Keskisuomalaisen Mielipidesivulla ma 13.01.2014

Olen saanut pariin-kolmeen otteeseen ansiotonta arvonnousua Keskisuomalaisen verkkosivuilla, koskien Vihtavuoren ruutitehtaan pelastamista. Pitää paikkansa, että kävin tutustumassa ruutitehtaan tilanteeseen pari vuotta sitten avustajani kanssa, jolloin minullekin selvisi asian vakavuus.

Totta on myös se, että sovin Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistön ja Timo Soinin kanssa, että Vihtavuoren tehtaasta saatiin kriittinen vetoomus Turun telakkaa koskevan epäluottamuslauseeseen yhteyteen. Ideana oli tehtaan toiminnan jatkuminen ja työpaikkojen säilyminen. 

Tässä yhteydessä sovin edustaja Sinuhe Wallinheimon kanssa, että hänellä hallituspuolueen jäsenenä ovat paremmat mahdollisuudet toimia Vihtavuoren tehtaan puolesta, jolloin siirryin taka-alalle unohtamatta kuitenkaan asiaa. 

Viime viikkoina on verkkosivuilla erään nimimerkin toimesta korostettu osaani tehtaan pelastamisessa.  Haluan kuitenkin fair play-hengessä todeta, että Sinuhen panos tehtaan eteen on merkittävästi suurempi kuin allekirjoittaneen.

 KAUKO TUUPAINEN

kansanedustaja (ps)

Jyväskylä

Keski-Uusimaa lehden mielipidesivulla ma 30.12.013

Lähinnä eläkeläisiä jatkuvasti puhuttanut ns. eläkekatto ei saanut tukea eduskunnan loppuvuoden äänestyksissä. Tekemäni talousarvioesitys kaatui selvin numeroin 132 – 40 eduskunnan täysistunnossa. Eläkekaton takana olivat perussuomalaiset ja vasenryhmän kaksi edustajaa sekä keskustasta Antti Kaikkonen.

Eläkeläisten eläkekatto vaikuttaa olevan suomalaisille iäisyyskysymys. Eläkekatto on tänä vuonna voimassa kaikissa Euroopan maissa paitsi Suomessa, Virossa, Tanskassa, Irlannissa, Alankomaissa ja Portugalissa.

Mikä olisi sopiva eläkekaton euromäärä Suomessa? Sveitsissä se on 5.700 euroa/kk, Saksan vanhoissa osavaltioissa 5.800 ja uusissa 4.900 euroa, Norjassa 6.400 euroa ja Ruotsissa 4.190 euroa/kk. Suomessa eläkekatto voisi asettua 4.000 – 5.000 euron haarukkaan.

Vaikka suuria yli 10.000 euroa kuukaudessa eläkettä saavia eläkeläisiä ei Suomessa ole kovinkaan paljon verrattuna 1,5 miljoonaan työeläkeläiseen, olisi myös Suomeen syytä säätää laki eläkekatosta, sanoo Tuupainen. 

Eläkekatoksi hän esitti 4.000 euroa kuukaudessa., jolloin se olisi ”kilpailukykyinen” Pohjoismaiden maksamiin eläkkeisiin.

KAUKO TUUPAINEN (ps)

kansanedustaja

Järvenpää/Jyväskylä

Keskisuomalaisen mielipidepalsta to 19.12.2013

Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 14.5.2012 yksimielisesti ostaa VAPO Oy:n omistamat Mustankorkea Oy:n osakkeet 8,4 miljoonalla eurolla. Osakeoston kaupunki rahoittaa samansuuruisella uudella lainalla.

Yhtiö perustettiin vuoden 1997 lopulla ja se aloitti toimintana 1.1.1998.  Perustamisvaiheessa toimin erään suuren valtuustoryhmän puheenjohtajana ja ajatukseni oli tuolloin, että Jyväskylä yhdessä Jyväskylän mlk:n, Laukaan ja Muuramen kanssa olisivat toimineet perustettavan jäteyhtiön omistajina. Sainkin asian kerran palautettua valtuustosta, mutta minua suuremmat voimat eli kokoomus kumppaneineen hyväksyivät yhtiön perustamisen, Vapo:n saadessa osake-enemmistön (55 %) yhtiöstä

Ideani oli, että jos yhtiön on pakko jakaa osinkoa, ne hyödyttäisivät Jyväskylää ympäristökuntineen. Toisin kuitenkin kävi. Vapo enemmistöosakkeena korjasi vv. 2008–2012 suurimman potin (4,621 miljoonaa euroa) jaetuista osingoista. Osinkoja kyettiin jakamaan, koska kaupunkilaiset maksoivat ne ylisuuressa jätehinnoittelussa.

