Suur-Jyväskylän lehden kommenttipalsta, ke 18.11.1025

Viime maanantainen Jyväskylän kaupunginvaltuuston kokous päätti äänestyksien jälkeen kurittaa jälleen kaupungin vähäosaisia korottamalla yleistä kiinteistöveroa maapohjan osalta 23,3 % ja rakennusten osalta 39,3 %.

Päättäjien enemmistölle ei riitä, että kaupungin asumiskustannukset ovat jo nyt maamme kalleimmasta päästä, niitä pitää edelleen kasvattaa. Perussuomalaisten ”punainen lanka” verotuksessa on, että veroja maksetaan tulojen mukaan. Tästä syystä esitin, että kiinteistöverojen nostoa hillitään 1,1 miljoonalla eurolla ja summa lisätään kunnallisveron tulokohtaan.

Eräs valtuutettu totesi, ettei näin voida menetellä, koska ”verotuloarvio pohjautuu valtakunnalliseen arvioon”. Kysynkin, että miten ”Isolla Kirkolla” voidaan tietää, miten eri kuntien verotulot muodostuvat? Lähes jokaisella Keski-Suomen kunnalla ovat verotulot erilaiset per asukas. Jyväskylän arvio ensi vuodelle on 3 620 e/asukas. Esimerkiksi Muuramen arvio on 3 844 e/as., Laukaan 3 462 e/as ja Uuraisten 2 816 e/as.

Talousarvio ja verotuloarvio ovat nimensä mukaisesti arvioita seuraavan vuoden tuloista ja menoista. Vasta tilinpäätös kertoo, miten arviot toteutuivat. Toin kokouksessa esille, että kunnallisverotulot toteutuivat vuosien 2012 – 2014 tilinpäätöksien mukaan yli 8 miljoonaa suurempana kuin ko. vuosien talousarviot. Tämä johtuu tulojen arvioinnin varovaisuusperiaatteesta, joten 1,1 miljoonan euron tarkistus ei olisi ollut huuhaata.

Kuten otsikossa totesin, kiinteistöverojen yltiöpäinen korotus tekee melkoisen loven vähäosaisten jokapäiväiseen toimeentuloon. Koskeehan korotus myös vuokra-asunnoissa asuvia kaupunkilaisia, kun sekä tontin että sillä sijaitsevan rakennuksen kiinteistöverot nousevat rutkasti.

Jyväskylässä asuu alle ns. köyhyysrajan (1 166 euroa/kk, brutto) noin 27 000 asukasta, joiden asumiskustannukset kasvavat entisestään. Eikö olisi parempi ratkaisu, että hyvätuloiset ottaisivat vastuuta kaupunkimme taloudesta, eikä vyöryttää maksuja niille, joiden tulot ovat minimaaliset.

KAUKO TUUPAINEN

kaupunginvaltuutettu (ps)

Jyväskylä

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla pe 06.11.2015

Muistaakseni yli kolme vuotta sitten Eläketurvakeskuksen ja työeläkevakuutusyhtiöiden asiantuntijat olivat laskeneet, että puoliväli-indeksiin siirtyminen maksaisi ensimmäisenä vuonna 104 miljoonaa euroa. Puoliväli-indeksin kustannukset olisivat kymmenen vuoden päästä yli 900 miljoonaa euroa ja vuonna 2035 jo 2,2 miljardia euroa.

Se on iso tukku seteleitä, mutta paljon rahaa on myös kiinni kuudessa yksityisessä eläkeyhtiössä eli – tällä hetkellä – noin 190 miljardia euroa.  Yhden prosentin vuosittainen korkotuotto ko. summalle on 1,9 miljardia ja kolmen prosentin korko 5,7 miljardia euroa vuodessa.

Yksityisten eläkeyhtiöiden sijoitustuotot ovat olleet vuosina 2012 – 2014 keskimäärin 8,33 prosenttia. Taitetun indeksin poistamiskustannukset voidaan siis rahoittaa eläkeyhtiöiden vuosittaisilla sijoitustuotoilla ja siitä huolimatta rahastojen kasvu jatkuisi erinomaisina.

Istuvan hallituksen tulisikin tarttua härkää sarvista ja korjata edellisen hallituksen ja eduskunnan tekemät vääryydet meitä eläkeläisiä kohtaan ja käynnistää operaatio taitetun indeksin poistamiseksi.

KAUKO TUUPAINEN

eläkeläinen, talousneuvos

Jyväskylä

Keskisuomalainen to 8.10.2015

Eduskunnan tarkastusvaliokunnalle antamassaan lausunnossa verotusneuvos Markku Hirvonen totesi muutama vuosi sitten, että valtio menettää vuosittain lähes 800 miljoonaa euroa verotuloja kansainväliseen sijoitustoimintaan liittyvän harmaan talouden seurauksena.

