Keskisuomalainen, su 23.8.2015 ja Keski-Uusimaa-lehti ma 24.8.2015

”Älä tee kuten minä teen, vaan tee kuten minä sanon”, on tuttu sanonta jo vuosien takaa. Sen sijaa miesten ja naisten tasa-arvosta annettu laki (609/1986) ei ole kovinkaan tuttu lain säätäneelle instituutiolle eli eduskunnalle. Miksi? Siksi, että lakia noudatetaan erittäin tarkasti kunnissa ja kuntayhtymissä sekä niiden toimintaan tiukasti liittyvissä yhtiöissä, mutta eduskunnassa ei laista piitata lainkaan.

Asian tekee mielenkiitoiseksi sekin, että nimenomaan kansanedustajat vaativat lakiin maininnan, jossa vaadittiin, että: ”Tasa-arvolain mukaan tulee valtion ja kunnan asettamissa toimielimissä, lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja olla naisia ja miehiä molempia vähintään 40 prosenttia”.

Istuva eduskunta on valinnut kokouksessaan 9.6.2015 mm. Kansaneläkelaitoksen (Kela) valtuustoon 12 jäsentä, joista vain kolme on miehiä, Suomen Pankin pankkivaltuustoon yhdeksän jäsentä, joista vain kaksi on naisia, Ylen hallintoneuvostoon 21 jäsentä, joista vain seitsemän on naisia sekä eduskunnan kirjaston hallitukseen yhdeksän jäsentä, joista vain kolme on naisia.

Eduskunta on nimennyt 16 valiokuntaa ja valtiovarainvaliokunta 8 jaosoa, joista hyvin monessa valinnassa ei tasa-arvolaki ole toteutunut.

Ilmeisesti eduskunta ei piittaa omasta ohjeistuksestaan eli säätämästään laista, vaan toteaa, ”Älä tee kuten minä teen, vaan tee kuten minä sanon”.

Kyselin asiaa Suomen tasavallan tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkiseltä, joka antamassaan lausunnossa toteaa, että tasa-arvolain mukaan tasa-arvovaltuutetun tietojensaantioikeutta ei sovelleta eduskunnan toimintaan, joka liittyy kansanedustajan edustajatoimen hoitamiseen. Tämän lisäksi tasa-arvolaki rajoittaa myös tasa-arvovaltuutetun oikeutta viedä asioita yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaan. Hän ei voi myöskään pyytää asiasta selvitystä eduskunnalta.

Haluankin kysyä näin julkisesti, eikö eduskunnan tulisi täydentää tasa-arvolain 2 pykälää siten, että siinä selkeästi todetaan, ettei lakia sovelleta eduskunnan asettamien toimielinten vaaliin.

Kauko Tuupainen

eduskunnan tilintarkastaja

Keskisuomalainen, la 15.8.2015

On ollut mielenkiintoista seurata, kuinka viime eduskuntakaudella hallituksessa olevien puolueiden edustajat käyttäytyvät oppositiosta käsin. Aiemmin morkattiin perussuomalaisia siitä, etteivät he menneet hallitukseen ja syytettiin vastuun pakoilusta. Nyt kun persut ovat siellä, niin kritiikkiä riittää.

En tule koskaan syyttämään demareita siitä, ”etteivät he halunneet kantaa vastuuta”, kun eivät menneet Sipilän johtamaan hallitukseen. Samalla toivon, etteivät demarit osoittelisi sormellaan ainoastaan persuja, jotka joutuvat tekemään hallituksessa ikäviäkin päätöksiä edellisen hallituksen kurjistamispolitiikan johdosta.

Totuushan on, että koko viime eduskuntakauden ajan Suomen talous oli ”vekselivetoista”, sillä kasvoihan Suomen nettovelka neljän vuoden aikana 20 miljardia euroa eli keskimäärin viisi miljardia vuosi. Tämän vuoden lopussa velkaa piti tuleman – budjettikirjan mukaan – 102 miljardia euroa, mutta näyttää siltä, ettei se riitä alati pahenevassa työttömyystilanteessa ja erityisesti menojen osalta alimitoitetun vuoden 2015 budjetin johdosta.