Miksi puutun asiaan nyt, enkä aiemmin? Siksi, että ihmettele n, miksi Vapo haluaa luopua osakkeistaan?  Mustankorkea:n hyvät vuodet ovat takanapäin ja edessä on kustannuksia, jotka vaikuttavat merkittävästi jätteenkäsittelyn hintaan. Tällä hetkellä jätteiden käsittelyn pääasiallinen tapa on ollut vähäkustanteinen kaatopaikkaläjitys.  Jatkossa nykyisestä kaatopaikkasijoittamisesta ollaan luopumassa kokonaan vuonna 2016. Tuolloin astuu voimaan biojätteen ja käsittelemättömän jätteen loppusijoituskielto.

Ymmärtääkseni lainmuutos aiheuttaa sen, että Mustankorkea:n tuloksentekoperuste muuttuu täysin. Nykyinen monopoliasema muuttuu kilpailuksi muiden yhtiöiden kanssa. On mahdollista, ettei kuntaenemmistöinen yhtiömme välttämättä pärjää muiden kuntayhtiöiden kanssa, koska sillä ei ole jätteelle muuta käsittelyä, kuin kompostointi – sekin vain biojätteelle.

Näyttääkin siltä, että kaupungin tulisi harkita kaavaillun osakekaupan peruuttamista.  Miksi?  Siksi, että kaatopaikan jälkihoito tullee vaatimaan melkoiset kustannukset ja tuloksenteko tulevaisuudessa on lainsäädännöstä johtuen entistäkin tuskallisempaa. Ilmeisesti Vapo:n juristit ovat tämän tiedostaneet ja pyrkivät Mustankorkea:n osakkeista eroon eli eivät halua ryhtyä kaatopaikan jälkihoidon maksajiksi.

KAUKO TUUPAINEN
kaupunginvaltuutettu
kansanedustaja (ps)
Jyväskylä

Suur-Jyväskylän lehti, ke 27.11.2013

Istuvan sateenkaarihallituksen talouspolitiikka on täysin epäonnistunut.  Talouspolitiikan kulmakivet: velkaantumisen taittaminen, työllisyysasteen nosto kontra työttömyyden lasku, eivät näillä näkymillä tule onnistumaan.

Veropolitiikan osalta totean, että hallituksen esitys alentaa voimassa olevaa yhteisverokantaa 4,5 prosenttiyksiköllä 20 prosenttiin, on valtion kassan kannalta merkittävä virheratkaisu. Yhteisöverokannan alentaminen koskee osakeyhtiöiden lisäksi myös muita yhteisöjä kuten osuuskuntia. Tällöin verotuksen painopiste siirtyy edellä mainittujen yhteisöjen jakaman voiton verotukseen.

Perussuomalaiset ovat  esittäneet, että yhteisverokannan lasku 22 %:iin olisi riittänyt, jolloin olisimme asettuneet naapurivaltion – Ruotsin tasolle. Säästyneitä varoja olisimme käyttäneet Pk-yritysten tukemiseen.

Parempaa harkintaa olisimme toivoneet myös hallituksen päätökseen, poistaa yritysten edustuskulujen verovähennysoikeus. Hallituksen päätös veti maton alta useilta matkailualan yrityksiltä, joiden toimeentulo – sesonkiajan ulkopuolella – on paljolti riippuvainen yritysvieraille tapahtuvasta myynnistä.

Hallitus on näpäyttänyt useaan otteeseen myös mm. parturi- ja kampaamoalan yrittäjiä jatkuvilla arvonlisäveron korotuksilla.  Alle 10 prosentista ALV nostettiin ensin 23 %:iin ja tällä hetkellä se on 24 %.  Ymmärrettävästi kaikki alan yrittäjät eivät voi korottaa hintojaan jatkuvasti, vaan ALV:n korotus on poissa yrityksen katteesta.