Menetykset ovat pääosin seurausta arvopaperiomistuksen nimettömyydestä. Tällöin osakkeiden tosiasiallista omistajaa ei tarvitse selvittää osinkoja maksettaessa. Myöskään pörssissä toimivilta ulkomaisilta etävälittäjiltä ei vaadita tietoja suomalaisten asiakkaiden arvopaperikaupoista.

Hirvosen mielestä vireillä oleva hallintarekisteröinnin laajentaminen on rakennettu palvelemaan finanssimaailman ja suurten sijoittajien tarpeita. Muutos palvelee siis niitä, jotka haluavat pitää osakeomistuksensa salassa. Tähän harkittuun mielipiteeseen on helppo yhtyä.

Kysymys ei ole pelkästään veromenetyksistä. Yritysten omistusten salaaminen julkisuudelta edistää talousrikollisuutta ja korruptiota.

Joitakin vuosia sitten mediassa kerrottiin, että poliisivireanomisella on erittäin kielteinen kanta uudistukseen. Poliisi ei pysty tunnistamaan suomalaista sijoittajaa eikä paljastamaan väärinkäytöksiä. Poliisin mukaan järjestäytyneet rikollisryhmät ovat jo nyt erittäin kiinnostuneita hallintarekisteröinnistä.

Samaan aikaan oli lehdissä maininta, että myös verottaja on todennut, että harva ulkomainen säilyttäjä tai etävälittäjä on oma-aloitteisesti antanut vuosi-ilmoituksen. Lisäksi eräs ongelma on ollut, ettei verottaja saa aina ilmoituksia saaduista osingoista.

Tehtiin niin tai näin, lopputulos on usein väärinpäin. Toivon kuitenkin, ettei osakeomistusten julkisuus heikkene jatkossakaan Suomessa ja että Timo Soini säilyttää kriittisen kantansa hallintarekisteriin.

KAUKO TUUPAINEN

eduskunnan tilintarkastaja,

talousneuvos

Jyväskylä

Keskisuomalainen, to 24.9.2015

Suomi liittyi EU:n jäseneksi neuvoa antavan kansanäänestyksen ja eduskunnan päätöksen jälkeen 20 vuotta sitten. Tämän jälkeen Suomi on ollut – jäsenmaksun osalta – vuosittain ns. nettomaksaja EU:lle, vuosia 1996,1997 ja 2000 lukuun ottamatta.

Viime hallituskaudella eli vv. 2011 – 2014 Suomen nettomaksut olivat 2,723 miljardia euroa eli keskimäärin 680,8 miljoonaa euroa vuosi. Yksi syy Suomen korkeisiin nettomaksuihin on EU:n maksualennusjärjestelmä. Jäsenmaksuhelpotusta saa eniten Iso-Britannia, mutta alennusta maksetaan myös Saksalle, Hollannille, Itävalalle, Ruotsille ja Tanskalle. Kaikki nämä maat ovat Suomen tavoin nettomaksajia.

Suomi maksaa tänä vuonna Iso-Britannian alennuksesta 136 miljoonaa euroa. Perussuomalaiset ovat vaatineet useaan otteeseentästä maksusta alennusta Suomelle. Kokoomuksen johtama hallitus ei ole tähän suostunut.

Olisiko nyt paikka uudistaa vaatimus, kun pääministeri on vaihtunut ja perussuomalaiset ovat hallituksessa?

KAUKO TUUPAINEN

eduskunnan tilintarkastaja (ps)

Jyväskylä

Suur-Jyväskylän lehti, ke 23.9.2015

Lomaraha tunnettiin aiemmin nimellä lomaltapaluuraha ja se otettiin käyttöön osana palkanansaitsijan palkkaa, jotta työntekijä palaisi lomaltaan takaisin saman työnantajan palvelukseen. Nyt työtilanne on aivan toinen ja työntekijät palaavat taatusti loman jälkeen entisiin työtehtäviin. Lomarahasta on tullut melkoinen kiista liittotasolla ja EK sekä maamme hallitus ovat vaatineet sen puolittamista.

Jotta lomarahakiista voitaisiin poistaa kertarysäyksellä, esitän seuraavan kaltaista menettelyä. Jos lomarahan suuruus on vaikkapa 1 200 euroa, niin se jaetaan kahdellatoista (12) ja saatu jakojäännös lisätään työntekijän kuukausittain maksettavaan palkkaan. Tällöin vuosiansio ja lopullinen verotus säilyvät muuttumattomina. Jatkossa nykyisen kaltainen lomaraha poistuisi. Menettely tekisi oikeutta nykyisille työntekijöille. Uusille työntekijöille vanhaa ”lomarahaetuutta” ei maksettaisi, jolloin päästäisiin hallituksen ehdottamiin säästöihin.

