Keskisuomalainen, ti 05.05.2015

Suomessa on – viime vuosina – eri yhteyksissä pohdittu mm. nykyistä kunnallisverokäytäntöä. Syytä onkin, sillä nykyinen kunnallisverotus on kaukana verovelvollisten oikeudenmukaisesta verotuksesta. Myös kunnallisveroa tulee maksaa kuntalaisten maksukyvyn mukaan.

Useat kunnat nostavat vuosittain perimiään taksoja ja tariffeja, pitääkseen kunnallisveroprosentin tietoisesti liian alhaalla. Menettely ei tee oikeutta pienituloisille eläkeläisille, työttömille eikä muille vähävaraisille.

Kun puhutaan liennytyksestä, niin mielestäni parasta olisi pieni- ja keskituloisten kansalaisten nettotulojen lisääminen. Tämä onnistuisi parhaiten muuttamalla kunnallisvero progressiiviseksi. Ei voi olla oikein, että korkeimman kunnallisveron kunnan (Kitee 22,50) ja halvimman (Kauniainen 16,50) ero on kuusi prosenttiyksikköä. Edustan näkemystä, että jos palkka tai eläke on vaikkapa 30 000 euroa vuodessa, niin siitä tulisi maksaa yhtä paljon veroa kunnalle, olipa asunto Helsingissä, Tampereella, Hollolassa, Jyväskylässä tai Kittilässä.

Perussuomalaiset ovat ehdottaneet tämän vuoden varjobudjetissaan, että 1 000 euroa kuukaudessa voisi ansaita ansiotuloverosta vapaasti.  Tämä tarkoittaisi sitä, että 12 000 euroa vuodessa ansaitseva ei maksaisi veroa valtiolle, kunnalle eikä seurakunnalle.

Siksi kuntien verotuskäytäntöön olisi tehtävä radikaali muutos. Verotuksen efektiivisyydestä johtuen myös kunnallisverotus on jo nyt osittainen progressiivinen, joten siirtymistä astetta ylöspäin eli täydelliseen progressiivisuuteen on syytä harkita.

Valtionverotuksen alaraja on tänä vuonna 16 500 euroa. Vastaavan kaltainen alaraja tulisi asettaa myös kunnallisverotukseen. Se voisi olla 12 000 euroa, jolloin esimerkiksi omaishoitajat ja muut pienituloiset saisivat nykyisen palkkatulonsa verottomana. Kunnallisverotuksen progressiivisuuden myötä siirtyisimme kohti oikeudenmukaisempaa verotusta, perusteena verovelvollisen ansaitsemat tulot eli todellinen maksukyky.

KAUKO TUUPAINEN

eläkeläinen, talousneuvos

Jyväskylä

Keskisuomalainen, su 24.4.2015

Jorma Kemiläinen kirjoitti tällä palstalla 11.4.2015 otsikolla ”Jyväskylän piilovero on moraaliton”. Hän on ajatuksineen oikeassa, paitsi lausumassaan ”Kellään kaupunginvaltuutetulla ei ole ollut selkärankaa tai ymmärrystä puuttua tähän”. Olen tästä kohdasta eri mieltä.

Kaikki alkoi siitä, kun Jyväskylän kaupunki päätti yhtiöittää energialaitoksensa valtuuston päätöksellä 11.11.1996 äänin 44–14.

Yhtiöittämisessä kaupunki myi energialaitoksensa ja sen verkostot perustetulle yhtiölle 520 miljoonan markalla (Mmk). Kauppahinta hoidettiin siten, että yhtiön maksettavaksi siirrettiin kaupungin lainoja 200 Mmk ja lisäksi kaupunki merkitsi yhtiön liikkeelle laskeman 320 Mmk:n debentuurilainen 7,8 % korolla.