Osinkoverotuksen kiristäminen heikentää merkittävästi osakesijoittamisen sekä -säästämisen houkuttelevuutta.  Verotuksen kiristyminen kotimaisten yksityishenkilöiden osalta suosii yhtiömuotoista omistamista ja omistusten ketjuttamista yhtiöiden välityksellä.  Ulkomaiset omistajat ovat paremmassa asemassa kuin kotimaiset yksityishenkilöt.  Jos tarkoituksena on edistää suomalaisten yhtiöiden pääomien vahvistamista, niin tällä sitä ei ainakaan saada aikaan.  Osinkoveron kiristäminen tekee sijoittamisen kotimaisiin pörssiyrityksiin vähemmän houkuttelevaksi kuin aiemmin.

Osinkoverotuksen osalta tulisikin harkita lähdeverotyyppistä mallia, jossa veropohja aidosti olisi kattava.  Selvästi pienemmällä veroprosentilla saataisiin parempi verokertymä, jos kaikki omistajat olisivat samalla viivalla. Ulkomaiset omistajat ja institutionaaliset sijoittajat eli eläke- ja vakuutusyhtiöt sekä erilaiset sijoitusrahastot  maksaisivat saman veron, esim. 5 % kuin kotimaiset säästäjätyyppiset osakkaat.  Osinkoveron kiristämisellä rokotetaan osakesäästäjiä.

Yritysten verokannan lasku suosii suuryrityksiä, joiden omistus on yleensä edellä kertomaani instituutionaalista ja ulkomaista. Vähiten hyötyvät yritykset, joissa on paljon pienomistajia, joihin osinkoveron kiristys kohdistuu.

Suomen kotitalouksissa on varallisuutta yli 140 miljardia euroa, josta erilaisina talletuksina on noin 80 Mrde. Hallituksen tulisi osinkoverotuksella kannustaa kotitalouksien rahaa siirtymään pörssiin ja erityisesti suomalaisiin yrityksiin – näin tuettaisiin kotimaista osakesäästämistä ja kotimaisen yritystoiminnan kasvua. 

KAUKO TUUPAINEN
kansanedustaja (ps)
Jyväskylä

Keskisuomalaisen mielipidepalsta, ti 26.11.2013

Jyväskylän kaupungin talousjohtaja Ari Hirvensalo kommentoi 22.11. tällä palstalla vaatimustani, että liikelaitosten toiminta tulisi tehdä läpinäkyväksi. Kyseessä oli Talouskeskus liikelaitoksen vuosina 2011 – 2012 syntynyt 2,135 miljoonan euron tappio, joka kirjattiin kaupungin vuoden 2013 talousarviomuutoksessa satunnaiseksi tuloksi ja menoksi. Käytin edellisessä mielipidekirjoituksessa kirjauksesta termiä ”suhmurointi”.

Vaikka valtuusto hyväksyikin menettelyn kokouksessaan 4.11., en henkilökohtaisesti vieläkään ole samaa mieltä menettelyn läpinäkyvyydestä ja kirjanpidollisesta menettelystä.  Tietojeni mukaan kaupunginhallituksen jäsenille ei selvitetty toimenpidettä, kuten olisi pitänyt. Kyseessä oli Talouskeskus liikelaitoksen taseen kaunistelu 2,135 miljoonalla eurolla, jonka veronmaksajat viime kädessä maksavat.

Toisaalta ihmettelen liikelaitoksen johdon asiantuntemusta, kun tappiota syntyy kahtena perättäisenä vuotena miljoonatolkulla. Miksei ”hälytyskellot soineet” kenelläkään? Epäselväksi jää edelleenkin se, kuka antoi mahtikäskyn hoitaa asia tavalla, jota en voi hyväksyä? Saatan palata asiaan tämän vuoden tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä kevätkesällä 2014.

KAUKO TUUPAINEN
kaupunginvaltuutettu (ps)
Jyväskylä

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla ti 12.11.2013

Viikko sitten käsitteli Jyväskylän kaupunginvaltuusto kuluvan vuoden talousarvion muutoksia. Taloussuunnitelmaosiossa kiintyi huomioni ”Satunnaisiin menoihin” kirjattuun 2,136 miljoonan euron kuluerään sekä samansuuruiseen ”Satunnaiseen tuloon”.

