Minulle ojennettiin Keski-Suomen Osuuspankin edustajiston ylimääräisessä kokouksessa 19.12.2023 kunniakirja kukkapuskan kera ”kiitokseksi lähes 50 vuotisesta hallintotyöstä pankin hyväksi”. Kunniakirjan luovuttivat pankin toimitusjohtaja Pasi Sorri ja pankinjohtaja Katri Piilola. Kuva: Miina Matilainen.
Suur-Jyväskylän lehti ke 06.12.2006
Reilun viikon takaisessa kaupunginvaltuuston talousarviokokouksessa tein ”vähäväkisen kansanosan” puolesta esitykset viiden uuden omalääkärin viran saamisesta avoterveydenhuoltoon, urheiluseurojen avustusrahojen nostamisesta sekä kirjastotoimeen Kuokkalan lähikirjaston rahoituksen (tilathan on ostettu jo viisi vuotta sitten). Useampikin valtuutettukollega kysyi, että mistä rahat?
Suur-Jyväskylän Lehti la 2.12.2006
Totesin maanantai-illan talousarviokeskustelussa, että Jyväskylän kaupungin taloudesta puhuttaessa, on – kaupungin virkamiesjohdonkin – syytä siirtyä mollisävelistä duuriin eli iloisempaan asioiden esittelyyn. Eivät talousasiat kaupungissa ole niin huonosti kuin yleisesti luullaan. On myös turha ”ripotella tuhkaa päällemme” ja siten antaa aihetta huonoon imagoon.
Miksi erosin valtuustoryhmästä ja Sdp:stä?
Olen ollut Sdp:hen kuuluvan puolueosaston ”Kuokkalan Sosialidemokraatit ry:n” jäsen ja kunniapuheenjohtaja viimeiset 20 vuotta. Jäsenyydestä erosin johtokunnan kokouksessa 29.11.2006. Sdp:n jäseneksi liityin Jyväskylän Työväenyhdistys ry:n kautta 1.3.1967 eli suuren puolueen jäsenenä olin lähes 40 vuotta.
Julkaistu Suur-Jyväskylän Lehdessä la 25.11.2006
Keskiviikon Uutispäivä Demari uutisoi, että SDP:n Helsingin piirin kokouksesta otsikolla ”Demaripaattia työnnetään yhteistuumin samaan suuntaan”. Hyvä niin.Meillä täällä keskeisen Suomen pääkaupungissa demariveneellämme on aivan toinen suunta, olemme kääntymässä tyyrpuurin (oikealle) puolelle.
Puheenjohtaja Kauko Tuupaisen Nurmossa 11.11.2006
”Läksiäispuhe”
Kaikki alkoi siitä, kun mä …
pääsin tutustumaan Jyväskylän seudun avantouimarit ry:n puheenjohtaja Reino Rantasen johdolla suoritettuun ja saman seuran hallituksen jäsenen Pekka Syvälahden kokoaman kyselyn yhteenvetoon, koskien 17 avantouintia harrastavan seuran tuntoja. Kaikki seurat olivat yhteistyön ja yhteisten tapaamisten kannalla. Tutkimusajankohta oli alkuvuosi 2002.
Alkumetrit
Lauantaina 27.4.2002 kokoontui Kaupinojan saunalla – Tampereella – 42 avantouimaria aiheenaan ”Eri avantouintiseurojen yhteistyön lisääminen ja perustettava kattojärjestö”. Koollekutsujana oli Tampereen Talviuimarit ry:n puuhamies Rainer Esko.
Turkulainen – Saaronniemen Saukkoja edustanut Arvo Ahlfors piti alustuksen päivän aiheesta ja kertoi, että avantouimareiden kattojärjestöä oli suunniteltu jo vuonna 1990. Kajaanilainen Saimi Tikkanen ehdotti, että perustetaan kattojärjestöä suunnitteleva työryhmä. Näin tehtiinkin ja työryhmään nimettiin läsnä olleista henkilöistä seuraavat: Arvo Ahlfors, Mikko Jauhiainen, Tuula Nurmi (kokoonkutsujaksi), Kaarina Kauppinen, Pekka Syvälahti, Risto Piepponen, Marjatta Virtanen ja Rainer Esko. Lisäksi työryhmään nimettiin – poissa olevana – suostumuksensa antanut Kauko Tuupainen.