Tämän tiedostaen istuva hallitus joutuu pitämään talouden nyörit tiukalla eli jatkamaan edellisen hallituksen kurjistamispolitiikkaa mm. eläkeläisten indeksitarkistusten ja nettovelan kasvun osalta. Porvaripuolueet (kokoomus ja keskusta) pitivät hallitusneuvotteluissa tiukasti kiinni edellisen hallituksen linjasta, jolloin perussuomalaiset joutuivat antamaan periksi useista vaatimuksistaan, päästäkseen hallitukseen.

Olen ymmärtänyt periksi annon ja hallituksen menon siten, että jos persut eivät olisi hallituksessa, niin puolueen paikan olisivat saaneet demarit, vasemmisto, vihreät ja rkp tai ainakin enemmistö heistä, joiden voimalla olisi päädytty samaan lopputulemaan kuin istuva hallituskin.

Ikävintä edellä kertomassani on se, että myös Suomen kunnat – Jyväskylä mukaan lukien – tulevat kärsimään valtion huonosta taloustilanteesta. Tämä tullee näkymään kaupungin ensi vuoden talousarviossa, jota virkamiehet parhaillaan valmistelevat.

KAUKO TUUPAINEN

kaupunginvaltuutettu (ps)

Jyväskylä

Keskisuomalainen, to 28.5.2015

Kaikkien Jyväskylän kaupunginvaltuuston jäsenten on otettava jatkossa entistä enemmän vastuuta myös perusturvalautakunnan toimialaan liittyvistä asioista.

Referoin viime valtuustossa työsuojeluvaltuutettu Sami Haapakosken Keskisuomalaisessa 17.5.2015 julkaistua asiallista kirjoitusta kaupungin kotihoidon henkilöstön puolesta.

Ymmärtääkseni sanoma meni perille yhtä valtuutettua lukuun ottamatta.

Puheenvuoroni ydin oli siinä, että kaupunginvaltuuston tulisi jatkossa lisärahoittaa perusturvalautakunnan resursseja. Valtuutettujen on syytä ajatella vaikkapa omia ikääntyneitä omaisiaan ja tulevaisuudessa myös itseään eli miettiä, miten haluatte vanhuutenne elää.

Keskisuomalainen uutisoi alkuviikosta, että perusturvalautakunta päätti yksimielisesti lopettaa Kuokkalan terveysaseman laboratorionäytteenoton. En sano, että päätös oli tyhmä, mutta kyllä se harkitsematon oli.

Miksi? Siksi, ettei lautakunnassa tiedosteta sitä, että Kuokkalassa asuu lähes 18.000 asukasta eli yhtä paljon kuin Huhtasuolla, Halssilassa ja Säynätsalossa yhteensä.

Lisäksi Kuokkalaan valmistuu uusia asuntoja mm. Tanhukaareen ja Äijälänjoen maastoon.

Jyväskylän kaupungin terveyspalveluverkon kehittämisraportissa (8.5.2015) todetaan, että ”Keskustan ja Kuokkalan terveysasemista luopuminen luo väestöpainetta Kyllön ja uuden sairaalan terveysasemille. Kuokkalan väestö ohjataan Kyllöön.” Mikä mahtaa olla tämän ratkaisun järki?

Jokaisen kaupunginvaltuutetun tulee ottaa vastuuta edellä esittämistäni asioista. Kyllön sairaalan uudisrakentaminen tulee varmasti hintoihinsa, kun tähän lisätään uuden sairaalan vuoksi tarvittavat Kyllönmäen katujen saneeraukset ja paikoitusalueen laajentaminen.

Turhaa ja kallista uudisrakentamista tulisi välttää, koska Kuokkalassa ovat toimivat tilatjo valmiina. Maalaisjärjen käyttö ei ole pahitteksi Jyväskylä nimisessä kaupungissakaan.

KAUKO TUUPAINEN

kaupunginvaltuutettu (ps)

Jyväskylän Kuokkala

Keskisuomalainen, ke 13.5.2015

Suomi on elänyt viime hallituskaudella yli varojensa eli vekselivetoisesti. Valtio on ottanut uutta velkaa hallituskaudella 20 miljardia euroa eli keskimäärin viisi miljardia joka vuosi. Valtiovelan määräksi on arvioitu tämän vuoden lopulla 102 miljardia euroa eli 19.245 euroa per jokainen suomalainen

Tämä tarkoittaa sitä, että peruskunnat joutuvat tulevina vuosina entistäkin ahtaammalle, koska valtion tuki kunnille taatusti vähenee.

