Suur-Jyväskylän lehti, ke 19.3.2014

Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan sisältyvät maininnat mm. työllisyyden lisäämisestä, yritystoiminnan elvyttämisestä ja harmaan talouden torjunnasta, Nyt on hallituspuolueilla näytön paikka edistää kaikkia kolmea tahoa.  Tein viime viikolla lakialoitteen parturi-kampaajien arvonlisäveron pudottamiseksi nykyisestä 24 prosentista kymmeneen prosenttiin.

Perusteluina totesin, että Suomessa on tällä hetkellä noin 12.000 järjestäytynyttä parturi-kampaamoalan yrittäjää. Viime vuonna yrittäjien määrä väheni yli tuhannella, kun monet yrittäjät lopettivat toiminnan. Syynä oli korkea arvonlisäprosentti.

Yrittäjä joutuu laittamaan arvonlisäveroprosentin suoraan perimäänsä hintaan, jolloin perittävä taksa nousee.  Tämä on aiheuttanut sen, että asiakkaiden käynnit ovat harventuneet ja liikevaihto on pudonnut. Myös helmikuun alusta voimaan tullut, ns. kuittipakko on ollut osasyynä alan yrittäjien vähentymiseen.

Suomen Hiusyrittäjät ry:n  tietojen mukaan myös ns. harmaa talous on voimakkaassa kasvussa, jopa 60 % liittoon kuulumattomista alan yrittäjistä myy palvelujaan pimeästi. Jos tämä pitää paikkansa, olen todella huolestunut. Eihän tämänkaltainen toiminta ole kenellekään eduksi, jääväthän mm. lakisääteiset maksut hoitamatta.

Olisikin oikein ja kohtuullista, että parturi-kampaamoalan arvonlisävero laskettaisiin kymmeneen prosenttiin, jolloin alan yritystoiminta elpyisi, harmaatalous minimoituisi ja Suomen työttömyysluvut tippuisivat merkittävästi.

 KAUKO TUUPAINEN

kansanedustaja (ps)

Jyväskylä

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla 5.3.2014

Kauan sitten, 19.5.2003 tein valtuustoaloitteen, että Jyväskylä tutkisi mahdollisuuksia hakeutua ns. pormestarimallin kokeilukaupungiksi. Kirjoitin  (Ksml 18.2.2010), että kansanvaalilla valittu pormestari olisi suoraan poliittisessa vastuussa kaupunkilaisille, kun esimerkiksi kaupunginjohtajalla on vain virkavastuu. Pormestarista tulisi samalla kaupunkilaisten ykkösedustaja kaupungin hallinnossa.

Pormestarilla olisi oikeus ja velvollisuus saattaa julkiseen keskusteluun asiakysymyksiä ja tuottaa niihin erilaisia vaihtoehtoja. Nykykulttuurissa kaupunginhallituksen valmisteluun tulevat asiat vain virkamiesjohdon kautta, jolloin “epämukavat” asiat saattavat maata johdon pöytälaatikossa pitkiäkin aikoja.

Kaupunginvaltuusto käsitteli asiaa kahdesti. Ensimmäisellä kerralla (1.3.2004) valtuusto totesi asian olevan yhä “keskushallinnon valmistelussa”. Myöhemmin (14.3.2005) valtuusto totesi, vuonna 2004 päättäneensä kaupungin hallinnon uudistamisesta, joten ”aloite ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin”.

Aiemmat paikalliset demarikellokkaat vastustivat aloitetta toteamalla, että jos kaupunkilaiset saavat valita pormestarin, niin valituksi tulee joku turhanpäiväinen julkkis, jolloin mennään ojasta allikkoon.  Ei nähty metsää puilta.

Ideani oli tuolloin ja on vieläkin, että valtuustoryhmät asettavat oman ehdokkaansa pormestariksi.  Tämän jälkeen valtuusto asettaa heistä esimerkiksi kolme eniten ääniä saanutta ehdokkaiksi, joista kaupunkilaiset valitsevat oman suosikkinsa pormestariksi. Pormestarin toimikausi olisi rajallinen, 5-7 vuotta, jonka jälkeen vakanssi olisi katkolla. 

Kansanvaali ei olisi mikään uusi menettely Suomessa, sillä onhan Tasavallan Presidenttikin valittu tehtäväänsä kansalaisten toimesta ja seurakuntien kirkkoherrat jo vuosikymmenet. Jo mainitussa kirjoituksessani nelisen vuotta sitten arvelin, että sopiva ajankohta Jyväskylässä voisi olla ”Markku Anderssonin eläkkeelle jäämisajankohta eli 3- 4 vuoden kuluttua”.