Myöhemmin kaupunki pakkomyi Jyväskylän Veden (Vesilaitos) Jyväskylän Energia Oy:lle huikealla 150 miljoonan euron hinnalla. Hinta oli korkea, kun verrataan sitä parin vuoden takaiseen energiakonsernin myyntihintaan. Olihan energiakonsernin liikevaihto tuolloin 64 Me ja vesilaitoksen 16 Me.  Taseet olivat 109,1 ja 37,7 Me. Vain yksi perussuomalainen valtuutettu vastusti tätä kauppaa. Häveliäisyyssyistä en mainitse hänen nimeään.

Eikä kahta – ilman kolmatta. Loppuvuodesta 2008 kaupunki myi energiayhtiölle entisen Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden kunnan vesilaitokset 73,6 Me:n kauppahinnalle. Voittoa kertyi kaupungin kassaan 41,4 Me. Totta kai kaupunki rahoitti nämäkin kaupat, myöntämällä energiayhtiölle 63 Me:n lainan 5,9 %:n korolla. Lisäksi yhtiö joutui ottamaan vastuulleen kaupungin taseessa olevat palautuskelpoiset vesi-, jätevesi- ja kaukolämpöliittymämaksut 10,2 Me sekä vastuut 0,366 Me:n korkotukilainoista.

Tätäkin manööveriä vastusti muistaakseni vain perussuomalaisten piskuinen valtuustoryhmä.

Jorma Kemiläinen on oikeassa. Kyse on selkeästä piiloverotuksesta ja köyhien kaupunkilaisten rankaisemisesta. Kuten jo aiemmin totesin, perussuomalaisten valtuustoryhmällä on ollut Kemiläisen kaipaamaa ”selkärankaa ja ymmärrystä”, mutta valtuuston enemmistö on tehnyt aikoinaan lainvoimaiset päätökset, joiden mukaisesti on elettävä.

KAUKO TUUPAINEN

kaupunginvaltuutettu (ps)

Jyväskylä

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla to 27.11.2014

PROLETARIAATTI – uusi yhteiskuntaluokka (Alkuperäinen otsikko)

Suomeen on pikku hiljaa muodostumassa uusi yhteiskuntaluokka – Proletariaatti. Tämä tarkoittaa köyhien muodostamaa yhteiskuntaluokkaa. Onhan totuus tässä ajassa, että rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät.

Tämän kirjoitukseni räväkkä aloitus johtuu siitä, että suomalaisilla tulee tulevaisuudessa olemaan vielä nykyistäkin tiukempaa jokapäiväisessä elämässä. Miksi? Siksi, että Suomessa elää tällä hetkellä yli miljoona kansalaista ns. köyhyysrajan alapuolella. Rajana on pidetty 1.100 euroa kuukaudessa ansaitsevia henkilöitä. Kun tästä summasta vähennetään verot, vuokrat sekä ”jokapäiväisen leivän”, niin ei loppurahalla todellakaan ”Herran huonetta” rakenneta.

Mielestäni 1,5 miljoonan työeläkeläisen köyhdyttäminen olisi lopetettava. Pari vuotta sitten julkisuuteen saatetun tutkimuksen mukaan työtätekevien ansiotaso oli viimeisen 15 vuoden aikana noussut 70 %, mutta eläkeläisten vain 34 % eli eläkeläiset ovat jääneet 36 prosenttiyksikköä jälkeen yleisestä ansiotason kehityksestä.

Eläkeläisille on palautettava ns. puoliväli-indeksi, mikä otettiin käyttöön v. 1977, eli nykyinen taitettu indeksi on poistettava. Myös hallituksen viimeisin temppu kurittaa eläkeläisiä on syytä nostaa esille. Pitihän eläkeläisten eläkkeisiin kohdistuvaa indeksiä tarkistaa 1,1 %, mutta eläkeläiset joutuvat tyytymään 0,4 %:n indeksitarkistukseen.

Valtio ei hyödy tästä leikkauksesta sentin senttiä, koska eläkkeet maksetaan pääasiassa kuuden yksityisen eläkeyhtiön välityksellä. Yksityiset eläkeyhtiöt sen sijaan hyötyvät ratkaisusta ensi vuonna yli 170 miljoonaa euroa. Täytyy myös muistaa, että inflaatio etenee ensi vuonna valtiovarainministeriön kertoman mukaan 1,5 %:n vauhdilla.

