Kauko Tuupainen Jyväskylän kunnallisten eläkeläisten ja Keskussairaalan eläkeläistoimikunnan yhteistilaisuudessa
ke 8.9.2004 Könkkölässä:
Hyvät ystävät ja entiset työtoverit !
Viimeiset 20 vuotta Suomen kunnat ovat olleet lehtien otsikoissa samoilla teksteillä: ”Kireä talous jatkuu kunnissa” ja ”Vain suurkaupungit menestyvät” Tästä huolimatta kunnat ja kuntalaiset ovat selviytyneet.
Kuntien (myös Jyväskylän kaupungin) perustehtävä on * Hyvinvoinnin turvaaminen* ja tärkein tehtävä * Palveluiden järjestäminen asukkaille*. Tähän tarvitaan kaksijakoista toimintapolitiikkaa: joko * menot sopeutetaan käytettävissä oleviin tuloihin eli toimintoja kehitetään samassa tahdissa kuin tulot kehittyvät* tai * palveluja laajennetaan ja investointeja kehitetään tulojen kasvua nopeammin, jolloin
rahoitus tapahtuu lainaa ottamalla*.
Jyväskylässä on valittu viimeksi mainittu toimintapolitiikka. Tästä johtuu kaupungin melkoinen velkataakka (1.404 €/asukas), joskin kaupungilla on myös saamisia (932 €/asukas).
Kaupungin tämän vuoden (2004 ) talousarvion loppusumma on n. 480 M€ eli 2,8 Mrdmk. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisen kaupunkilaisen ”käytettävissä” on 5.918 € eli 35.000 mk.
Merkittävimmän menoerän muodostaa kaupungin sosiaali- ja terveystoimi (n. 44 %) eli 212 M€, toiseksi suurin on opetustoimi (n. 10 %) eli lähes 50 M€ ja kolmantena tekninen palvelukeskus. Liikelaitosten (Tilapalvelu, vesilaitos, Total, Altek, työterveys, K-S Pelastuslaitos ja Kylän Kattaus) osuus on 16 % eli 77 M€.
Vastaavasti tulopuolen merkittävin tuloerä ovat tietenkin verotulot 221,1 M€ eli verotulojen osuus on kaikista tuloista 46 %, valtionosuuksien osuus on 9 % eli 44,2 M€ ja lainanoton 8 % eli lähes 40 M€. Tätä kertymää vähentää kuitenkin ns.
verotulojen tasaus, joka tänä vuonna on n. 8,3 M€ eli veroprosentilla mitattuna 0,8%. Tällä summalla (8,3 M€) tuetaan maamme köyhiä kuntia.
Keskustelua on myös viime päivinä herättänyt Jyväskylän Energia Oy:n merkitys kaupungin taloudelle. Vihreät ja kokoomus olivat myymässä yhtiötä joitakin vuosia
sitten, mutta onneksi kauppa raukesi kaupunginvaltuuston kokouksen alla. Yhtiön ja sitä edeltävän liikelaitoksen merkitys kaupungille on viimeisen 14 vuoden aikana ollut
110,5 M€ eli 657 Mmk eli keskimäärin 7,9 M€/vuosi. Viime vuosina merkitys on ollut lähes 10 M€ eli 60 mmk vuodessa. Jos tätä hienosti ilmaistuna ”rahainstrumenttia” ei olisi olemassa, olisi kaupungin korotettava veroprosenttinsa hintaa yhdellä yksiköllä tai nostettava muita taksojaan lähes 10 M€:lla. Lisäksi kaupunkilaisten sähkön hinta olisi lähes 30 % nykyistä korkeampi.
Kaupunki on osallistunut Keski-Suomen sairaanhoitopiirin (SHP) ylläpitoon viimeisen 7 vuoden aikana eli vv.1998-2004 kaikkiaan 321,6 M€ eli vuosittain lähes 46 M€:lla. Tämän vuoden budjetissa on maksuihin varattu 52,9 M€. Tällä summalla on
hoidettu tietenkin potilaita, mutta unohtaa ei pidä myöskään kaupungin osuutta ns. ulkokuntalaisten palkanmaksajina. Mutta tämän kuuluu ”maakunnan veturin” työnkuvaan.
Kaupunginjohtajaksi valittiin – ehkä hieman yllättäen – tiukan äänestyksen jälkeen Lappeenrannan kaupunginjohtaja Markku Andersson, joka tulee nauttimaan tämän maan korkeinta kuukausipalkkaa (11.500 €/kk). Uskon, että johtaja on palkkansa
väärti ja pistää paitsi kaupungin talouden myös henkilöstöjohtamisen tolalleen.
Kaupunginjohtajan alaisuuteen tulee neljä muuta tärkeää johtajaa: apulaiskaupunginjohtaja, sosiaali- ja terveysjohtaja, sivistystoimenjohtaja ja yhdyskuntatoimenjohtaja. Aikaa näyttää, kuinka valtuusto henkilöstövalinnoista selviää.