Työryhmästä suunnittelutoimikunnaksi
Työryhmän, jonka nimi muuttui suunnittelutoimikunnaksi, seuraava kokous oli lauantaina 18.5.2002 Kuusijärven ulkoilukeskuksen tiloissa – Vantaalla. Palaveriin osallistui seitsemän jäsentä ja se valitsi keskuudestaan toimikunnan, jonka kokoonkutsujaksi nimettiin Kauko Tuupainen. Samoin päätettiin tehdä audienssi Opetusministeriöön, johtaja Timo Haukilahden luokse tiistaina kesäkuussa 2002.
Vantaan tilaisuudessa toimikunnan vetäjä esitteli laatimansa sääntöluonnoksen kokouksen osanottajien kommentointia varten.
Toimikunta vierailikin 11.6.2002 Timo Haukilahden luona Opetusministeriössä. Ministeriön terveiset olivat yksiselitteiset: ”Perustettavan kattojärjestön yhdistysten määrän on oltava vähintään 20 tai henkilöjäseniä 10.000. Ainakin toisen näistä kriteereistä on täytyttävä, jotta liitto saisi valtionosuuskelpoisuuden.
Alussa liittoa tuettaisiin ehkä muutamalla kymmenellä tuhannella eurolla”. Seuraava laajennettu suunnittelutoimikunnan kokous pidettiin Jyväskylän Paviljongissa lauantaina 29.6.2002. Paikalla oli 18 edustajaa Helsingistä, Tampereelta, Turusta, Vantaalta, Kajaanista, Keuruulta ja Jyväskylästä.
Tässä kokouksessa tehtiin viilausta liiton sääntöluonnokseen, käytiin läpi ensimmäisen toimintavuoden talousarvioehdotusta sekä päätettiin, että liiton perustamista valmisteleva kokous pidetään Keuruulla.
Liiton perustaminen loppusuoralla
Liiton perustamista valmisteleva kokous pidettiin Keuruulla 15.10.2002 ja sen puheenjohtajana toimi Marjatta Virtanen Keuruun Talviuimareista. Tässä vaiheessa todettiin, että päätöksen perustettavaan liittoon liittymisestä olivat tehneet Jyväskylän seudun avantouimarit ry, Keuruun Talviuimarit ry ja Tampereen Talviuimarit ry.
Keuruun valmistavassa kokouksessa sovittiin myös hallituspaikkajako eri seurojen ja seutukuntien välillä. Puheenjohtajaehdokkaiksi esitetään: Kauko Tuupainen (Jyväskylä), Rainer Esko (Tampere) ja Tuula Nurmi (Vantaa) sekä muiksi hallituksen jäsenehdokkaiksi: Mikko Jauhiainen (Helsinki), Pekka Syvälahti (Jyväskylä), Marjatta Virtanen (Keuruu), Arvo Ahlfors (Turku), Kirsti Niemelä (Tampere) sekä varataan hallitukseen paikka Kajaanin ja Kuopion edustajalle.
Keuruun kokouksessa nimettiin myös tilintarkastajaehdokkaat. Päätettiin, että liiton perustava kokous pidetään Jyväskylän Paviljongissa lauantaina 23.11.2002 ja sovittiin samalla perustavan kokouksen toimihenkilöistä ja liiton kokousten edustajaperusteista.
Perustava kokous 23.11.2002
Liiton perustava kokous pidettiin siis Jyväskylän Paviljongissa 23.11.2002. Kokouksessa oli edustajat seuraavista yhdistyksistä: Jyväskylän seudun avantouimarit ry, Keuruun Talviuimarit ry, Kuopion Talviuimarit y, Meriuimarit ry (Helsinki), Saaronnimen Saukot ry (Turku) ja Tampereen Talviuimarit ry.
Perustavan kokouksen puheenjohtajana toimi Mikko Jauhiainen (Hki) ja sihteerinä Tuija Uppman (Jkl). Kokouksessa hyväksyttiin liiton säännöt, toimintasuunnitelmat ja talousarvio. Talousarviota varten oli jyväskyläläinen suunnittelutoimikunnan puheenjohtaja Kauko Tuupainen kerännyt ”sponssirahaa” 10.000 euroa kaupungin liikeyrityksiltä. Ensimmäisen toimintavuoden (v. 2003) talousarvion loppusumma oli 30.000 euroa.
