mahdollista ”Kolmen A:n” luokkaa.  Tehokkuus paranisi entisestään, jos Muuramen kunnan Kinkomaan ja Olympiakylän asukkaat pääsisivät käyttämään Säynätsalon terveysaseman palveluja. Asia on mielestäni tutkimisen arvoinen.

KAUKO TUUPAINEN

kaupunginvaltuutettu,

kansanedustaja (PS)

Jyväskylä