Perehdyttyäni lähemmin kirjaukseen, minulle selvisi, että kyse on kaupungin Talouskeskus- liikelaitoksen kahden vuoden (2011 ja 2012) kumulatiivisesta tappiosta, joka em. tavalla poistettiin kaupungin kirjanpidosta. Ihmettelin asiaa valtuuston kokouksessa, mutta en ollut tyytyväinen virkamiehen antamaan vastaukseen.

Kysynkin näin julkisesti, mistä ”suhmuroinnissa” on kyse? Olen tottunut kirjanpitolain mukaiseen käytäntöön, että yrityksen ja liikelaitoksen tilikauden aikainen voitto lisätään Taseen Omaan pääomaan ja tappio vähennetään Omasta pääomasta. Näin ei kuitenkaan ole toimittu, vaan 2,136 miljoonan euron tappio on hoidettu ”sisäisin tasejärjestelyin” veronmaksajien piikkiin.

Ihmettelyäni lisää sekin, että kaupungin vuoden 2012 hyväksytyssä tilinpäätöksessä (sivu 174) todetaan asiasta mm. seuraavaa: ”Talouskeskus-liikelaitoksella on kumulatiivista alijäämää 2.135.711,01 euroa. Alijäämän kattamiseksi on laadittu ja hyväksytty taloussuunnitelmassa 2013–2015 toimenpiteitä, jotka toteuttamalla alijäämä tulee katetuksi taloussuunnittelukauden aikana.”

Talouskeskus-liikelaitoksen asiakkaina ovat olleet vuoden 2012 lopussa seuraavat yhteisöt: Jyväskylän kaupunki ja sen konserniyhtiöt, Hankasalmen kunta, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, Jykes Kiinteistöt Oy:n tytäryhtiöt sekä Jyväskylän seudun hankintarenkaan jäsenet.  Muuramen kunnalle tuotettiin kesällä 2012 palkkahallinnon palveluja.

Haluan myös tietää, miten liikelaitoksia valvotaan kaupunginhallituksen toimesta.  Mielestäni ei ole oikein, että kaupungin liikelaitokset saavat – eräiltä osin – elää ”kuin pellossa” välittämättä liiketoiminnan tuloksesta. Eli jos liiketoiminta ei pidä päällään, niin ”nou hätä”, kyllä omistaja ja viime kädessä kaupungin veronmaksajat maksavat viulut.

KAUKO TUUPAINEN

ex. tilintarkastaja,

kaupunginvaltuutettu (ps)

Jyväskylä

Keskisuomalaisen mielipidesivulla pe 20.9.2013

Suomen talouden tunnusluvut pysyttelevät edelleenkin miinuksella. Talous ei kasva, koska vienti ei vedä, mutta tuonti lisääntyy.  BKT laskee jatkuvasti paitsi em. syistä myös siksi, että BKT:hen vaikuttavat julkinen ja yksityinen kulutus ovat alamaissa ja investoinnit kautta Suomen jäissä. Kun tähän lisätään yrityselämän lähes päivittäiset irtisanomiset, niin ei todellakaan hyvältä näytä.

Hallituksessa olevat ns. työväenpuolueet ovat vaatineet taloudellista elvytystä ja oikeistopuolueet rakenteellisia uudistuksia, mutta mitään näkyvää ei ole saatu aikaiseksi.  Minä kaipaan molempia, koska budjettielvytys vaikuttaa maamme talouteen lyhyellä ja rakenteelliset uudistukset pitkällä aikavälillä.

Hallitus ei ole ehtinyt perehtymään perussuomalaisten viiden paketin ohjelmaan, johon kuuluu kasvupaketti, työllisyyspaketti, veropaketti, energiapaketti ja hyvinvointipaketti.

Em. ohjelmassa esitetään mm. voimakasta lisäystä maamme maantie- ja rautatieverkostojen kunnossapitoon sekä koulujen, päiväkotien ja muiden julkisten rakennusten homekorjauksiin.

Maamme tieverkoston kunnossapito pelkästään uusasfaltoinnin osalta vaatisi 4.000 kilometrin korjausasfaltointia, mutta rahat riittävät vain puoleen siitä, eli 2.000 km:n osalta asfaltti poistetaan ja siirrytään takaisin sorapintaisten, pölyävien ja kuoppaisten teiden ihanuuteen.