Elämää liiton perustamisen jälkeen
Perustavan kokouksen jälkeen on pidetty kuusi sääntömääräistä liiton kokousta, tämän kokouksen ollessa siis seitsemäs. Hallituksen kokouksia on perustamiskokouksen jälkeen pidetty vv. 2002 – 2006 eli viiden toimintavuoden aikana kaikkiaan 29 kpl.
Hallituksen kaikkiin kokouksiin on – viiden toimintavuoden aikana – osallistunut liiton puheenjohtaja. Varapuheenjohtaja Mikko Jauhiainen on osallistunut 25:een, varapuheenjohtaja Rainer Esko 24:ään ja jäsen Pekka Syvälahti 27:ään kokoukseen.
Kun vielä totean, että niin Rainer Esko kuin Pekka Syvälahtikin ovat uhranneet runsaasti vapaa-aikaansa erilaisille liiton tapahtumille, niin ei ole mikään ihme, että heidät molemmat on palkittu liiton puheenjohtajan nimeä kantavalla – Kaken Kannulla. Saman huomionosoituksen on ensimmäisenä saanut osakseen liiton perustamiseen voimakkaasti osallistunut Jyväskylän seudun avantouimarit ry:n puuhamies Reino Rantanen.
Liiton muusta toiminnasta
Liiton taloutta on hoidettu jäsenmaksujen, sponsorituottojen, jäsenlehden ilmoitustuottojen ja vaatimattomien myyntituottojen avulla. Poikkeuksen teki viime vuosi, jolloin saimme – kiitos jyväskyläläisen kansanedustaja Reijo Laitisen – erillistä projektirahaa Opetusministeriöstä 5.000 euroa. Päävastuu liiton taloudesta on kuitenkin ollut vain yhden henkilön varassa, joka ei välttämättä ole ollut hyvä asia. Tämä ilmenee parhaiten tutkailemalla vaikkapa Avantoon!-lehden ilmoituksia. Kyllä vastuu liiton taloudesta kuuluu koko hallitukselle, sen pitäisi olla sanomattakin selvää.
Liiton jäsenyydestä on toimikautenani eronnut kolme perustajajäsentä, nimittäin Kuopion, Turun ja Keuruun yhdistykset.
Taloudellisista vaikeuksistamme huolimatta on liitto järjestänyt Jyväskylässä pari koulutustilaisuutta, kolme SM-tason avantouintikilpailua (Tampere, Hämeenkyrö ja Säkylä) ja 5.3.2005 ”Maailman suurimman avantouintitapahtuman”, tapahtuman, jossa 453 uimaria oli samanaikaisesti yhdessä ja samassa avannossa Töysän kunnan Ponnenjärvellä. Toivottavasti tapahtuma rekisteröidään myös Guinness´in ennätysten kirjaan.
Tämän vuoden tapahtumista on ehkä näyttävin ollut lauantaina 21.1. järjestetty ”Säkylän SM-uinnit sekä henkilökohtaisissa sarjoissa että viestiuinnissa. Hyvänä kakkosen on ollut vesijuoksun MM-kilpailut kesä-heinäkuun vaihteessa Petäjävedellä yhteistyönä Suomen Vesijuoksuliiton kanssa.
Unohtaa ei pidä myöskään jo perinteistä – ”Kansallista avantouintikauden avausta” lokakuun kolmantena sunnuntaina. Idean ”äiti” on tamperelainen Kirsti Niemelä. Tänä vuonna eli 15.10. järjestettiin niin liittomme kuin Suomen Ladun avantouintia harrastavien seurojen toimesta lähes 20 paikkakunnalla kyseinen tapahtuma.
Kiitokset kaikille puuhanaisille ja – miehille.
Hyvät ystävät. Toivon, että se työ, johon olen saanut osallistua yli neljän vuoden ajan, jatkuu voimakkaana – uuden puheenjohtajan – ja tänään valittavan hallituksen toimesta.
Tiedän, että ”uudet luudat lakaisevat” uusilla ajatuksilla tehokkaammin kuin vanhat, mutta toivon myös, että se pohjatyö, jota istuva hallitus on johdollani tehnyt, ei mene hukkaan, vaan on luonut perustan Suomen Avantouintiliiton itsenäiselle toiminnalle nyt ja tulevina vuosikymmeninä.
Keskisuomalainen, Puheenvuoropalsta 28.10.2006
Jyväskylän kaupunginvaltuuston poliittiset ryhmittymät perehtyvät par´aikaa kaupungin ensi vuoden talousarvion sisältöön. Syytä onkin, sillä kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä on 289 sivua ”tihiää tekstiä ja paljon nummeroita”.