Köyhyys lisääntyy myös yli 400.000 työttömän joukossa. Pari vuotta sitten tehdyn tutkimuksen mukaan työttömien asema on heikentynyt merkittävästi. Tutkimus kertoi, että viimeisen 15 vuoden aikana työttömien peruspäiväraha oli jäänyt jälkeen noin 25 % ja toimeentulotuki noin 30 % yleisestä ansiotason kehityksestä.

Saadaksemme valtion kassaan lisärahaa myös köyhyyskierteen katkaisuun, meidän tulisi enenevässä määrin osoittaa solidaarisuutta tätä väestöryhmää kohtaan. Tästäkin syystä me perussuomalaiset haluamme palauttaa maahamme varallisuusveron, jonka tuotto v. 2005 oli 85 miljoonaa euroa. Olemmekin esittäneet omassa vaihtoehto- eli varjobudjetissamme, että 300.000 euroa suuremmasta verotettavasta omaisuudesta maksettaisiin vuosittain veroa 0,8 %. Tällöin valtion kassaan kilahtaisi 150 miljoonaa euroa kansalaisten köyhyyden torjumiseen.

KAUKO TUUPAINEN
kansanedustaja,
valtiovarainvaliokunnan jäsen (ps)
Jyväskylä

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla ti 04.11.2014

 Musiikkiterapia on tieteelliseen näyttöön perustuva hoitomuoto, jonka vaikuttavuudesta on julkaistu useita suomalaisten ja ulkomaisten yliopistojen tutkimuksia kansainvälisissä tieteellisissä julkaisuissa. Musiikkiterapia toteutuu lääkärin lähetteellä ja sen kustantaa pääasiassa julkinen sektori, mm. Kansaneläkelaitos ja sairaanhoitopiirit.

Musiikkiterapia-alan juridinen asema on kuitenkin jäänyt jälkeen muusta sosiaali- ja terveydenhuoltoalan kehityksestä, vaikka musiikkiterapeutit käytännössä noudattavatkin terveydenhuollon ammattihenkilöille asetettuja vaatimuksia. Koska musiikkiterapeutit eivät ole virallisesti terveydenhuollon ammattihenkilöitä, he eivät saa potilasvakuutusta eivätkä vapautusta arvonlisäverosta.

1.5.2014 voimaan tulleen uuden terveyden- ja sairaanhoidon ALV-ohjauksen myötä musiikkiterapeutit uhkaavat joutua ALV-velvollisiksi. Mikäli näin tulee tapahtumaan, kymmenet tai jopa sadat musiikkiterapeutit joutuvat lopettamaan ammattinsa harjoittamisen. Tällöin satojen potilaiden hoito tulee keskeytymään musiikkiterapeuteista riippumattomista syistä.

Musiikkiterapian muotoja ovat esim. musiikin kuuntelu, laulaminen, soittaminen, improvisointi, liikkuminen musiikin mukana, laulujen tekeminen ja musiikkimaalaus.

Sovellusalueita ovat esim. psykiatria, kehitysvammaisten kuntoutus, neurologiset ongelmat, oppimisvaikeudet, muistisairaiden hoito, aivoinfarktipotilaiden kuntoutus, päihdekuntoutus, kivunhallinta ja saattohoito.

Musiikkiterapeutit ovat Kelan lakisääteisen kuntoutuspsykoterapian palveluntuottajia. Mikäli he joutuvat maksamaan ALV:n, musiikkiterapia Kelan kuntoutuspsykoterapiana tulee todennäköisesti päättymään. Kelan maksama hinta on vakio (52,14 euroa), eikä Kelaa voi laskuttaa arvonlisäveron osuudella. Arvonlisävero pitäisi lisätä potilaan omavastuuosuuteen. Tällöin olisi kyse niin suurista summista, ettei potilailla ja heidän omaisillaan olisi mahdollisuuksia maksaa kyseisiä summia.

