Perussuomalaisten Blogi-palsta su 6.1.2023, Keskisuomalainen, ke 11.1.2023, Keski-Uusimaa lehti, pe 10.2.2023

Eräs omaishoitaja otti kantaa omaishoitajien työhön Keskisuomalaisen mielipidepalstalla 5.1.2023. Hän kertoi, että omaishoitajan kuukausipalkka on 472,81 euroa, josta hänelle jäi käteen 278,96 euroa. Laskin, että häntä verotettiin omaishoitajan palkasta 193,85 euroa eli 41 %. Todella hävytöntä.

Kirjoittaja toteaa mielipidekirjoituksessaan myös seuraavaa:

”Omaishoito on työtä 24/7. Talutat monta kertaa vuorokaudessa vuoteesta ylös vessakäynnille, huolehdit henkilökohtaisesta hygieniasta, vaihdat vaipat moneen kertaan vuorokaudessa, valmistat ruoat, huolehdit asunnon siisteydestä, ruokaostoksista, apteekkikäynneistä sekä kaikista elämän perustarpeista.”

Olen useamman kerran ehdottanut, että omaishoitajien verotuksessa siirryttäisiin ns. lähdeverotukseen pankkien käytännön mukaisesti. Miksi? Siksi, että mitä suurempi on omaishoitajan palkkatulo tai eläke, sitä pienemmäksi jää – progressiosta johtuen – omaishoidosta käteen jäävä nettotulo.

Ehdottaisin, että tuleva hallitus ottaisi ohjelmaansa myös omaishoitajille maksettavan palkkion verotuksen siten, että siitä perittävä lähdevero olisi vaikkapa 10 %.

Verotuksen keventämisen voisi aloittaa omaishoitajien verotuksesta, edustavathan omaishoitajat yli miljoonaa äänioikeutettua äänestäjää, unohtamatta hoidettavien äänioikeutta.  

Kansalaistemme verotuksen keventäminen on ollut esillä myös kokoomusjohdon puheissa eli nyt sanoista tekoihin perussuomalaiset, toivoo

KAUKO TUUPAINEN

Kuokkanen lehti ke 7.12.2022, Perusuomalaisten Blogi ke 7.12.2022, Suur-Jyväskylän lehti ke 21.12.2022

Mielestäni eläke on myöhennettyä palkkaa samaan tapaan kuin osuuskaupan bonus on myöhennettyä alennusta.

Taustaa mielipiteelleni. Nykyinen työeläkelaki tuli voimaan heinäkuussa 1962. Tällöin ajatus oli, että eläkettä maksetaan 40 prosenttia eläkkeelle jäämishetken palkasta. Samalla päätettiin, että työeläkettä korotetaan vuosittain samalla prosentilla kuin palkkojakin. Vuonna 1975 eläkeprosentti nostettiin 60 %:iin silloisesta loppupalkasta.

Ensimmäinen heikennys työeläkkeisiin tuli jo vuonna 1977, kun eläkkeitä ei nostettukaan samalla prosentilla kuin palkkoja. Toimittiin päinvastoin eli eläkkeitä leikattiin.  Tällöin puhuttiin ns. puoliväli-indeksistä. Toinen heikennys tuli vuoden 1996 alusta, jolloin siirryttiin nykyiseen ns. taitettuun indeksiin ja jälleen eläkkeitä leikattiin.

Toistan jälleen kerran, että me työeläkkeellä olevat 1,5 miljoonaa kansalaista todellakin vauhditamme kansantalouttamme. Meitä on valtion toimesta petetty raskaasti, sillä myöhennettyä palkkaamme eli eläkettämme on leikattu jo kahdesti. Eläkkeet eivät ole vuosikymmenien saatossa nousseet samalla prosentilla kuin palkat. Työssä olevien ansiotaso on noussut vuodesta 1995 vuoteen 2021 noin 112 %, mutta työeläkkeet vain 54 % eli eläkkeiden jälkeenjääneisyys on ollut 27 vuoden aikana 58 prosenttiyksikköä.  

Maksukykyä eläkeyhtiöillä kyllä olisi, sillä olihan yhtiöiden taseissa viime vuoden lopussa varoja reilusti eli 257,5 miljardia euroa. Ainut hyvä puoli asiassa on, että varat toimivat eräänlaisina finanssipolitiikan puskureina ja mahdollistavat valtion edullisen lainansaannin.