KAUKO TUUPAINEN

ex. kansanedustaja

kaupunginvaltuutettu (ps)

Jyväskylä

Keskisuomalainen, ke 17.6.2015

Jyväskylän Eläkkeensaajat ry:n puheenjohtaja, talousneuvos Matti Ojala otti tällä palstalla 13.6. kantaa nykyhallituksen toimiin otsikolla ”Eriarvoistaminen lisääntyy”. Teksti oli sisällöltään täyttä asiaa, joskin sen julkistaminen olisi pitänyt tapahtua jo neljä vuotta sitten.

Arvostan Ojalaa paitsi eläkeläisten etujen ajajana myös julkistaloutta ymmärtävänä eläkeläisenä, mutta räikeää puoluepolitikointia tulisi hänenkin välttää. Kaikki Ojalan luettelemat eläkeläisten etuja kaventavat asiat olisi voitu poistaa tai ainakin laittaa vireille jo edellisen hallituksen aikana, mutta näin ei suinkaan tapahtunut. Päinvastoin. Hallitus ajoi Suomen lähes konkurssin partaalle eduskunnan silloisen enemmistön tukemana.

Hallitus otti uutta nettovelkaa toimikautenaan 20 miljardia euroa eli keskimäärin 5 miljardia vuodessa. Lisäksi edellinen hallitus teki EU:n, EVM:n ja IMF:n kautta sitoumuksia mm. Kreikan lainoista kuuden miljardin verran, jotka lankeavat maksuun, jos Kreikka ei huolehdi omista velvoitteistaan. Hallitus ei myöskään lotkauttanut korviaan perussuomalaisten esityksille vaatia huojennusta EU:n jäsenmaksuihin Iso-Britannian tapaan. Suomen nettomaksut EU:lle olivat vv. 2011–2013 yhteensä 1,914 miljardia ja viime vuonna syyskuun loppuun mennessä 1,1 miljardia euroa eli neljän viime vuoden aikana yhteensä kolme miljardia euroa. Tällä rahalla olisi voitu korjata myös eläkeläisten ja vanhusten elinehtoja.

Edellisen hallituksen toimet ovat aiheuttaneet sen, että Suomi on koko ajan ollut ”vekselivetoinen”, josta johtuu, että velkamme tullee olemaan tämän vuoden lopulla 102 miljardia euroa eli 19 245 euroa per jokainen suomalainen. Kaikki ymmärrämme, että jos istuva hallitus haluaa laittaa maan talouden kuntoon, niin se vaatii pääministeri Sipilän mukaan ikäviä päätöksiä, jotta emme joutuisi sille kuuluisalle ”Kreikan tielle”.

Olen ymmärtänyt, että hallitusohjelmaa voidaan tarkistaa kuluvan hallituskauden aikana, jolloin otettaneen esille myös eläkkeellä olevien kansalaisten etujärjestöjen esittämät asiat sekä palata verotuksen oikeudenmukaisuuteen.

Toivottavasti myös Jyväskylän valtuutetut huomioivat tulevan syksyn budjettikokouksessa eläkeläiset ja vanhukset paremmin kuin mihin viime vuosina on päädytty.

KAUKO TUUPAINEN

eläkeläinen,

kaupunginvaltuutettu (ps)

Jyväskylän Kuokkalasta

Keskisuomalainen, ke 11.3.2015

Kreikan johdossa on tällä hetkellä todellisia politiikan pelureita, jotka lupaavat kansalaisilleen laittaa maan talousasiat kuntoon, tekemättä mitään konkreettista asian eteen. Suomen valtiovarainministeriön tiedon mukaan (YLE 11.2.2015) Kreikalla on velkaa 316 miljardia euroa. Velan määrä on huikeat 180 prosenttia bruttokansantuotteesta. Vertailun vuoksi totean, että Suomen velka on noin 60 % BKT:sta.

Jos ja kun Kreikan velan määrää konkretisoidaan, niin Järvenpään kaupungin talous hoituisi 1 050 vuotta ja Jyväskylän kaupungin talous 315 eteenpäin. Velalla saataisiin 1 580 000 kappaletta 200.000 euron hintaisia asuntoja tai kesämökkejä. Myös autokauppa elpyisi, sillä velalla saisi esimerkiksi suosittuja Nissan Qashgai autoja 13 700 000 kappaletta.

Karu totuus on, ettei Kreikka koskaan selviä veloistaan, vaikka EU:n edustajat ovat asiasta toista mieltä. Velkojen lyhennyksiä on lykätty ja tällä hetkellä velkojen maturiteetti eli takaisinmaksuaika on 32,5 vuotta ja tietojeni mukaan myös lainojen korot pääomitetaan. Suomen Kreikkavastuut ovat 7,1 miljardia euroa, jotka ovat muodostuneet lähinnä Jyrki Kataisen (kok) hallituksen toimesta. Aika näyttää, milloin takaukset lankeavat maksuun.