Keskisuomalaisen ”Puheenvuoropalstalla” to 12.10.2006:
Jyväskylän kaupungilla on vireillä erilaisia yhtiöittämis- ja yksityistämis- suunnitelmia. Eräs tällainen on terveysasemien ulkoistaminen. Liipaisimella ovat – tietojeni mukaan – Säynätsalon, Huhtasuon ja Kuokkalan terveysasemat. Ulkoistamisessa terveysaseman lääkäreiden ja hoitohenkilöstön vastaanottotoiminta sekä lääkäreiden neuvoloissa ja kouluissa tekemä työ annetaan yksityisen bisneksen haltuun. Kiinteistöt säilyvät kaupungin omistuksessa.
Jyväskylän kaupunginvaltuuston työjärjestys mahdollistaa ns. kyselytunnin, johon liittyen valtuutetuilla on oikeus esittää kysymys ja sen jälkeen enintään kaksi lisäkysymystä kaupunginhallituksen puheenjohtajalle, kaupunginjohtajalle tai apulaiskaupunginjohtajalle. Kyselytunti järjestetään – tekemäni aloitteen mukaisesti – nykyisin valtuuston kokouksen jälkeen.
Perimmäinen syy tämäniltaiseen – kaupunginjohtajalle esitettäviin – kysymyksiin on se kaupunkilaisten kohtelu, joka on kohdistunut Kuokkalan kaupunginosan terveyspalveluita tarvitseviin asukkaisiin. Vakavia puutteita on esiintynyt muillakin kaupunkimme terveysasemilla.
Perehdyin asiaan siksi, että jouduin omakohtaisesti kokemaan Kuokkalan kaupunginosan lääkäripalvelujen vajavuuden, josta olin saanut aiemmin palautetta lukuisilta kanssaihmisiltä.
Laboratoriopalvelut Yliopistonkadulla elokuun toisella viikolla pelasivat erinomaisesti, mutta tulosten selvittely lääkärin kanssa vei minun tapauksessa aikaa lähes 1,5 kuukautta. Keskustelin Kuokkalan terveyskeskuksen lääkärin kanssa asiastani 22. päivä syyskuuta ja hän ilmoitti tuolloin, että saattaisin päästä – jos hyvin käy – omalääkärin juttusille tämän vuoden lopulla, kun saadaan lääkärille sijainen.
Kun toissa viikon perjantaina jätin valtuustokysymykseni kaupunginkansliaan, kerroin toimialajohtaja Pekka Utriaiselle, että minulle ei riitä vastaukseksi tavanomainen liturgia, joka perustuu fraseologiaan eli sananhelinään ja kaikille tuttuihin tilastolukuihin henkilöstön määristä tämän vuoden aikana. En kaipaa myöskään tietoja avoimina olevien virkojen täytöstä, koska ne ovat kaikkien sosiaali- ja terveyslautakunnan asioita seuraavien henkilöiden tiedossa..
Sen sijaan on oikeasti paneuduttava kysymyksiini ja niiden sisältöön.. Sanoin tämän siksi, että ottaessani selvää asioiden taustoista, haastattelin kymmenkuntaa eritason työtehtävissä olevaa ja niistä irtisanoutunutta tai virkavapaalla olevaa terveyskeskuksen viranhaltijaa, joten itse tiedostan ongelmien taustan.
Kaupunginjohtaja Markku Andersson:
1) Oletteko tietoinen Kuokkalan kaupunginosan huonosta lääkäritilanteesta?
2) Jos olette, niin mitä aiotte tehdä tilanteen parantamiseksi?
Kuten jo aiemmin sanoin, esitetyt historia- ja tulevat tilastoluvut ovat minun ja lautakuntaan kuuluvien valtuutettujen tiedossa. Mutta jos Te kaupunginjohtaja Andersson olitte tietoinen asiasta, niin miksei mitään konkreettista tehty jo alkuvuodesta 2006?
Olihan jo tämän vuoden maaliskuussa noin 10.000 kaupunkilaista vailla omalääkäripalveluja. Asiaan kiinnitti huomiota myös Länsi-Suomen lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosasto lähettämällä kesäkuussa kaksi eri selvityspyyntöä lääkäripalvelujen saatavuudesta sekä hoitoon pääsyn toteutumisesta Jyväskylän avosairaanhoidossa.