Edellä kertomani vuoksi olisi oikein ja kohtuullista, että musiikkiterapeuttien asema virallistettaisiin niin, että heistä tulee terveydenhuollon ammattihenkilöitä.

KAUKO TUUPAINEN

kansanedustaja,

valtiovarainvaliokunnan jäsen (ps)

Jyväskylä

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla 15.10.2014 ja Keski-Uusimaalehden Puheenvuoropalstalla 17.10.2014

Kun olen saanut viime vuodet seurata – hyvinkin läheltä – istuvan hallituksen toimia, täytyy myöntää, että lyhytjänteisiä yrityksiä on sillä ollut aivan riittävästi. Valtion velkaantumista ei ole kyetty pysäyttämään. Velkaa oli valtiolla hallituskauden alussa 75,1 miljardia, kun sen määrä oli tämän vuoden elokuun lopussa 94,5 miljardia. Velka on kasvanut vajaa neljän vuoden aikana 19,4 miljardia euroa eli 26 prosenttia. Tulevaisuuskaan ei näytä hyvältä, sillä velan määrää noussee 102 miljardiin euroon vuoden 2015 lopulla.

Hallituksen toimenpiteet ensi vuoden talousarvion tasapainottamiseksi eivät saa kansan enemmistöä taakseen, oppositiosta puhumattakaan. Eläkeläisiä on ”lyöty korville” jo vuodesta 1977 alkaen, jolloin eläketulo leikkaantui puoliväli-indeksiin siirryttäessä. Toisen kerran ”tuli turpiin” vuonna 1996, jolloin siirryttiin ns. taitettuun indeksiin, jonka piti olla vain väliaikainen heikennys. Toisin kuitenkin on käynyt. Ennen viimeisiä eduskuntavaaleja lähes kaikki muut puolueet paitsi kokoomus ja rkp halusivat poistaa taitetun indeksin. Mutta kuinkas kävikään? Perussuomalisten esitys kaatui Eduskunnan äänestyksissä myös demarien ja vasemmiston vastustukseen.

Viimeisin eläkeläisiin kohdistunut heikennys oli eläkeindeksin leikkaus. 1,5 prosentin sijaan eläkkeitä korotetaan vain 0,4 prosentilla. Yksityiset eläkeyhtiöt säästävät toimenpiteestä johtuen eläkemaksujaan yli 270 miljoonaa euroa.

Puhetta on myös aiheuttanut hallituksen lapsilisiin kohdistunut 8 prosentin leikkaus, jossa hallitus säästää 110 miljoonaa euroa. Leikkaus kompensoidaan pieni – ja keskituloisille lapsiperheille myöntämällä heille verohelpotuksia kuntien- ja valtionverotuksessa. Ilmeisesti hallitus ei tiedostanut, että kunnat menettävät toimenpiteen johdosta verotulojaan 38 miljoonaa, seurakunnat 2 miljoonaa, Kela 3 miljoonaa ja itse valtiokin 28 miljoonaa. Eli eri instituutioiden verotulojen menetykset ovat 70 miljoonaa euroa. Kun tähän lisätään verohallinnolle aiheutuvat parin- kolmen miljoonan euron ylimääräiset tietohallinnon ohjelmointikulut ja monet byrokratian kustannukset, huomataan, että metsään mentiin.

Hallitus päätti suuressa viisaudessaan nostaa kuntien perimien kiinteistöverojen alarajoja. Tästä aiheutuu, että joka viides kunnanvaltuusto joutuu tekemään korotuspäätöksen, jonka avulla kuntien kassaan kilahtaa 48 miljoonaa euroa. Pesää rahoista ei kuitenkaan kunnille muodostu, koska valtio nappaa rahat itselleen, vähentämällä samaisten kuntien valtionosuuksia 48 miljoonalla eurolla.