KAUKO TUUPAINEN

kaupunginvaltuutettu, kansanedustaja (ps)

Jyväskylä

Keski-Uusimaan lehden lukijan kynästä 02.03.2014

Järvenpääläinen VT Sampsa Saralehto kirjoittelee tällä palstalla aktiivisesti asiallisia ”Puheenvuoroja”. Jokin viikko sitten hän otti kantaa minunkin mielipiteeseeni ja totesi jotain tähän tapaan: ”Turha on puskista huudella, kun perussuomalaisille ei kelvannut hallitusvastuu”.

Asia oli viimeksi esillä viime viikon Eduskunnan kyselytunnilla, jolloin PS:n puheenjohtaja Timo Soini kertoi syyn hallituksesta poisjäämiseen. Syynä oli selkeä näkemys, jonka mukaisesti ”Eteläisen Euroopan `hulttiomaiden` tukemiselle pitää laittaa stoppi”. Pääministeriehdokas Jyrki Katainen ilmoitti tuolloin, että ”saatte äänestää hallituksessa kahdesti tukipäätöstä vastaan, mutta sen jälkeen on pysyttävä yhteisrintamassa”.

Perussuomalaisille on aina kuulunut vaalilupauksista kiinnipitäminen ja kun takkia ei haluttu kääntää – vasemmiston tapaan – jäimme pois hallitusneuvotteluista. Kansa on tämän hyväksynyt, koska olemme edelleen gallupeissa kolmen suurimman puolueen joukossa.

Viime viikolla Saralehto otti kantaa valtion ja kuntien yhtiöiden hallintoon. Olen tässä asiassa hänen kanssaan samaa mieltä.  Valtiohallinnon yhtiöistä minulla ei ole kokemusta, mutta kuntien yhtiöistä sitäkin enemmän.

Toimin takavuosina vasta perustetun Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy:n hallituksen ensimmäisenä puheenjohtajana yhden vaalikauden. Hallitukseen kuului tuolloin seitsemän omistajan (kaupunki) edustajaa ja neljä vuokralaisten edustajaa.

Nelivuotiskauden jälkeen minut valittiin toisen vastaperustetun Jyväskylän Energia Oy:n hallituksen puheenjohtajaksi, johon myös kuului myös 11 jäsentä. Totesin jo tuolloin, että tulosvastuullisen osakeyhtiön hallitus ei ole mikään valtuuston alainen lautakunta eli jäseniä hallituksissa on puolet liikaa. Olen edelleenkin samaa mieltä.  Miksi? Siksi, että useimmilta jäseniltä puuttuu kompetenssi toimia hallituksen vastuullisena jäsenenä.

On valitettavaa, että kunnallisten yhtiöiden hallituksiin valitaan henkilöitä, jotka ovat jääneet rannalle, kun kansa on valinnut valtuuston jäsenet. Tämä ei saa ollaan mikään valintaperuste, mutta tähän ovat varsinkin ns. vanhat puolueet syyllistyneet. Jouduin aikoinaan ojentamaan hallituksen jäseniä mm. siitä, että mitä hallituksessa puhutaan ja päätetään, niin niitä ei teillä ja turuilla kerrota.

Kotikyläni – Jyväskylän kaupungin konserniin kuuluu tällä hetkellä 23 osakeyhtiötä, 30 tytäryhtiötä ja 6 säätiötä eli yhteensä 59 yhteisöä. Se, että ovatko henkilövalinnat näiden yhteisöjen hallintoon aina onnistuneet, siitä ollaan eri mieltä. Pahinta minusta on se, että kansalaisten valitsema valtuusto on ulkona kaikesta yhtiöitä koskevasta päätöksenteosta, ellei joku valtuutettu ole päässyt hallitustyöhön mukaan.

 KAUKO TUUPAINEN

Järvenpäässä osin asuva jyväskyläläinen kansanedustaja ja

valtiovarainvaliokunnan jäsen (ps)

Suur-Jyväskylän lehti, ke 05.02.2014

Hiljattain kerrottiin mediassa, että Suomen maksut EU:lle kasvavat entisestään. Tämä johtuu EU:n tilinpidon uudistuksesta käsitellä tutkimus- ja kehittämismenoja. Menot ovat tähän asti kirjattu ns. juokseviin menoihin, mutta jatkossa ne kirjataan investointimenoiksi. Kirjausmuutos lisää Suomen EU-menoja 35 miljoonaa euroa vuodessa.