Homekorjauksiin tarvitaan vuosittain vähintään 200 miljoonaa euroa, mutta budjetissa osoitetaan tarkoitukseen vaivaiset 50 miljoonaa. Suoritettujen hometutkimusten perusteella on tosiasia, että kymmenet tuhannet koululaiset ja opiskelijat altistuvat päivittäin kosteus- ja homeongelmista. Tämäkään tieto ei ole tavoittanut sateenkaarihallituksen jäseniä.

Sanomattakin on selvää, että peruskorjaukset ja uudisrakentaminen tulevat taantuman aikana merkittävästi edullisemmaksi kuin korkeasuhdanteen aikana.

Tästä syystä hallituksen olisi lisättävä esitettyjä vähäisiä määrärahoja tuntuvasti.

Perussuomalaiset edustajat ovat jo aiemmin antaneet tukensa PK-yritysten kasvulle ja työllistämismahdollisuuksille. Olemme mm. esittäneet, että arvonlisäveron alaisen liiketoiminnan alaraja olisi 20.000 euroa ja yritysverotuksessa siirrytään PK-yritysten osalta Viron-mallin mukaiseen verotukseen. 

Vaihtotaseen nostamista plussan puolelle heikentää merkittävästi hallituksen päätökset energiaverosta. Niiden korotuksista pitäisi luopua ja päinvastoin veroja tulisi alentaa. Energiaverojen alennus vaikuttaisi positiivisesti logistiikkakustannuksiin – asumiskustannuksista puhumattakaan.

Hallitus tullee ensi vuonna onnistumaan valtion velkataakan keventämisessä, mutta vastaavasti kuntien velat kasvavat, koska ne joutuvat velanoton avulla kompensoimaan valtionosuuksien menetykset.

Hallituksen ministerit ovat puhuneet teillä ja turuilla nykybudjetin leikkaustarpeista, mutta kohteet ovat jääneet useilta osin epäselväksi. Yksi leikkauskohde voisi mielestäni olla nykymuotoinen kehitysapu, johon käytetään riihikuivaa rahaa miljardi euroa ja rapiat päälle.

Ministerien tulisi tiedostaa, että esimerkiksi Somalian avusta merkittävä osa menee heimopäälliköiden ja muiden rötöstelijöiden taskuihin.  Esittäisinkin, että rahan sijasta kehitysapuna annettaisiin enenevässä määrin suomalaisten yritysten tuotteita, joka osaltaan lisäisi suomalaisten työllistymistä.

Esitän hallituksen harkittavaksi todellisia rakennemuutoksia.  Sellainen olisi vaikkapa kansalaispalkka, jota maksettaisiin kaikille suomalaisille kehdosta hautaan. Menettelyn ansiosta voitaisiin tyystin lopettaa lapsilisät, työttömyyskorvaukset ja muut sosiaaliset edut eli vältyttäisiin kalliilta byrokratialta ja pitkässä juoksussa säästettäisiin myös palkkakustannuksissa.

Toivon myös, että kansalaisten enemmistön suosittelema pakkoruotsin poisto toteutuu lähivuosina ja kunnallisverotuksen osalta siirrytään progressiiviseen verotukseen, mikä tekisi kansalaisille oikeutta. Verot tulojen mukaan, on perussuomalaisten vaatimus, jota lämpimästi kannatan.

Olen tehnyt asiasta 4.9.2013 toimenpidealoitteen, josta ilmenevät myös perusteluni progressiiviseen kunnallisverotukseen siirtymisestä.

 KAUKO TUUPAINEN

kansanedustaja (ps)

valtiovarainvaliokunnan jäsen

Jyväskylä

Keskisuomalaisen Kolumni su 01.09.2013

Tässä reilun parin vuoden kokemattomuudella olen ihmetellyt eduskuntatyöhön läheisesti liittyvää kähmintää, salailua ja osatotuuksien esittämistä. Ymmärrettävästi kyse on lähinnä kuuden hallituspuolueen keskinäisestä kähminnästä ja hallitussopimuksesta poikkeamisista. Osatotuuksia kerrotaan myös vuosittaisten talousarvioiden laadinnan yhteydessä.

En ymmärrä sitäkään, että eduskuntaryhmät ovat perättäisinä vuosina eri mieltä yhdestä ja samasta asiasta, riippuen ovatko hallitusvastuussa vai oppositiossa.