Tästä huolimatta tulee hallituksen huolehtia – perussuomalaisten esitysten mukaisesti – lapsiperheistä, eläkeläisistä, työttömistä, maa- ja metsätalouselinkeinon harjoittajista sekä PK-yrityksistä.

Tähän päästään hallituksessa ja eduskunnassa vain ”yhteen hiileen puhaltamalla” ja yhteistä köyttä samaan suuntaan vetämällä. Muutama esimerkki siitä, kuinka toimittiin valtion tämän vuoden talousarvion käsittelyssä.

Perussuomalaiset esittivät 22 miljoonan euron lisäystä maatalouden luopumistukiin. Tätä esitystä kannatti esittäjien lisäksi vain Suomen Keskustan edustaja Vehkaperä.

Perussuomalaiset esittivät 300 miljoonan euron lisäystä liikenneverkkojen kunnossapitoon. Esitystä kannattivat ”persujen” lisäksi vain Suomen Keskustan Anttila ja demarien Piirainen.

Perussuomalaiset ehdottivat seuraavan lausuman hyväksymistä: ”Eduskunta toteaa, että haja-asutusalueiden jätevesiasetus on miljardiluokan lainsäädäntövirhe. Näin ollen Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy välittömästi toimiin asetuksen purkamiseksi”. Hyväksymisen kannalla olivat PS:n lisäksi Vasemmistoryhmän kaksi edustajaa, Suomen Keskustan Hautala ja vasureiden Hänninen.

Perussuomalaiset ehdottivat myös seuraavan lausuman hyväksymistä: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa eduskunnalle esityksen arvonlisäverollisen liiketoiminnan alarajan nostamisesta 20 000 euroon ja huojennusalueen katon nostamisesta 40 000 euroon.” Tämän hyväksymistä kannattivat Perussuomalaisten lisäksi Vasemmistoliiton ja Vasenryhmän edustajat sekä Vihreiden Haavisto, Tynkkynen ja Alanko-Kahiluoto.

Toivottavasti Suomen Keskusta ja Kokoomus tulevat edellä esittämissäni asioissa persussuomalaisten linjoille. Yhdessä Suomen ja suomalaisten parhaaksi, toivoo

KAUKO TUUPAINEN

eläkeläinen, talousneuvos

Jyväskylä

Keskisuomalainen, ti 05.05.2015

Suomessa on – viime vuosina – eri yhteyksissä pohdittu mm. nykyistä kunnallisverokäytäntöä. Syytä onkin, sillä nykyinen kunnallisverotus on kaukana verovelvollisten oikeudenmukaisesta verotuksesta. Myös kunnallisveroa tulee maksaa kuntalaisten maksukyvyn mukaan.

Useat kunnat nostavat vuosittain perimiään taksoja ja tariffeja, pitääkseen kunnallisveroprosentin tietoisesti liian alhaalla. Menettely ei tee oikeutta pienituloisille eläkeläisille, työttömille eikä muille vähävaraisille.

Kun puhutaan liennytyksestä, niin mielestäni parasta olisi pieni- ja keskituloisten kansalaisten nettotulojen lisääminen. Tämä onnistuisi parhaiten muuttamalla kunnallisvero progressiiviseksi. Ei voi olla oikein, että korkeimman kunnallisveron kunnan (Kitee 22,50) ja halvimman (Kauniainen 16,50) ero on kuusi prosenttiyksikköä. Edustan näkemystä, että jos palkka tai eläke on vaikkapa 30 000 euroa vuodessa, niin siitä tulisi maksaa yhtä paljon veroa kunnalle, olipa asunto Helsingissä, Tampereella, Hollolassa, Jyväskylässä tai Kittilässä.

Perussuomalaiset ovat ehdottaneet tämän vuoden varjobudjetissaan, että 1 000 euroa kuukaudessa voisi ansaita ansiotuloverosta vapaasti.  Tämä tarkoittaisi sitä, että 12 000 euroa vuodessa ansaitseva ei maksaisi veroa valtiolle, kunnalle eikä seurakunnalle.

Siksi kuntien verotuskäytäntöön olisi tehtävä radikaali muutos. Verotuksen efektiivisyydestä johtuen myös kunnallisverotus on jo nyt osittainen progressiivinen, joten siirtymistä astetta ylöspäin eli täydelliseen progressiivisuuteen on syytä harkita.