Eli suo siellä – vetelä täällä, tuumii

KAUKO TUUPAINEN

kansanedustaja ja

valtiovarainvaliokunnan jäsen (ps)

Jyväkylä

Keski-Uusimaa lehden Puheenvuoropalstalla 23.9.2014

Pahalta näyttää ainakin paperilla Suomen hallituksen esitys ensi vuoden talousarvioksi. Budjetin loppusumma (53,705 miljardia euroa) on hieman pienentynyt tämän vuoden talousarviosta. Budjetin ulkoinen koko on sen sijaan paisunut 1 070 sivuiseksi. Paksuutta teoksella on 53 mm.

Talousarviosta keskusteltiin viime viikolla kolmena päivinä aamusta iltaan ja vääntö vähentyneistä määrärahoista siirtyy eduskunnan 16 valiokuntaan ja valtiovarainvaliokunnan kahdeksaan jaostoon ennen isoon saliin palautumista.

Valtiovarainministeri Antti Rinne (sd) on kertonut että lainaa otetaan ensi vuonna kolme miljardia vähemmän kuin tänä vuonna. Totuus kuitenkin on, että uutta lainaa otetaan (emissiotappiot mukaan lukien) 16,694 miljardia eli 1,1 miljardia vähemmän kuin tämän vuoden varsinaisessa talousarviossa.

Sen sijaan vanhojen lainojen kuoletuksiin, lyhennyksiin ja mahdollisiin pääomatappioihin varataan 12,226 miljardia euroa, mikä on 1,563 miljardia enemmän kuin tänä vuonna.

Ensi vuoden talousarvion mukaan valtion velka noussee 102 miljardiin euroon eli on lähes 19 000 euroa jokaista suomalaista kohden. Voimakas velkaantuminen vaarantaa luottoluokittelijoiden mukaan Suomen pysymisen AAA-luokassa. Toisaalta maamme työntekijät ovat maksaneet Suomen yksityisille eläkelaitoksille yhdessä työnantajien kanssa eläkemaksuja, joiden tasearvo on 170 miljardia euroa. Eli kun Suomen kansalaisilla on velkaa, heillä on myös säästöjä. Olenkin esittänyt Eduskunnassa, että laskentatapaa olisi syytä muuttaa siten, että eläkeyhtiöiden rahastot olisivat mukana luottoluokituksessa.

• * * * *

Fennovoiman merkittävä osakas on venäläinen Rusatom Overseas, jonka omistaa Venäjän valtion ydinenergiayhtiö Rosatom. Viime viikolla ilmestynyt Karjalan Kuvalehti otsikoi sivuillaan ”Poliittinen hyökkäys Fortumia vastaan Venäjällä on alkanut”. Lehti toteaa sivuillaan, että ”Kun Putin on keskittänyt kaikki muut merkittävät alat omille holding-yhtiöille, miksi tärkeä sähköala jätettäisiin vierasmaalaisen haltuun? Venäjän sähköreformia sanotaan onnistuneeksi. Mitä paremmin sähköreformi onnistuu, sitä suuremmalla todennäköisyydellä Putin kansallistaa myös Fortumin osuuden. Menestyksellä on siten huono ennuste”, kertoo Karjalan kuvalehti.

Haluankin herätellä kysymyksen, onko venäläisomisteinen yhtiö suomalaisille energiayhtiöille paras mahdollinen kumppani? Eli haluaako vieras toimia in bona fide? Lopuksi ”Jokerikysymys”: Tarvitaanko Suomessa lisää ydinvoimaloiden rakentamista?

KAUKO TUUPAINEN

kansanedustaja,

valtiovarainvaliokunnan jäsen (ps)

v

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla, to 17.7.2014 

Eduskunnan tarkastusvaliokunnalle antamassaan lausunnossa verotusneuvos Markku Hirvonen totesi pari vuotta sitten, että valtio menettää vuosittain lähes 800 miljoonaa euroa verotuloja kansainväliseen sijoitustoimintaan liittyvän harmaan talouden seurauksena.

Menetykset ovat pääosin seurausta arvopaperiomistuksen nimettömyydestä. Tällöin osakkeiden tosiasiallista omistajaa ei tarvitse selvittää osinkoja maksettaessa. Myöskään pörssissä toimivilta ulkomaisilta etävälittäjiltä ei vaadita tietoja suomalaisten asiakkaiden arvopaperikaupoista.