Valtion tämän vuoden alkuperäinen talousarvio oli suuruudeltaan 54,1 miljardia euroa.  Velkaa otetaan tänä vuonna alkuperäisen ja lisäbudjettien mukaisesti ”vain” 9 miljardia euroa eli reippaat 16 % prosenttia vuosibudjetista. 

Totuus kuitenkin on, että tänä vuonna otettavan velan määrä on yli 20 miljardia eli noin 37 % budjetista.  Toki siitä käytetään 11 miljardia vanhojen lainojen lyhennyksiin ja kuoletuksiin, jolloin nettolainanotto on 9 miljardia euron luokkaa. Sekin on paljon rahaa.  

Olen useaan otteeseen kysynyt valtiovarainministeriön virkamiehiltä, paljonko ovat valtion investointimenot tänä vuonna?  Vastausta en ole saanut. Vastaamattomuus johtunee budjettirakenteesta, joka ei ole niin selkeä kuin peruskuntien talousarviot.

Esimerkiksi Jyväskylän kaupungin vuoden 2013 talousarviosta ilmenee, että investointimenot ovat yhteensä 56,3 miljoonaa euroa. Investointien kohteet on myös eritelty, joten valtuutettu tietää mihin lisävelanotto käytetään.

Toivottavasti valtionkin talousarvioon saadaan joskus, tältä osin, lisää avoimuutta.

Entisenä reviisorina ja tilintarkastajana kaipaan eduskuntatyöhön myös lisää rehellisyyttä. Vierastan sitä, että ennen vaaleja luvataan yhtä ja toista, mutta kun vaalit on pidetty, niin lupaukset unohtuvat.

Otanpa esimerkin vasemmistoryhmien työtavoista eduskunnassa. Kun vasemmisto oli oppositiossa Matti Vanhasen hallituksen aikana ja käsiteltiin vuoden 2011 valtion talousarviota, niin vasemmistoryhmien kesken syntyi kilpalaulanta kuntien valtionosuuksien lisäämisestä.

Sosialidemokraattien esittäessä lisäystä 300 miljoonaa euroa, pani Vasemmisto paremmaksi halutessaan budjettiin 731 miljoonaa euroa lisärahaa kunnille jaettavaksi. Näin siis toimittiin silloisessa oppositiossa. Kuinkas kävikään vuoden kuluttua?

Hallitukseen päästyään molemmat puolueet hyväksyivät hallituksen esityksen, jonka mukaisesti valtionosuuksia leikattiin voimakkaasti (631 miljoonaa) vuoden 2012 talousarviossa, leikkauslinjan jatkuessa myös tulevina vuosina.  Tämän vuoden vähennys oli valtion budjetissa 756 miljoonaa euroa.

Olen tietoinen valtion talouden voimakkaasta alamäestä, mutta kyllä eduskuntaryhmien ja -puolueiden tulisi tietää myös oppositiossa ollessaan, että missä mennään. Katteettomat esitykset pitäisi unohtaa, jos niiden takana ei voi seuraavana vuonna pysyä.

Ovat muutamat nimimerkkikirjoittajat huutaneet minunkin perään lupausten pettämisestä.  Olen kuitenkin 40-vuotisen poliittisen urani aikana todennut, ettei sellaisia lupauksia pidä tehdä, joita ei voi lunastaa.

 Olen sanonut eri yhteyksissä, että vien kuntalaisten toiveet ja esitykset eteenpäin niille areenoille tai toimielimiin, jotka niistä päättävät.  Enempää en ole luvannut, koska tiedostan, ettei yksittäinen luottamushenkilö ja valtuusto- tai eduskuntaryhmä päätä asioista, vaan päätökset syntyvät enemmistön toimesta.

Näin olen toiminut myös eläkeläisiä koskevissa asioissa, kuten taitetun indeksin poistaminen tai eläkekattoon siirtyminen.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä kokoontui menneellä viikolla Jyväskylässä. Kokous kiinnosti valtakunnan mediaa, eikä ihme, sillä paikalla oli 37 ryhmän jäsentä. Kokousväki ihastui sekä Hotelli- että kokous Paviljongin erinomaisiin tiloihin, palveluihin ja ruoan laatuun, josta kiitokset henkilökunnalle.