Jos yksityisellä sektorilla olisi konsernissa toimittu näin kehnosti niin ”Yrityksen johto olisi jo saanut kenkää”, kuten Stakesin tutkimusprofessori Matti Rimpilä totesi KSML:n sivuilla to 28.9.2006! Hänen viestihän oli selkeä ”Kunnallispoliitikot heittävät huimat määrät rahaa hukkaan, koska he eivät halua sijoittaa ennaltaehkäisevään terveystyöhön. Sen sijaan rahaa laitetaan raskaisiin erityispalveluihin, joiden käyttöä voitaisiin vähentää puuttumalla ongelmiin tarpeeksi aikaisin”. Tämänkaltainen pohdinta kuuluu mielestäni toimialajohtajan jokapäiväiseen leipätyöhön.
Professori Rimpilää tulkiten, väitän, että jos Kuokkalassa ja muillakin kaupungin terveysasemilla olisi riittävä miehitys eli kaikki omalääkärit viroissaan ja riittävä muu henkilöstö, niin kaupungin terveydenhoitomenoissa ja varsinkin erikoissairaanhoidon menoissa saataisiin melkoinen vuosittainen säästö.
3) Oletteko pohtineet, miksi lääkärit irtisanoutuvat viroistaan ja miksi avoimiin virkoihin ei saada kokeneita lääkäreitä?
Haastatteluihini perustuen väitän, että osasyynä lääkärikatoon on ollut heidän kohtuuton työmääränsä. Myöskään huolella ja suurin ponnistuksin aikaansaadun väestövastuisen omalääkäritoiminnan lopettamisvihjailut eivät ole motivoineet lääkärikuntaa, puhumattakaan terveysasemien ulkoistamissuunnitelmista, jotka ajoittain pulpahtavat esille.
Toimialan johtaminen on saanut – kahden välisissä keskusteluissa – voimakasta kritiikkiä. Työyhteisöjen palavereissa yhteisesti sovitut asiat muuttuvat usein jo seuraavan työpäivän alkaessa, joten uskottavuus johtoon puuttuu. Myöskään kaikkia sovittuja asioita ei viedä lautakunnan käsittelyyn, vaan ne jäävät välille eli roikkumaan ilmaan.
Asia on lähes samankaltainen kuin KSML:n uutinen pe 29.9.2006 otsikolla ”Kenttä eri mieltä johdon kanssa hätäkeskusten kehittämistavasta”. Uutisessa oli kyse hätäkeskuslaitoksen johtaja Jyrki Landstedt ín ja 14 hätäkeskuksen johtajan välisestä luottamuspulasta. Vastaavanlainen juopa on syntynyt toimialan johdon ja muun henkilöstön välille, Jyväskylän terveystoimessa.
Kaikki edellä lyhyesti esittämäni asiat ovat vaikuttaneet siihen, että terveystoimen imago on huono. Tästä johtuu, että ”viesti on kulkeutunut” opintonsa päättäneiden lääkärien keskuuteen, jotka eivät hakeudu Jyväskylän kaupungin virkoihin. Tästä puolestaan seuraa, että viroissa olevat lääkärit joutuvat kohtuuttoman työtaakan alle ja hakeutuvat mieluusti muualle töihin. Näin on käynyt ainakin Kuokkalan terveysaseman osalta.
Jyväskylässä ma 021006/Kauko Tuupainen, kaupunginvaltuutettu
Keskisuomalainen 21.9.2006 ”Mielipide-palsta”
Arkkitehtuurisesti komea Jyväskylän pääkirjastorakennus valmistui vuonna 1980 ja on ollut maakunnan lippulaiva jo valmistumisestaan alkaen. Hyvä niin. Noina aikoina ja sen jälkeen kunnat ja kuntien taloudet elivät nousukauttaan, niin myös Jyväskylä.
Keskisuomalainen ja Uutispäivä DEMARI 12.7.2006 mielipidepalsta
Kuten olet tietoinen, on maamme koulujen taideaineiden opetustunteja leikattu viimeaikoina merkittävästi. Kurimuksen kohteeksi ovat joutuneet niin peruskoulu kuin luokanopettaja- ja lastentarhaopettajakoulutuskin. Sinun ja minun käydessä koulua oli itsestään selvää, että kädentaidot kuuluivat oppilaiden yleissivistävään opetukseen muiden aineiden lisäksi.