Hirvosen mielestä vireillä oleva hallintarekisteröinnin laajentaminen on rakennettu palvelemaan finanssimaailman ja suurten sijoittajien tarpeita. Muutos palvelee siis niitä, jotka haluavat pitää osakeomistuksensa salassa. Tähän harkittuun mielipiteeseen on helppo yhtyä.

Kysymys ei ole pelkästään veromenetyksistä. Yritysten omistusten salaaminen julkisuudelta edistää talousrikollisuutta ja korruptiota.

Pari vuotta sitten mediassa kerrottiin, että poliisivireanomisella on erittäin kielteinen kanta uudistukseen. Poliisi ei pysty tunnistamaan suomalaista sijoittajaa eikä paljastamaan väärinkäytöksiä. Poliisin mukaan järjestäytyneet rikollisryhmät ovat jo nyt erittäin kiinnostuneita hallintarekisteröinnistä.

Samaan aikaan oli lehdissä maininta, että myös verottaja on todennut, että harva ulkomainen säilyttäjä tai etävälittäjä on oma-aloitteisesti antanut vuosi-ilmoituksen. Lisäksi eräs ongelma on ollut, ettei verottaja saa aina ilmoituksia saaduista osingoista.

Verohallinto on todennut, että tiukan pankkisalaisuuden maassa toimiva säilyttäjä kieltäytyisi toimittamasta hallintarekisterin hoitajalle verottajan vaatimia omistajatietoja.  Hiljattain tehdyn päätöksen mukaan, tämä ongelma poistunee.

Tehtiin niin tai näin, lopputulos on usein väärinpäin. Toivon kuitenkin, ettei osakeomistusten julkisuus heikkene jatkossakaan Suomessa.

KAUKO TUUPAINEN

kansanedustaja,

valtiovarainvaliokunnan jäsen (ps)

Jyväskylä

Keski-Uusimaa lehti, puheenvuoropalstalla ma 7.7.2014

Olen aina pitänyt kokoomusta taantumuksellisena oikeistopuolueena, jonka poliittisena tavoitteena on ollut ”mulle kaikki ja sulle loput”.

Nykyisen puheenjohtajan EU-kannatuksesta johtuen, kokoomus on menossa merimiestermiä käyttäen entistä enemmän ”tyyrpuurin puolelle”. Kun näin käy, se ajautuu lopulta karille ja seurauksena on äkkipysäytys.

Kokoomus luulee olevansa gallup-kannatuksen perusteella ryhmä, joka laittaa Suomen ja Suomen kuntien asiat kerralla kuntoon. Unohtaako kokoomus, että neljän suurten puolueen joukkoon mahtuvat myös demarit, keskustalaiset ja perussuomalaiset, joiden yhteiskannatus äänestäjien keskuudessa on merkittävästi suurempi.

Tuskin olen väärässä, kun totean, etteivät kaikki puolueet ole privatisoimassa eli yksityistämässä kunnallisia palveluja kokoomuksen tapaan. Myös kokoomuksen linjaus työtekijöiden viikkotuntimäärän pidentämisestä, palkkoja tarkistamatta, ei ole tätä päivää.

Yli 40 vuotta kunnallispolitiikassa mukana olleena, olen huomannut, että kuntien toimintoja yksityistämällä, saadaan vain hetkellinen hyöty. Yritysten hintataso lähtee välittömästi nousuun, kun kunta on lopettanut vastaavan toimintansa. Tämä on ymmärrettävää, sillä onhan yritystoiminnan tärkein metodi tuottaa omistajalleen voittoa.

Olen työskennellyt lähes 40 vuotta seurakunnan, peruskunnan ja kuntayhtymän palveluksessa ja todennut, että työtahti on melkoisesti kiristynyt menneiden vuosikymmenien aikana. Kunnan palkollisen ”käsi ei vapise tilipäivänä”, koska palkka on ansaittu useimmiten kovalla ja vaativalla työllä.