Valtionverotuksen alaraja on tänä vuonna 16 500 euroa. Vastaavan kaltainen alaraja tulisi asettaa myös kunnallisverotukseen. Se voisi olla 12 000 euroa, jolloin esimerkiksi omaishoitajat ja muut pienituloiset saisivat nykyisen palkkatulonsa verottomana. Kunnallisverotuksen progressiivisuuden myötä siirtyisimme kohti oikeudenmukaisempaa verotusta, perusteena verovelvollisen ansaitsemat tulot eli todellinen maksukyky.

KAUKO TUUPAINEN

eläkeläinen, talousneuvos

Jyväskylä

Keskisuomalainen, su 24.4.2015

Jorma Kemiläinen kirjoitti tällä palstalla 11.4.2015 otsikolla ”Jyväskylän piilovero on moraaliton”. Hän on ajatuksineen oikeassa, paitsi lausumassaan ”Kellään kaupunginvaltuutetulla ei ole ollut selkärankaa tai ymmärrystä puuttua tähän”. Olen tästä kohdasta eri mieltä.

Kaikki alkoi siitä, kun Jyväskylän kaupunki päätti yhtiöittää energialaitoksensa valtuuston päätöksellä 11.11.1996 äänin 44–14.

Yhtiöittämisessä kaupunki myi energialaitoksensa ja sen verkostot perustetulle yhtiölle 520 miljoonan markalla (Mmk). Kauppahinta hoidettiin siten, että yhtiön maksettavaksi siirrettiin kaupungin lainoja 200 Mmk ja lisäksi kaupunki merkitsi yhtiön liikkeelle laskeman 320 Mmk:n debentuurilainen 7,8 % korolla.

Myöhemmin kaupunki pakkomyi Jyväskylän Veden (Vesilaitos) Jyväskylän Energia Oy:lle huikealla 150 miljoonan euron hinnalla. Hinta oli korkea, kun verrataan sitä parin vuoden takaiseen energiakonsernin myyntihintaan. Olihan energiakonsernin liikevaihto tuolloin 64 Me ja vesilaitoksen 16 Me.  Taseet olivat 109,1 ja 37,7 Me. Vain yksi perussuomalainen valtuutettu vastusti tätä kauppaa. Häveliäisyyssyistä en mainitse hänen nimeään.

Eikä kahta – ilman kolmatta. Loppuvuodesta 2008 kaupunki myi energiayhtiölle entisen Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden kunnan vesilaitokset 73,6 Me:n kauppahinnalle. Voittoa kertyi kaupungin kassaan 41,4 Me. Totta kai kaupunki rahoitti nämäkin kaupat, myöntämällä energiayhtiölle 63 Me:n lainan 5,9 %:n korolla. Lisäksi yhtiö joutui ottamaan vastuulleen kaupungin taseessa olevat palautuskelpoiset vesi-, jätevesi- ja kaukolämpöliittymämaksut 10,2 Me sekä vastuut 0,366 Me:n korkotukilainoista.

Tätäkin manööveriä vastusti muistaakseni vain perussuomalaisten piskuinen valtuustoryhmä.

Jorma Kemiläinen on oikeassa. Kyse on selkeästä piiloverotuksesta ja köyhien kaupunkilaisten rankaisemisesta. Kuten jo aiemmin totesin, perussuomalaisten valtuustoryhmällä on ollut Kemiläisen kaipaamaa ”selkärankaa ja ymmärrystä”, mutta valtuuston enemmistö on tehnyt aikoinaan lainvoimaiset päätökset, joiden mukaisesti on elettävä.

KAUKO TUUPAINEN

kaupunginvaltuutettu (ps)

Jyväskylä

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla to 27.11.2014

PROLETARIAATTI – uusi yhteiskuntaluokka (Alkuperäinen otsikko)

Suomeen on pikku hiljaa muodostumassa uusi yhteiskuntaluokka – Proletariaatti. Tämä tarkoittaa köyhien muodostamaa yhteiskuntaluokkaa. Onhan totuus tässä ajassa, että rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät.

Tämän kirjoitukseni räväkkä aloitus johtuu siitä, että suomalaisilla tulee tulevaisuudessa olemaan vielä nykyistäkin tiukempaa jokapäiväisessä elämässä. Miksi? Siksi, että Suomessa elää tällä hetkellä yli miljoona kansalaista ns. köyhyysrajan alapuolella. Rajana on pidetty 1.100 euroa kuukaudessa ansaitsevia henkilöitä. Kun tästä summasta vähennetään verot, vuokrat sekä ”jokapäiväisen leivän”, niin ei loppurahalla todellakaan ”Herran huonetta” rakenneta.