Monet kanssaihmiset ovat kadehtineet sitä, että me työeläkkeellä olevat saamme Sosiaali- ja terveysministeriön ilmoituksen mukaan ensi vuonna 6,8 %:n korotuksen eläkkeisiimme. Perusteena on ns. taitettu indeksi, jossa palkkojen muutoksen osuus on 20 % ja hintojen muutoksen 80 %.

Korotuksella on suuri merkitys erityisesti pienituloisten jokapäiväiseen elämään, sillä alle 1500 euroa kuukaudessa eläkettä saavia on lähes 725 000. Heidän osuus kaikista työeläkeläisistä on noin 48 %. Suuria eläkkeitä (yli 10 000 euroa/kk) saavia on Suomessa tällä hetkellä noin 940. Heidän eläkkeistä lähes puolet palautuu takaisin yhteiskunnalle verojen muodossa.

Summa summarum. On siis totta, että työeläkkeet nousevat ensi vuoden alusta enemmän kuin palkat, mutta näin on käynyt viimeisen 27 vuoden aikana vain neljä kertaa.

KAUKO TUUPAINEN

Keski-Uusimaa lehti, ke 16.11.2022

Jore Puusa kuvailee kirjoituksessaan (K-U 14.11.) lennokkaasti ja osin disinformaation innottomana perussuomalaisten toiminnasta eduskunnassa.  Parasta kirjoituksessa oli se, että hän panettelee persuja sekä Iiro Silvanderia omalla nimellään.

Eteenpäin vietävät asiat eivät rajoitu suinkaan kahteen – sinänsä merkittävään -asiaan, vaan niitä on toistakymmentä. Tällä hetkellä eduskunnan käsittelyssä on mm. pienituloisten eläkeläisten aseman parantaminen, Pk-yritysten verotuksen korjaaminen, turvallisuuteen panostaminen ja kehäkolmosen ulkopuolella asuvien kansalaisten jokapäiväisen toimeentulon nostaminen.

Kirjoittaja on oikeassa siinä, että Suomeen saapui vuonna 2015 pakolaiskriisin seurauksena yhteensä 32 476 turvapaikanhakijaa. Sen sijaan hän on väärässä syyttäessään maahantulosta persuja. Myönnän, että ulkoministeri Timo Soinin ja silloisten persuministerien (myöhemmin Siniset) olisi tullut jättää hallitus, joka ei pitänyt kiinni sovitusta hallitusohjelmasta.

Maahanmuuton ”syylliset” kerrottiin lokakuussa 2021 YLE:n ohjelmassa ”Politiikka-Suomi” sarjan toisessa osassa otsikolla ”Kyllä kansa tietää”. Siinä silloinen kokoomuksen puheenjohtaja Alexander Stubb kertoi, mitä persuille tehtiin, kun heidät otetiin hallitukseen.

Hänen ja pääministerin filosofia oli lähinnä se, että ”nyt halataan perussuomalaiset kuoliaaksi. Ja niinhän siinä aluksi kävi, kun persut tulivat hallituksen kolmella lupauksella, joista yksi oli EI talouskuria, EI rahaa Kreikalle ja EI maahanmuuttoa.

No -sinä kesänä, tiukka talousohjelma, Kreikan kolmas paketti ja sitten historian anomalian takia suurin tulopaikkakriisi – sitten toisen maailmansodan. Ja heidän kannatuksensa puolittui sen kesän aikana kahdeksastatoista yhdeksään ja me ajateltiin, että se oli siinä, mutta sitten toisin kävi”.

Yllä oleva suora lainaus Stubb’ in puheesta edellä mainitussa TV-ohjelmassa kertoo, ketkä olivat ”syyllisiä” vuoden 2015 maahanmuuttokriisiin.

KAUKO TUUPAINEN

P-S-Plogit ma 26.9.2022, Itä-Savo-lehti 27.9.2022, Keski-Uusimaa lehti ke 19.10.2022, Perussuomalainen lehti nro 11/2022

Ollessani 2000-luvun alussa Keski-Suomen maakuntavaltuuston jäsen, puolustin voimakkaasti turvealan yrittäjiä ja heidän työntekijöittensä oikeuksia.

Turvealalla työskentelevät ovat monialaisia maa- ja metsätalouden sekä kone- ja kuljetusalan yrittäjiä. Heille turve on tuonut osan jokapäiväisestä leivästä, muu urakointi tai maa- ja metsätalous loput. On arvioitu, että energiaturpeen alasajo vaikutti merkittävästi lähes 600 yrittäjän ja vielä useamman työntekijän tuloihin alueilla, joilla ei ole vastaavia toimeentulon edellytyksiä.