Perussuomalaisten kesäkokous ehdottaa ensi vuoden valtion talousarvioon mm. seuraavia asioita:

Yritysveron suuruudeksi 22 % ja lisäpanostusta PK-sektorille.  Alv:n alaisen toiminnan alaraja nostettava 20 000 euroon. Työllistäville pk-yrityksille on kehitettävä Viro-mallinen verotus. Tuloverotukseen on tehtävä inflaatiotarkistukset.

Energiaveroja on laskettava tuntuvasti. Windfall-vero peruttava.  Kotimaisen bioenergian asemaa on parannettava. Kuntien valtionosuuksien jatkuva leikkaaminen syytä lopettaa.

Lukija saattaa kysyä, että mitenkäs menetettävät verotulot ja lisääntyvät menot katetaan?  Se selviää myöhemmin syksyllä, kun perussuomalaiset julkaisevat oman varjobudjettinsa.  Tämä tapahtuu sen jälkeen, kun hallitus on iskenyt pöytään omansa.

Eduskuntaryhmä otti kantaa myös seuraaviin asioihin: Kunta- ja SOTE-uudistukset parlamentaariseen valmisteluun ja ns. pakkoruotsin poistoon.

 KAUKO TUUPAINEN

kansanedustaja,

valtiovarainvaliokunnan jäsen (ps)

Suur-Jyväskylän Lehti ke 21.8.2013

Toistaiseksi eduskunnan vanhimpana edustajana olen saanut ”toimeksiantoja” myös eläkeläisiltä. Useat ovat kyselleet, että ”miten makaa taitetun indeksin poistaminen?” Viime päivinä on tiedusteltu myös, että ”koska Suomen eläkeläisille saadaan eläkekatto”?

Taitettu indeksi tai paremminkin 16-jäsenisen ”Työeläkkeiden indeksijärjestelmää arvioineen työryhmän loppuraportti” on parhaillaan lausuntokierroksella. 124-sivuisen raportin lopputulema oli, ettei työryhmä esitä työeläkkeiden tarkistusmenettelyyn muutoksia.  Ei, vaikka viimeisen 15 vuoden aikana ansiotulot ovat nousseet 70 prosenttia ja eläkkeet vain 34 prosenttia. Toisin sanoen palkat ovat nousseet kyseisenä ajanjaksona kaksi kertaa enemmän kuin eläkkeet.

Meitä työeläkkeellä olevia on Suomessa yli 1,4 miljoonaa eli lähes 25 prosenttia maamme väestöstä. Kaikkien merkittävien puolueiden ehdokkaat, kokoomusta lukuun ottamatta, lupasivat viime eduskuntavaalien alla poistaa taitetun indeksin ja paluun puoliväli-indeksiin. Kun eduskunnassa asiasta äänestettiin viimeksi viime vuoden lopulla, ei yksikään keskisuomalainen hallituspuolueen edustaja lunastanut puheitaan.

Meitä eläkeläisiä arvostellaan siitä, että olemme – vanhoina ihmisinä – rasite asuinkunnillemme. Olen kertonut, että kuntien veronmaksajina olemme työikäisiä parempia. Esimerkiksi Jyväskylän kaupungin kunnallisveroprosentti on tällä hetkellä 20, jonka mukaisesti eläkeläinen maksaa verotettavasta tulostaan veroa kaupungille. Sen sijaan ansiotyötä tekevä kaupunkilainen maksaa veroa kaupungille keskimäärin noin viisi ja puoli prosenttiyksikköä vähemmän eli 14,5 prosentin mukaan.  Puhutaan ns. efektiivisestä veroprosentista. Tämä on hyvä muistaa kun eläkeläisiä arvostellaan.

Eläkeläisten eläkekatto puhuttaa myös kansalaisia. Eläkekatto on voimassa (v. 2013) kaikissa Euroopan maissa, paitsi Suomessa, Virossa, Tanskassa, Irlannissa, Alankomaissa ja Portugalissa.

Mikä olisi sopiva eläkekaton euromäärä Suomessa? Sveitsissä se on 5.700 euroa/kk, Saksan vanhoissa osavaltioissa 5.800 ja uusissa 4.900 euroa, Norjassa 6.400 ja Ruotsissa 4.190 euroa/kk. Asettuisiko Suomen katto 4.000 – 5.000 euron haarukkaan?

