Keski-Suomen Osuuspankin uuden edustajiston ensimmäinen kokous/seminaari pidettiin 13.1.2026. Edustajiston vanhimpana minut kuvattiin pankin toimitusjohtaja Eevi Määtän ja edustajiston nuorimman jäsenen Annika Petrowin kanssa. - Kuva Jiri Heinonen
Jyväskylän kaupunkilehti ke 19.08.2009
Jyväskylän kaupunginhallitus päätti 14.4.2009 ”perustaa alaikäisten turvapaikan saaneiden perheryhmäkodin (Säynätsaloon), mikäli TE-keskus vastaa kiinteistön selvitys- ja perustamiskustannuksista. Lisäksi kaupunginhallitus päätti korottaa pakolaiskiintiötä 50:stä 75:een ja saattaa asian tiedoksi kaupunginvaltuustolle.” Lue lisää »
suur-jyväskylän lehti, ke 19.8.2009
Tasavaltamme hallituksen jäsenen toimesta on asetettu työryhmä pohtimaan mm. nykyistä kunnallisverotuskäytäntöä. Syytä onkin, sillä nykyinen verotus on kaukana verovelvollisten oikeudenmukaisesta verottamisesta. Verot tulee suunnata kuntalaisille heidän todellisen maksukyvyn mukaan. Lue lisää »
Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja Kauko Tuupainen valotti otsikkoasiaa viime lauantaisessa Speaker´s Corner (Puhujan Kulma) tilaisuudessa Jyväskylän Kirkkopuistossa.
Tärkein syy oli, että äänestäjät luottivat perussuomalaisten toimintaan valtakunnallisesti ja antoivat lähinnä Timo Soinin myötävaikutuksella äänensä perussuomalaisille. Kansa on kyllästynyt vasemmiston (demarit ja ex. skdl) katteettomiin lupauksiin ja moniin porvarillisiin – pienituloisia syrjiviin – ratkaisuihin.
Keskisuomalaen mielipidepalsta ke 6.5.2009
Jyväskylän kaupunginvaltuuston maanantai-iltainen kokous osoitti, että valtuuston työjärjestys tulisi uusia 23 §:n eli äänestysjärjestyksen osalta. Nythän kävi niin, että Kirkkopuiston parkkihallin vastustajat joutuivat osittain tukemaan kaupunginhallituksen ehdotusta äänestäessään hallituksen esitystä vastaan.
Keskisuomalaisen mielipidepalsta ke 8.4.2009:
Jyväskylän ”talousongelmista” oli Keskisuomalaisessa viime viikon perjantaina näyttävä Satu Kakkorin tekemä juttu, jonka pääroolissa esiintyi DI Kari Hokkanen. Hän jatkoi – virkansa puolesta – kaupungin talouden surkuttelua esimiestensä tapaan.
Olen usein toistanut, ettei kaupunki ole vuosittain ottanut ns. syömävelkaa, vaan lainoituksella on rahoitettu investointeja, kuten kunnallistekniikan (kadut, tiet, viemäri-, vesi-, sähkö- ja kaukolämpöjohdot) rakentamista. Melkoinen menoerä on ollut myös julkisten rakennusten (koulut, Kyllön terveyskeskus, eri kaupunginosien terveysasemat, päiväkodit, vanhainkodit, kirjastot jne.) rakentaminen. Kaupungin rahaa on kiinni myös maaomaisuudessa, eri yhtiöiden osakkeissa jne.
Keskisuomalaisen mielipidepalsta pe 27.3.2009
Jyväskylän kaupunginjohtaja Markku Andersson sirottelee edelleenkin tuhkaa päällensä kertoessaan, että ”kaupunki velkaantuu – tänä vuonna – joka sekunti 2,37 euroa”. Kaupunginvaltuuston kokouksessa 16.3.2009 tarkistettiin tämän vuoden talousarviota, jolloin pitkäaikaisia lainoja lisättiin 74,794 miljoonaa euroa (Me).
Markku jätti kuitenkin kertomatta, että tänä vuonna lyhennetään kaupungin pitkäaikaisia lainoja 24,200 Me eli 0,77 euroa/sekunti. Kaupungin nettolainanotto on siis ”vain” 50,596 Me. Sanon ”vain”, koska samanaikaisesti taseen toisella puolella kaupungin lainasaamiset lisääntyvät 61,895 Me eli 11,300 miljoonaa enemmän velanottoon verrattuna.
Keskisuomalaisen mielipidepalsta ke 11.2.2009:
Ei mennyt perille viime valtuustokaudella PerusÄssän valtuustoryhmän puheenjohtajan esitykset ”kantakaupungin” veroprosentin tarkistuksesta puolella prosenttiyksiköllä. Se olisi tuottanut kaupungin kassaan tänä vuonna 8,5 miljoonaa euroa ”puhtaana käteen”. Nythän kävi niin, että uuden kaupungin synnyttämisen johdosta entisten maalaiskuntalaisten laskennalliset verot alenivat 2,5 Me ja korpilahtelaistenkin 0,8 Me.
Kolumni Palokka-lehdessä 12.2.2009
Jyväskylän kaupunginvaltuusto ja joukko virkamiehiä majoittui viikko sitten Hämeenlinnan Aulanko-hotelliin pitämään 2-päiväistä seminaariaan. Syksyllä tekemäni esitys – seminaarin pitämisestä lähempänä Jyväskylää – ei saanut muilta valtuustoryhmiltä kannatusta. Perustelu oli, etteivät valtuutetut malta pysyä seminaaritiloissa, vaan hoitelevat työ- ja perheasioitaan, jolloin ”opetus” kärsii.
Palokka-lehden kolumni 8.1.2009
Jyväskylän maalaiskuntalaisista ja korpilahtelaisista tuli vuoden vaihteessa kaupunkilaisia. Samanaikaisesti siirtyivät Korpilahden kunnan pitkäaikaiset lainat (24 miljoonaa euroa) uuden kunnan taseeseen ja maalaiskunnan homekoulujen peruskorjaaminen suurkunnan maksettavaksi.
Edellä mainitsemistani asioista huolimatta pidän kokonaisuutta hyvänä, joskin ilman ”pakkoliitettyä” Korpilahtea tulos olisi ollut vieläkin parempi. Varsinkin, kun korpilahtelaisten enemmistö olisi halunnut säilyttää itsenäisyytensä ja luottaa omaehtoiseen hallinnointiin. Osin tästä syystä äänestin kaupunginvaltuustossa Korpilahden ja Jyväskylän kaupungin kuntaliitosta vastaan viime vuonna. Sen sijaan kaupungin ja maalaiskunnan liitoksesta olen puhunut ja kirjoittanut jo parin vuosikymmenen ajan, osin itsekkäistäkin syistä.
Korpilahti-lehti 31.12.2008:
Kokoomuksen korpilahtelainen kaupunginvaltuutettu Markku Aarnos otti tässä lehdessä 17.12.2008 kantaa edustamani valtuustoryhmän käyttäytymiseen luottamuspaikkojen jaossa. Hän totesi, että ”Pienen, mutta sitäkin äänekkäämmän särön sopuiluun sai aikaan Perussuomalaisten valtuustoryhmä, joka olisi halunnut enemmän paikkoja, kuin heille oltiin suomassa.”