Mielestäni 1,5 miljoonan työeläkeläisen köyhdyttäminen olisi lopetettava. Pari vuotta sitten julkisuuteen saatetun tutkimuksen mukaan työtätekevien ansiotaso oli viimeisen 15 vuoden aikana noussut 70 %, mutta eläkeläisten vain 34 % eli eläkeläiset ovat jääneet 36 prosenttiyksikköä jälkeen yleisestä ansiotason kehityksestä.

Eläkeläisille on palautettava ns. puoliväli-indeksi, mikä otettiin käyttöön v. 1977, eli nykyinen taitettu indeksi on poistettava. Myös hallituksen viimeisin temppu kurittaa eläkeläisiä on syytä nostaa esille. Pitihän eläkeläisten eläkkeisiin kohdistuvaa indeksiä tarkistaa 1,1 %, mutta eläkeläiset joutuvat tyytymään 0,4 %:n indeksitarkistukseen.

Valtio ei hyödy tästä leikkauksesta sentin senttiä, koska eläkkeet maksetaan pääasiassa kuuden yksityisen eläkeyhtiön välityksellä. Yksityiset eläkeyhtiöt sen sijaan hyötyvät ratkaisusta ensi vuonna yli 170 miljoonaa euroa. Täytyy myös muistaa, että inflaatio etenee ensi vuonna valtiovarainministeriön kertoman mukaan 1,5 %:n vauhdilla.

Köyhyys lisääntyy myös yli 400.000 työttömän joukossa. Pari vuotta sitten tehdyn tutkimuksen mukaan työttömien asema on heikentynyt merkittävästi. Tutkimus kertoi, että viimeisen 15 vuoden aikana työttömien peruspäiväraha oli jäänyt jälkeen noin 25 % ja toimeentulotuki noin 30 % yleisestä ansiotason kehityksestä.

Saadaksemme valtion kassaan lisärahaa myös köyhyyskierteen katkaisuun, meidän tulisi enenevässä määrin osoittaa solidaarisuutta tätä väestöryhmää kohtaan. Tästäkin syystä me perussuomalaiset haluamme palauttaa maahamme varallisuusveron, jonka tuotto v. 2005 oli 85 miljoonaa euroa. Olemmekin esittäneet omassa vaihtoehto- eli varjobudjetissamme, että 300.000 euroa suuremmasta verotettavasta omaisuudesta maksettaisiin vuosittain veroa 0,8 %. Tällöin valtion kassaan kilahtaisi 150 miljoonaa euroa kansalaisten köyhyyden torjumiseen.

KAUKO TUUPAINEN
kansanedustaja,
valtiovarainvaliokunnan jäsen (ps)
Jyväskylä

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla ti 04.11.2014

 Musiikkiterapia on tieteelliseen näyttöön perustuva hoitomuoto, jonka vaikuttavuudesta on julkaistu useita suomalaisten ja ulkomaisten yliopistojen tutkimuksia kansainvälisissä tieteellisissä julkaisuissa. Musiikkiterapia toteutuu lääkärin lähetteellä ja sen kustantaa pääasiassa julkinen sektori, mm. Kansaneläkelaitos ja sairaanhoitopiirit.

Musiikkiterapia-alan juridinen asema on kuitenkin jäänyt jälkeen muusta sosiaali- ja terveydenhuoltoalan kehityksestä, vaikka musiikkiterapeutit käytännössä noudattavatkin terveydenhuollon ammattihenkilöille asetettuja vaatimuksia. Koska musiikkiterapeutit eivät ole virallisesti terveydenhuollon ammattihenkilöitä, he eivät saa potilasvakuutusta eivätkä vapautusta arvonlisäverosta.

1.5.2014 voimaan tulleen uuden terveyden- ja sairaanhoidon ALV-ohjauksen myötä musiikkiterapeutit uhkaavat joutua ALV-velvollisiksi. Mikäli näin tulee tapahtumaan, kymmenet tai jopa sadat musiikkiterapeutit joutuvat lopettamaan ammattinsa harjoittamisen. Tällöin satojen potilaiden hoito tulee keskeytymään musiikkiterapeuteista riippumattomista syistä.