Kun keskustellaan eläkekatosta ja sen merkityksestä, täytyy tiedostaa, että todella suuria eläkkeitä nauttii vain pieni osa eläkeläisistämme. Noin 230 eläkeläistä kuittaa 10.000 – 12.000 euroa/kk ja noin sadan suomalaisen eläke on haarukassa 12.001 – 39.000 euroa/kk

Olen tiedustellut eläkkeiden kattoasiaa Eduskunnan täysistunnossa ja kyselytunnilla.  Ministeri Paula Risikko vastasi, että asia on ollut esillä keskusteluissa, mutta sitä ei ole järkevää toteuttaa Suomessa. Hän lupasi palata asiaan, kun eläkeneuvottelukunta on jättänyt raporttinsa. Minäkin palaan tuolloin asiaan – aivan varmasti.

 KAUKO TUUPAINEN

kansanedustaja,

valtiovarainvaliokunnan jäsen (ps)

Jyväskylä

Keskisuomalaisen mielipidesivu ti 20.8.2013

Jyväskylän Työväenyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Kimmo Ojala (sdp) todisti kirjoituksessaan (Ksml 19.8.), että hän on tietoisesti unohtanut luetun ymmärtämisen. Ensinäkin esitin mielipiteeni Valtiovarainvaliokunnan Sivistys- ja tiedejaoston puheenjohtajana, en kaupunginvaltuutettuna. Tein sen siksi, että johtamani jaosto käsittelee sekä opetusministeriön että urheilu- ja kulttuuriministeriön talousarvioehdotukset ennen kuin ne esitellään valtiovarainvaliokunnalle ja eduskunnalle.

Olen parin vuoden aikana todennut, että kulttuuria on muuallakin kuin Helsingissä, jossa valtion tukea ovat saaneet esimerkiksi Oopperatalo. Musiikkitalo ja Kiesma. Olisi mielestäni kohtuutonta, että rahaa annettaisiin vielä Guggenheiminkin rakentamiseen ja jatkossa sen ylläpitoon. Asia ei ole vielä suinkaan taidemuseon osalta loppuun käsitelty, koska junttaus ja floppaus ovat parhaillaan käynnissä.

Ojalan väite, että Perussuomalaiset r.p. olisi oikeistolainen puolue, menköön hänen poliittisen kokemattomuutensa piikkiin. Totesin viimeksi viime lauantaina Tikkakosken Tohinoissa, että PS ei ole poliittisesti oikealla eikä vasemmalla, vaan pääsääntöisesti oikeassa ja askeleen edellä vanhoja puolueita. Tämä on näkynyt selkeästi niin eduskunnan äänestyksissä kuin Jyväskylän kaupunginvaltuustonkin päätöksissä. Tätä käsitystäni tukee myös gallupit.

Perussuomalaisten kolmihenkinen valtuustoryhmä vastusti vuosi sitten tarpeetonta Lutakon tunnelin rakentamista ja 13 miljoonan euron velanottoa Kankaan paperitehtaan maiden ja vanhojen, suojeltavien tehdasrakennusten ostoon.  Kankaan alue olisi voitu rakentaa samankaltaisella sapluunalla kuin Lutakonkin alue, koska kaupungilla on kaavoitusmonopoli. Näihin uhratut lähes 30 miljoonaa euroa olisi voitu käyttää kaupunkilaisten peruspalveluihin. Tätä ei demarien oikeistolaistunut ryhmä kuitenkaan hyväksynyt.

On ikävää kun työväenyhdistyksen nykyjohto vastustaa kulttuuria, joka on vuosisadan kuulunut työväenliikkeen perinteeseen. Kun aikoinaan toimin yhdistyksen päätoimisena sihteerinä niin yhdistyksessä arvostettiin sekä teatteri-, että musiikkitoimintaa.. On valitettavaa, että Eino Palanderin, Pentti Sahin ja Kalevin Olinin viitoittamalta polulta on yhdistyksen palkallinen johto erkaantunut.

Lopuksi totean, että en todellakaan vastusta teatterisalin rakentamista, mutta se tulee rahoittaa muilla kuin kaupungin varoilla. Ymmärsitkö tällä kertaa sanomani Kimmo?

KAUKO TUUPAINEN

kaupunginvaltuutettu (ps)

Jyväskylä