Nykyinen kuntien kunnallisveroprosentti ei tee oikeutta Suomen 1,5 miljoonalle työeläkeläiselle, jotka maksavat kunnallisveroa valtuuston päättämän prosentin mukaisesti. Työtä tekevät kansalaiset selviävät keskimäärin 5,5 prosenttiyksikköä pienemmällä verolla, koska he saavat tehdä tulonhankintaan liittyviä vähennyksiä.  Kyse on ns efektiivisestä veroprosentista. Tästä syystä olen eri yhteyksissä esittänyt, että kunnallisvero muutettaisiin progressiiviseksi valtionveron tapaan. Tämä tarkoittaa sitä, että maksan esimerkiksi 30.000 euron ansiotulosta tai eläkkeestä saman verran kunnallisveroa, asunpa sitten Helsingissä, Järvenpäässä, Jyväskylässä tai Kittilässä.

KAUKO TUUPAINEN

kansanedustaja,

valtiovarainvaliokunnan jäsen (ps)

Jyväskylä

Perussuomalaisten verkkolehti ma 4.7.2014

 Suomessa on tällä hetkellä 1,5 miljoonaa eläkeläistä eli 25 % maamme väestöstä ”vauvasta vaariin”.  Tästä huolimatta heidän etujaan on Eduskunnassa ajamassa vain kymmenkunta eläkeläistä, joiden joukkoon minäkin kuulun.

Erään tutkimuksen mukaan ovat palkat nousseet viimeisen 15 vuoden aikana 70 %, mutta työeläkkeet vain 34 % eli eläkkeiden jälkeenjääneisyys on 36 prosenttiyksikköä.  Istuvan hallituksen pääministerit (Katainen & Stubb) pitävät huolen siitä, että eläkeläisiä kuritetaan jatkossakin.  Viimeinen ikävä temppu oli eläkeläisten eläkeindeksin leikkaus 75 %:lla. Tästä ei valtion kassaan kerry montaakaan lanttia, sillä lähes kaikki eläkeläiset saavat eläkkeensä yksityisiltä eläkeyhtiöiltä.

Yksityiset eläkeyhtiöt maksavat tänä vuonna eläkkeitä 27,4 miljardia euroa. Yhtiöt  säästävät yli 270 miljoonaa euroa leikkauksien johdosta. Tämä summa on pois eläkeläisten kulutuksesta. Tästä syystä valtio menettää eläkeläisten verotuloja 19 miljoonaa, arvonlisäveroja 50 miljoonaa ja kunnat sekä seurakunnat 80 miljoonaa eli yhteiskunta menettää verotuloja yhteensä lähes 150 miljoonaa euroa. Tätä tietoa eivät hallituspuolueiden edustajat ole ymmärrettävästi julkisuuteen kertoneet.

Eläkeläisten edustus Eduskunnassa on turvattava myös jatkossa. Olin edellisten vaalien aikaan lähes seitsenkymppinen, kun sain Keski-Suomen vaalipiiristä valtakirjan ”Isolle Kirkolle” ja pääsin avaamaan – Eduskunnan ikäpuhemiehenä  – kolme kertaa täysistunnon.  Viime helmikuussa avauksen suoritti Eduskuntaan varamiehen paikalta noussut 81-vuotias Jörn Donner.

Eläkeläisten asiat tuntevat parhaiten eläkkeellä olevat ehdokkaat.  Siksi myös perussuomalaisten on syytä asettaa heitä ehdolle kaikissa vaalipiireissä.

KAUKO TUUPAINEN

kansanedustaja (ps),

valtiovarainvaliokunnan jäsen,

Jyväskylä

Keski-Uusimaa lehden Puheenvuoro, to 10.4.2014

Hallituksen tavoitteena on ollut valtiontalouden tasapainottaminen vaalikauden loppuun mennessä. Hallitus ei tule tässä tavoitteessaan onnistumaan. Yhtenä esimerkkinä olkoon valtion velan kääntyminen selkeään kasvuun. .