Keväällä selviää millainen maamme uusi hallitus on koostumukseltaan. Toivoa sopii, että ”uudet luudat” lakaisevat jatkossa niin, että hallituksesta löytyy todellista vastuuta maamme talouden vakauttamiseen ja sen myötä myös elinkeinoelämän elvyttämiseen. Otettamme Euroopan Unioniin on myös syytä tiukentaa, jotta nettomaksumme EU:lle pysyvät kohtuuden rajoissa.

KAUKO TUUPAINEN

Kansanedustaja (ps)

valtiovarainbaliokunnan jäsen

Jyväskylä

Keskisuomalainen, la 19.9.2015

Suomalainen parlamentarismi on mielestäni tiensä päässä. Kun nykysysteemissä hallitus vaihtuu oppositioksi, niin ”vastuu” vaihtuu räksytykseksi. Yhteiskuntarauha järkkyy jatkuvasti eri syistä. Kokonaisvaltaista vastuuta ei näytä kantavan kukaan, vaan eritasoinen politikointi ja kinastelu jatkuvat vuodesta toiseen.

Pääministerin johtama puhemiestrio ei päässyt sopuun ay-väen kanssa ns. yhteiskuntasopimuksesta, vaan vastapuoli ”veti herneet neniin” ja päätti näyttää mahtinsa puolueiden johdolle ja Suomen kansalle. Ei pojat homma näin pelitä.

Yli 40 vuotta kunnallispolitiikassa mukana olleena, olen pohdiskellut, että myös valtiopolitiikassa tulisi siirtyä ns. kaikkien puolueiden hallituksiin. Tasavallan hallituksessa tulisi olla lähes kaikkien eduskuntaan valittujen puolueiden edustus suhteellisuuden mukaan.

Tällöin viime vaalien perusteella 15 ministerin hallitukseen tulisi Suomen Keskustasta neljä ministeriä, Perussuomalaisista, Kokoomuksesta ja SDP:stä, kustakin kolme sekä Vihreistä ja Vasemmistoliitosta, molemmista 1 ministeri. Hallituksen puheenjohtajan eli pääministerin paikka kuuluisi tässä esimerkissä suurimmalle ryhmälle eli Keskustalle. Muiden ministeripaikkojen jako tapahtuisi sopimuksen mukaan. Hallituksen ulkopuolelle jäisivät vain vähäisen kannatuksen saaneet pienpuolueet ja valitsijayhdistykset.

Jos Suomen kunnat pärjäävät ilman nykyisenkaltaista parlamentarismiakin, niin miksei eduskuntakin. Enemmistö löytyy aina ja kun nykyistä hallitusohjelmaa vastaavat sopimukset syntyvät peruskunnissa niin miksei eduskunnassakin.

KAUKO TUUPAINEN

kaupunginvaltuutettu (ps)

Jyväskylä

Keskisuomalainen, la 12.9.2015

Edustan näkemystä, että poliitikkojen, etenkin kansanedustajien on vastattava puheistaan, mielipiteistään ja kirjoituksistaan. Vasemmiston ja demarien edustajat ovat kieltäytyneet tästä, kun eivät ottaneet vastaan perussuomalaisen toimitsijan, Matti Putkosen keskustelukutsua.

Ymmärtääkseni – julkisuudessa syyllistetty – Olli Immonen olisi selventänyt kutsutuille, mitä hän on tarkoittanut räväköillä mielipiteillään. Toverit vaativat puheenjohtaja Timo Soinia vastuuseen Immosen kirjoittelusta. Eihän se näin mene, vaan poliitikko Immonen vastaa itse omista mielipiteistään, ei Soini.

Jokin aika sitten syyllistyi erään oikeistopuolueen toimihenkilö raakaan ja väkivaltaiseen tappoon. Ei tuolloin kukaan vaatinut kyseisen puolueen puheenjohtajan päätä vadille, vaan tappaja itse joutuu vastaamaan teostaan. Näin tapahtukoon myös Immosen osalta.

Sanomattakin on selvää, ettei Timo Soini hyväksy rasismia, eikä myöskään hänen johtamansa puolue. Olli Immonen syyllistyi mielipidekirjoituksessaan räikeään ylilyöntiin, jota en voi puolustella. Hän haluaa kuitenkin kantaa vastuun kirjoituksestaan ja selventää sitä arvostelijoilleen. Näitä ei kuitenkaan Putkosen kutsu kiinnosta, vaan revittely näyttää jatkuvan.

KAUKO TUUPAINEN

PS:n rivijäsen

Jyväskylä