Vuoden 2012 tilinpäätöksen mukaan EU:n varat olivat 154 miljardia euroa ja velat 194 miljardia eli tase oli ”pakkasella” 40 miljardia. Kun tähän lisätään EU:n komission tekemät jäsenmaita koskevat sitovat investointipäätökset 200 miljardia, on vajausta EU:n kassassa noin 240 miljardia euroa.

EU:n tämän vuoden budjetti on 2,5 kertaa suurempi kuin Suomen valtion talousarvio eli noin 135 miljardia euroa.  Se on jäsenmaiden vaatimuksesta 8 % pienempi kuin viime vuonna, joten yhtälö varojen ja vastuiden suhteen on mahdoton.  Kuinka EU pystyy kattamaan 240 miljardin euron vajeen, jos sen vuosibudjetti jatkuvasti pienenee?  Vastaan, ettei mitenkään. Jos EU olisi osakeyhtiö, olisi se suoritustilassa, matkalla kohti konkurssia.

Hallituspuolueiden edustajat kertovat mielellään Suomen saamista EU-avustuksista. Totta on, että saamme EU:lta avustuksia eri kohteisiin, mutta ne kaikki ovat suomalaisten veronmaksajien rahoittamia.  Miksi? Siksi, että vuonna 2011 oli Suomen nettomaksu EU:lle 652 miljoonaa euroa, 2012 oli nettomeno 659 miljoonaa euroa ja viime vuonna noin 700 miljoonaa eli kolmen viimeisen vuoden nettomaksut EU:lle olivat 2 miljardia euroa.

Minultakin on tivattu neuvoja taloutemme tasapainottamiseksi. Olen sanonut, että perussuomalaiset ovat niitä valmiita antamaan, jos hallitus suostuu ns. parlamentaariseen työskentelyyn, jossa oppositio on tasavertaisesti mukana. Tämä ehdotus ei ole kokoomukselaiselle pääministerille kelvannut. Yksittäisen edustajan puheille ei ymmärrettävästi annata samaa painoarvoa kuin eduskuntaryhmän esitykselle, joten se siitä.

KAUKO TUUPAINEN

kansanedustaja,

valtiovarainvaliokunnan jäsen (ps)

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla ma 27.1.2014

Arvostamani toimittaja Katri Nieminen analysoi Keskisuomalaisessa 20.1.2014 tulevan Suur-Jyväskylän (?) valtuuston kokoonpanoa otsikolla ”Demareiden valta-asema säilyisi uudessa Jyväskylässä”.

Juttu perustui faktoihin, jotka eivät kuitenkaan olleet tästä ajasta.  Viimeisimpien sekä Ylen että Hesarin teettämien galluppien perusteella demarit tullevat menettämään valta-asemansa tulevissa kunnallisvaaleissa. Kun näin käy niin Suomen Keskusta ja Kokoomus lisäävät eniten kannatustaan myös Jyväskylässä. Selkeää nostetta on myös Perussuomalaisilla.

Syynä demareiden kannatuksen vähenemiseen ei ole pelkästään äänestäjien pettäminen valtakunnan tasolla, vaan myös kuntatasolla. Jostain syystä töpeksinnästään huolimatta kokoomus säilyttänee äänestäjien tuen. Onko syynä massiivinen henkilömainonta, vai mikä, sitä en tiedä.

Oma ennusteeni tulevan uuden yhdeksän kunnan valtuuston kokoonpanoksi on seuraava: keskusta 15 valtuutettua, kokoomus 14, demarit 12, perussuomalaiset 11, vihreät 6, vasemmisto 5 (vaaliliitossa skp:n kanssa 6) ja kristilliset 3 valtuutettua. Toki vaali kertoo lopullisen paikkajaon.

Surkeinta Suur-Jyväskylän muodostamisessa on kunnallisdemokratian voimakas näivettyminen. Valtuustopaikastaan ovat varmoja vain Jyväskylän valtuustossa istuvat kansanedustajat, jos ovat ehdolla tulevissa vaaleissa. Sen sijaan 216 nykyvaltuutettua eri valtuustoissa menettäisi paikkansa.

En tässä yhteydessä ota enemmälti kantaa tulevan (?) Suur-Jyväskylän muihin heikkouksiin, joita on kasapäin. Halusin lähinnä kertoa, että melkoinen mullistus tulee käymään poliittisissa voimasuhteissa uudessa valtuustossa, jos se joskus näkee päivänvalon, jota en suinkaan toivo.