Musiikkiterapian muotoja ovat esim. musiikin kuuntelu, laulaminen, soittaminen, improvisointi, liikkuminen musiikin mukana, laulujen tekeminen ja musiikkimaalaus.

Sovellusalueita ovat esim. psykiatria, kehitysvammaisten kuntoutus, neurologiset ongelmat, oppimisvaikeudet, muistisairaiden hoito, aivoinfarktipotilaiden kuntoutus, päihdekuntoutus, kivunhallinta ja saattohoito.

Musiikkiterapeutit ovat Kelan lakisääteisen kuntoutuspsykoterapian palveluntuottajia. Mikäli he joutuvat maksamaan ALV:n, musiikkiterapia Kelan kuntoutuspsykoterapiana tulee todennäköisesti päättymään. Kelan maksama hinta on vakio (52,14 euroa), eikä Kelaa voi laskuttaa arvonlisäveron osuudella. Arvonlisävero pitäisi lisätä potilaan omavastuuosuuteen. Tällöin olisi kyse niin suurista summista, ettei potilailla ja heidän omaisillaan olisi mahdollisuuksia maksaa kyseisiä summia.

Edellä kertomani vuoksi olisi oikein ja kohtuullista, että musiikkiterapeuttien asema virallistettaisiin niin, että heistä tulee terveydenhuollon ammattihenkilöitä.

KAUKO TUUPAINEN

kansanedustaja,

valtiovarainvaliokunnan jäsen (ps)

Jyväskylä

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla 15.10.2014 ja Keski-Uusimaalehden Puheenvuoropalstalla 17.10.2014

Kun olen saanut viime vuodet seurata – hyvinkin läheltä – istuvan hallituksen toimia, täytyy myöntää, että lyhytjänteisiä yrityksiä on sillä ollut aivan riittävästi. Valtion velkaantumista ei ole kyetty pysäyttämään. Velkaa oli valtiolla hallituskauden alussa 75,1 miljardia, kun sen määrä oli tämän vuoden elokuun lopussa 94,5 miljardia. Velka on kasvanut vajaa neljän vuoden aikana 19,4 miljardia euroa eli 26 prosenttia. Tulevaisuuskaan ei näytä hyvältä, sillä velan määrää noussee 102 miljardiin euroon vuoden 2015 lopulla.

Hallituksen toimenpiteet ensi vuoden talousarvion tasapainottamiseksi eivät saa kansan enemmistöä taakseen, oppositiosta puhumattakaan. Eläkeläisiä on ”lyöty korville” jo vuodesta 1977 alkaen, jolloin eläketulo leikkaantui puoliväli-indeksiin siirryttäessä. Toisen kerran ”tuli turpiin” vuonna 1996, jolloin siirryttiin ns. taitettuun indeksiin, jonka piti olla vain väliaikainen heikennys. Toisin kuitenkin on käynyt. Ennen viimeisiä eduskuntavaaleja lähes kaikki muut puolueet paitsi kokoomus ja rkp halusivat poistaa taitetun indeksin. Mutta kuinkas kävikään? Perussuomalisten esitys kaatui Eduskunnan äänestyksissä myös demarien ja vasemmiston vastustukseen.

Viimeisin eläkeläisiin kohdistunut heikennys oli eläkeindeksin leikkaus. 1,5 prosentin sijaan eläkkeitä korotetaan vain 0,4 prosentilla. Yksityiset eläkeyhtiöt säästävät toimenpiteestä johtuen eläkemaksujaan yli 270 miljoonaa euroa.

Puhetta on myös aiheuttanut hallituksen lapsilisiin kohdistunut 8 prosentin leikkaus, jossa hallitus säästää 110 miljoonaa euroa. Leikkaus kompensoidaan pieni – ja keskituloisille lapsiperheille myöntämällä heille verohelpotuksia kuntien- ja valtionverotuksessa. Ilmeisesti hallitus ei tiedostanut, että kunnat menettävät toimenpiteen johdosta verotulojaan 38 miljoonaa, seurakunnat 2 miljoonaa, Kela 3 miljoonaa ja itse valtiokin 28 miljoonaa. Eli eri instituutioiden verotulojen menetykset ovat 70 miljoonaa euroa. Kun tähän lisätään verohallinnolle aiheutuvat parin- kolmen miljoonan euron ylimääräiset tietohallinnon ohjelmointikulut ja monet byrokratian kustannukset, huomataan, että metsään mentiin.