Valtiolla oli velkaa tammikuun lopussa 2011 yhteensä 62,8 miljardia euroa..  Tämän vuoden helmikuun lopussa velkaa oli 93,5 miljardia. Valtion velka on siis kasvanut lähes 50 prosenttia kolmen viime vuoden aikana.

Kenen lienee syy, mutta tosiasia on, etteivät julkisen talouden tulot riitä kattamaan julkisen talouden menoja. Kaikesta ei voi syyttää EU:ta, joten oman osansa saakoon myös maamme hallitus.

Hallituksen leikkaukset liittyen lapsilisiin ja eläkeläisten indeksiin, eivät ole ”tästä maailmasta”. Miksi? Siksi, että lapsilisien leikkaus kaventaa merkittävästi lapsiperheiden toimeentuloa ja eläkeindeksin leikkaus eläkeläisten jokapäiväistä elämää.

Meillä on yli 1,5 miljoonaa vanhuus-, työttömyys- ja työeläkkeellä olevaa kansalaista eli yli 25 prosenttia väestöstä.  Eläkeindeksin 75 prosentin leikkaus aiheuttaa melkoisen loven eläkkeisiin, koska eläkeindeksi nousee vain 0,4 prosenttia ja samanaikaisesti inflaatio on tänä vuonna 1,5 ja ensi vuonna 1,7 prosenttia. Toisaalta eläkeindeksin leikkaus ei juurikaan vaikuta valtion kassaan, koska eläkkeiden maksajina ovat pääasiassa yksityiset eläkeyhtiöt.

 Onko päättäjiltä unohtunut, että viimeisen 15 vuoden aikana ovat ansiotulot nousseet 70 prosenttia, mutta eläkkeet vain 34 prosenttia.  Tämän päivän eläkeläiset ovat osaltaan olleet rakentamassa hyvinvointi- Suomea, jota hallitus nyt rapauttaa.

Hallitus kertoo selonteossaan vähentävänsä kuntien lakisääteisiä tehtäviä ja velvoitteita siten, että kuntien toimintamenot vähenevät miljardilla eurolla vuoteen 2017 mennessä. Tämä vähennys ei kuitenkaan edesauta kuntien heikkenevää taloustilannetta, koska samalla vähennetään kuntien valtionosuuksia samaisella miljardilla.

Esitän harkittavaksi niin hallituspuolueiden kuin myös opposition edustajille kaksi todellista rakennemuutosta tulevalle hallituskaudelle. 

Ensinäkin kaikki sosiaaliset edut lapsilisistä toimeentuloturvaan voidaan lopettaa, kun siirrytään kansalaispalkkaan, joka on saajalleen veronalaista tuloa ja jota maksetaan kehdosta hautaan. Tämä rahoitetaan säästyvillä palkka- ja kiinteistökuluilla, jotka aiheutuvat nykykäytännöstä.

Toinen esitykseni liittyy kunnallisverotukseen, joka pitäisi muuttaa valtioverotuksen tapaan progressiiviseksi. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi 40.000 euron vuositulosta tai eläkkeestä maksetaan kunnalle yhtä paljon veroa, asuinpa sitten Järvenpäässä, Helsingissä tai Kittilässä. On väärin, että valtuuston päättämän halvimman ja kalleimman kunnallisveroprosentin ero Suomessa on jopa viisi prosenttiyksikköä.

Hallituksen tapa kyykyttää kiinteistöjen omistajia, on väärä. Hallitus nostattaa kiinteistöverojen alarajaa, jolloin kunnanvaltuuston on pakko tehdä oma korotuspäätöksensä.  Tämä lisää kunnan tuloja, mutta valtio alentaa peruspalvelujen valtionosuutta vastaavalla euromäärällä. Tämä on sitä Jyrki Kataisen kvintetin nollasumma peliä.

 KAUKO TUUPAINEN

Kirjoittaja on osin Järvenpäässä asuva jyväskyläläinen kansan-

edustaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen (ps)