KAUKO TUUPAINEN

kaupunginvaltuutettu (ps)

Jyväskylä

Suur-Jyväskylän lehti, ke 15.1.2014

Keskisuomalaiset opposition kansanedustajat äänestivät Jyväskylä – Tampere rataosan parantamiseen tarvittavan 10.000.000 euron määrärahan puolesta.. Heidän lisäkseen esitystä kannattivat perussuomalaisten eduskuntaryhmä sekä vasenryhmän ja keskustan kaksi edustajaa Keski-Suomen ulkopuolelta.  Tästä huolimatta esitys kaatui eduskunnan täysistunnossa äänin 135 – 43. Ratahankkeen vastustajiin lukeutuvat kaikki keskisuomalaiset hallituspuolueiden edustajat.

Junamatka Jyväskylästä Tampereen kautta Helsinkiin kestää nykyisin runsaat kolme tuntia, ellei tapahdu myöhästymisiä. Jyväskylän ja Oriveden välinen osuus on yksiraiteinen ja mutkaisuutensa vuoksi nopealle liikenteelle sopimaton. Raideliikenne ei pysty riittävässä määrin kilpailemaan matka-ajassa ja -kustannuksissa henkilöautoliikenteen kanssa eikä myöskään voi tarjota kansainvälisille yrityksille ja tutkimusyhteisölle välttämättömiä nopeita ja varmoja yhteyksiä Helsinki-Vantaan lentokentälle.

Kokoomus – johtava populistipuolue

Kokoomus on edustajiensa suulla esittänyt lehdistöön kohdistuvan arvonlisäveron alentamista 5 prosenttiyksiköllä.  Vaatimus on mielestäni kannatettava. Totean kuitenkin, että niin sanotun johtavan hallituspuolueen, kokoomuksen johdolla, hallitus heikensi talousongelmien kanssa taistelevien sanomalehtien asemaa vuosi sitten.  Tämä tapahtui siten, että sanoma- ja aikakauslehtien tilausmaksuista ryhdyttiin perimään 9 prosentin arvonlisäveroa. Tämä temppu aiheutti muun muassa useille maakuntalehdille usean tuhannen lehtitilauksen peruuntumisen.  Tiedossani on, että sanomalehtien levikistä 90 prosenttia muodostuu lehtitilauksista. Kun arvonlisävero menee suoraan sanomalehtien tilausmaksuun, ymmärrän niitä vähävaraisia, jotka ovat peruuttaneet lehden tilauksen.

Edellä esittämäni perusteella totean, että kokoomuksesta on tullut tällä tempullaan hallituksen johtava populistipuolue.

KAUKO TUUPAINEN

kansanedustaja (ps)

Jyväskylä

Keskisuomalaisen Mielipidesivulla ma 13.01.2014

Olen saanut pariin-kolmeen otteeseen ansiotonta arvonnousua Keskisuomalaisen verkkosivuilla, koskien Vihtavuoren ruutitehtaan pelastamista. Pitää paikkansa, että kävin tutustumassa ruutitehtaan tilanteeseen pari vuotta sitten avustajani kanssa, jolloin minullekin selvisi asian vakavuus.

Totta on myös se, että sovin Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistön ja Timo Soinin kanssa, että Vihtavuoren tehtaasta saatiin kriittinen vetoomus Turun telakkaa koskevan epäluottamuslauseeseen yhteyteen. Ideana oli tehtaan toiminnan jatkuminen ja työpaikkojen säilyminen. 

Tässä yhteydessä sovin edustaja Sinuhe Wallinheimon kanssa, että hänellä hallituspuolueen jäsenenä ovat paremmat mahdollisuudet toimia Vihtavuoren tehtaan puolesta, jolloin siirryin taka-alalle unohtamatta kuitenkaan asiaa. 

Viime viikkoina on verkkosivuilla erään nimimerkin toimesta korostettu osaani tehtaan pelastamisessa.  Haluan kuitenkin fair play-hengessä todeta, että Sinuhen panos tehtaan eteen on merkittävästi suurempi kuin allekirjoittaneen.

 KAUKO TUUPAINEN

kansanedustaja (ps)

Jyväskylä

Keski-Uusimaa lehden mielipidesivulla ma 30.12.013

Lähinnä eläkeläisiä jatkuvasti puhuttanut ns. eläkekatto ei saanut tukea eduskunnan loppuvuoden äänestyksissä. Tekemäni talousarvioesitys kaatui selvin numeroin 132 – 40 eduskunnan täysistunnossa. Eläkekaton takana olivat perussuomalaiset ja vasenryhmän kaksi edustajaa sekä keskustasta Antti Kaikkonen.