Hallitus päätti suuressa viisaudessaan nostaa kuntien perimien kiinteistöverojen alarajoja. Tästä aiheutuu, että joka viides kunnanvaltuusto joutuu tekemään korotuspäätöksen, jonka avulla kuntien kassaan kilahtaa 48 miljoonaa euroa. Pesää rahoista ei kuitenkaan kunnille muodostu, koska valtio nappaa rahat itselleen, vähentämällä samaisten kuntien valtionosuuksia 48 miljoonalla eurolla.

Eli suo siellä – vetelä täällä, tuumii

KAUKO TUUPAINEN

kansanedustaja ja

valtiovarainvaliokunnan jäsen (ps)

Jyväkylä

Keski-Uusimaa lehden Puheenvuoropalstalla 23.9.2014

Pahalta näyttää ainakin paperilla Suomen hallituksen esitys ensi vuoden talousarvioksi. Budjetin loppusumma (53,705 miljardia euroa) on hieman pienentynyt tämän vuoden talousarviosta. Budjetin ulkoinen koko on sen sijaan paisunut 1 070 sivuiseksi. Paksuutta teoksella on 53 mm.

Talousarviosta keskusteltiin viime viikolla kolmena päivinä aamusta iltaan ja vääntö vähentyneistä määrärahoista siirtyy eduskunnan 16 valiokuntaan ja valtiovarainvaliokunnan kahdeksaan jaostoon ennen isoon saliin palautumista.

Valtiovarainministeri Antti Rinne (sd) on kertonut että lainaa otetaan ensi vuonna kolme miljardia vähemmän kuin tänä vuonna. Totuus kuitenkin on, että uutta lainaa otetaan (emissiotappiot mukaan lukien) 16,694 miljardia eli 1,1 miljardia vähemmän kuin tämän vuoden varsinaisessa talousarviossa.

Sen sijaan vanhojen lainojen kuoletuksiin, lyhennyksiin ja mahdollisiin pääomatappioihin varataan 12,226 miljardia euroa, mikä on 1,563 miljardia enemmän kuin tänä vuonna.

Ensi vuoden talousarvion mukaan valtion velka noussee 102 miljardiin euroon eli on lähes 19 000 euroa jokaista suomalaista kohden. Voimakas velkaantuminen vaarantaa luottoluokittelijoiden mukaan Suomen pysymisen AAA-luokassa. Toisaalta maamme työntekijät ovat maksaneet Suomen yksityisille eläkelaitoksille yhdessä työnantajien kanssa eläkemaksuja, joiden tasearvo on 170 miljardia euroa. Eli kun Suomen kansalaisilla on velkaa, heillä on myös säästöjä. Olenkin esittänyt Eduskunnassa, että laskentatapaa olisi syytä muuttaa siten, että eläkeyhtiöiden rahastot olisivat mukana luottoluokituksessa.

• * * * *

Fennovoiman merkittävä osakas on venäläinen Rusatom Overseas, jonka omistaa Venäjän valtion ydinenergiayhtiö Rosatom. Viime viikolla ilmestynyt Karjalan Kuvalehti otsikoi sivuillaan ”Poliittinen hyökkäys Fortumia vastaan Venäjällä on alkanut”. Lehti toteaa sivuillaan, että ”Kun Putin on keskittänyt kaikki muut merkittävät alat omille holding-yhtiöille, miksi tärkeä sähköala jätettäisiin vierasmaalaisen haltuun? Venäjän sähköreformia sanotaan onnistuneeksi. Mitä paremmin sähköreformi onnistuu, sitä suuremmalla todennäköisyydellä Putin kansallistaa myös Fortumin osuuden. Menestyksellä on siten huono ennuste”, kertoo Karjalan kuvalehti.

Haluankin herätellä kysymyksen, onko venäläisomisteinen yhtiö suomalaisille energiayhtiöille paras mahdollinen kumppani? Eli haluaako vieras toimia in bona fide? Lopuksi ”Jokerikysymys”: Tarvitaanko Suomessa lisää ydinvoimaloiden rakentamista?

KAUKO TUUPAINEN

kansanedustaja,

valtiovarainvaliokunnan jäsen (ps)

v