Turve on nostettava tulevien hallitusneuvottelujen kohteeksi. Ei ole oikein, että lähes 22 vuotta sitten turve todettiin Suuren valiokunnan kokouksessa 5.12.2000 fossiiliksi polttoaineeksi – arvonnan jälkeen. Sitä ennen demareiden ja vihreiden edustajat Kimmo Kiljunen ja Tuija Brax saivat aikaan äänestyksen, mikä päätyi tasatulokseen 12 – 12, yksi tyhjä. Äänestyksestä ei tehty nimilistaa.

Asia oli aiemmin esillä pääministeri Paavo Lipposen hallituksessa 7.9.2000. Se oli otsikoitu ministeri Mönkäreen esityksessä: ”Valtioneuvoston kirjelmä Eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi (uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön käytön edistäminen)”.

Kyseinen valtioneuvoston kirjelmä (U34/2000) eduskunnalle käsitteli EU:n direktiiviehdotusta, jossa ei esitetty turpeen sisällyttämistä uusiutuvien luonnonvarojen joukossa.

Kuten jo aiemmin totesin, päätöksen turpeen kieltämisestä teki suuri valiokunta arvanheiton jälkeen, ei siis maamme valtioneuvosto eikä eduskunta.

Jos ja kun turpeen tuottaminen otetaan esille tulevissa hallitusneuvotteluissa, on syytä korostaa, että maaseudulla asuvat kansalaisemme voivat jatkossakin asua kotiseuduillaan, tehdä siellä töitä ja maksaa veronsa kotikunnalleen.

Toiseksi suota Suomessa riittää ikuisiksi ajoiksi. Suomen pinta-alasta on lähes kolmasosa eli 9,3 miljoonaa hehtaaria soita ja turvemaita, joista Geologian tutkimuskeskuksen mukaan teknisesti ja taloudellisesti hyödyntämiskelpoista suota on 1,2 miljoonaa hehtaaria eli lähes 13 prosenttia koko suopinta-alasta. Keski-Suomessakin on suoalaa riittävästi (380 000 ha), joten pelko siitä, että turvemiehet menisivät luonnontilassa oleville soille, on aiheeton.

Suo, kuokka ja sisu. Niitä meillä on aina ollut. Nyt tarvitaan paitsi suota ja turvetta, myös viisaita päätöksiä – tavoitteena suomalaisen energiatalouden omavaraisuus.

KAUKO TUUPAINEN
talousneuvos, eläkeläinen

PS-Plogit to 15.9.2022, Keski-Uusimaa -lehti su 18.9.2022, Suomenmaa ma 19.9.2022, Länsi-Savo la 25.9.2022, Suur-Jyväskylän lehti ke 5.10.2022

TELA:n toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes esitti jokin aika sitten, että eläkelaitoksille annettaisiin mahdollisuus ottaa nykyistä enemmän sijoitusriskiä. Olen eri mieltä asiasta.

Työeläkerahastojen suuruus oli viime vuoden lopussa 257,5 miljardia euroa (mrde), joista tämän vuoden kesäkuun loppuun mennessä oli sulanut pois 18,5 mrde. Eräs syy oli koronaepidemian aiheuttama osakemarkkinoiden voimakas alamäki.

Tämä vuosi ei suinkaan ollut ensimmäinen, kun eläkerahastot tuottivat tappiota, joskin pitkällä ajanjaksolla näin on käynyt aiemmin vain kolme kertaa, jolloin alijäämät olivat yhteensä 26,3 mrde.

Satunnaisista alijäämistä huolimatta ovat työeläkerahastot kasvaneet vuoden 1995 tasearvosta 36,4 mrde viime vuoden lopun 257,5 miljardiin euroon eli 27 vuoden aikana keskimäärin 8,2 mrde vuodessa.

Osakemarkkinat ovat nyttemmin lievässä nousussa ja oletan sen vaikuttavan positiivisesti myös eläkerahastojen sijoitustuottoihin. Olen tietoinen, että eläkelaitosten varoista yli puolet (52 %)  on sijoitettu lähinnä pörssiosakkeisiin, mutta tästä huolimatta ei ole syytä hötkyillä, eikä varsinkaan miettiä ailahtelevien riskisijoitusten tekemistä.