Eläkeläisten eläkekatto vaikuttaa olevan suomalaisille iäisyyskysymys. Eläkekatto on tänä vuonna voimassa kaikissa Euroopan maissa paitsi Suomessa, Virossa, Tanskassa, Irlannissa, Alankomaissa ja Portugalissa.

Mikä olisi sopiva eläkekaton euromäärä Suomessa? Sveitsissä se on 5.700 euroa/kk, Saksan vanhoissa osavaltioissa 5.800 ja uusissa 4.900 euroa, Norjassa 6.400 euroa ja Ruotsissa 4.190 euroa/kk. Suomessa eläkekatto voisi asettua 4.000 – 5.000 euron haarukkaan.

Vaikka suuria yli 10.000 euroa kuukaudessa eläkettä saavia eläkeläisiä ei Suomessa ole kovinkaan paljon verrattuna 1,5 miljoonaan työeläkeläiseen, olisi myös Suomeen syytä säätää laki eläkekatosta, sanoo Tuupainen. 

Eläkekatoksi hän esitti 4.000 euroa kuukaudessa., jolloin se olisi ”kilpailukykyinen” Pohjoismaiden maksamiin eläkkeisiin.

KAUKO TUUPAINEN (ps)

kansanedustaja

Järvenpää/Jyväskylä

Keskisuomalaisen mielipidepalsta to 19.12.2013

Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 14.5.2012 yksimielisesti ostaa VAPO Oy:n omistamat Mustankorkea Oy:n osakkeet 8,4 miljoonalla eurolla. Osakeoston kaupunki rahoittaa samansuuruisella uudella lainalla.

Yhtiö perustettiin vuoden 1997 lopulla ja se aloitti toimintana 1.1.1998.  Perustamisvaiheessa toimin erään suuren valtuustoryhmän puheenjohtajana ja ajatukseni oli tuolloin, että Jyväskylä yhdessä Jyväskylän mlk:n, Laukaan ja Muuramen kanssa olisivat toimineet perustettavan jäteyhtiön omistajina. Sainkin asian kerran palautettua valtuustosta, mutta minua suuremmat voimat eli kokoomus kumppaneineen hyväksyivät yhtiön perustamisen, Vapo:n saadessa osake-enemmistön (55 %) yhtiöstä

Ideani oli, että jos yhtiön on pakko jakaa osinkoa, ne hyödyttäisivät Jyväskylää ympäristökuntineen. Toisin kuitenkin kävi. Vapo enemmistöosakkeena korjasi vv. 2008–2012 suurimman potin (4,621 miljoonaa euroa) jaetuista osingoista. Osinkoja kyettiin jakamaan, koska kaupunkilaiset maksoivat ne ylisuuressa jätehinnoittelussa.

Miksi puutun asiaan nyt, enkä aiemmin? Siksi, että ihmettele n, miksi Vapo haluaa luopua osakkeistaan?  Mustankorkea:n hyvät vuodet ovat takanapäin ja edessä on kustannuksia, jotka vaikuttavat merkittävästi jätteenkäsittelyn hintaan. Tällä hetkellä jätteiden käsittelyn pääasiallinen tapa on ollut vähäkustanteinen kaatopaikkaläjitys.  Jatkossa nykyisestä kaatopaikkasijoittamisesta ollaan luopumassa kokonaan vuonna 2016. Tuolloin astuu voimaan biojätteen ja käsittelemättömän jätteen loppusijoituskielto.

Ymmärtääkseni lainmuutos aiheuttaa sen, että Mustankorkea:n tuloksentekoperuste muuttuu täysin. Nykyinen monopoliasema muuttuu kilpailuksi muiden yhtiöiden kanssa. On mahdollista, ettei kuntaenemmistöinen yhtiömme välttämättä pärjää muiden kuntayhtiöiden kanssa, koska sillä ei ole jätteelle muuta käsittelyä, kuin kompostointi – sekin vain biojätteelle.

Näyttääkin siltä, että kaupungin tulisi harkita kaavaillun osakekaupan peruuttamista.  Miksi?  Siksi, että kaatopaikan jälkihoito tullee vaatimaan melkoiset kustannukset ja tuloksenteko tulevaisuudessa on lainsäädännöstä johtuen entistäkin tuskallisempaa. Ilmeisesti Vapo:n juristit ovat tämän tiedostaneet ja pyrkivät Mustankorkea:n osakkeista eroon eli eivät halua ryhtyä kaatopaikan jälkihoidon maksajiksi.

KAUKO TUUPAINEN
kaupunginvaltuutettu
kansanedustaja (ps)
Jyväskylä

Suur-Jyväskylän lehti, ke 27.11.2013

Istuvan sateenkaarihallituksen talouspolitiikka on täysin epäonnistunut.  Talouspolitiikan kulmakivet: velkaantumisen taittaminen, työllisyysasteen nosto kontra työttömyyden lasku, eivät näillä näkymillä tule onnistumaan.

Veropolitiikan osalta totean, että hallituksen esitys alentaa voimassa olevaa yhteisverokantaa 4,5 prosenttiyksiköllä 20 prosenttiin, on valtion kassan kannalta merkittävä virheratkaisu. Yhteisöverokannan alentaminen koskee osakeyhtiöiden lisäksi myös muita yhteisöjä kuten osuuskuntia. Tällöin verotuksen painopiste siirtyy edellä mainittujen yhteisöjen jakaman voiton verotukseen.

Perussuomalaiset ovat  esittäneet, että yhteisverokannan lasku 22 %:iin olisi riittänyt, jolloin olisimme asettuneet naapurivaltion – Ruotsin tasolle. Säästyneitä varoja olisimme käyttäneet Pk-yritysten tukemiseen.

Parempaa harkintaa olisimme toivoneet myös hallituksen päätökseen, poistaa yritysten edustuskulujen verovähennysoikeus. Hallituksen päätös veti maton alta useilta matkailualan yrityksiltä, joiden toimeentulo – sesonkiajan ulkopuolella – on paljolti riippuvainen yritysvieraille tapahtuvasta myynnistä.

Hallitus on näpäyttänyt useaan otteeseen myös mm. parturi- ja kampaamoalan yrittäjiä jatkuvilla arvonlisäveron korotuksilla.  Alle 10 prosentista ALV nostettiin ensin 23 %:iin ja tällä hetkellä se on 24 %.  Ymmärrettävästi kaikki alan yrittäjät eivät voi korottaa hintojaan jatkuvasti, vaan ALV:n korotus on poissa yrityksen katteesta.

Osinkoverotuksen kiristäminen heikentää merkittävästi osakesijoittamisen sekä -säästämisen houkuttelevuutta.  Verotuksen kiristyminen kotimaisten yksityishenkilöiden osalta suosii yhtiömuotoista omistamista ja omistusten ketjuttamista yhtiöiden välityksellä.  Ulkomaiset omistajat ovat paremmassa asemassa kuin kotimaiset yksityishenkilöt.  Jos tarkoituksena on edistää suomalaisten yhtiöiden pääomien vahvistamista, niin tällä sitä ei ainakaan saada aikaan.  Osinkoveron kiristäminen tekee sijoittamisen kotimaisiin pörssiyrityksiin vähemmän houkuttelevaksi kuin aiemmin.

Osinkoverotuksen osalta tulisikin harkita lähdeverotyyppistä mallia, jossa veropohja aidosti olisi kattava.  Selvästi pienemmällä veroprosentilla saataisiin parempi verokertymä, jos kaikki omistajat olisivat samalla viivalla. Ulkomaiset omistajat ja institutionaaliset sijoittajat eli eläke- ja vakuutusyhtiöt sekä erilaiset sijoitusrahastot  maksaisivat saman veron, esim. 5 % kuin kotimaiset säästäjätyyppiset osakkaat.  Osinkoveron kiristämisellä rokotetaan osakesäästäjiä.

Yritysten verokannan lasku suosii suuryrityksiä, joiden omistus on yleensä edellä kertomaani instituutionaalista ja ulkomaista. Vähiten hyötyvät yritykset, joissa on paljon pienomistajia, joihin osinkoveron kiristys kohdistuu.

Suomen kotitalouksissa on varallisuutta yli 140 miljardia euroa, josta erilaisina talletuksina on noin 80 Mrde. Hallituksen tulisi osinkoverotuksella kannustaa kotitalouksien rahaa siirtymään pörssiin ja erityisesti suomalaisiin yrityksiin – näin tuettaisiin kotimaista osakesäästämistä ja kotimaisen yritystoiminnan kasvua. 

KAUKO TUUPAINEN
kansanedustaja (ps)
Jyväskylä