Lisäys Keski-Uusimaa lehden julkaisemaan kirjoitukseeni:

Viitaten kirjoitukseeni (K-U 18.9), jossa esitin, ettei Suvi-Anne Siimekselle ja kumppaneille tule antaa oikeutta entistä suurempiin riskisijoituksiin, totean kirjoittamani lisäksi seuraavaa.

 On erikoista, että kansanedustajat käyvät kädenvääntöä Fortumin 8 miljardin euron menetyksestä, mutta eivät puutu sanallakaan työeläkerahastojen yli 18 miljardin euron sijoitustappioihin.

Summa on suuri, sillä kaikki Keskarin levikkialueen kunnat pärjäisivät sillä – nykyisten talousarvioiden perusteella – yli 18 vuotta, vaikka kuntien kassaan ei kyseisenä aikana kilahtaisi killinkiäkään. Jos budjeteista poistetaan tulevien vuosien sosiaali- ja terveyspalvelut pörssitappioiden summalla pärjättäisiin lähes 30 vuotta.

KAUKO TUUPAINEN
talousneuvos, eläkeläinen
Jyväskylä

PS-Plogi, pe 19.8.2022, Keski-Uusimaa lehti su 21.8.2022

Pääministerin (viran) sanotaan olevan instituutio, kuten eräät muutkin julkisen vallankäytön organisaatiot. Kun näin on, niin kyseinen mekanismi on kärsinyt viime päivinä melkoisen imagotappion.

Kaiholla muistelen eräiden aikeisempien pääministereiden (Lipponen & Sipilä) toimintaa ja käytöstapoja, niin virka-aikana kuin vapaa-ajallakin. Heistä ei lehdistö kirjoitellut samaan tapaan kuin nykyisestä pääministeristä.

Toisaalta mm. kokoomus – konservatiivisena puolueena – ei hyväksynyt pääministeri Stubb´in kohellusta julkisuudessa, sen enempää tikkatauluna kuin polvihousuissakaan. Ministeri vaihdettiin lähes alta aikayksikön.

Vanha sanonta: ”Kun herra antaa viran, hän antaa myös järkeä sen hoitamiseen”, ei pidä nykyisen ministerin osalta paikkaansa, vaan hänen örveltäminen on herättänyt kummastusta myös maamme rajojen ulkopuolella.

KAUKO TUUPAINEN
ex. Eduskunnan ikäpuhemies

PS-plogi, to 11.8.2022, Suur-Jyväskylän lehti, ke 24.8.2022

Istuva hallitus ei näytä vieläkään tiedostavan finanssipolitiikan alkeita, vaan noudattaa ex. ministeri Paavo Arhinmäen (vas) neuvoa, jonka mukaisesti valtion velkaa ei tarvitse koskaan maksaa takaisin. Kuolleena syntynyt ajatus.

Valtion ensi vuoden talousarvio tullee olemaan noin 79,5 miljardia euroa (mrde). Valtiokonttorin mukaan, valtion bruttovelanotto on ensi vuonna 35,5 mrde ja nettovelanotto 6,3 mrde.

Valtion lainojen takaisinmaksut, lyhennykset ml. pääomatappiot ovat 29,2 mrde. Eli velaksi on eletty ja velkarahalla on rahoitettu ja rahoitetaan jatkossakin juoksevia menoja. Bruttovelan määrä on lähes puolet (44,6 %) valtion ensi vuoden talousarviosta. Jatkossa kohoavat korkomenotkaan eivät näytä maamme hallitusta surettavan.

Viime heinäkuun lopussa oli valtion velan määrä 135,7 mrde (24 382 euroa per suomalainen), joten yhden prosentin korkomeno on 1,357 mrde/vuosi. Sanomattakin on selvää, että alati paisuva velka lisää myös merkittävästi velasta maksettavien korkojen määrää. Opposition vaatimukset – talouden vakauttamisesta – näyttävät jatkuvasti menevän kuuroille korville.

KAUKO TUUPAINEN
talousneuvos, eläkeläinen
Jyväskylä

PS-blogit, to 7.7.2022, Keski-Uusimaa lehti, su 10.7.2022, Keskisuomalainen, ke 13.7.2022

Jokin aika sitten (5.7.) Ilmarisen vakuutus- ja eläkejohtaja Tiina Nurminen ja Eläketurvakeskuksen ekonomisti Sanna Tenhunen ottivat TV:ssa kantaa hiljattain julkistetun Eläkebarometrin antiin.

Esille nousi myös tarve työeläkemaksujen korottamiseen.  Minusta tarvetta maksujen korottamiseen ei ole. Miksi? Siksi, että vuosina 1996 – 2021 eli 25 vuoden aikana työeläkerahastot kasvoivat keskimäärin 8,4 miljardia euroa (mrde) eli 7,88 % vuodessa.

Vuonna  2021 maksetut eläkkeet olivat 30,5 mrde ja sijoitustuotot jopa 34,9 mrde eli tuotot olivat 4,4 mrde kuluja suuremmat. Eläkerahastot kasvoivat viime vuonna 33,1 mrde eli eläkevarat olivat 31.12.2021 yhteensä 257,5 mrde. Lähde: Työeläkelehti nro 2/2022.

Edellä kirjoittamani kertoo sen yksinkertaisen totuuden, ettei korotuspainetta työeläkemaksujen korotuksille ole, vaikka monet asiantuntijoina pidetyt henkilöt ovatkin toista mieltä.

KAUKO TUUPAINEN
eläkeläinen

PS-plogit, su 19.6.2022, Keski-Uusimaa lehti, 27.6.2022, Suur-Jyväskylän lehti , ke 27.7.2022

Valtiovarainministeri Saarikko ja eräät muutkin puoluejohtajat pohtivat keinoja pienituloisten toimeentulon parantamiseksi. Eräänä keinona on nähty verotuksen keventäminen. Esitys on muutoin hyvä, mutta se vähentää samalla valtion tuloja.

Annan vaatimattoman vinkin Valtioneuvostolle ja oppositiopuolueiden puheenjohtajille. Ehdotukseni parantaa pienituloisten eläkeläisten toimeentuloa ja lisää samalla yhteiskunnan verotuloja.

Suomessa on tällä hetkellä noin 1,5 miljoonaa äänioikeutettua työeläkeläistä, joista 48,3 % (lähes 725 000) saa eläkettä alle 1 500 euroa/kk. Sijoitustuottojen ansiosta työeläkerahastot ovat kasvaneet vuoden 1996 määrästä (35,4 miljardia euroa) vuoden 2021 loppuun mennessä 255 miljardiin euroon. Vuosikasvu oli 25 vuoden aikana keskimäärin 8,4 Mrde eli 7,88 %.

Olen jo aiemmin ehdottanut, että rahastoista maksettaisiin pienituloisille eläkeläisille lisäeläkettä pari miljardia euroa per vuosi 4 vuoden ajan. Sen jälkeen tarkistettaisiin, miten rahastot jaksavat. Toimenpide lisäisi valtion, kuntien ja seurakuntien verotuloja useita satoja miljoonia euroja vuodessa ja eläkeläisten toimeentulon parantuessa myös KELAn vuosittaiset menot vähenisivät.

Ehdotukseni ei maksa valtiolle senttiäkään, koska maksajina olisivat työeläkerahastot. Kokeilua voitaisiin koeajan jälkeen jatkaa koskemaan kaikkia työeläkkeellä olevia.

KAUKO TUUPAINEN
eläkeläinen

PS-Blogit, to 2.6.2022, Itä-Häme la 4.6.2022, Keski-Uusimaa lehti, ma 6.6.2022, Länsi Savo, ma 6.6.2022

Selvitysten mukaan yli miljoona suomalaista auttaa säännöllisesti läheisiään. Kyse on läheisen sairaudesta, vammaisuudesta tai korkeaan ikään liittyvästä auttamisesta.

Omaishoitotilanteita on tällä hetkellä lähes 350 000, joista sitovia ja vaativia on yli 60 000.

Kuten yleisesti tiedetään, omaishoitajalle maksetaan veronalaista palkkiota omaishoitotyöstä. Palkkio (pienin alle 430 euroa/kk) lisätään työssä olevan työtuloon ja eläkeläisen eläketuloon, jolloin verottaja nappaa siitä – progressiosta johtuen – melkoisen siivun. Tästä syystä omaishoitajan verotukseen olisi saatava muutos.

Ehdotan, että nykyisen verotuskäytännön sijaan siirryttäisiin omaishoitajien osalta ns. lähdeverotukseen, jonka suuruus olisi omaishoitajan palkkiosta 10 – 20 %:n välillä.

Perussuomalaisten esittämä täydellinen verovapaus olisi paras ratkaisu, mutta siihen eivät muut puolueet tule suostumaan, joten ”metsä on nähtävä puilta” eli on harkittava muitakin vaihtoehtoja. 

KAUKO TUUPAINEN
eläkeläinen
Jyväskylä